F1 Kausikooste -82

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Niki Laudalle koko Brands Hatchin kilpailun onnistuminen oli mahtava suoritus. Keke oli jäänyt ruutuun ja joutui hännille, Patrese jäi myös ruutuun ja kärsi kolarin ja kun Piquet keskeytti omia aikojaan huolimatta kevyestä autostaan niin Laudalla oli varsin helppo työ pitää kaikki muut takanaan. Tosin Rosberg, Daly ja Warwick saivat Nikinkin huolestumaan.

Kaikilla kolmella vauhtia riitti enemmän kuin Laudalle olisi ollut suotavaa ja vain erilaiset vaikeudet saivat Laudan nauttimaan ajoistaan turvallisesti. Toki Hentoninkin nopeus olisi loppuvaiheessa takuulla ollut vaaran merkki Laudalle, mutta Hentonin kisaa vaikeutti huono lähtöpaikka ja liian myöhään alkanut kiriminen jolloin Laudalla ei ollut mitään hätää. Mestaruudesta Lauda ei vielä osannut sinällään unelmoida, mutta hän myönsi Brandsin voiton olevan sille elintärkeä kulmakivi.

Muilla radoilla voittaminen olisi erittäin vaikeaa turbojen pysyessä mukana. Yleisökin sai Laudalta kehut vaikka Keken suuntaan kuittailua tuli siten, että yleisön suursuosikki ei lopputuloksellisesti sijoittunut parhaalla mahdollisella tavalla ja tilanne oli harmin paikka.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Kekelle pisteettömyys oli rankka pala ja lehtihaastattelussa hän kuittasi tallinsa insinööreille tuloksen lyhyesti ja ytimekkäästi näin:

´´Nyt olemme tasoissa: Minä munasin Monacon ja te munasitte tämän kisan.´´

Lisäksi Rosberg myönsi mestaruusmahdollisuuksien kaventuneen, mutta hän ei ollut valmis luovuttamaan. Williamsin auto oli hänen mukaansa koko kautta ajatellen ollut luotettavin ja juuri siksi mitä tahansa saattoi vielä tapahtua. Muilla radoilla turbot olisivat ylivoimaisia nopeudessa, mutta Williamsin talli pysyisi edelleen luotettavimpana.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Brian Hentonille kilpailu Brandsissa oli ollut heikoista lähtökohdista huolimatta erinomainen. Alun jälkeen ja Rosbergin tuulimyllyjä vasten taistelu ehkä oli järjetöntä, mutta muuten ajo sujui tavallistakin paremmin. Ennen yllättäen tapahtunutta varikkokäyntiä etusiiven vaihtamiseksi ja uusia renkaita hän oli noussut jo 11:sta. Vain renkaiden kuluminen etusiiven rikkoutumisen lisäksi esti häntä ajamasta paremminkin kilpailussa.

Alunperin tarkoitettua D-seosten vaihtoa ei voitu tehdä koska kierroksia olisi pitänyt ajaa enemmän kuin ajettiin ja lisäksi käyttökelpoisia Goodyearin kaikkein pehmeimpiä renkaita ei enää ollut tarjolla. Siksi Henton sai mukaansa B-seokset ja siitä huolimatta ajoi kilpailun nopeimman kierroksen.

Tallikaveri Alboreton kisa meni varsin huonosti kun hänen helmansa oli vaurioitunut ja hänet oli lopulta jätetty laskematta mukaan lopputuloksiin vaikka teknisesti ottaen hän oli jo keskeyttänyt. Hieman ennen loppua Henton oli 8:s ja Giacomellin jälkeen hän olisi ollut 7:s. Pistesijakin olisi voinut olla vielä mahdollinen, mutta matka loppui kesken.

Brandsin aikaan Hentonkin uskoi vielä mahdollisuuksiinsa ja Ken Tyrrell ei myöskään ollut niin pettynyt kuin myöhemmin oli koko Hentonin suorituksiin. Hentonin ajama nopein kierros jäikin hänen erääksi harvoiksi saavutuksiksi koko f1:ssä.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Laitetaan vielä ennen Brands Hatchin kilpailun HS:n versiota pientä yhteenvetoa tiimien mielialoista kilpailun suhteen:

Brabham: Onnistui ennen kilpailua saamaan huomion säännöllisen välitankkauksen yrityksellään. Kaikki oli valmista yritykseen Patresen ollessa toinen ja Piquetin kolmas aika-ajossa. Rosbergin jäätyä joukon jatkoksi Patrese oli kuin tilauksesta paalulla ja Piquet oli toisessa ruudussa. Patresen auto sammui ja Arnouxin onnistui kolaroida hänet pois kilpailusta. Piquet taas pääsi kärkeen ja johti noin 10 kierrosta ennen polttoaineensyötön ongelmia. Ero keskeytyshetkellä oli hyvän matkaa kohti tavoitetta minkä varikkopysähdys kestäisi. Talli aikoo käyttää taktiikkaa myös Ranskan kilpailussa. Bernien selitykset Piquetin ajamisesta täydellä tankilla ovat tuttua Bernien puhetta. Tosin totuuden siemen asiassa oli se, että Piquetillä oli raskaampi tankki kuin Patresella sillä mitään riskiä ei haluttu ottaa pysähdyksen suhteen. Pysähdys toki olisi tehty suunnitelmien mukaan, mutta varokierrokset olivat kaiken varalta tarpeen.

Tyrrell: Alboreto ajoi ysipaikalle mikä oli hyvä kun taas Henton ajoi vaatimattomasti sijalle 17:sta. Alboreto oli alussa viidentenä, mutta teki pian tilaa Dalylle ja Andrea de Cesarisille. Ajoi parhaimmillaan seitsemäntenä kunnes helmaongelmat yhdessä moottorivaurion kanssa pakottivat pitkiin korjauksiin ja sittemmin keskeytykseen. Myöhemmin Alboreto ajoi kyllä radalla joitakin kierroksia, mutta Alboretoa ei laskettu silti lopputuloksiin. Henton taas ajoi yllättäen vara-autolla ja vierailla säädöillä ja uusilla renkailla kilpailun nopeimman kierroksen. Tosin kilpailu olisi voinut mennä paremminkin ilman liian aikaista varikolle tuloa sijalta 11:sta, mutta 8:s sija on osoitus vauhdin paranemisesta ja niin pitää tehdä mikäli ensi vuodelle Henton meinaa pitää paikkansa tallissa.

Williams: Keke sai vihdoin ja viimein ensimmäisen paalunsa. Sunnuntai meni pieleen jo alusta asti. Ensin auto sammui lämmittelykierroksella, sen jälkeen auton aerodynamiikka kulutti renkaat liian äkkiä ja lopulta varikkokäynnin jälkeen tahti jatkui hienosti kunnes polttoaineen paineet putosivat liikaa pumpussa ja koko kilpailu jäi siihen. Vaikka vika olisi voitu korjata niin Keke sai tarpeekseen. Derek Daly taas ajoi myös hienosti vaikka joutuikin kilpailun jälkeen median sylkykupiksi. Daly oli pisteillä jo avauskierroksella ja hän ohitti Andrea de Cesarisin kierroksella 3 ja kierroksella 10 Elio de Angelisin nousten kolmanneksi. Myöhemmin rengasmurheet estivät Rosbergin tapaan hänen kykyjensä täydellisen puhkeamisen kukkaan. Renkaanvaihdon jälkeen vauhti oli parempaa, mutta lopussa vaisuus kaksinkamppailuissa ja melkein kaiken menettäminen Elion bensanloppumisen yhteydessä toivat jälleen kysymysmerkkejä esiin Dalyn kyvyistä Rosbergiin nähden. Hyvä ajo toki, mutta jatkon kannalta parempaa tulosta pitäisi tulla.

McLaren: Watsonin kannalta viikonloppu oli pettymys ja kisa oli painajainen. Nurmikolla ajaminen pudotti lähdössä hänet sijalle 17:sta ja sen jälkeen jäi Rosbergin taakse kunnes yllättäen väistäessään Jarieria ja Serraa ei päässyt enää jatkamaan ulosajon jälkeen. Kisa jäi siihen ja pettymys oli suuri. Laudan kisa oli tylsä, mutta sitäkin menestyksekkäämpi. Alun tapahtumat pelasivat Laudan pussiin ja kun Piquet yllättäen keskeytti niin Zandvoortin Pironin tapaan Laudalla ei ollut ongelmia ja voitto kotiin tuli hyvään paikkaan.

ATS: Michelinin renkaat eivät kelvanneet radalle ja auton pohjan rakenne sotki ilmavirrat kokonaan Brandsin radalla. Säätöongelmat aiheuttivat lopullisesti molempien autojen karsiutumisen. Winkelhock jäi 2 sadasosaa ja Salazar 0,147 sekuntia lähtöruudukosta, mutta ne syyt eivät pelastaneet ajajia Güntherin raivokohtaukselta. Koko tallin ilme osoittaa jälleen hajaannuksen ja haluttomuuden merkkejä loistavan alkukauden jälkeen.

Lotus: Mansell ajoi yhdellä kädellä itsensä kilpailuun ja yhden käden ajelusta ei ollut juuri iloa. Käsikivut nousivat esiin jo parin kierroksen jälkeen ja tuska oli valtava keskeytyshetkellä. Toki Chapman yritti medialle selitellä helmavikaa, mutta totuus oli että kipeällä kädellä ei ajeta mihinkään ja järkevämpi ajaja olisi jättänyt tämänkin kilpailun väliin sillä viikon kuluttua ajetaan jo Paul Ricardissa. Eliolle viikonloppu oli parempi. Uusi jousitusjärjestelmä oli kokeilukäytössä ja tulokset olivat hyviä vielä perjantaina. Uusi moottori vanhaan moottoriin verraten ei ollut hyvä ja auton normaalit jousitukset eivät pelanneet hyvin ja kisasta oli odotettavissa vaisu. Yllätys oli kuitenkin positiivinen.

Ensin haastoi toki Pironin, mutta Daly ja Warwick menivät menojaan. Dalyn mentyä varikolle ja heti Warwickin keskeytettyä vauhtia alkoi löytymään enemmän ja Pironin ohi oli lähellä päästä, mutta moottorivaurio yhdessä vähenevän polttoaineen kanssa pakottivat Elion perääntymään. Tambay meni ohi viimeisellä kierroksella, mutta viimeisten bensatippojen valuessa moottoriin Elio onnistui ajamaan neljänneksi kun Paddockissa auto piti jättää jo radan varteen. Lisäksi autosta oli hajonnutkin jo moottori.

Ensign: Tallin köyhyyttä vasten Guerrero ajoi loistavan aika-ajon ja pääsi ruutuun 19. Loistavan lähdön jälkeen oli 12:sta mutta moottori kaikkine osineen hajosi jo kolmannella kierroksella. Guerrero ansaitsisi paljon paremman tallin ja talli ansaitsisi ehdottomasti enemmän rahaa.

Renault: Katastrofi. Arnoux pääsi ruutuun kuusi, mutta kuumaverinen fransmanni kolaroi saman tien Patreseen. Prost taas ajoi vähäisellä ahtopaineella yrittäen vain päästä maaliin ja ei ajanut edes Giacomellia nopeammin. Rosbergin vauhti verrattuna häneen oli suorastaan toiselta planeetalta. Lopulta pääsi maaliin vain muiden keskeytysten takia ja pisteille. Lopussa toki yritti ohittaa Dalyn ja Elion vain molempien ongelmien takia. Rion jälkeen ensimmäiset pisteet tallille eivät ole mikään iso lohdutus ja koko mestaruustaistelu on vaakalaudalla. Kotikisa on elintärkeä tallille ehdottomasti.

March: Emilio de Villotan ajot päättyivät ja hyvä niin. Boesel ei päässyt edes mukaan kilpailuun karsiuduttuaan ja Masskin vain juuri ja juuri toiseksi viimeiseen ruutuun. Mass ajoi melkein koko ajan viimeisenä ja myös oli viimeinen. Pirellin renkaiden ostaminen ei käynyt päinsä kun rengaspomot kehuivat vain Tolemania ja Avonin renkaat alkavat olla tiensä päässä. Rothmans on todennäköisesti ottamassa riskin ja rikkomassa sopimuksensa ja sen jälkeen ei tallilla ole rahaa paljonkaan.

Fittipaldi: Serra onnistui F8D:llä ajamaan ruutuun 21. Uutta F9:ää Serra sai käyttää vain lauantain vapaissa harjoituksissa, mutta ulosajon jälkeen Wilson kielsi Serralta auton käytön ja Chico ajoi sen myötä vanhalla autolla. Pärjäsi silläkin loistavasti ja oli 13:sta lähdön jälkeen. Ajoi hetken jopa Rosbergia paremmin kunnes tahtomattaan joutui Jarierin kyytiin ja keskeytti kolarin myötä.

Alfa Romeo: Heikko aika-ajo ja suhteellisen keskinkertainen kisa. Andrea de Cesaris oli hyvän startin jälkeen kuudes ja pysyi muiden mennessä ohi siltikin vähintään viidentenä. Loppuvaiheessa moottorivaurion myötä sähköt pätkivät ja Prost Dalyn ohella pääsi ohi ja niin de Cesaris joutui seiskapaikalta keskeyttämään sähkövikaan. Giacomelli ajoi melkein koko kilpailun sijoilla 7-9 ja oli lopulta 7:s maalissa. Yhdessä vaiheessa Giacomelli oli hetken kuudentena. Välillä Lauda leikki Brunon kustannuksella mutta kyllästyttyään ajoi hänen ohi ja Nikille Bruno jäi kierroksella. Ensimmäinen maaliinpääsy Kyalamin jälkeen ei riemastuttanut tallin väkeä juurikaan.

Ligier: Vaikeudet tallissa jatkuvat ja erimielisyydet autojen käytöstä. Surkea aika-ajo toi ruudut 20 ja 24. Ensin olivat jäämässä häntäpäähän, mutta kilpailun edetessä autot alkoivat toimia kuin itsestään. Laffite keskeytti ysipaikalta vaihdelaatikkovikaan ja Cheever oli seitsemäntenä ja menossa kohti varmoja pisteitä ennen moottoririkkoaan. Kaaos Brandsin jälkeen ei lupaa hyvää kotikisaan missä lopullisesti talli saa tietää myös mahdollisen turbohankkeen päätöksen.

Ferrari: Raskas auto ja turbon ongelmat mutkaisilla radoilla eivät juuri tallin johtoa haitanneet ja Pironin ja Tambayn suorituksiin oltiin aika-ajoissa tyytyväisiä. Pironi oli vaikeuksissa Dalyn, Elio de Angelisin ja Warwickin kanssa kisan aikana. Kaikkien ajauduttua ongelmiin säilytti toisen sijansa ja johtaa nyt myös sarjaa. Tambayn startti ja kisan alku oli huono, mutta kisan kuluessa vauhtia löytyi. Kierroksella 29 Tambay oli jo kuudentena ja kierroksella 52 jo neljäntenä. Sen jälkeen alkoi ajamaan Eliota takaa ja viimeisellä kierroksella peri kolmannen sijan ja piti sen maaliin saakka. Hieno ajo Patrickilta.

Arrows: Vauhti ei riittänyt Brandsissa ja ohjausvika kilpailussa ei auttanut molempien ajajien asiaa. Surer ja Baldi ajelivat hännänhuippuna Massin kanssa kunnes keskeytykset saivat heidät näyttämään paremmilta kuin olivatkaan. Baldi selvisi maaliin ysipaikalle, mutta Surerin kisa jäi kesken moottorin myötä.

Osella: Jarierille ei vieläkään tule tallikaveria, mutta vauhti ainakin oli loistavaa. Aika-ajon 18:sta sija muuttui ensimmäisellä kierroksella jo sijaksi 12:sta. Ikävä kyllä ripustus petti ja renkaan irrottua Jarier ajoi suoraan päin Serraa ja keskeytys oli selvä juttu.

Theodore: Jan Lammersilla ei mennyt viikonloppu hyvin vaikka talli oli hankkinut vihdoin ja viimein myös vara-auton paikan päälle. Sekään ei auttanut ja Lammers karsiutui.

Toleman: Kisan shown varastanut talli oli erittäin tyytyväinen tuloksiinsa ja pääsystään valokeilaan. Fabin suoritusta kevyellä autolla ei koskaan nähty alkukolarin takia ja se oli harmin paikka, mutta Warwickin kisa oli sensaatiomainen ja lukuisia ohituksia järjestyi kuin liukuhihnalta. Keskeytys toki oli pettymys ja kisan puhutuin aihe olikin juuri se. Kaikesta huolimatta Pirelli vaikuttaisi olevan erittäin hyvä merkki tallille ja uuden polven turbokin sopii hyvin tallin tarkoituksiin. Rory Byrnen ja Pat Symondsin mukaan uusi TG183 tulee vielä ennen kauden loppua radoille mikä parantaa suorituskykyä vain entisestään.
 
Viimeksi muokattu:

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Vielä kilpailun jälkeisenä sunnuntai-iltana tallit yrittivät mahdollisimman nopeasti lähteä kohti Ranskaa. Viikon kuluttua ajettava Paul Ricardin kilpailu tiesi sitä, että tallien piti olla rata-alueella jo keskiviikkoiltaan mennessä.

Torstaina kun oli odotettavissa tärkeitä asioita ja perjantaina olisivat jo ensimmäiset harjoitukset. Emilio de Villotan vetäytymisen myötä vaikutti myös siltä, että Harjoituskarsintaa ei tarvitsisi enää välttämättä pitää lainkaan koko kaudella.

Mansellin käsikivut olivat hirveitä, mutta kaikesta huolimatta kuljettaja halusi ennen Paul Ricardia testata vielä kättään Croix-en-Ternoisin radalla. Chapman olisi halunnut kieltää sen, mutta Nigel osasi vaatia ja sai tahtonsa läpi.

Näin Mansell toki tulisi ajamaan hyvin yhdellä kunnossa olevalla kädellä, mutta jo aiemman kilpailun rääkkäyksen ja testiajon kidutus mukaan laskettuna se tarkoitti lopullisesti kunnon loppumista ja se taas merkitsi Geoff Leesille nopealla aikataululla paluuta f1:sin kisarattiin Lotusin kakkostestaajana olemisen sijaan.

Roberto Morenoon kun Chapman ei juuri Zandvoortin tulosten perusteella enää luottanut.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Ranskan kilpailun alla Ensign, Theodore ja Fittipaldi olivat kukin eri syistään erittäin pahoissa taloudellisissa vaikeuksissa. Ensignilla ei ollut varaa lunastaa moottoreitaan huoltamolta ja niitä ei ilman käteistä takaisin saanut. Ja mikäli sai niin niitä ei ollut huollettu mitenkään. Lisäksi tallilla ei ollut käytännössä ollenkaan varaosia.

Theodorella taas ei ollut rengasrahaa ja Goodyear ei pitänyt renkaiden käyttämisestä velaksi liian kauan. Fittipaldilla taas varsinainen budjetti oli heikoilla ja Serran maksurahoista jäljellä oli enää vain 425 000 dollaria joilla periaatteessa kausi voitiin sinnitellä loppuun asti, mutta se tekisi erittäin tiukkaa viimeisten kisojen osalta. Talli viestitti kuitenkin pikaista apua.

Vielä keskiviikkoillan ja torstaina päivällä näytti siltä kaikki kolme tallia vetäytyisivät kilpailusta ilman FOCA:n väliintuloa. Lopulta kaikki kolme tallia saivat sekä Ranskan kilpailuun ja kauden muihinkin loppukilpailuihin oikeastaan jatkuvaa taloudellista avustusta.

Mikäli kaikki kolme tallia ja kuljettajaa olisivat joutuneet vetäytymään niin vain yksi olisi karsiutunut joukosta pois lauantain jälkeen.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Näiden pikkutallien lisäksi ahdingossa oli myös Renault. Tallin kotikisa oli tulossa ja koko Ranskan autourheilun kerma mukaanlukien myös koko lajin johtajat Balestre ja von Metternich olivat tulossa paikan päälle ja Renaultin johto ylintä kerrosta myöten ei voinut sallia edellisten kisojen kaltaista katastrofia.

Renault ei sinänsä ollut kauden surkea, mutta luotettavuus oli sitä. Ainoastaan Long Beachissa ja Brandsissa tallin vauhti oli ollut surkeaa tai jälkimainitussa lähinnä vain vaisua. Mikäli katastrofit jatkuisivat niin Larrousselle ja Sagelle oli annettu toimitalosta tiedonanto, että valtion budjetti ja koko tallin budjetti muutenkin autourheilupuolelle saattaisi tippua ja mikäli johtokunta niin päättäisi niin seurauksena olisi jopa vetäytyminen f1:stä.

Koko kauden aikana Renaultin johtokunnassa kapinahenkeä oli pesiintynyt. Pääasiassa sellaisille henkilöille joille jo vuoden 1977 kokouksessa lähteminen mukaan koko kuninkuusluokkaan oli ollut vaikea pala niellä. Syitä haettaessa osakkaat perustelivat juurikin keskeytyksien aiheuttamaan imagon huononemiseen.

Tallin puolella taas Alain Prost oli masentunut heikkoon kauteen ja Frank Williams tarttui tähän syöttiin. Hän tarjosi Prostille kaksinkertaista palkkaa kaudelle 1983. Miljoona dollaria olisi tullut 500 000 dollarin sijaan mitä hän oli nauttinut Renaultilla jo kaudella 1981 ja 1982. Tallikaverina olisi toiminut tietenkin Keke Rosberg. Prost lupasi harkita asiaa ja Renault-tallissa alettiin elää kuin paniikissa olevassa muurahaiskeossa.

Williamsilla taas alettiin painostaa Derek Dalya parempiin suorituksiin ja muutenkin siihen asti suhteellisen positiivinen ja kannustava ilmapiiri Williamsilla Dalyn suhteen alkoi muuttua painostavampaan suuntaan.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Ranskan kilpailu aiottiin pitää Paul Ricardin radalla mikä ei miellyttänyt Dijonin edustajia. Tosin vaikka sopimus oli edullinen järjestäjille niin sekään ei riittänyt.

Sopimuksen mukaan Paul Ricard järjesti kilpailut parillisina vuosina ja Dijon parittomina vuosina. Lopulta pitkän kiistelyn ja halun jälkeen Dijonissa pidettiin kilpailu, mutta Sveitsin Grand Prixin nimellä.

Sekin kilpailu oli peruuntumassa muutamaan otteeseen tv-kiistojen takia ja rahapulan myötä kauden aikana. Osasyy ratayhtiöiden kilpailuille oli myös Dijonin syrjäisyys ja kateellisuus huippumodernin Paul Ricardin radan rinnalla elämisestä.

Lopullinen pisara Dijonin järjestäjien mitan täyttymiselle oli Bernien uhkaus tehdä kilpailusta vain virallinen varakilpailu kaudesta 1983 eteenpäin mikäli Sveitsin järjestäjien kanssa ei päästäisi sopimukseen. Sveitsissä autokilpailut kun olivat kiellettyjä.

Kilpailun arveltiin kuitenkin kaikissa piireissä menevän turbojen nimiin järkyttävän pitkän suoran ansiosta mistä Paul Ricard tuli kuuluisaksi.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Nigel Mansell oli Croix-en-Ternoisin testien jälkeen satuttanut lisäksi vielä rannettaan jo entisestään kipeän käden lisäksi mikä vahvisti vetäytymisen kilpailusta. Roberto Morenoa jännitti ja hän tiesi, että hän tuskin pääsisi ajamaan Ranskan kilpailussa. Niin kävi ja tilalla ajoi tallin kakkostestaaja Geoff Lees.

Leesin edellinen kilpailu oli Theodorella Kanadassa ja alustavasti ennen boikottia Imolassa hän olisi ajanut samassa tallissa. Molempiin kilpailuihin oli Chapman antanut luvan ennen kilpailua. Muuten hänen olisi pitänyt jäädä testaamaan.

Lotusin testejä Lees oli saanut Morenoakin vähemmän ja kaikki testit olivat lukuunottamatta pikaista Croix-en-Ternoisin radan testiä lukuunottamatta tehty vanhalla autolla siinä missä Mansell ja Elio de Angelis tavallisesti hoitivat testit uudella autolla millä ajettiin kilpailuissakin.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Emilio de Villota yritti vielä Ranskan kilpailuun saada epätoivoisesti uusia sponsoreita jotta hän olisi voinut jatkaa kilpailemista. Ikävä kyllä yksityisen Marchin surkeat tulokset pakottivat sponsorit vetäytymään ja Mike Earle kieltäytyi edes ajattelevansa ajattaa Emiliota Ranskassa muutenkaan surkeista tuloksista johtuen.

Tosin kun Earlen tavoittelemat muut ajajat eivät myöskään suostuneet niin yksityisen Onyxin kilpailut päättyivät myöskin. Ajajina olisivat olleet ensisijaisesti hyvää rahaa maksaneet kuljettajat ja tarvittaessa myös F2-suojatit joita Earlen välittömässä suojassa tai erinäisten yritysten listoilla oli käytettävissä.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Fittipaldilla oli vihdoin ja viimein F9 ja lisäksi vanha F8D vara-autona käytettävissä ja testit uudella autolla ainakin olivat luvanneet parempaa.

Kekelle viime kaudelta tuttua tärinää ei enää esiintynyt samalla tavalla ja onneksi myös auton ilmanvastusta oli myös pudotettu enemmän jolloin auto ei tuntunut aivan yhtä tuskalliselta ajaa.

Tosin ilmanvastus vaihteli 300-500 kilon verran ja se tuntui silti tuskalliselta.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Ligierillä oli myös erittäin tärkeä kotikilpailu tiedossa. Ranskan kisan tulosten myötä Matran turbomoottorin hankkeelle tulisi joko lopullinen päätös tai sitten mahdollisesti sen jatkaminen. Turbomoottori oli vain viivästynyt entisestään ja se kiristi kaikkien hermoja.

Kuljettajapuolelta erityisesti Eddie Cheever raivostui vaikeasta päätöksestä hylätä vanha auto kokonaan ja keskittyä ongelmapesään nimeltä JS19. Cheever harkitsi jopa ajamatta jättämistä, mutta sopimuksensa mukaan hänen piti osallistua kilpailuun ja sen hän myös teki.

Ligierin suoritukset olivat kuitenkin valtamedian silmissä varsin pieni pala kun kaikkien katseet olivat enemmän Ranskan moottoriurheilun lippulaivassa eli Renaultissa.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Emilio de Villotan vetäytyessä kokonaan myös tarve Harjoituskarsinnalle ainakin alustavasti loppu kauden osalta näytti päättyneen. Samalla Osellan talli ilmoitti alustavasti jatkavansa kauden loppuun asti yhden auton ajattajana.

Mahdollisesti kuka tahansa maksukuski olisi talliin tervetullut, mutta tarjous maksaa omien ajamisten ohella myös kaluston mahdolliset korjauskulut hajoamisen yhteydessä ei houkutellut juurikaan muita kuljettajia tulemaan talliin. Lisäksi erinäiset lisenssiongelmat estivät monta nuorta kuljettajaa yrittämästä saada toista paikkaa tallissa vaikka rahat olisivatkin riittäneet.

Vain muutamat harvat kuljettajat jaksoivat neuvotella Enzo Osellan kanssa koko loppukauden ajan tulevista ajoista joko kaudelle 1982 tai sitten kaudelle 1983. Tällaisia kuljettajia olivat muun muassa Jacques Villeneuve, Piercarlo Ghinzani, Rupert Keegan, Beppe Gabbiani ja jopa Thierry Boutsenkin.

Ranskan kilpailuun vahvimmin ehdolla toista Osellaa ajamaan olisi tullut Robert Dassin tai sitten Renaultin testikuljettaja Philippe Streiff.

Todennäköisyyttä ottaa toinen kuljettaja talliin heikensi myös se, että Enzo Osella poti todella pahaa surua ja syyllisyyttä Ricardo Palettin onnettomuuden jälkipyykin seurauksena ja hän ei halunnut ottaa toisen kuljettajan mahdollista kuolemaa omatunnolleen kun yksikin oli jo liikaa.

Sen myötä ainakaan nuorilla kuljettajilla ei olisi ollut helppoa vakuuttaa Enzoa osaamisestaan.
 

Joppe_001

Well-known member
Liittynyt
1.11.2003
Viestit
3764
Sijainti
Tois pual jokkee
Nyt täytyy sanoa että hyvää taustatietoa olet tänne kerännyt. :thumbup: On ainakin mulle kohtalaisen vierasta aikaa vielä 80-luvun alku.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Ranskan Grand Prix Paul Ricard

Päivämäärä: 25.7.1982

Rata: Paul Ricard (Myöskin Le Castellet radan sijainnin mukaan.)

Radan pituus: 5,815 kilometriä

Kilpailun pituus: 54 kierrosta tai 315,50 kilometriä 2 tunnin sisään.

Sää: Kaunis, selkeä ja tuulinen.

Yleisöä: 70 000 katsojaa löysi tiensä paikan päälle Rivieran kesäkauden vieton sijaan.

Pastisistaan ja muista likööreistään tunnettu miljonääri Paul Ricard rakennutti rahoillaan 60-luvun lopulla hänen nimeään kantavan moottoriradan Le Castelletin ylätasangoille Marseillen lähelle. Suunnittelu alkoi jo vuonna 1967 Le Mansin kilpailun jälkimaininnoissa ja työt alkoivat vuonna 1969 ja rata valmistui vuodessa. Vihkiäiskilpailuna ajettiin vuonna 1970 Ranskan urheiluautojen kilpailu ja vuodesta 1971 lähtien Ranskan Grand Prixia on ajettu tällä radalla. Radan ulkomuoto näyttää harpilla ja viivoittimella piirretyltä vääristyneeltä golfmailalta, mutta todellisuudessa se on tämän hetken paras ja turvallisin f1-rata mitä löytyy.

Rata sijoittuu kauniisti myös maastoon ja on kaiken kaikkiaan erittäin mielenkiintoinen. Turvallisuuden osalta useissa kohti rataa on uusinta suojakaidetta ja teräsverkkoa ja monista muista radoista poiketen jopa kasvillisuus raivataan ja pienimmätkin kuopat tasoitetaan jotta ulosajot tapahtuisivat mahdollisimman vaarattomasti.

Paul Ricardin valmistumiseen asti ajettiin Reimsin, Rouenin ja Clermont-Ferrandin maantieradoilla. Lisäksi vuoden 1967 surullinen Le Mansin episodi aiheutti paljon kohua maan moottoriurheilun tilasta. Denny Hulme haukkui radan Mikki Hiiri-radaksi ja Jack Brabham haukkui CSI:n ämmäkerhoksi lajin sen hetken johtajien kieltäydyttyä hyödyntämästä Circuit de la Sarthea missä ajettiin Le Mansin 24 tunnin ajo. Toki Le Mansin Bugatti Circuitilla pääsuora oli sama kuin legendaradalla, mutta muuten rata oli masentavan oloinen ja yleisöä oli vain 20 000.

Lisäksi f1:n ylimmät johtajat joutuivat Brabhamin ristituleen koska he eivät kyenneet toteuttamaan myöskään F2:n, F1:n ja urheiluautojen puolella paljon puhuttua Circuit de la Sarthe Super Prix-tapahtumaa. Sen kilpailun tarkoituksena oli ajaa joko kauden 1967 f1:n päätöskilpailu tai vuoden 1968 aloituskilpailu. Siinä olisivat kokoontuneet kaikki F1:n, F2:n ja urheiluautojen parhaimmisto. Tarkoituksena oli vastata Indy 500:n haasteeseen.

Hyvä tarkoitus jäi toteutumatta ja superkilpailu pitämättä. Reims ja Rouen taas vanhentuivat ajan kanssa. Clermont-Ferrandin rata taas oli murenevasta asvaltista, hiekasta ja erityisesti irtokivistä vaarallinen. Ne rikkoivat renkaita ja tuottivat vamman Jochen Rindtin päähän ja lopettivat nuoren ja lupaavan itävaltalaisen Helmut Markon uran kilpa-ajajana.

Lisäksi Clermontia kutsuttiin usein Nyrren nopeammaksi versioksi ja välillä jopa Nyrreä vaarallisemmaksi juurikin erilaisista maaston ongelmista johtuen. Se oli myös harvoja ratoja joita Cevertkin myönsi pelkäävänsä. Lisäksi rakennusta vauhditti myös epätoivo. F1:llä ajaminen pienellä Croix-en-Ternoisin radalla olisi myös ollut vaarallista ja Pariisin katurata ei vain toteutunut sijainnista johtuen. Lopulta Ranskan velvollisuus oli edelläkävijänä autourheilussa rakentaa nykyaikainen ja ennen kaikkea turvallinen moottoristadion. Paul Ricardin ideaa kannusti myös f1:n varajohtaja Paul von Metternich ja liputti kaiken tavoin kilpailun puolesta vaikka kilpailevien ratojen johtajat olivat toista mieltä asiasta.

Radan suunnittelussa auttoivat myös kaikki sen ajan Ranskan tunnetuimmat huippukuljettajat eli kolme Jean-Pierreä sukunimiltään Beltoise, Jabouille ja Jaussaud. Viimemainittu ajoi myös ihan ensimmäiset testit Renaultin autolla f1:ssä mutta ei koskaan ryhtynyt enää sarjavaihdokseen. Beltoise taas muistetaan vuoden 1972 Monacon voitostaan ja muistakin hienoista ajoistaan ja Jabouille oli aina ikäviin jalan murtumisiinsa asti erittäin arvostettu kuljettaja. Cheeverin kiukutellessa Guy Ligier valmistautui jopa pitämään amerikkalaisen vilttiketjussa jotta Jabouille pääsisi ajamaan Ligierillä viimeisen kilpailun urallaan.

Koko rata on saanut kaikkien ajajien kiitokset. Vaikka Turbomafia onkin radasta eniten hyötynyt. Verrerien s-mutkaan tultaessa vauhtia voi olla jopa 273 kilometriä tunnissa. Lähdöstä mutkaan on vain 700 metriä, mutta tie siinä on riittävän leveä ohituksiin. Joissakin muissa kohdissa rataa leveydestä on tingitty, mutta se ei haittaa kuljettajia. Chicanen jälkeen mennään pitkään oikealle kääntyvään Saint-Beaurnen mutkaan ja L'ecolen pienen mutkan jälkeen alkaa radan tunnetuin osuus eli Mistral. Rhone-Saonen laaksoon puhaltavan tuulen mukaan nimetty suora on 1 800 metriä pitkä ja autot viilettävät siinä kuin tuulessa täysillä paahtaen. Sen jälkeen kun pieneltä ikuisuudelta tuntuva suora päättyy niin tullaan nopeaan oikeaan eli Signesiin.

Aivan täysillä mutkaa ei voi ajaa, mutta silti mutkanopeus on 280-300 kilometriä tunnissa. Kun vielä vuonna 1978 mutkan pystyi ajamaan jarruttamatta niin vuonna 1982 mutkaan oli pakko jarruttaa. Etenkin Turbomafian kuljettajien oli pakko tehdä niin. Repäisy oikealle tuntuu musertavalta niskassa ja se sattuu jo valmiiksi kovakuntoisissakin kuljettajissa radalla.

Sen jälkeen on vielä pieni suora ja sitten loppuosa radasta on täynnä teknisiä mutkia alkupään ohella eli Beausset, Bendor, Village, Tour ja Virage du Pont ovat teknisyydeltään samanlaisia vaikeita mutkia. Mistral-tuuli viilentää usein turbomoottoreita, mutta moottorit paukkuvat silti erittäin paljon radalla. Lisäksi rata kuluttaa erittäin paljon renkaita joten AA-renkaillakaan maaliin ei välttämättä ajeta. Myöskin polttoainetta rata kuluttaa pitkän suoran takia varsin paljon. Radan nimikkosuoralla tehtiin tänä vuonna myös f1:n nopeusennätys jota on toki myös kyseenalaistettu. Ensimmäistä kertaa f1-autolla ajettiin 350-360 kilometrin tuntinopeudella mikä Patrick Tambayn Ferrarin ahtopaineilla olisi tarkoittanut jo lähes 7 barin voimakkuutta.

Mittarit Ferrarilla eivät kuitenkaan täysin virallisesti kyenneet mittaamaan nopeutta luotettavasti ja näin aikakirjoihin jäi vain 340 kilometrin huippunopeus ja 5,7 barin ahtopainelukema. Vertailun vuoksi seuraavaksi nopein turbotalli eli Renaultin nopeus Rene Arnouxin ajamana oli vain 330 kilometriä tunnissa. Vapaastihengittävistä nopeimmat olivat Raul Boesel 302 kilometrin ja Jochen Mass 290 kilometrin tuntinopeudella. John Watson ajoi 285 kilometrin tuntinopeutta ja Niki Lauda 280 kilometrin tuntinopeutta Mistralin suoralla. Keke Rosberg ajoi vain 278 kilometrin tuntinopeudella ja pystyi kaikkien muiden Cossyliigan kuljettajien tapaan ajamaan Signesin läpi hellittämättä. Ainoastaan Boesel joutui nostamaan mutkassa. Rosbergin ajosta on kuitenkin odotettavissa vaikeaa turboradalla.
 
Viimeksi muokattu:

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Tambayn huippunopeusennätyksellä olisi kyennyt ajamaan Marseillesta Pariisiin 2,5 tunnissa sillä ei edes kuuluisa luotijunakaan mennyt niin lujaa. Harjoitusten ja aika-ajojen antia Ranskan kilpailussa olivat myös Brabhamin paukkuvat moottorit. Moottorilaskusta tuli yli 200 000 dollarin arvoinen.

Lisäksi perjantaina Teo Fabi ei saanut aikaa lainkaan joten seuraavan viestin osalta Fabia en siten mainitse ollenkaan.
 
Ylös