Detroitin ensimmäinen Virallinen Harjoitus oli kylmä, harmaa ja ilmapiiriltään tylsä. Tylsyys loppui lyhyeen, sillä säätiedotukset lupasivat yllättävää sadetta ja sen uhkakin oli todellinen. Niin todellinen, että radalla nähtiin liikennettä jo 5 minuutin odottelun jälkeen. Ulosajoja ja auton romutuksia nähtiin. Alain Prostin mielestä radalla ei nähnyt muuta kuin seiniä, pomppuja ja mutkia romulla lisättynä. Kaikesta huolimatta Prost sai paalupaikan kilpailuun ennen Andrea de Cesarista, Keke Rosbergia ja Didier Pironia jotka vakavimmin uhkasivat hänen paalupaikkaansa.
Prost lähti radalle ensimmäisenä ja ajoi yhden hitaan kierroksen Enduroilla. Sen jälkeen hän vietti 10 minuuttia varikolla ja palasi ajamaan Kevyillä Vyörenkailla 5 kierrosta ja ajoi niillä ajan 1.49.187. Sen jälkeen hän odotteli 14 minuuttia ja ajoi aika-ajon Slicksillä ajan 1.49.8. Sitten hän odotteli loput 24 minuuttia ja lähti viimeiseen yritykseen Slicksillä. Ensin yksi hidas 1.57:n kierros ja toisella kierroksellaan hän sai ajan 1.48.537 ja paalupaikan. Ainoa todella vakava haaste oli Andrea de Cesaris joka myös alitti ajan 1.49 ja lopulta ajoi ajan 1.48.872 ja jäi vain vajaa kolme kymmenystä Prostista. Rosberg ajoi ajan 1.49.264 ja oli kolmas. Pironi tuli neljänneksi ainoalla Ferrarilla ajalla 1.49.903 ja Virallisen Harjoituksen ensimmäisen jättiyllätyksen järjesti ATS:n Manfred Winkelhock ajalla 1.50.066. Winkelhock tuntui nauttivan radasta muiden kärsiessä siitä. Tarkoituksella jauhetut Endurot tuottivat hyvää pitoa ja siitä vain yksi hieno kierros Slicksillä tuotti ATS:lle mukavan yllätyksen. Autoon Michelinit sopivat todella hyvin.
Bruno Giacomelli ajoi jälleen hyvin olemalla kuudes ajalla 1.50.252. Nigel Mansell oli seitsemäs ajalla 1.50.294 ja Elio de Angelis oli kahdeksas ajalla 1.50.443. Eddie Cheever riemastutti amerikkalaisyleisöä vanhalla autolla olemalla yhdeksäs ja kymppipaikka meni Kevyiden Vyörenkaiden, ruuhkan ja pahan aliohjautumisen kanssa tuskailleen Niki Laudan piikkiin. Toinen jättiyllätys tuli Roberto Guerreron ja Ensignin muodossa. Uudet ostetut Michelinit sopivat todella hyvin autoon ja katuradat sopivat ATS:n ja Alfa Romeon tavalla tallille. Guerrero oli 11:sta ajalla 1.51.039. Derek Daly oli pettymys Williamsilla. Hän oli 12:sta ajalla 1.51.227. Jacques Laffite oli 13:sta ajalla 1.51.270 ja 14:sta sija meni moottorivaurion kanssa painineelle Riccardo Patreselle ajalla 1.51.508. 15:sta sija meni ajalla 1.51.514 Rene Arnouxille joka vuorotteli vara-autoa Prostin kanssa ja oli nopeimmillaankin menossa sijalle 14. Vara-auton säädöt sopivat paremmin Prostille ja ajaminen oli vaikeaa. Sijalle 16:sta ajoi poikkeuksellisen surkean ajon jälkeen Michele Alboreto ajalla 1.51.618.
John Watson jäi samojen syiden takia kuin Lauda sijalle 17:sta. Lisäksi tilannetta vaikeutti ruuhka vara-autolla ajaessa ja kisa-auton romuttuminen Serran kanssa kolaroinnin jälkeen. Aika oli 1.51.868. 18:sta sija meni yllättävän nopeasti ajaneelle Jochen Massille ajalla 1.52.271. Marc Surer ajoi sijalle 19:sta ajalla 1.52.316 ja 20:s sija meni Brian Hentonille ajalla 1.52.867 ja vaisuus jatkui Tyrrelillä. 21:nen sija meni Raul Boeselille ajalla 1.52.870 ja 22:nen sija meni Jean-Pierre Jarierille ajalla 1.52.988. Pirellin Pitkät ja Lyhytjyväiset renkaat eivät toimineet ollenkaan tai ne kuluivat liikaa. Jarier myös kolaroi harjoituksessa. 23:s sija meni päivän iloisimmalle miehelle Winkelhockin ja Guerreron ohella eli Riccardo Palettille. Osellat saavat kiittää mukanaoloaan vain Tolemanin ja Theodoren vaikeusten takia. Aika Palettilla oli 1.54.084. 24:s sija meni Mauro Baldille ajalla 1.54.332.
Kaksi viimeistä ruutua eli sijat 25 ja 26 menivät Eliseo Salazarille ja Chico Serralle ajoilla 1.55.633 ja 1.55.848. Salazarin ajot menivät surkeasti ja Serra pääsi kisaan mukaan vain muiden epäonnen ja oman onnen ansiosta. Kisa-auto oli kulunutta vara-autoa parempi, mutta se romuttui Watsonin kanssa kolaroidessa ja vara-auton moottori oli huoltamattomassa kunnossa. Lisäksi Puurenkailla ei ollut helppoa ajella ja kisaan piti säästää renkaita. Kisasta karsiutuivat sijoilla 27 ja 28 ajoilla 1.56.589 ja 1.57.779 Emilio de Villota ja Nelson Piquet. Emiliolla vauhti ei riittänyt ja paraskin kierros oli 0,7 sekuntia Serraa hitaampi ja Piquetin tilanteen söi moottorin hajoaminen kisa-autosta ja moottorin sytytys, sähkö ja runkovaurio mikä aiheutti vara-autossa järkyttävän hitauden. Lopulta alettiin odottaa toista sessiota.