F1 Kausikooste -82

[CCMK]

Toisessa Virallisessa Harjoituksessa satoi ja vaikka autot menivätkin radalle lähinnä kisan mahdollista sadetta silmällä pitäen niin autojen vauhti oli 20 sekuntia hitaampaa ja lisäksi keskituntinopeus nopeimman ajan ajaneella Niki Laudalla oli vain 96 kilometriä tunnissa eli noin 60 mailia amerikkalaisittain.

Toisella jaksolla Roberto Guerrero, Chico Serra, Nelson Piquet, Riccardo Patrese, Jacques Laffite, Emilio de Villota, Bruno Giacomelli ja Rene Arnoux eivät ajaneet lainkaan. Näin Nelson Piquet oli hallitsevana maailmanmestarina karsiutunut ja ulkona kilpailusta. Emilio de Villotan suorituksiin oltiin todella pettyneitä Marchilla.

Seuraavaksi laitetaan vain toisessa Virallisessa Harjoituksessa ajaneiden kuljettajien nimet ja ajat:

Niki Lauda: 2.09.121

Andrea de Cesaris: 2.10.770

Manfred Winkelhock: 2.11.260

John Watson: 2.11.384

Derek Daly: 2.11.554

Michele Alboreto: 2.11.678

Eddie Cheever: 2.11.745

Marc Surer: 2.12.033

Elio de Angelis: 2.12.481

Keke Rosberg: 2.12.559

Jochen Mass: 2.13.486

Jean-Pierre Jarier: 2.13.648

Didier Pironi: 2.13.665

Raul Boesel: 2.14.385

Alain Prost: 2.14.616

Mauro Baldi: 2.14.746

Eliseo Salazar: 2.16.139

Nigel Mansell: 2.20.888

Brian Henton: 2.22.663

Chico Serra: 2.24.739

Riccardo Paletti: 2.24.878

Palettin hitain sadekelin aika oli jo 35,5 sekuntia Prostin paaluaikaa hitaampi. Laudan nopein sadekelin aika oli 20.5 sekuntia Prostin paaluaikaa hitaampi. Kilpailun pääsyrajaa eli Serran ajamaa 1.55.848:n aikaa Palettin hitain aika oli 29 sekuntia hitaampi ja Laudan aika oli 13,2 sekuntia hitaampi.

Emilio de Villotan aika oli kuivalla kelillä noin 0,7 sekuntia kisaan pääsystä ja se oli 1,2 sekuntia Piquetia nopeampi. Se oli paaluaikaa noin 8 sekuntia hitaampi. Piquetin aika oli 9,2 sekuntia paaluaikaa hitaampi. Kaiken kaikkiaan Nelson Piquetin naama oli karsiutumisen tultua ilmi sitruunalukemilla ja jännitys kasvoi seuraavaa päivää kohden.

Voittajasuosikkina lähti vieläkin Prost, mutta ei enää yksin edes johdossa Renaultin ongelmien takia. Muita voittajasuosikkeja kilpailuun olivat Andrea de Cesaris, Keke Rosberg ainakin suomalaisittain ja Didier Pironi. McLarenin ei uskottu radan ahtauden ja Monacoakin armottomamman luonteen takia kykenevän ihmetekoihin.

Lyhyet suorat syheröineen eivät olleet riittävän turvallisia ja Monacon kaltaista ulosjarrutusta ja sitä kautta ohittamista ei voisi Detroitissa useiden 90 asteen mutkien takia yrittää.

Pierre Dupasquierin neuvoa Watson noudatti Virallisen Harjoituksen jälkeen ilomielin ja vaihtoi taktiikkaansa vaihtamalla Kevyet Vyörenkaat Enduroihin. Se tulisi kantamaan merkittävää hedelmää. Niki Lauda sen sijaan itsepäisesti piti edelleen Kevyet Vyörenkaat vaikkakin harkitsi vaihtavansa renkaat kilpailun aikana tarvittaessa varikkokäynnillä. Turbotallit olivat huolissaan autojensa kestävyydestä ja jälleen myös polttoaineen riittävyydestä. Ferrarilla ja Renaultilla harkittiin jälleen välitankkausta, mutta siitä luovuttiin mahdollisen vesisateen ja ilman sitäkin olevan radan hitauden takia.

 

[CCMK]

Sunnuntain lämmittelyn nopein mies oli yllätysten erikoismies Manfred Winkelhock ATS:llä. Sää oli kaikkien onneksi aurinkoinen jo aamusta lähtien ja lämpimästä ilmasta alkoi kehkeytyä painostavan kuumaa.

Aurinko helotti ja yleisöäkin alkoi radalle ja Detroitjoen satamaan alkoi tulla Monacon tyyliin purjeveneitä ja sieltä käsin aiottiin seurata tulevaa jännitysnäytelmää tarkkaan.

 

[CCMK]

Osellalla lämmittely sujui onnettomissa merkeissä. Molemmat ajajat romuttivat autonsa ja mekaanikoilta alkoivat kiireessä loppua myös varaosat. Kotimaisen median puolella YLE:llä ei ollut suunnitelmia jälleen kisojen televisioinnista ja HTV:lläkin vain ulkomaan jakeluverkossa kilpailu tultaisiin näyttämään.

Kotimaisen verkon puolella oli tullut Monacosta vain Urheilumaailman kooste ja Zolderin kilpailu. Muutoin HTV:n kiinnostuneisuus oli laskenut edelliseen kauteen verrattuna. Radion puolella taas Keken menestys alkoi kiinnostaa. Kauden aiemmistakin kilpailuista oltiin raportoitu lähinnä urheilu-uutisten yhteydessä ja nyt alettiin miettiä jälleen suoria radiolähetyksiä.

Edellisellä kaudella suoria radiokisoja oli tullut muutama kappale ja selostajina kauden jälkipuoliskolle Euroopan mantereelle tulisivat Jaramasta tai Zandvoortista eteenpäin olemaan Raimo Häyrinen ja Matti Lammi.

Kyseisten kilpailujen näkyminen tv:ssäkään koosteina Monacon tapaan YLE:llä ei ollut kokonaan suljettu ajatus, mutta etenkin Hollannin kilpailun televisiointi näytti Wimbledonin takia erittäin epävarmalta. Espanjan kilpailu taas saatettaisiin perua. Lisäksi asiaa vaikeutti myös tulevat Jalkapallon MM-Kisat Espanjassa.

 

[CCMK]

Ennen myöhässä olevaa Detroitin kilpailun katsausta laitetaan vielä hieman lämmittelyn dramatiikkaa. Jarierin ajettua lämmittelyssä seinään ja auton sytyttyä palamaan radan palosammuttajat olivat hermostuneita ja Jarierin mukaan vain seisoivat typerinä paikoillaan. Lopulta Jarier joutui itse sammuttamaan tulipalonsa autostaan.

Kilpailun aikana ratavalvojilla tilanteita riitti ja kaaosta oli myöhemminkin kilpailun aikana. Ennen kilpailun alkua Ford Mustangin tarkastaessa rataa sekoilua riitti vielä kilpailun kierrosmäärienkin laitossa. Mustang oli jälleen keskinopeudeltaan kovinta vauhtia ajava auto radalla.

Radalle sitä ei radiotaajuuksien muunnon takia olisi kuitenkaan Medical Carin tavoin voitu kutsua kun viesti olisi mennyt muille maille.

 

[CCMK]

Lopulta alettiin valmistautua 20 mutkaa sisältävälle Detroitin vaikealle radalle. Ajajien täytyi ensimmäisen vasemmalle kääntyvän hevosenkengän mallisen mutkan jälkeen mennä vaikeaan osuuteen johon sisältyi pieniä suoranpätkiä ja 90 asteen mutkia ennen radan toista puolta.

Siinä vaiheessa radan mutkat 3 ja 4 olivat radan ahtaimmat paikat ja vaikeimmat ohittaa loppuvaiheen mutkien ohella. Mutkat 6,7 ja 8 olivat leveämpiä ja hieman turvallisempia ohitusyrityksiin. Siitä ajettiin takasuoralle ja jälleen 90 asteen mutkiin ennen loppuvaiheen tiukkaa oikeaa ja vasenta mutkaa ja shikaania. Siinä vaiheessa myös rautatiekiskot ja pieni tunneli oli myös alitettu.

Lisäksi radan viimeinen mutka oli 180 asteen vaikea kaarre. Sen jälkeen piti ajaa vielä Goodyear-tunneli läpi ja sitten olikin jo maali lähellä.

 

[CCMK]

Detroit 6.6.1982

Motownin Kortteliralli oli valmiina alkamaan klo 14.20 paikallista aikaa eli klo 19.20 Englannin aikaa ja Suomen aikaa klo 21.20 HTV:n ulkomaan jakeluverkossa alkoi näkyä jännitysnäytelmä Detroitista. Lämmittelykierroksella Winkelhock ja Jarier kolaroivat ja joutuivat korjaamaan autojaan. Nuoren Palettin piti lähteä mukaan varikolta koska kisa-auto oli hajonnut ja vara-auto oli vasta aivan juuri valmistunut hitauden takia kisaan.

Jarierin toinen auto oli vieläkin korjauksessa ja lopulta Jarier otti ykköskuskin oikeudella auton käyttöön. Arietto Paletti ja Italian yhtiöiden rahoittajat eivät riemuineet päätöksestä. Paletti oli poissa pelistä. Startti tapahtui heti Ford Mustangin asetuttua joukon taakse. Lähdössä Prost, Andrea de Cesaris ja Rosberg saivat hyvät lähdöt ja menivät menojaan. Sitten perässä tulivat Pironi, Mansell, Giacomelli, Cheever ja Lauda.

Winkelhock oli sijalla 9 huonon ohjauksen takia. Takajoukoissa Mauro Baldi oli kilpailun syntipukki ja kolaroi Boeselin, Alboreton, Salazarin ja Hentonin kanssa. Hän ja Boesel olivat heti ulkona kisasta vajaan kierroksen jälkeen. Raul kävi myös ymmärrettävästi kuumana. Alboreto kulutti kaksi kierrosta aikaa varikolla siipien korjauksessa ja Henton joutui ajelemaan radalla rikkoutuneella autollaan. Salazar meni myös varikolle heti. Hieman ennen toista kierrosta ensimmäisen jälkeen Winkelhock keskeytti ohjausvian takia aiheutuneeseen kolariin.

Järjestys säilyi ilman Winkelhockia samana. Kolmannella kierroksella Andrea de Cesaris rikkoi auton vetoakselin joutuessaan Rosbergin painostuksen takia virheeseen. Lopullisen keskeytyksen aiheutti moottorin särkyminen liian tiukan käynnistyksen takia vaikka ilman vetoakselia ei paljon f1-autolla ajeta mihinkään. Jarier keskeytti lopulta samalla kierroksella varikolle sijalta 20 sähkölaitteiden ja sytytyksen pettäessä ikälopusta ja huoltamattomasta Cosworthista. Henton pääsi myös viimein varikolle korjauksiin.

Rosberg oli nyt vain kolme sekuntia Prostin takana ja järjestys oli Prost, Rosberg, Pironi, Mansell, Giacomelli, Cheever ja Arnoux. Takariveissä Watson oli startin jälkeen ohittanut muutaman auton ja ollut sijalla 14 ennen kuin Jochen Mass ohitti hänet yllättäen. Kierroksella 6 10 minuuttia oli ajettu ja järjestys oli sama. Hieman ennen kierrosta 7 yllättäen Roberto Guerrero oli sijalla 11 muodostanut Elio de Angeliksen tavoin viiden auton muodostaman junan ja tunteet kävivät kuumina.

Elio yritti ohi ja kolaroi Guerreron kanssa. Watson ja Mass väistivät vain tuurilla osumisen Ensignin kanssa, mutta Patrese ei ollut yhtä onnekas ja kolarin seurauksena punainen lippu nousi joidenkin mielestä jo hätävarjelun liioitteluna. Tosin kaksi autoa oli mutkassa, nostureita ei ollut käytettävissä ja tilanteen ollessa uhkaava päätöksiä piti tehdä. Course Carin ajaja sai tiedon onnettomuudesta vasta kilpailun ollessa pysähtynyt.

Kierros 7 ehdittiin aloittaa, mutta järjestys otettiin uusintaan kierroksen 6 kohdalta. Tunti ehti kulua ennen uusintaa ja Lauda sanoi kisaansa uransa parhaaksi kuin joka 10:s minuutti tuntui ehtivän nauttia virvokkeita. Keke taas piti taukoja tylsänä ja halusi vain ajaa kisaa. Prostin autoon vaihdettiin helmat ja vähennettiin polttoainetta tankista. Arnoux piti täyden tankin ja Laudalle vaihdettiin uusi öljynsuodatin autoon kun edellinen oli vuodattanut öljyt jäähdyttimeen.

Watsonin Endurot pidettiin samanlaisina, mutta jousitusta säädettiin astetta kovemmalle 05:en kun Laudan asetuksena pysyi 06 ja Lauda ei vaihtanut renkaitaan Enduroiksi. 18 autoa sai startata uudelleen mukaan ja vara-autot mukaan tuoneet Winkelhock, Patrese ja Guerrero hylättiin. He eivät saaneet enää keskeytettyään startata kisaan.

Järjestys oli yhteenlaskettaviila ajoilla käytävässä kilpailussa lähdön osalta Prost, Rosberg, Pironi, Mansell, Giacomelli, Cheever, Lauda, Laffite, Daly, Arnoux, de Angelis, Mass, Watson, Surer, Henton, Serra, Alboreto ja Salazar. Prost oli siis 3 sekunnin johdossa. Rosberg pysyi kannassa uusintalähdön jälkeen ja Pironi oli kolmantena perässään Giacomelli, Cheever, Arnoux, Lauda ja Mansell. Kierroksella 8 järjestys oli sama. Mansell oli hiusneulassa kolaroinut Arnouxin kanssa ja alkoi jäädä ohjausvian takia muille. Alboreto ja Henton kolaroivat uudelleen keskenään ja siitä ei Ken Tyrrell ilahtunut. Hentonille vaihdettiin takasiipi. Hänen kisa oli pilalla jo alusta alkaen. Hän oli hidas vara-autolla ohjausvian ja Alboreton säätöjen takia.

Kierroksella 10 Arnouxin autoon tuli sytytysvaurio ja sen jälkeen hän alkoi tasaisesti jäämään muille. Jochen Mass oli sijalla 11 ja pysyi nopeampana kuin Watson ja Lotusin autot. Kierroksella 14 Eliseo Salazar keskeytti viimeiseltä sijalta ulosajoon. Kierroksella 16 Watson oli 13:sta kun hän meni Lotusten ohi ja kierroksella 17 Massin ohi. Mass meni pian tämän jälkeen varikolle ja Avonin pehmeät tai kovat renkaat eivät kestäneet ja Mass joutui Renaultien ja Tyrrelien ohella tekemään ainoana kuljettajana useita varikkostoppeja kilpailussa.

Sitten kierroksella 18 Watson meni Arnouxin ohi ja samalla kierroksella vaihdelaatikkoviasta kärsinyt ja alle 2:lla toimivalla vaihteella ajanut de Angelis keskeytti varikolle. Sen jälkeen tilanne pysyi samana vaikka Rosberg oli ajanut kierrokselle 23 tultaessa Prostin kiinni. Prostin bensansyöttö sytytyksen kanssa oli alkanut temppuilla. Eräässä vaiheessa Prostille mittari näytti polttoaineen olevan loppu. Näin ei todellisuudessa ollut ja joka tapauksessa Rosberg siirtyi kärkeen tunnelin jälkeen. Kierroksella 24 Watson ohitti Laffiten ja kierroksella 25 hän ohitti Dalyn ja oli sijalla 7. Kierroksella 29 Prost meni entistäkin hiljempaa ja Watson meni hänestäkin ohi kun muu kärkijoukko eli Lauda, Cheever ja Pironi olivat menneet jo hänestä ohi. Pironi jo kierroksella 28 ja muut olivat tulleet alle kierroksen sisään hänestä ohi.

Kierroksella 30 Rosberg oli 15 sekunnin johdossa ja Watson ohitti Giacomellin ja sitten Giacomelli yritti saada sijoituksensa takaisin Larnedissa kierroksella 31 ja osui Watsonin takarenkaaseen. Watson jatkoi matkaansa, mutta Giacomellin eturipustus hajosi vasemman eturenkaan kohdalta ja kisa jäi siihen. Kierroksella 32 Williams näytti Kekelle taululla merkin Watsonin toisena olemisesta ja radalla eroa oli 12,9 sekuntia ja yhteisajoilla 15 sekuntia vielä ohituksen jälkeenkin. Ikävä kyllä Rosbergin vaihdelaatikko reistaili ja Goodyearin A-seokset olivat liian kuluneita ja Keke ei myöskään tullut varikolle niitä vaihtamaan. Keken mielessä pyöri ajatus: Käykö taas samalla tavalla kuin Zolderissa? Ja kävi. Kierroksilla 33-36 Watson paukutti Enduroilla tauluun ajat 1.52.2, 1.51.3, 1.51.4 ja 1.51.2. Rosberg ajoi samaan aikaan ilman 3:tta ja 4:ttä vaihdetta kuluneilla A-renkailla ajat 1.54.5, 1.55.2, 1.53.8 ja 1.55.9.

Kierros 36 oli sen hetken nopein kierros kilpailussa ja seuraavalla kierroksella numero 37 Watson oli jo 0,4 sekuntia Rosbergin edellä tehtyään ohituksen. Hänen täytyi kuitenkin vielä päästä yhteisajoissa Rosbergin edelle. Sitä oli vain 15 sekuntia, mutta se oli hyvin pian Watsonin eduksi. Siihen mennessä Watson oli ohittanut Laudan, Cheeverin ja Pironin Jefferson Avenuella alle puoleen kierrokseen ennen Rosbergin ohitusta muutamaan kierrokseen. Laffite liittyi myös samaan junaan Watsonin mentyä. Lauda alkoi myös ajaa rajusti Kevyillä Vyörenkailla ja meni ohi Cheeveristä ja Pironista ja yritti ohittaa Rosbergia. Cheever ohitti Pironin yli 11 kierroksen kyttäämisen jälkeen. Laffite yritti ohittaa ohjausviasta ja turboviiveestä kärsivää Ferraria, mutta osui siihen ja vetäytyi. Sitten hän kuitenkin pääsi ohi myöhemmin vääntyneestä etusiivestä huolimatta ja Pironi jäi hänen taakseen.

Kierroksella 41 Alboreto ajoi harvinaisen kolarin ja keskeytti ulosajoon. Samalla kierroksella Lauda kolaroi Rosbergin kanssa ja keskeytti. Hän olisi Watsonin mukaan voinut voittaa kilpailun yhteisaikojen perusteella tai ainakin ollut vähintään toinen ilman keskeytystä. Rosberg jatkoi matkaansa ja kisan jälkeen väittelyitä tulisi riittämään. Samalla kierroksella Laffite meni Pironista ohi huolimatta etusiiven vauriosta. Ligierit ja Pironi ohittivat Rosbergin kun viideskin vaihde alkoi reistailla ja hetken Laffite oli jopa kolmantena Cheeverin ollessa toisena. Rosberg menetti toisen sijan kierroksella 40 Cheeverille, kierroksella 47 Laffitelle kolmannen paikan ja neljännen sijan kierroksella 48 Pironille ja kierroksella 52 meni vielä viides paikka Dalylle. Sitten moottorivaurio iski kierroksella 62 Laffiten Ligieriin ja Laffite joutui päästämään Pironin ja Rosberginkin edelle. Daly taas ohitti Laffiten ja Rosbergin, mutta yhteisajat olivat Rosbergin eduksi vaikka radalla Daly oli neljäntenä.

Kierroksella 45 Mansell oli keskeyttänyt Dalyn kannasta moottorin hajoamiseen. Kisan lopussa Renaultit olivat radan nopeimmat autot, mutta useita kierroksia jäljessä moottorivaurioiden korjausten myötä. Ruutulippu heilui kierroksella 62 2 tunnin rajan tullessa reilusti ennen loppua täyteen. Siihen mennessä Rosberg oli ehtinyt ohittaa Laffiten uudelleen. Watson otti uran neljännen voittonsa ja toisen kaudella ja nousi MM-sarjan kärkeen. Cheever oli toinen ja Ligierillä riemu vanhan auton menestyksestä oli valtaisa. Niin myös amerikkalaisyleisön mielestä. Pironi oli sitkeän kisan jälkeen kolmas ja Rosberg neljäs aikapelastuksen myötä. Daly oli viides ja Laffite kuudes aivan viime hetkellä. Kierroskin vielä niin viimeisen pisteen olisi saanut Marchilla kauden parhaan ajonsa ajanut Jochen Mass. Mass jäi sijalle 7 ja ilman pisteitä. Surer ajoi ilman osumia sijalle 8 ja 9 oli Brian Henton joka ohitti toisessa osuudessa ainoastaan Serran ja muuten ajeli joukon jatkona. Arnoux onnistui menemään ohi vain Serrasta ja 10:s sija on pettymys. Viimeinen sijoituksen saanut kuljettaja oli Chico Serra sijalla 11. Prost sai nopeimman kierroksen, mutta ei sijoitusta koska ei ajanut 90 % voittajan kierrosmääristä. Hän oli vasta kierroksella 54 menossa ennen katkaisua.

 

[CCMK]

Eddie Cheeverin mukaan hän ei olisi koko päivänä voinut enää voittaa Watsonia vaikka matkaa vielä olisi ollutkin jäljellä kilpailussa. Järjestäjien lopetusaika olisi ollut 63-70 kierroksen kuluttua alkuperäisestä kierrosmäärästä. Lopulta aikapulan vuoksi ajettiin vain 56 kierrosta toisessa lähdössä.

Rosbergin mukaan Watsonin renkaat olivat fantastiset ja verrattuna hänen Goodyearin renkaisiin ne toimivat kuin unelma. Rosbergin parhaimpaan kierrosaikaan verrattuna eräässä vaiheessa Watson ajoi 4 sekuntia nopeampia kierroksia ja hänellä oli parhaimmilaan johtoa Cheeveriin yli 25 sekuntia ja vasta lopussa ero oli noin 15 sekuntia ennen viimeisen kierroksen alkua ja sittemmin noin 15,7 sekuntia maalissa. Suomessa taas alettiin kilpailun jälkeen laskemaan tarkasti MM-pisteitä.

Watsonilla oli 26 pistettä ja Pironilla oli 20 pistettä, Prostilla 18 pistettä ja Rosbergilla 17 pistettä. Patresella oli vielä 13 pistettä ja Laudalla 12 pistettä. Voitot olivat jakaantuneet jo viiden ja teknisesti 6 eri voittajan kesken sillä Brasilian voiton eväämistä pidettiin edelleen pahana ja Watsonin toinen voitto sementoi teknisesti myös f1:n siihen asti korkeimman aina eiliseen iltaan asti voimassa olleen voittajien määrän kauden alkuvaiheissa.

Teknisesti 6 eri voittajaa oli saanut voiton ja täysin varmasti 5 eri voittajaa. Alhaisten pistemäärien takia kenenkään ei uskottu vievän mestaruutta ylivoimaisesti ja Renaultit alkoivat teknisten murheiden takia olla lähinnä vitsi kilpailuissa ainaisten autojen hajoamisen myötä.

Rosbergin mestaruusmahdollisuuksiin uskottiin ja kaiken kaikkiaan Rosbergia oli alettu pitää Suomessa hyvänä kuljettajana. Watsonia taas alettiin pitämään voittajasuosikkina kilpailuihin.

Hän oli voittanut toista kertaa kaudella ja neljättä kertaa urallaan. 1976 Itävallan kisassa Pensken voiton myötä kaverilta lähti parta ja 1981 Silverstonessa McLarenilla hän palautti uskonsa voittojen tielle vaikka palkintoja oli pienempien mitalien muodossa tullut toki usein. Zolderissa voitto tuli myös hienon rengastaktiikan myötä ja nyt Detroitissa jälleen voitto maistui hyvältä.

 

[CCMK]

Eddie Cheeverille amerikkalaisyleisön kiinnostus oli Detroitin jälkeen mukavaa vaikka häntä vain väsytti. Lehdistössä hän vitsaili haluavansa vain oluen, suihkun ja unta sängyssä. Olutta Cheever saikin pullollisen lehdistötilaisuuden buffet-tarjoilun yhteydessä kun taas Watson tyytyi Coca-Colaan ja Pironi hieman tyhjän oloisena tyytyi Pepsiin.

Suihku ja sänky sai odottaa vielä hetken. Kilpailun mediatapahtumien raportointi meni yllättävän nopeasti vaikka radan viranomaiset eivät osaneet päättä kilpailun kestoa, kierrosten lukumäärää ja muutakaan tärkeää tietoa. Jopa radan mitatkin menivät ristiin muiden lähteiden kanssa.

Jotkut kuljettajat olivat rataa ja kilpailun järjestäjiä kohtaan kurkkua myöten täynnä raivoa ja sanoivat mielipiteensä. Keke Rosbergin mukaan Detroit oli Monacon surkea jäljitelmä ja tunsi itsensä enemmän vangiksi ahdistavassa kaupunkikeskuksessa. Keke kävi hieman kuumana myös hieman kilpailun jälkeen pidetyssä ajajien kokouksessa ennen pikaista lähtöä kohti Kanadaa.

Niki Lauda kun väitti Rosbergin sulkeneen häneltä tien ja aiheuttaneen vaarallisella menettelyllään ulosajonsa. Rosberg piti mielenilmausta huvittuneena aina Laudan saksankielisiin rumiin sanoihin saakka asti. Sen jälkeen Rosbergin virnistyksen päälle tulikin norsun sukuelintä kuvaavan sanan kaltainen irvistys Rosbergin huulille ja hihat alettiin kääriä pystyyn.

Ainoastaan Watsonin leppoisa rauhoittelu ja Laudan vieminen pois Keken läheltä esti tilanteen menemisen nyrkkirysyn puolelle. Toista taas oli kiihkoilu Marchin ja Arrowsin puolella kun Raul Boesel kävi kuumana Mauro Baldin sekoiluista eikä muutkaan Baldin uhriksi joutuneet kiittäneet häntä ajoista. Boesel yritti käydä käsiksi Baldiin lyhyen ja kiihkeän sanailun jälkeen jolloin mekaanikkoja tarvittiin erottamaan kiistakumppanit toisistaan.

 

[CCMK]

Kun kilpailu Detroitissa päättyi niin Suomessa kello oli jo 00.35 ja Englannissa noin 22.35. HTV:n jakeluverkon kilpailusta nähtiin vielä maanantaina yöllä kooste Detroitin ajoista. Kilpailua seuraavana maanantaina iltapäivällä oli tarinaa kilpailusta lehdissä ja seuraavan kilpailun HTV:n kotimaan verkko saattaisi näyttää, mutta varmaa se ei vielä ollut.

YLE:llä ei vielä kilpailuviikonlopun Urheiluruudussa ollut kovin suurta raporttia kilpailusta ja se sivuutettiin tulevien jalkapallon MM-kisojen myötä, mutta seuraavassa Urheiluruudussa viikolla kilpailusta oli enemmän. Lehtien toimittajia toki oli paikan päällä kuten aina siihen astikin kaudella.

Kilpailun lehdistötilaisuus pidettiin Suomen aikaa klo 1.15 yöllä ja klo 18.15 paikallista aikaa. Tallien varikkohenkilökunnat olivat vain muutamia talleja lukuunottamatta valmiit lähtemään 2 tuntia ruutulipun heilahduksen jälkeen ja 3 tuntia sen jälkeen koko rata-alue oli aavemaisen tyhjä poislukien työmiehiä.

Lopulta Ligierin ja Cheeverin tulevaisuuden suunnitelmista kysyttiin ja melkein heti välittömästi kilpailun jälkeen kuhina kävi ja työmiehet ryhtyivät purkamaan vasta perjantaina juuri ja juuri rakennettuja rata-alueen muureja ja suoja-aitoja. Cheever taas ei tiennyt Ligierin vauhdin paranemisesta ja arveli kilpailun Kanadassa olevan tallille vaikeampi.

Koko työn arvioitiin kestävän yli 10 päivää, mutta Detroit oli työkaupunki ja purkutyöt saatiin huomattavan paljon nopeammin päätökseen kuin mitä arvioitiin. Kilpailun seuraavan kauden jääminen kisakalenteriin oli varsin vaakalaudalla vaikka tavallaan oli saatu erittäin hieno ja viihdyttävä ajo aikaiseksi Motownin kaduilla.

Puutteita oli paljon ja paljon turvallisuushenkilöstöä ja ratavalvojia joutui eroamaan tehtävistään kilpailun aikaisen laiminlyöntien takia. Watson oli ajanut myös siihen asti uransa hienoimman kilpailun. Maanantaina varmistui myös Las Vegasissa ajettava kauden päätöskilpailu. Siten Yhdysvallat sai kolme kisaa pidettäväksi kauteen.

 

[CCMK]

Kanadaa kohti alkoi f1-tallien matka ja Toleman ei vieläkään aikonut tulla mukaan vastoin lupauksiaan. Villeissä huhuissa pyöri uudelleen nimetylle Montrealin radalle Jacques Villeneuve. Osellalle oli tullut lukuisia yhteydenottoja Kanadan johtavilta yrityksiltä jo Detroitin aikaan ja villit huhut kasvoivat yhä.

Villeneuve korvaisi Palettin Kanadan kisassa mikäli summa olisi tarpeeksi suuri yhden kilpailun osalta. Muilta osin Rothmans ilmoitti mahdollisesti haluavansa suomalaisen tai italialaisen kuljettajan f1-sarjaan kaudeksi 1983 mikäli kaudelle 1982 vastaava ei onnistuisi. Suomalaisten suureksi toivoksi olisi noussut Henri Toivonen jota myös pyydettiin testaamaan autoa Silverstoneen.

Samaan aikaan Lammersin ollessa poissa radoilta loukkaantumisen takia Theodore oli yrittänyt jo Detroitiin saada ensiksi täysin turhaan Patrick Tambayn ajamaan tallin autoa ja sittemmin Lotukselta Roberto Morenon tai Geoff Leesin. Chapman suostui antamaan Leesin käyttöön testitehtävistä. Morenon piti toimia auton kehittäjänä.

Lees olisi ajanut jo Detroitissa, mutta ilmoittautumista ei hyväksytty ja lisäksi Lees ei ollut testannut autoa metriäkään. Lees suostui kuitenkin ajamaan Chapmanin siunauksella Theodorella ja näin tallin ei tarvinnut vetäytyä kilpailusta.

 

[CCMK]

Geoff Leesille Theodoren paikka ei ollut mikään suuri palkinto, mutta aina parempi kuin kakkostestaajan asema Lotusilla. Ennen kauden 1982 alkua hän oli vielä ollut ehdolla koko kaudeksi samaan talliin ja niiden lisäksi Tyrrelille ja Ensignille.

Theodorella oli ensin toivottu Patrick Tambayta ja myöhemmin Derek Dalya ja Brian Hentonia. Lopulta Daly oli päässyt ajamaan ja myöhemmin Jan Lammers.

Ensign taas oli ottanut Roberto Guerreron 500 000 dollaria mieluummin kuin Leesin ja Tyrrell ensin otti suurena virheenä Borguddin ajamaan ja myöhemmin sitten Hentonin. Toisaalta Chapman ei myöskään päästänyt Leesiä hänen testisopimuksestaan mikä myös aiheutti kauden aikana kiistoja.

Kyalamin lakon ja mahdollisen Argentiinan ja Brasilian boikotin aikana hän olisi päässyt ajamaan Roberto Morenon kanssa Lotuksella kisoja, mutta muuten ajoja ei juuri ollut tiedossa.

 

[CCMK]

Geoff Leesin maksaessa yhden kisan maksusumman eli noin 3000 dollaria Theodorelle Ferrarilla odotettiin antavan ilmoitus Patrick Tambayn palkkaamisesta talliin lähiaikoina.

Lisäksi Mario Andretti oli yhä ehdolla talliin ajamaan, mutta palkkakiistan takia Tambay oli todennäköisempi vaihtoehto vaikkakin Ferrari joutuisi maksamaan enemmän kuin mitä Tambay tienaisi Can-Amissa.

 

[CCMK]

Kanadan kilpailun alla Suomen lehdissä kyseltiin jälleen myös f1-kuskien palkoista ja erityisesti kauden aikana olevien kilpailujen palkintorahoista. Niihin ei kuitenkaan juuri vastauksia annettu.

Sen sanottiin kuitenkin olevan kuusinumeroinen summa usein markoissa. Ainakin summan sanottiin lähentelevän sitä suurimmissa kisoissa.

 

[CCMK]

Ikävää Leesin kannalta oli tietysti myös toteutumaton Williamsille pääsy Imolan aikoihin. Ennen kautta 1982 hän oli pyörinyt myös Frankin epätoivoisimmilla listoilla kuskin löytämiseksi mikäli Keke, Jarier tai edes Palmer eivät olisi olleet riittävän nopeita talliin tai halukkaita tulemaan. Samaan aikaan Montrealissa alettiin valmistautua viikonloppuun, mutta kanadalaisia faneja odotti pettymys mikä ehkä karun lopputuloksen tietäen oli ehkä turha.

Jacques Villeneuve ei testien jälkeen kuitenkaan päässyt Osellalle sillä Pioneerin yhtiön pomot ja Arietto Paletti olivat muistuttaneet Enzo Osellaa Riccardon sopimustilanteesta ja Enzo Osella joutui jättämään Villeneuven rannalle.

Toisaalta koko tiimin tärkeimmän tukijan lähtemisen rinnalla kanadalaisten yhtiöiden sponsorirahat eivät vaikuttaisi kovin suurilta joten Villeneuve joutui jäämään rannalle kotikisassaan. Tosin Jacques pyöri kuitenkin loppukaudesta jälleen huhuissa ja hänet oli kutsuttu isänsä Sevillen kanssa myös kilpailun seremonioiden vetäjäksi.

 

[CCMK]

Laitetaan vielä kauden 1982 Detroitin kilpailun mietteitä eri tallien osalta. Tolemanin ja Theodoren ajojen arviointia en poikkeuksellisesti käy läpi koska molemmat tallit joutuivat vetäytymään omista syistään kilpailusta. Tässä kuitenkin muiden tallien arviointia:

Brabham: Karmea viikonloppu puolin ja toisin. Monacon jälkeen Patrese ajoi surkean aika-ajon vaikkakin moottorit vaivasivat jälleen. Lähdössä tippui sijalle 17 ja ohitti vain Surerin ennen kolariaan Guerreron kanssa. Ja Piquet karsiutui hallitsevana maailmanmestarina.

Tyrrell: Poikkeuksellisen huono viikonloppu tallilta. Molemmat kuskit taistelivat itsensä kisaan mukaan sijoilla 16 ja 20 Alboreto ensimainitusti ja Henton jälkimaininnalla. Alboreto kolaroi Baldin kanssa ja korjasi autoaan. Myöhemmin ajoi toisessa lähdössä viimeisten joukossa kun kolaroi vielä tallikaveri Hentonin kanssa uudestaan ja oli viimeisenä ennen ulosajoaan kierroksella 41. Henton taas selvisi Baldin kanssa törmäilyistään ja oli 14:sta ennen kisan keskeytystä. Siitä asemasta hän sai lähteä toiseen lähtöön. Siinä hän kolaroi Alboreton kanssa ja ohjausvaurioisen auton kanssa ei ohittanut kisan aikana muuta kuin Serran ja oli lopulta 9:s.

Williams: Erinomainen aika-ajo Rosbergilta ja huono aika-ajo Dalylta. Rosberg oli kolmas, mutta Daly oli 12:sta samalla autolla. Rosberg oli toisena kierroksella 4 ja myöhemmin vauhti oli hyvää ennen keskeytystä. Rosberg ei pitänyt keskeytyksessä kilpailussa. Uusintalähdössä Rosberg onnistui hyvin ja sai lopulta kiinni Prostin ja siirtyi kärkeen. Myöhemmin vaihteet hävisivät ja Goodyearin A-renkaat pettivät alta. Sen myötä Watson ja moni muukin kuljettaja meni ohi. Tallikaveri Daly meni Rosbergin ohi ja aiemmin myös Laffite joka olisi pysynyt edellä ilman moottorivauriota. Rosberg ohitti hänet ja tavoitteli Dalya, mutta yhteenlasketuissa ajoissa Rosberg oli Laffiten ja Dalyn edellä huolimatta radan tilanteesta. Kilpailun jälkeen oli Laudan kanssa sanaharkassa ja jatkoa tilanteeseen voi seurata. Daly taas ajoi 9:ksi ennen keskeytystä ja toisessa lähdössä jatkuvasti keskikastissa kunnes vauhtia vain alkoi yhtäkkiä löytyä loppupuolella AA-renkaista ja Daly alkoi tavoittaa muita erittäin nopeasti Mansellin tavoin. Mansellin keskeytettyä paineet hellittivät. Daly ohitti Laffiten ja Rosbergin, mutta Daly ei päässyt Rosbergin ohi yhteisajoissa mikä oli sääli.

McLaren: Huonot harjoitukset toivat kilpailuun erilaisen luonteen. Watson ajoi ehdottomasti uransa parhaimman kilpailun tähän saakka. Järjesti itsensä ruudusta 17 voittoon saakka ja ohitti ainakin 12 autoa todistetusti kilpailun aikana radalla jota Alain Prost väitti Monacoakin vaikeammaksi paikaksi ohittaa. Niki Laudalla oli Pehmeillä Vyörenkailla ja kevyemmällä jousituksen asetuksilla vaikea kilpailu alkuvaiheessa. Milloin auto ei aliohjannut niin se yliohjasi mutkiin. Kilpailun paremman vaiheen alkaessa järjesti jälleen ohituksia Cheeveristä, Giacomellista ja Pironista, mutta ajautui liian kauas jarrutettuaan liian myöhään ensimmäiseen mutkaan yrittäessään Rosbergin ohi ja keskeytti kolariin. Väitti myöhemmin Rosbergin sulkeneen tiensä, mutta piti lopulta rauhoituttuaan suunsa kiinni asiasta vaikka palaverissa tilanne oli johtaa tappeluun ilman Watsonin väliintuloa.

ATS: Kauden paras saavutus aika-ajossa ja lämmittelyssä ei lämmittänyt kisassa. Viitosruudusta lähtenyt Winkelhock kolhi autonsa lämmittelykierroksella ja lopulta kolaroi huonon ohjauksen takia. Baldi taas kolaroi Salazarin kanssa ja Salazar sai viimeisenä lähteä mukaan kisaan varikolta korjauksen jälkeen seuraavaan lähtöön. Kolaroi myös samalta sijalta seinään ja keskeytti.

Lotus: Hieno aika-ajo tallilta. Mansell oli 7:s ja de Angelis 8:s. Mansell parhaimmillaan viides lähdön jälkeen, mutta de Angelis oli vasta 14:sta surkean lähdön myötä. Sitten pari ohitusta ja sen jälkeen Guerreron takana kyttäilyä ennen kolaria. Toisessa lähdössä oli 12:sta, mutta vaihdelaatikko alkoi vaivata nopeasti ja lopulta keskeytys tuli kilpailussa. Mansell taas järjesti hienon shown katuradalla. Oli neljäntenä toisessa lähdössä, ajeli kuudentena ennen Arnouxin osumaa ja myöhemmin nousi pistetaisteluun ohjausvaurioisella autolla ennen keskeytystä sijalta 7.

Ensign: Guerrero pärjää katuradoilla paremmin kuin muilla radoilla. Vauhtia riittää, mutta ei pitkään lähdön jälkeen. Kilpailussa jäi lähdön jälkeen muille ja muodosti liikkuvan junan Elio de Angeliksen kanssa. Lopulta Elio sai tarpeekseen ja torppasi hänet ulos kisasta. Pienelle tiimille hyvin rohkaiseva saavutus suoritus kuitenkin oli.

Renault: Renault sai Prostin myötä kuudennen paalupaikkansa mutta Arnoux oli viidestoista vaikeuksien jälkeen. Kierroksen 23 jälkeen Prostin kisa oli ohi. Rosberg meni ohi ja moottorin vaurio esti paremman vauhdin syntymisen. Tippui sijalle 7 ennen varikkokäyntiä ja joutui jäämään useiden korjausten ajaksi. Lopulta moottorivaurion korjaamisen jälkeen oli nopein mies radalla ja teki nopeimman kierroksen kisassa. Ei saanut kuitenkaan tulosta. Arnoux taas pääsi sijalle 8 ennen kisan pysäytystä ja oli kuudentena ennen kierroksen 10 moottorivaurion tuloa joka aiheutti vauhdin hidastumisen. Lykkäsi Prostin tavoin varikolle menoaan hyvin myöhäiseen vaiheeseen eli kierrokselle 30. Sen jälkeen vauhtia riitti mutta jäi 3 kierrosta Watsonille ja Serra ohitti myös Arnouxin radalla, mutta jäi silti taakse yhteisajoissa.

March: Emilio de Villotan hitaus ei yllättänyt ketään, mutta Mass ja Boesel pääsivät kisaan yllättävänkin helposti. Mass oli sijalla 19 aika-ajossa ja Boesel sijalla 21. Mass oli sijalla 14 ennen kisan pysäytystä. Uudessa lähdössä oli kierrosten 10-16 ajan Lotuksia ja Watsonia nopeampi ennen kuin joutui tulemaan kaksi kertaa kilpailussa varikolle kun Avonin molemmat seokset eivät kestäneet radalla paljonkaan. Viimeiselle kierrokselle tultaessa keskeytykset ja hidas nousu olivat antaa hänelle ja tallille kauan kaivatun pisteen. Ikävä kyllä 2 tunnin raja oli täynnä ja Mass jäi ilman pisteitä. Sijoitus oli kuitenkin kauden paras ja tallilla on toivoa ainakin katuradoilla tai kisoissa joissa tulee paljon keskeytyksiä. Boeselin kisa oli lyhyt. Baldin kanssa tuli kolari ja sen myötä Boeselin kisa jäi siihen. Boesel kävi myös kilpailun jälkeen kuumana Baldille.

Fittipaldi: Chico Serra pääsi kolmatta kertaa mukaan kilpailuun. Ainoastaan Piquetin uskomaton epäonni sään suhteen esti Serran putoamisen. Radan hitain mies ja ainoastaan vain loppuvaiheen seikkailu pehmeillä renkailla piti hänet Arnouxin edellä. Hän oli vain Tyrrelin ja Renaultin autoja nopeampi kuin molempien tallien autot myöhemmin kilpailussa omista syistään olivat ongelmissa. Serra piti kuitenkin auton muureista erossa ja ajoi maaliin sijalle 11 ja viimeisen tuloksen saaneena.

Alfa Romeo: Katuradoilla Alfan autot ovat ajoittain huikean nopeita. Andrea de Cesaris ajoi toiseksi ja oli teoreettisesti hyvä ehdokas uusimaan Long Beachin temppunsa ja saamaan paalupaikan. Toisin kuin Long Beachissa tallien tekninen johtokunta ei havainnut auton pohjassa tai muussa rakenteessa vilppiä. Giacomelli oli kuudes ja kisasta piti tulla jälleen hyvä. Rosbergin painostus pilasi Andrean kisan ja voitto näytti muutenkin etäiseltä liian alussa kun Prost meni menojaan. Andrea keskeytti kierroksella 3 vetoakselin ja moottorin hajottua ulosajon seurauksena. Giacomelli ajoi ensimmäisen lähdön jälkeen pisteissä kiinni ja lisäksi ajoi jatkuvasti ainakin kolmannesta sijasta ennen kuin osui Watsoniin ja lopulta keskeytti eturipustuksen myötä. Alfa Romeolta jälleen loistava ajo katuradalla mutta pisteettömyys on suuri mörkö tallille.

Ligier: Vanhalla autolla saatiin kauden ensimmäiset pisteet mikä on lähes ivallista. Siitä huolimatta talli iloitsi kaikesta mitä viikonlopun aikana tapahtui. Kauden paras suoritus tallilta. Cheever toi auton toiseksi jännittävässä kilpailussa. Cheever ohitti kaksi autoa lähdössä ja oli kuudes ennen keskeytystä. Uusintalähdön jälkeen ajoi viidentenä ja ohitti Giacomellin ja myöhemmin taisteli Pironin kanssa toisen ja kolmannen sijan paikasta Rosbergin mennessä kärjessä. Watson ja Lauda menivät ohi, mutta Cheever onnistui ohittamaan Pironin ja Rosbergin ja oli lopulta toinen. Laffite ajoi lähes yhtä hyvän kilpailun. Vältti lähdön jälkeen Guerreron ja de Angeliksen kolhut ja pääsi 10:stä ruudusta uusintalähtöön. Ohitti Mansellin, Arnouxin ja Dalyn ennen kierroksen 41 tapahtunutta Pironin kolaria. Ohitti myöhemmin Rosbergin ja vain moottorivaurio piti hänet ulkona palkinnoilta. Lopulta oli kuudes vain ruutulipun ja kellon pelastaessa pahemmalta moottorivauriolta tai jopa rikolta. Ligierin pistetili on avattu, mutta turbomoottorin kehitys on edelleen jäissä.

Ferrari ja Didier Pironi: Huolimatta Andrettin tai Tambayn tulosta talliin Pironi jatkaa ainakin Kanadaan asti tallin ainoana kuljettajana. Ajeli suurimman osan kilpailusta vaikeasta ohjauksesta kärsineellä Ferrarilla sijoilla 3-6. Joutui välillä kolariin Laffiten kanssa mutta selvisi ja oli lopulta kolmas. Ensi viikon kilpailu Kanadassa on hyvin vaikea sillä Imolan ja Zolderin tapahtumat ovat tuoreena Massin osuman ohella kanadalaisten fanien mielessä.

Arrows: Molemmat autot pääsivät mukaan kilpailuun kunnolla ensimmäistä kertaa kaudella. Baldi ruutuun 24 ja Surer ruutuun 19. Baldi kolaroi neljä autoa enemmän tai vähemmän romuksi ja keskeytti ensimmäisellä kierroksella. Oli kilpailun syntipukki. Surer ajoi ilman kolinoita maaliin sijalle 8.

Osella: Pirellin Pitkäjyväinen rengas ei toiminut ja ei myöskään Lyhytjyväinen. Molemmat autot pääsivät mukaan kisaan vaikka Jarier kolaroi aika-ajossa. Lämmittelyssä molemmat kolaroivat. Lämmittelykierroksella Jarier osui seinään ja hän otti ykköskuskin oikeudella maksukuskin auton käyttöön. Paletti ei startannut siten kisaan. Pioneerilla ei roistomaiseta käytöksestä pidetty ja Jarier pian ivallisesti keskeyttikin vara-autolla.

 

[CCMK]

Ennen Kanadan kilpailua ennustettiin vielä ainakin 2-3 eri voittajaa tulevan vielä kaudelle Keke Rosbergin ohella. Sen verran tasainen kilpailu kaudella 1982 tuntui olevan.

Kanadassa tallit olivat jo ennen torstaita keskiviikkoillan aikana suurimmaksi osaksi. Toleman jatkoi poissaoloaan joten Harjoituskarsintaa ei tarvittu ja kolme putoaisi sitten pois Virallisten Harjoitusten jälkeen.

 

[CCMK]

Kanadan Grand Prix Montreal

Päivämäärä: 13.6.1982

Rata: Circuit Gilles Villeneuve (Juuri muutettu entinen nimi oli Circuit Ile Notre-Dame)

Radan pituus: 4,410 kilometriä

Kilpailun pituus: 70 kierrosta tai 308,63 kilometriä 2 tunnin sisään.

Sää: Kylmä ja pilvinen

Yleisöä: 47 500 (Jälleen eri lähteiden mukaan vain koko viikonlopun katsojamäärät sillä metrolakon takia metro ei kulkenut ja arvioiden mukaan kilpailupäivänäkin radalla oli vain noin 30 000 katsojaa.)

Pian tämänvuotisen Belgian kilpailun jälkeen Kanadassa järjestettiin adressi johon kerättiin nimiä ja annettiin se julki Montrealin kaupunginisille. Notre-Damen saaren moottorirata haluttiin nimetä uudelleen Zolderissa kuolleen Gilles Villeneuven mukaan. Idean hankkeen lopullisesti sementoi myös Seville Villeneuven ja Jacques Villeneuve Seniorin vetoomukset asiaan. Hieman ennen Kanadan kilpailua asia sai virallisen vahvistuksen ja radan nimi on nyt toivottavasti tästä eteenpäin aina Circuit Gilles Villeneuve. Radan historian nimi oli jo epävirallisesti sama Gilles Villeneuven eläessä, sillä ensimmäisen kerran Notre-Damen saarella ajetun kilpailun tuolloin uudella radalla f1:ssä ja noin vuoden verran perustamisesta voitti tietenkin Gilles Villeneuve vaikka vähän paremmalla onnella sen olisi voinut voittaa Jean-Pierre Jarier.

Villeneuven voitto nosti Kanadassa uudenlaisen innostuksen f1:siin ja nyt sen pelätään laskevan ilman Jacquesin tuloa f1:siin. Vuosina 1978-1981 kilpailu järjestettiin syys-lokakuun vaihteessa ja silloin kisat olivat joko ihanan syksyisen lämpimiä tai sitten talvisen ja hyisen kylmiä. Vesisateet tulivat pohjoisesta ja kauden 1978 ja 1981 viikonlopun aikana radalla havaittiin myös lumisadetta. 1978 kilpailussa Gilleskin veti talvipusakan ylle palkintokorokkeella ja sen vuoden Montreal on toistaiseksi kylmin olosuhteiltaan ajettu Grand Prix. Vuoden 1981 kisassa jääkylmä vesisade teki kisasta ja radasta jäätävää jännitysnäytelmää. Radan lämpötila oli hädin tuskin yli 10 asteen ja ilmakaan ei lämpötilaltaan mikään kesähelteen veroinen ollut. Jacques Laffite voitti jo melkein perutun kilpailun radalla ja pysyi melkein viimeiseen asti kiinni mestaruustaistossa viime vuonna.

Rata sijaitsee kaupungin läpi virtaavan St. Lawrence-joen varrella, jossa pidettiin vuonna 1967 Expo-maailmannäyttely ja aivan radan varikon tuntumassa on Montrealin 1976 olympialaisten soutustadion jonka altaalla Pertti Karppinen otti ensimmäisen kultamitalinsa.

Formulakisojen kiusaan kuuluvat liikenneruuhkat vältetään saaren yksityisellä metrolla. Seisomapaikkalaiset voivat paikan päällä leiriytyä minne haluavat ja istumapaikkojakin radalla riittää. Radan sisällä ja ulkopuolella kilpailua voi seurata melkein mistä vain tahansa. Harvassa ovat vaikeasti seurattavat alueet radalla.

Ikävä kyllä ajajille rata ei suo vaihtelua yhtä paljon. Rata on huonoimmillaan todella yksitoikkoinen. Suoraa seuraa shikaani, uusi suora ja taas shikaani. Yli 300 kilometrin vauhdista tulevat kiihdytykset ja jarrutukset eivät miellytä ajajia ja jarrut kuluvat erittäin paljon. Zolderin, Detroitin ja Monacon ohella jarrut kuluvat eniten koko sarjasta ja erikoisjarruja saattaa tarvita radalla. Jo aiemmin hyviä turva-alueita on parannettu tälle kaudelle erityisen paljon ja Paul Ricardin ohella Montrealin turvallisuus on MM-sarjan parhaimpia.

Montrealissa on myös hyvätkin puolensa. Se on luonteeltaan uniikki ja erikoinen rata. Moottorirata on sekoitus perinteistä rataa ja katurataa. Kaikkein eniten katurataa kilpailu muistutti ihan ensimmäisenä vuonna. Sen jälkeen asvaltin parannukset ja muutkin pienet yksityiskohtien muutokset ovat vieneet sitä hieman lähemmäksi tavallista moottorirataa. Downforcea ei voi olla liikaa. Muuten se kostautuu hitaana vauhtina ja erityisesti huippunopeus pitkällä takasuoralla voi tippua rajusti. Montrealin radan kaksi pientä S-mutkaa tuovat haastetta.

Varikon jälkeen tulevan mutkan voi ajaa täysillä ja toisenkin voi hitaimmillaan ajaa nelosella läpi. Ennen varikkoa on radan hitain hiusneula ja rata kuluttaa Monacon ja Detroitin jälkeen huonolta ajajalta enemmän jarruja kuin Zolder joten varovaisuutta pitää noudattaa. Rata ei nuorille kavereille ole aivan niin rankka kuin useimmat radat. Silti fyysisyyttä ja hyviä niskalihaksia tarvitaan.

Kaiken kaikkiaan Montreal on ratana äärimmäinen kompromissi. Keliolosuhteet kesäkuussa ovat paremmat kuin syyskuussa tai lokakuussa joten saderenkailla ei välttämättä tehdä kilpailun ratkaisua tai niiden kehitystyö ei ole tärkeintä kuin aiemmilla vierailuilla Notre-Damen saarella. Sen mielenkiintoinen pinnoite voi säästää renkaita tai syödä ne rakoille. Se on taas haitta Michelinin renkaille ja erityisesti Enduroille, sillä ne vaativat aggressiivista katurataa tai rengasta syövää ja sitä kautta kumin tuottoon vapauttavaa tavallista karheampaa pinnoitetta.

Pehmeä Vyörengaskaan ei välttämättä ole hyvä tällä radalla vaikkakin viileään säähän se sopiikin paremmin kuin kuumaan. Takasuoraa lukuunottamatta radalla ei ole turbomoottoreillekaan mitään erikoista paikkaa olla Cossyliigan edellä ja Cosworthin tallien ei kannata heittää toivoaan menemään, sillä radan tiukkojen mutkien kautta kierrosajat ja kilpailun vaativa luonne teknisesti auttaa heitä pysymään Turbomafian kannassa.

Kaiken kaikkiaan Montrealin kisasta odotettiin hyvää, mutta toisin kävi.:frown:

 

[CCMK]

Perjantaita odotellessa lehdistön edustajat ja kuljettajat pelasivat leikkimielisen jalkapallo-ottelun keskenään. Kuljettajat voittivat 3-2. Perjantaina vapaissa harjoituksissa satoi ja harjoituksen kuumakallet Chico Serra ja Raul Boesel ottivat yhteen.

Serra yritti lyödä Boeselin visiirin läpi nyrkillään ja sitten Boesel potkaisi takamuksiin ja sitten nujakka alkoi ja sitä erottamaan tarvittiin kuusi kaveria. Lopulta tuntemukset rauhoittuivat puolin ja toisin.

 

[CCMK]

Perjantain Viralliseen Harjoitukseen mennessä satoi ja sateen laannuttua tihkusateeksi ja lopulta loputtua rata oli edelleen märkä. Virallisen Harjoituksen nopein oli Andrea de Cesaris ja toiseksi nopein oli Keke Rosberg joka oletti radan sopivan mieluummin turboille ja sanoi jäännöspisteiden olevan enemmän tavoite. Aika Andrealla oli 1.30.286 ja Keken oli 1.30.963. Didier Pironi oli kolmas ajalla 1.31.332 ja Riccardo Patresen aika oli 1.31.345 ja hän oli neljäs. Viides oli Rene Arnoux ajalla 1.31.494 ja kuudes oli Derek Daly ajalla 1.31.757.

Sijat 7-10 menivät Nelson Piquetille, Niki Laudalle, Alain Prostille ja Michele Alboretolle. Heidän ajat olivat 1.32.105, 1.32.246, 1.32.258 ja 1.32.792. 11:sta sija meni Eddie Cheeverile ajalla 1.32.969. 12:sta sija meni Nigel Mansellille ajalla 1.32.023 ja 13:sta sija meni Bruno Giacomellille ajalla 1.33.136 ja Elio de Angelis sai sijan 14:sta ajalla 1.33.242.

15:sta sija meni Jacques Laffitelle ajalla 1.33.664 ja 16:sta sija meni Jochen Massille ajalla 1.33.756. 17:sta sija meni John Watsonille ajalla 1.35.027 ja 18:sta sija meni Raul Boeselille ajalla 1.35.573. 19:sta sija meni Geoff Leesille ajalla 1.36.359 ja 20:s oli Marc Surer ajalla 1.36.428 ja 21:s sija meni Roberto Guerrerolle ajalla 1.36.524. 22:n sija meni Emilio de Villotalle ajalla 1.37.409 ja 23:s sija meni Chico Serralle ajalla 1.37.678.

Takarivin äärimmäiset karsiutujaehdokkaat vaikuttivat pääsevän mukaan kilpailuun. Huominen päivä saisi kuitenkin näyttää tilanteen. 24:s sija meni Mauro Baldille ajalla 1.38.956 ja viimeiset kaksi sijaa ja paikkaa kilpailuun alustavasti menivät sijaluvuilla 25 ja 26 Brian Hentonille ja Eliseo Salazarille. Hentonin aika oli 1.39.211 ja Salazarin aika oli 1.39.542.

Toistaiseksi karsiutuneiden joukossa olivat molemmat Osellat sijoilla 27 ja 28 järjestyksessä Riccardo Paletti ja Jean-Pierre Jarier ajoilla 1.41.020 ja 1.41.588. Manfred Winkelhock jäi toistaiseksi ilman aikaa sijalle 29. Eroa Salazarin ja de Cesariksen ajoilla oli 9,3 sekuntia ja Jarieriin ero oli jo 11,3 sekuntia. Salazarin ja Jarierin ero oli vain vajaa 2 sekuntia kilpailuun pääsyn kannalta. Huomisesta odotettiin mielenkiintoista toista Virallista Harjoitusta. Vaikka ei sataisi niin sen uhka oli ilmassa ja ajajat halusivat ajaa mahdollisimman paljon.

 

[CCMK]

Perjantain Vapaissa Harjoituksissa nähtiin Boeselin ja Serran yhteenoton lisäksi myös Winkelhockin ja Arnouxin kolari. ATS:llä yksi auto oli lennätetty Detroitista Eurooppaan kotitehtaalle korjaukseen ja vara-autoa ei ollut.

Lauantaihin mennessä tallilla tuli kiire rakentaa Winkelhockin auto kuntoon. Sateen varaan ei kannattanut riskeerata mitään ja kelin toivottiin olevan kuiva lauantaita varten.