F1 Kausikooste -82

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Arnouxin paaluajalla vuoden 1981 osalta olisi päässyt vasta ysiruutuun kauden 1982 ruudukossa. Osoitus oli huima edistys turbojen osalta. Vuoden 1981 Renaultin autossa oli tosin pienenä ongelmana myös turbojen eri sukupolvien vaihtelut ensimmäisen ja toisen välillä polttoaineen säästön vuoksi.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Ennen sunnuntain kilpailua Bernie oli suunnitellut käyttävänsä molempien kuljettajien kohdalla välitankkausta kilpailussa. Österreichringin radalla turboautoilla piti vähintään olla 240 litraa tankissa jotta maaliin saakka pääsisi. Cosworthilla kulutus oli paljon vähemmän, mutta silti maaliin saakka pääsyssä polttoaineen otossa kisaan ei nuukailtu.

Autot lähtivät siis 120 litran tankeilla kisaan ja 1,2 sekuntia arvioitiin olevan välitön aikaero täydellä tankilla lähteviin autoihin. Lisäksi Goodyearin B-seokset antoivat 1,2 sekuntia lisää etua kovemmilla renkailla lähteviin talleihin. Teoreettinen nopeusero kierrokseen olisi voinut olla jopa 2,4 sekuntia.

C tai D-seoksilla lähteminen olisi taas vuorostaan kasvattanut eroa 2,4-3,6 sekuntia renkaisiin nähden ja bensaero päälle Brabhamit olisivat voineet olla melkein viisi sekuntia muita nopeampia D-seoksilla ja kevyellä polttoainelastilla.

Teoreettinen maksimiero olisi voinut olla jopa 6-7,2 sekuntia kierrokseen Brabhamin eduksi, mutta käytännön ero oli kuitenkin laskettu noin 4-5 sekuntiin kierrokselta. Teoreettiset erot perustuivat aivan täydellä tankeilla ja AA-renkailla, Enduroilla, Kovilla tai Pitkäjyväisillä ajavien autojen eroihin.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Piquet suunnitteli pysähdystä kierroksella 25 ja Patreselle annettiin haarukaksi 26-27 ja varmuuden vuoksi Patreselle tankattiin myös yksi ylimääräinen polttoainekierros tankkiin eli 4,5 litraa Österreichringin radan bensankulutuksen mukaan.

Polttoainekierroksen määrittäminen turboautoille ei ollut aina helppoa ahtopaineiden lukemien tehosyötön vuoksi ja Itävallan radan arvioitu lukema oli tehty 4 barin lukemissa ja ääripaineilla kulutus olisi ymmärrettävästi ollut isompi.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Lotusille oli Itävallassa ilouutisia kerrottavanaan sillä alkukauden Renaultin kanssa tuskailujen jälkeen se ilmoitti käyttävänsä Renaultin turbomoottorien hankinnasta kaudelle 1983 ja Chapman alkoikin innokkaasti sunnuntaina odottaa jo ensi kautta.

Kuin lahjaksi positiivisesta uutisesta Chapman sai nauttia Elion ajamasta voitosta vaikka varsin viime metreille tai oikeammin jo senttimetreille ero tulisi jäämään voiton ja toisen sijan välille.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Ennen sunnuntain kilpailua Keke Rosberg julisti sopineensa yksivuotisen jatkosopimuksen Williamsin kanssa ja lehtien uteluihin hän julisti allekirjoittaneensa sopimuksen jo viikkoa aiemmin Hockenheimissa ennen kilpailua. Keke ei kuitenkaan ollut halunnut tuoda sopimusta julki ennen sopivaa tilaisuutta.

Keken mielestä suomalaislehtien siteeraukset Saksan lehdistä ja huhut Keken ajopaikan menemisestä Manfred Winkelhockille olivat täyttä potaskaa. Winkelhockin otto talliin kun olisi huhujen mukaan halventanut BMW:n turbojen hinnat puoleen normaalista ja sitä myöten Keken ajopaikka oli vaarassa.

Todennäköisesti mikäli huhut olisivat olleet totta niin Keken sijaan tallista olisi saanut lähteä todennäköisemmin Derek Daly kuin Keke. Daly herätti Kekessä ärsytystä kun hänen työasenne ei ollut Keken mieleen ja myös hänelle sopivassa kakkosautossa ajaminen ärsytti Kekeä. Derek toisteli noudattavansa tallin etua ja talli toisti samaa.

Itävaltaan mennessä jo muutenkin etäisten tallikaverien välit alkoivat kiristyä ja loppukaudella 1982 viimeisen kolmen kisan ajan Daly väitti mitä ihmeellisimpiä asioita Kekestä ja samalla otti kunniaa itse Keken huippusuorituksista vaikka omat ajot olivat Kekeen verraten varsin naurettavia.

Välillä Kekekin vastaili varsin törkeästi Dalylle ja kuulutti omaa ykköskuskiasemaansa varsin näkyvästikin ja jopa röyhkeästi. Toki Daly oli oikeassa siinä, että välillä hän teki autoon muutoksia jotka Keke sitten hyödynsi täysillä ja siten menestyi. Aivan täysin Dalyn omaa keksintöä ne eivät kuitenkaan olleet.

Keke kun osasi ajaa Ajajien radoilla usein Dalya paremmin. Keke jätti suurelta osin Dalyn sanomiset loppukauden ajalta omaan arvoonsa, mutta ärsyyntyi välillä silti niistä.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Kisapäivänä valtavia määriä yleisöä tuli radalle seuraamaan kilpailua. Saksalaisia, sveitsiläisiä, ranskalaisia, italialaisia, itävaltalaisia ja myös pieni määrä uskollisia suomalaisia tuli paikan päälle seuraamaan omia suosikkejaan. Saksalaisten ja itävaltalaisten suosikki oli Niki Lauda ja sveitsiläiset kannattivat tietyssä määrin myös Laudaa vaikka Surer olikin päämies kannatusporukassa.

Ranskalaisten ja italialaisten suosikki oli Patrick Tambay ja tietyssä määrin Riccardo Patrese. Vedonlyöjien suosikkikohde ja muutenkin yleisön suursuosikki oli pieni yllätys eli Tambay oli noussut valokeilaksi Hockenheimin jälkeen. Tambayn oletettiin jopa voittavan uudelleen Itävallan kilpailussa.

Suomalaisten piirissä uskottiin Keken voittoon jälleen kovasti ja toimittajiakin oli vaivautunut paikan päälle. Sitä taustaa vasten seuraava asia oli melko heikosti hoidettu.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Suomimedian osalta Itävallan ja Sveitsin kilpailun laiminlyönti suurelta osalta tulisi olemaan melkoinen virhe. Itävallan osalta suoraa radiokilpailua ei lähetetty koska Imatran ajot veivät sen ohjelmapaikan ja kilpailusta kuultiin vain osuuksia Tänään Sunnuntaina-ohjelmassa ja toki myös urheilu-uutisten yhteydessä.

Yleisradion puolella vain kilpailun loppuosa tuli sellaisenaan ennalta ilmoittamatta ja välittömästi kilpailun päätyttyä tuli ylimääräiset uutiset jossa ilmoitettiin Keke Rosbergin olleen erittäin lähellä voittoa ja jääneen vain viiden sadasosan erolla Elio de Angelisiin toiselle sijalle.

Myöhemmin kilpailusta tuli ennalta ilmoittamaton kokonainen jälkilähetys ja muutenkin Yleisradion haluttomuus ajojen näyttämiseen oli kauden aikana ja Keken menestyksen kasvaessa puhuttanut entisestään. Itävallan aikoihin lehtien palstoilla riideltiin jälleen formulan liiasta näkymisestä ja kannattajat saivat toppuutella innokkaimpien kritisoijien mielipiteitä kovalla kädellä.

HTV:n puolella Itävallan kilpailu näkyi sentään kotimaan verkossa ja ulkomaan verkko näytti tuttuun tapaan kilpailun suorana. Molempien ohjelmaverkkojen paheena oli tosin se, että jalkapallokauden alkaessa Keken menestysajosta ei näytetty ylimääräistä koostetta.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Lämpötilat Österreichringillä eivät nousseet sunnuntaina tai lauantaina perjantain tasolle. Perjantaina radan lämpötila oli lähellä 60 astetta mitä pidettiin järkyttävän korkeana Euroopan kilpailuksi.

Tosin Itävaltaa piinasi helleaalto ja ukkoset sateineen olivat seurausta juurikin lämpöaallosta. Seuraavina päivinä tuuli puhalsi jonkin verran vaikka pilviä ei juuri näkynyt Itävallan taivaalla niin ilma oli edes vähän viileämpi sunnuntaita varten.
 

Renessanssinero

Perusfeidaaja
Liittynyt
23.4.2005
Viestit
4979
Sijainti
Vantaa
Meinaatko saada kausikoosteen tämän vuoden puolella valmiiksi? Kolme kisaa ois enää jäljellä ja viikkoja 6. Mä luatan, että sä saat tän vuoden puolella kirjoitettua kausikoosteen tuhatyhdeksänsataakahdeksankymmentäkaksi loppuun. :)
 
Viimeksi muokattu:

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Joo kyllä kooste tämän vuoden loppuun mennessä tulee valmiiksi vaikka tiukkaa tekeekin etenkin jos meinaan ottaa vielä skannit Itävallan, Sveitsin, Italian ja Las Vegasin osalta kisan aikoihin. Kyseiset lehdet ovat pahasti kateissa ja niiden edellistenkin etsimiseen kului aikanaan varsin paljon aikaa ja silloin lehtijuttuja tulikin liukuhihnalta.

Ajan säästämisen takia taidan ainakin Monzaan asti vain kirjoittaa juttuja kilpailuista. Kauden 1983 vastaavaa kausikoostetta en saata tehdä kun tämänkin kausikoosteen loppuun saattamisessa meni näin kauan aikaa ja välillä on tullut aika paljon kritiikkiäkin. Ehkä joku muu vääntää paremman koosteen.

Toki materiaalia kauden 1983 kausikoosteeseenkin on ja itse asiassa sen suunnittelu on edennyt jo Brasiliaan asti kaikesta huolimatta vaikka vaikeaa on ollut sen tekemisessä.

Etenkin kun alunperin tämän kausikoosteen piti olla lopussa jo viimeistäänkin lokakuun alkuun mennessä, mutta kesätauko töiden ja muutamien muidenkin asioiden takia hidasti todella pahasti tämän kausikoosteen tekemistä ja loppuosan jälkeen yritän tehdä sitä uutta koostetta riippuen sen kannattamisesta.

Mikäli on kyllästymistä liiaksi niin sitten odotan mielelläni jonkun toisen lahjakkaan forumistin tekevän hienon uuden kausikoosteen. Näitä todella lahjakkaita forumisteja kausikoosteen kaltaisen urakan tekijäksi on ainakin kaksi kappaletta.

Muussa tapauksessa saatan jatkaa myös kauden 1983 puolelle kausikoostetta. Kyseinen kausi oli eräs hienoimmista kausista myöskin f1:ssä ja sen lisäksi eräs lempikauteni vuosien 1975 ja 1978 ohella olisi juurikin ensimmäinen maaefektiautojen vuosi eli kausi 1979.

Tosin kauden 1983 tekeminen laajassa mittakaavassa näin suomalaisittain olisi toki parempi. Silloin oikeastaan Yleisradiokin viimein lähti kunnolla mukaan noihin tv-lähetyksiin ja media muutenkin alkoi kohdella lajia sen arvoisena lajina. Toki vuosia 1981 ja 1982 voi tietyin ehdoin pitää myös laajan kotimaisen seurannan alkamisvuotena.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Österreichring 15.8.1982

Kilpailu sunnuntaina näytti avautuvan hienosti kauniissa ja lämpimässä säässä. Marc Surer joutui starttaamaan varikolta kun kisa-auton moottori hajosi lämmittelykierroksella. Fiat Ritmo Course Car asettui ruudukon taakse ja sen jälkeen tapahtumia riitti. Piquet ja Prost kisailivat kärkipaikasta Patresen seuratessa takana ja hänen perässään tulivat Rosberg ja Tambay. Ikävä kyllä Keke jäi pussiin ahtaan ensimmäisen shikaanin takia ja oli 7:s sen jälkeen. Lähdössä Alfa Romeot kolaroivat Derek Dalyn kanssa ja heidän kisa jäi kesken. Ensimmäisen kierroksen täyttyessä Rupert Keegan keskeytti myös. Ohjaus oli mahdotonta kolarissa vääntyneen ratin takia ja kisa oli jätettävä kesken. Kisaa ei keskeytetty kaikesta huolimatta vaikka Derek Ongaro oli sormi valmiina ja ratatuomari valmiina punaisen lipun kanssa keskeyttämään kilpailun.

Järjestys oli seuraava: Piquet, Patrese, Prost, Tambay, Arnoux, de Angelis ja Rosberg. Tambay osui yhdessä Alboreton kanssa autojen romuihin ja Tambaylle tuli rengasrikko mikä pudotti hänet viimeiseksi. Alboreto osui myös romuihin ja Boschkurvessa auto lähti käsistä puhjenneen renkaan vuoksi ja kisa jäi kesken kolarin myötä. Sen jälkeen järjestys oli Patrese, Piquet, Prost, Arnoux, de Angelis, Mansell, Rosberg, Warwick ja Fabi. Tolemanit saivat kerrankin huippulähdöt ja nousivat nopeasti takaa-ajossa. Brabhamit menivät Renaulteja karkuun 1,5 sekuntia nopeammin kierroksella. Kierroksella 5 järjestys oli Patrese, Piquet, Prost, Arnoux, de Angelis, Warwick, Fabi, Mansell ja Rosberg. Hieman ennen kierrosta 7 Roberto Guerrero keskeytti vetoakselin petettyä alta. Noin kierrosta myöhemmin tai oikeammin juurikin kierroksen 7 kestäessä ennen kierrosta 8 Fabi keskeytti vaihdelaatikon jumiuduttua ja Warwick keskeytti eturipustuksen petettyä.

Fabin tapauksessa jatkaminen olisi ollut mahdotonta myös moottorin vaurioiduttua erittäin pahasti. Sen jälkeen Mansell meni yllättäen varikolle moottorivaurion myötä ja Rosberg sai keskittyä omaan ajoonsa. Mansellin sijat olivat heikentyneet jo ennen varikolle menoa. Siinä vaiheessa Keke oli kuudentena ja Laffite seiskapaikalla takanaan elämänsä kisaa ajava Brian Henton, Niki Lauda ja Mansell. Kierroksen 15 alussa Winkelhock keskeytti ulosajon ja moottorivaurion myötä. Hän taisteli Marc Surerin kanssa takariveissä ennen tilannetta. Saman kierroksen loppupuolella Arnoux tuli yllättäen varikolle ja turbon polttoaineensyöttö oli tekemäisillään lakon. Vajaan kahden erittäin hitaan kierroksen jälkeen kisa jäi Arnouxilta kesken kierroksella 16 ja Mansell keskeytti kierroksella 17 moottorin hajottua. Saman kierroksen päätteeksi nähtiin yllätys.

Piquetin takarenkaat kuluivat niin paljon, että B-seoksilla kisaan lähtenyt Piquet tuli vaihtamaan renkaat ja sekunnin murto-osassa päätettiin myös auton tankkaamisesta ja siten nähtiin ensimmäinen vaikkakin kiireellä tehty säännöllinen välitankkaus f1:ssä. Yllätyksen takia koko pysähdys kesti noin puolisen minuuttia mikä oli 10 sekuntia arvioitua liian pitkä. Sen jälkeen Piquet oli neljäntenä. Prost ja de Angelis ehtivät edelle ja Piquet ehti juuri Rosbergin eteen varikolta. Ikävä kyllä samalla hetkellä Piquetin auto rupesi pätkimään moottorivaurion myötä ja hänestä tuli tulppa Rosbergille ja etu Eliolle. Kierroksella 22 järjestys oli Patrese, Prost, de Angelis, Piquet, Rosberg, Laffite ja Henton. Samalla kierroksella Eddie Cheever keskeytti moottorivikaan. Sitten kaksi kierrosta myöhemmin tapahtui sensaatiomainen näky mitä oli kauan odotettu eli ensimmäinen täysin ilman yllätyksiä tehty suunniteltu välitankkaus sitten vuoden 1957 Saksan kilpailun.

Riccardo Patrese tuli varikolle 31 sekunnin johdosta ja 120 litraa polttoainetta virtasi tankkiin 4-5 sekunnin ajalta ja samaan aikaan vanhat B-renkaat vaihdettiin erittäin nopeasti uusiin A-renkaisiin ja kun jo Piquetin pysähdys oli välitankkaus huomioiden jo uusi maailmanennätys niin Patresen pysähdys mykisti kaikki: Tulos oli vain 13,8 sekuntia. Se oli uusi kaikkien aikojen nopein varikkopysähdys välitankkaus huomioiden. Patresen pysähdys oli niin nopea, että hän ehti vajaan kolmen sekunnin johdossa vielä Prostin edelle. Ikävä kyllä kierroksella 28 Patresen kilpailu päättyi moottoririkkoon ja samalla auto lähti hurjaan kolariin mikä onneksi päättyi katsomoon syöksymisen sijaan ratatörmään mikä siinä paikassa oli oikeastaan ainoa pysäyttäjä. Patrese selvisi kolareista lopulta ilman vahinkoja.

Sen myötä Henton nousi jo kuudenneksi ja Ken Tyrrellin leirissä pisteiden lisäksi parempaakin näytti olevan tulossa. Seuraavalla kierroksella eli kierroksella 29 Marc Surer tuli varikolle moottorivaurion takia ja keskeytti. Syy oikeammin oli tukkoisessa polttoainejärjestelmässä joka oli haitannut menoa jo alusta asti ja Surer oli käynyt ennen keskeytystä jo kaksi kertaa peräkkäin varikolla. Viimeiseltä sijalta eli 11:sta paikalta keskeytti myös harmittoman ulosajon ajanut kalustoon nähden huippulähdön saanut Irlannin Tommy Byrne. Kierroksella 31 Prost oli mukavassa johdossa ja de Angelis yhä toisena perässään Piquet, Rosberg, Henton ja Laffite. Sillä hetkellä jo pitkään temppuilut BMW:n kone petti Piquetin ja kisa jäi siihen. Veto vain loppui kesken ja Rosberg oli jo hänet ohittanutkin. Moottorivaurion lisäksi vikaa oli myös nokka-akselissa ja sähkölaitteissa. Brabham jäi siis jälleen pisteittä.

Kierroksella 32 edelleen ainakin hyvää vauhtia viidentenä ajanut Brian Henton joutui keskeyttämään sydäntä särkevällä tavalla pistesijalta moottoririkkoon. Moottori itsessään oli ollut kunnossa, mutta katkennut venttiilin jousi puhkaisi koneen ja meno loppui siihen paikkaan. Kierroksella 40 järjestys oli seuraava eli Prost, de Angelis, Rosberg ja Laffite olivat enää mukana samalla kierroksella ja muut olivat jääneet vähintään kierroksen. Järjestys Laffiten takana oli Lauda, Baldi, Watson, Serra ja Tambay. Rosberg tavoitti Eliota koko ajan ja ero oli noin 10 sekuntia Prostin ajaessa jo lähes puoli minuuttia Elion edellä. McLarenien osalta Niki Lauda kamppaili aliohjautumisen kanssa ja samoin teki John Watson. Watsonin vauhti oli niin hidasta, että Mauro Baldikin Arrowsilla meni ohi ja kiusaa teki lähes kaikkia katsojia kilpailukyvyttömällä autolla hämmästyttänyt Chico Serra Fittipaldilla.

Serran kiusaaminen johtui lähinnä siitä, että kierrokseen 44 mennessä Watsonin vauhti oli hidastunut paljon ja kisa jäi kesken moottorivaurion ja ennen kaikkea vesivuodon iskiessä autoon. Mestaruushaaveet ovat melkein kokonaan mennyttä tämän myötä. Tambay oli jo siinä vaiheessa päässyt nopeasti eroon Serrasta ja ajoi muuta joukkoa takaa. Vain Tambay näytti saavan radalla jotain aikaiseksi kunnes kierroksen 49 kohdalla alkoi tapahtua todella yllättäviä asioita. Prostin auton polttoaineensyöttö alkoi ensin temppuilla ja oikosulun myötä bensan virtaus kääntyikin taaksepäin ja syöksi bensat auton takaosasta pois sytyttäen auton tuleen ja keskeyttäen Prostin matkan. Sen jälkeen Keke Rosberg painoi tallan pohjaan oikein tosissaan ja alkoi tavoittamaan Elio de Angelista uskomattomin harppauksin. Keken jalkoja särki tukivarsien iskiessä niihin täysillä Zeltwegin muhkuroissa. Kivusta ei Keke Rosberg piitannut.

3-4 sekuntia kierrokseen tippui ero ja matkaa hidasti vain harmittavalla tavalla Jacques Laffite. Kierroksella 50 eroa oli enää vain 3,1 sekuntia ja kierroksella 51 2,6 sekuntia ja kierroksella 52 eroa oli enää 2,2 sekuntia ja viimeisellä kierroksella eroa oli enää kierroksen alussa noin 1,6 sekuntia. Siitä hetken kuluttua eroa ei ollut enää kuin 1,3 sekuntia ja puolivälissä viimeistä kierrosta eroa oli enää vain reilut neljä autonmittaa. Kekellä oli enää vain yksi vaihtoehto jäljellä: Hän olisi voinut yrittää ohittaa erittäin riskialttiisti Elion Rindtkurven viimeisessä mutkassa puolikkaan kanttarin kautta. Se oli ulkolinjan tasaisin kohta ja se olisi saattanut riittää. Lisäksi esteiden ohella toisella puolella olisi ollut vain tasaista ruohoa. Elio oli tukkinut jo sisälinjan pariin kertaan ja Rosberg oli yrittänyt ohi vasemmalta ja oikealta ilman tulosta. Texacon jälkeen tämä oli viimeinen ohituspaikka. Sisälinjan Elio blokkaisi varmasti ja kun Rosberg valitsi sen niin millisekunnin ajan Rosberg jarrutti ja ajautui oikealle linjalle mikä katsojan silmiin avautui vasemmalle linjalle.

Ulkokautta ohittaessaan Keke olisi saattanut päästä ohi ja voittaa kilpailun, mutta parhaan ystävänsä tai omaa henkeään Rosberg ei halunnut uhata millään tavalla. Yksi ainoa epätasaisuus tuosta pettävän turvallisesta kanttarista, yksi ainoa kivi tai pienikin ulkokoroke radan siinä kohtaa olisi saattanut aiheuttaa Rosbergille Elion kanssa ilmalennon ja aiheuttaa vakavan onnettomuuden tai vaikka molempien ajajien kuoleman. Sen takia Keke Rosberg teki ainoan oikean ratkaisun ja ajoi sisälinjaa pitkin ja näytti hetken pääsevän ohi. Lopulta maaliviiva tuli vain hetkeä liian aikaisin ja Colin Chapman heitti ilmaan kuuluisan lakkinsa Lotusin voittaessa ensimmäistä kertaa kilpailun sitten vuoden 1978 Hollannin Grand Prixin Zandvoortissa. Myös Monzassa 1978 Lotus oli voittanut mutta minuutin aikasakko vei Mario Andrettilta voiton traagisissa olosuhteissa ajetusta kilpailusta.

Ero oli niin pieni Keken ja Elion välillä, että ajanottajien kömmähdyksen takia se jäi historiaan suurempana kuin olikaan. Tuolloin ero oli 0,125 sekuntia, mutta se oli virheaika. Noin 5 sadasosaa tai jopa sen alle ero oli oikeasti maalissa ja se tarkoitti reilusti alle puolta autonmittaa. Hieman pitempi etäisyys olisi saattanut tuottaa voittajaksi Keke Rosbergin. Jacques Laffite oli kolmas Ligierillä ja ensimmäinen palkintosijoitus kaudella maistui Jacquesille. Neljäs oli viime hetkellä Patrick Tambay ja viides oli aliohjaavalla McLarenilla tuskaillut Niki Lauda. Kuudes oli Arrowsin Mauro Baldi loistavan kilpailun jälkeen ja Chico Serra jäi Fittipaldin suorituskykyyn nähden mahtavan kilpailun jälkeen seiskapaikalle ilman pisteitä harmittavasti.
 
Viimeksi muokattu:

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Itävallasta Sveitsiin lähdettäessä 11:sta kuljettajalla oli vielä teoreettiset mahdollisuudet voittaa maailmanmestaruus. Elio de Angelis tarrautui myös hyvin teoreettisesti mestaruuteen kiinni Itävallan voitollaan.

Keke Rosberg taas vuorostaan vahvisti otettaan mestaruutta ajatellen etenkin kun Watson keskeytti jälleen kerran.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Keke Rosberg oli erittäin iloinen vaikka voitto karkasikin käsistä pienimmällä mahdollisella erolla. Toinen sija nosti hänet mestaruuskamppailussa toiseksi ja Elion juhliessa hän sanoi erittäin myönteisemmällä äänensävyllä Laffitelle hänen estäneen tätä. Jacques pyysi anteeksi ja lupasi katsoa peileihin paremmin ensi kerralla. Keken mukaan Laffite esteli häntä noin 5-6 tärkeän sekunnin ajan ennen ohilaskua.

Rosbergin vihamiesten piirissä Keken suhtautuminen asiaan oli tekopyhää sillä heidän mielestään Keke suhtautui muutenkin ystävällisemmin hänen kanssaan hyvin toimeen tulevien kuljettajien suhteen vaikka he olisivat tehneet mitä tahansa kun taas Keken mielestä huonoissa väleissä olevat kuljettajat saivat usein kuulla kärkästä kritiikkiä ja jopa joutua lyömisuhan alle.

Tämä sanailu piti osittain paikkansa, mutta vain osittain. Alkukaudesta Keke oli arvostellut muun muassa Jochen Massia ja Slim Borguddia yhtä kärkkäästi kuin Jarieria tai de Cesarista ja silti Keke tuli heidän kanssa hyvin toimeen. Joka tapauksessa Keke lähti luottavaisemmin kuin koskaan Dijoniin ja kotimaisenkin yleisön tuki oli hänen takanaan vahvemmin kuin ennen.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Elio de Angelisin voitto Itävallassa nostatti riemukkaan tunnelman Lotusilla. Molemmat ajajat olivat säilyttäneet paikkansa kaudelle 1983 ja Chapmanille tulos oli paras mahdollinen lahja. Kuuluisa lakki lensi ja vaikka Chapman sai samalla suudella hyvästit 20 000 dollarille Elion voittaessa niin se summa oli pikkujuttu voiton nostattamaan tunteen rinnalla.

Lotus oli viimeksi voittanut Zandvoortissa 1978 kaksoisvoiton ja Monzan traagisessa kilpailussa Andrettin voitto oli viety kisan jälkeen aikasakolla. Sen jälkeen Lotusilla oli kilpailukykyinen, mutta erittäin vaikea kausi 1979 takana ja sen jälkeen erilaisten muiden selkkausten vuoksi myöskin erittäin vaikeat kaudet 1980 ja 1981.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Pistetilanne MM-taulukossa Itävallan kilpailun jälkeen parhaiden osalta oli seuraava eli Pironi johti 39 pisteellä ja toiseksi oli päässyt Rosberg 33 pisteellä. Watsonilla pisteitä oli 30 ja Laudalla 26 pistettä Prostin ja de Angelisin seuratessa perässä 25 pisteellä ja 22 pisteellä.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Laitetaan sitten tallien kisan yhteenvetoa tähän. Patrick Tambayta käsittelen Pironin aiempaan tapaan ainoana kuskina ja muuten formaatti pysyy samana kuin aiemminkin. Tässä yhteenvetoa:

Brabham: Auto sopii Österreichringin radalle kuin porkkana lumiukon nenäksi. Auto oli luotettava aina kilpailuun saakka ja järkyttävä nopeusetu näkyi myös kilpailussakin. Piquet ja Patrese mullistivat varikkokäyntien hyödyllisyyden aivan uudelle tasolle. Pisteittä jääminen harmitti, mutta taktiikka ainakin toimii ja jatkossa sen hyödyntämistä muutkin tallit voivat kokeilla etenkin turbojen osalta.

Tyrrell: Hienolta näyttänyt viikonloppu päättyi katkerasti pisteittä jäämiseen. Alboreto ajoi loistavan aika-ajon, mutta Henton todella surkean sellaisen. Kisassa Alboreto keskeytti rengasrikon aiheuttamaan ulosajoon, mutta Henton ajoi elämänsä kisaa. Ohitti lukuisten muiden kuljettajien lisäksi näyttävästi Laudan ja Mansellin. Sen jälkeen nousi hiljaa pisteille muutamien muiden kuljettajien keskeyttäessä ja oli viidentenä kunnes moottori hajosi ilman koneen omaa vikaa jousen pettäessä. Tyrrelille Hentonin keskeytys oli pettymys, mutta Superhenille itselleen tragedia. Vain 3 kisaa on aikaa saada tulosta aikaan tai etsiä kaudeksi 1983 toinen paikka sillä aika-ajot ovat vakavin taakka harteilla kannettavaksi.

Williams: Päivän nimi Elio de Angeliksen ohella oli Suomen Keke Rosberg. 2,7 sekuntia Keke oli turboja jäljessä aika-ajossa, mutta oli samalla 1,3 sekuntia muita Cossyliigan miehiä nopeampi. Kilpailun alussa jäi Eliolle, Warwickille, Fabille ja Mansellille. Ennen sitä lähdössä hän jäi Hella-Lichtin shikaanissa pussiin ja ajeli pisteiden ulkopuolella hetken aikaa. Kun Eliota lukuunottamatta kaikki keskeyttivät Keken edessä niin alunperin pistejahdiksi arveltu taistelu muuttui voittotaisteluksi. Prostin keskeyttäessä tuli f1:n hienoin maalitaistelu sitten vuoden 1971 Monzan ja Keke hävisi lopulta vain viidellä sadasosalla. Keken mukaan Laffite esteli häntä myös, mutta kaikesta huolimatta hän oli vain tyytyväinen tulokseen eli toiseen sijaan. Tallikaveri Daly onnistui pääsemään ysipaikalle aika-ajossa kolarista huolimatta, mutta Alfojen kanssa romutti autonsa ja keskeytti.

McLaren: Molemmat autot kärsivät aliohjautumisesta ja se näkyi aika-ajossa. Lauda oli 10:s ja Watson ruudusta 18:sta. Lauda yritti kaikkensa vaikealla autolla ja oli lopulta viides vaikka Arrowsin Mauro Baldi ja Fittipaldin Chico Serra kiusasivat pitkin kilpailua takana. Watsonilla oli taas koko viikonloppu tuskaa täynnä ja Arrowsin Baldista Watson ei välillä päässyt edes ohi. Vesivuoto lopetti tuskat kilpailun suhteen kierroksella 44 seiskapaikalta. Mestaruushaaveet vaikuttavat nyt erittäin pieniltä tällä menolla kun Rosberg ajaa maaliin minkä ehtii ja John keskeyttää joka kisassa.

ATS: Suoranopeuden puute heikkojen aerodynaamisten virtauksien kanssa tekivät autosta kivireen nopealla Österreichringin radalla ja Salazar karsiutui. Winkelhock pääsi mukaan ja keskeytti lopulta yrittäessään hurjasti ohi Marc Surerista.

Lotus: Kilpailun ehdoton sankari oli Elio de Angelis jonka autosta rajun taistelun seurauksena oli loppua bensa viimeisellä kierroksella. Pääprioriteetti oli vain saada pisteitä kilpailusta, mutta muiden keskeyttäessä Elio alkoi ajaa entistä kovempaa ja Keken kiriminen takana sotki lopullisesti Cossyn bensansäästön ja sen myötä Elio joutui tosissaan ajamaan kilpaa voitosta. Prostin keskeyttäessä tavoite oli varsin selvä ja lopulta 4 vuoteen Lotus sai ensimmäisen voittonsa todella pienellä erolla. Mansellin kisa oli nousujohteinen ja kuudennelta paikalta ongelmat iskivät ja kilpailu jäi siihen.

Ensign: Guerrero ohitti loistavasti sijalta 16 kolme autoa lähdössä ja oli 13:sta ensimmäisellä kierroksella. Kierroksella 7 matka päättyi yllättäen moottorin sijaan vetoakselin hajoamiseen. Ensignin rahat ovat vaarallisen vähissä sillä vara-autoon ei ole rahaa ja vara-osat tarvitsevat huoltoa. Vanhin varamoottori on jo kolmen kisan ikäinen ja tuoreinkin Hockenheimissa ja Itävallassa käytetty moottori. Kisa-autonkin kehittämiseen tarvittaisiin kipeästi lisävaroja.

Renault: Molemmat kuljettajat hävisivät Brabhamin miehille ja näyttivät pystyvän vain sijoihin 3-4 kilpailussa kunnes Brabhamit keskeyttäessään käänsivät pelin heille edulliseksi. Tai oikeammin vain Prostille edulliseksi sillä Arnoux oli jo keskeyttänyt. Prost oli ajamassa varmaan voittoon kunnes polttoaineensyöttö sekosi ja syöksi bensat väärä kautta ulos ja koneen syttyessä tuleen kisa jäi kesken neljä kierrosta ennen maalia.

Fittipaldi: Chico Serra ajoi Zolderin tapaan sankariajon F9:llä. Uusi auto ei ilmanvastuksen vähenemistä lukuunottamatta ole kovinkaan hyvä mutta silti mystisesti auto vain sopi radalle erittäin hyvin. 20:s sija aika-ajossa oli jo hyvä saavutus mutta kisavauhti oli huikeaa. Eräässä vaiheessa jopa molemmat McLarenit ja Arrowsin Baldi oli Serran takana. Tosin vain hetken aikaa kun Lauda meni väkisin ohi ja vaikeuksien jälkeen Watsonkin meni ohi. Baldin kanssa kisaaminen oli tiukempaa, mutta Arrows vain meni menojaan. Takarivin kaverien keskeyttäessä kokonaan Serra oli sijalla 15:sta.

Lopulta oli 7:s ja jäi pisteittä, mutta tallin riitaisaa moraalia tämäkin sijoitus toki kohottaa. Ikävä kyllä myös rahaakin tarvittaisiin nopeasti sillä cruzeirot kotimaasta eivät oikein riitä ja dollariarvoista isoa sponsoria ei ole löytynyt. Toki tämänkertainen 7:s sija on hieno juttu sitä taustaa vasten, että viime vuonna koko tallia ei näkynyt Itävallassa lainkaan ja Kekeltä tiedusteltiin ajaa Andrea de Cesarisin tilalla yksi kilpailu McLarenilla tai vastoinkäymisen sattuessa ylimääräisellä kolmannella autolla yksi kisa tallissa. Tuolloin sopimukseen vedoten Keke ei saanut osallistua. Onneksi joka tapauksessa arvioiden Keken olemista tässä tallissa pari pistettä ei paljon Kekeä olisi piristänyt tällä kaudella.

Alfa Romeo: Ala-arvoinen suoritus aika-ajossa johti katastrofaaliseen kisaan. Andrea de Cesaris kolaroi tallikaverinsa Bruno Giacomellin ja Derek Dalyn kanssa ja kisa loppui alkuunsa.

Ligier: Vaikeuksien täyttämä aika-ajo toi ruudut 14 ja 23 Laffitelle ja Cheeverille. Cheever nousi aina 9:ksi saakka kunnes keskeytti moottorin venttillin petettyä. Alussa Laffite ohitti yhden auton ja kierroksella 8 oli jo 7:s. Myöhemmin ajoi välillä Kekenkin edellä ja harmittavasti blokkasi häntä kilpailun tärkeimmällä hetkellä. Laffiten autosta oli vääntynyt kisan kestäessä helma ja se johti harvinaisesti yliohjautumiseen tavallisen aliohjautumisen sijasta. Jacques oli kuitenkin kolmas ja se nosti moraalia paljon. Ikävä kyllä näitä sijoja olisi pitänyt tallille tulla paljon enemmän mestaruutta varten.

Sitä taustaa vasten tilanne näyttää edelleen huonolta. Laffite on jäämässä talliin kaudeksi 1983 vain mikäli Matra rakentaa turbon vihdoin ja viimein. Matra on kuitenkin vetäytymässä ja sen myötä Laffite haluaa saada Renaultin turbot talliin tai hänkin lähtee pois. Cheever on taas vapaasti lähdössä ensi kaudeksi muualle. Ranskan vilttiketjutusyritys on vieläkin tuoreena mielessä ja se ärsytti häntä vieläkin.

Ferrari ja Patrick Tambay: Talli yritti saada Patrickille tallikaveriksi Derek Warwickin tai Rene Arnouxin neljään viimeiseen kisaan turhaan. Tambayta ärsytti kuitenkin eräs asia. Talli oli yrittänyt saada häntä siirtymään vaihtokaupassa Arnouxin saamisesta talliin Renaultille. Se ärsytti ja Tambay teki asiansa selväksi. Tilanne kuitenkin rauhoittui ja talli yritti saada Tambayn kaveriksi Alan Jonesia tai Mario Andrettia. Tambay oli kisaan jopa voittajasuosikki Hockenheimin myötä. Tambay oli neljäntenä, mutta rengasrikon takia tippui viimeiseksi ja aloitti sieltä hurjan nousun. Kierroksella 48 oli jo kuudentena ja kierroksella 50 ohitti jo Laudan päästen lopulta pienen taistelun jälkeen hänestä eroon ja sai 3 pistettä neljännellä tilalla.

Arrows: Molemmat autot pääsivät mukaan kilpailuun, mutta Surer joutui lähtemään varikolta kisaan ja myöhemmin keskeytti. Mauro Baldi taas ajoi jälleen hienon kisan ja piti Watsonin, Laudan ja Serran takanaan vaikkakin joutui päästämään Nikin edelleen. Watsonin keskeyttäessä kuudes sija pysyi loppuun asti ja se on hieno suoritus tallille. Uusi A5-auto oli paikan päällä Itävallassa, mutta Dijonissa se otetaan varsinaiseen käyttöön.

Osella: Jarier karsiutui ensimmäisen kerran kaudella kun perjantain aika oli huono ja suurin osa lauantaista kului moottorin hajoamisen aiheuttamien runkovahinkojen korjailuun. Toista autoa olisi mahdollisesti ajanut Jo Gartner, mutta rahaa ei löytynyt tarpeeksi ja Jarier sai ajaa yksinään.

Theodore: Valtavasta perjantain kolarista huolimatta Tommy Byrne onnistui pääsemään kisaan mukaan vaikka tuhlasi useimmat renkaat ja Teddy Yip ei asiasta pitänyt. Alussa ohitti Watsonin, Surerin ja Winkelhockin, mutta kierrokseen neljä mennessä ja alkuhässäkän mentyä ohi vain Tambay oli hänen takanaan. Lopulta Byrne ajoi viimeisellä sijalla ja sieltä hän myös poistui kierroksella 29. Myöhemmin hänen autossaan todettiin jäähdytinvika ja moottorivaurio. Lisäksi sivuponttooni oli ottanut osumaa ja ohjaus oli siksi vaikeaa.

Toleman: Lyhyt, mutta silti hieno kilpailu tallilta. Alun kolarien jälkeen molemmat autot olivat lähellä pistesijoja ja olivat keskeytyshetkillä sijoilla 6 ja 7. Sittemmin Fabi ja Warwick keskeyttivät vaihdelaatikon ja ripustuksen pettämisiin. Monzaan tulee kauan odotettu TG183-malli. Sen pitäisi nostaa autot jopa lähelle pistesijoja säännöllisemmin kuin vanhan auton.
 
Viimeksi muokattu:

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Dijonia edeltävällä viikolla oli suuret testiviikot Monzan radalla. Useimmat suuret tallit tekivät testiä pienempien ollessa myös paikan päällä. Osella pääsi vasta tällä suurella testiviikolla todellisen testityönsä alkuun kaudella ja sekin helpotti, että ei tarvinnut maksaa niin paljon kuluja kuin muissa paikoissa oli tapana.

Dijoniin varten haettiin parasta mahdollista kompromissia renkaille sillä eroja oli ja helppoa kilpailusta ei tulisi. Ristikudosrenkaiden aikakauden vaihtuessa vyörenkaiden aikakaudeksi tuli paljon uusia juttuja mitkä hankaloittivat kilpailuja.

Rengaspaineet ja renkaiden lämpötilat vaikuttivat aiempaa enemmän autojen pitoon ja kun aiemmin ajajien tehtävänä oli saada tuntuma vain ajamisen perusteella niin nyt myös insinöörien oli yritettävä saada jonkinlainen kuva tilanteesta paremmin ja toimittava myös itsenäisesti. McLarenilla myös kuohui.

Apaattisesta John Watsonista ei Tyler Alexander tai Teddy Mayerkaan saanut mitään irti ja sen vuoksi Alan Jenkins tuli toimimaan kisainsinöörinä ainakin Monzan suurten testien ajan ja Steve Nichols sai hoidettavakseen Niki Laudan. Laudalla oli omia menoja ja vaikka hän ajoi testejä niin siltikin hän halusi itselleen omat säädöt eikä McLarenin kehittämiä säätöjä autoonsa.

Niki Laudan ajotyyliin sopivan paremmin Pehmeät Vyörenkaat ja pehmeän asteen jousitus matalallla siivellä varustettuna. Samaa mieltä oli myös Steve Nichols. Sen sijaan muun tallin mukaan testeissä Dijonin radalle olisi sopinut paremmin ainakin Endurot ja mikäli niitä ei käytettäisi niin pehmeän rengasvalinnan kompensaatioksi Laudan olisi kannattanut käyttää kovempaa jousitusta ja tietyn määrän enemmän korkeampaa takasiivekettä.

Kun Lauda vain epäili koko hommaa niin Jenkins sai suostuteltua hänet kokeilemaan omaa kehittelemäänsä ideaa. Enduroihin Lauda saattoi suostua Dijonin ollessa kyseessä, mutta hän ei halunnut korkeampia siipiä tai kovempia jousitusasetuksia.

Ne kun olisivat saattaneet vaikuttaa haitallisesti renkaisiin. Ikävä kyllä Lauda joutui lopulta insinöörien painostuksesta kokeilemaan asiaa vaikka ilmoitti myöhemmin harkinneensa lähtöä pois testeistä silkan ärsyyntymisen vuoksi.

Lopulta muutaman kierroksen jälkeen Lauda teki huippuajan ja Watsonin jäädessä testaamaan lähti vain muualle ja sanoi Jenkinsille että hän saisi välittää terveiset Ronille ja kumppaneille. Ron Dennis oli tullut tapahtumapaikalle yhdessä John Hoganin ja kahden muun Marlboron pomomiesten kanssa ja oli järkyttynyt. Lauda vain lähti ja aluksi Dennis tapojensa vastaisesti tulistui Jenkinsille ja kysyi vaativasti häneltä että miksi Lauda oli lähtenyt paikalta pois.

Dennis kun oli sopinut, että Marlboron edustajat tulevat katsomaan Laudan ajoja ja samalla ilmoittavat hänelle kauden 1983 sponsoroinnista. Kun hän oli nähnyt Laudan ja Jenkinsin elehtivän kiivaalta näyttävästi ja kauempaa puheesta ei saanut selvää niin väärinkäsitys Nikin lähtiessä pois oli ilmeinen. Lopulta Jenkinsin selitettyä tilanteen ja ilmoitettua Dennisille Laudan tehneen huippuajan jälkimainittu rauhoittui.

Ronille Laudan tempaukset olivat toki tuttuja ennenkin vaikka mitään Monzan kaltaista äkkilähtöä Niki ei ollut järjestänyt. Loppuosa testeistä meni Johnin kanssa ja vaikka auto tuntu hyvältä myös Enduroilla niin Watson ajatteli sekarengastuksesta olevan ehkä kenties enemmän hyötyä Dijonin radalla.

Aliohjautuvuus oli kuitenkin McLarenin suuri ongelma ja Watsonilla ei sitä taustaa vasten näyttänyt olevan kovinkaan hyviä mahdollisuuksia Sveitsin kisaa varten. Laudalla taas tilanne hymyili. McLaren oli aikeissa valittaa Zolderin päätöksestä ja samalla Itävallan pisteet huomioiden Dijonissakin näytti olevan mahdollista saada pisteitä lisää.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Itävallan kilpailun loppupäätelmiksi voi sanoa sen, että siinä missä ennen Österreichringin kilpailua Pironin loukkaannuttua koko mestaruuskisa avautui aivan jokaiselle ainakin periaatteessa niin Österreichringin jälkeen kamppailijoiden määrä mestaruudesta alkoi pienentyä.

Pironi oli toki edelleen johdossa, mutta 6 pisteen ero ei riittäisi ilman Rosbergin ja kumppaneiden täydellistä epäonnea tai satunnaisvoittajien varastaessa muilta tärkeitä pisteitä. Satunnaisvoittajien piiriin oli noussut Elio de Angelis ja Michele Alboreton odotettiin pian nousevan myös siihen piiriin. Satunnaisista pistemiehistä Brian Hentonin odotettiin viimein saavan pisteitä Tyrrelillä, mutta heikot aika-ajot tekivät niiden saamisen erittäin vaikeaksi.

Rosbergin osakkeet olivat ylipäätään kuljettajana nousseet paljon kaudella 1982, mutta mestarisuosikin nimeäminen ennen Dijonia oli vain entistäkin hankalampaa. Kokonaiskilpailun Rosberg saattaisi voittaa samanlaisella luotettavuudella, mutta turbojen edes teoreettisesti ratkaistessa luotettavuusongelmansa mestaruudesta taistelisivat ainakin Prost, Arnoux, Piquet ja Patrese.

Tambaykin saattaisi taistella myös mestaruudesta sillä Itävallan sankariajo viimeiseltä sijalta neljänneksi oli pantu merkille. McLarenin miehet saattaisivat myös voittaa mestaruuden mikäli Dijonin ja Las Vegasin kisassa tulisi vähintään voitot tai toiseksi sijoittumiset mieheen. Watsonin viime ajan ongelmat olivat tämän esteenä ja Laudalla taas mestaruus riippui myös Zolderin kisan valituksista.

Valituskisaan olivat lähteneet mukaan myös Piquet ja Rosberg vaikkakin vain Kekelle sillä olisi enemmän vaikutusta. Viimeinen katsomaton kortti oli juurikin Elio de Angelis jonka ei juuri kuitenkaan uskottu voittavan mestaruutta. Ainoastaan kaksi peräkkäistä voittoa, Keken jääminen ilman pisteitä ja muutaman muun mestaruuskandidaatin jäännöspisteille jääminen saattaisi tuoda mestaruuden sympaattiselle pianoa soittavalle italialaiselle.

Kotimaassa taas lehtien palstoilla riideltiin edelleen kisojen näkymisestä ja liiallisesta esille nostosta Urheiluruudussa. Kuitenkin ennen Dijonia ja heti Österreichringin jälkeen uskottiin, että Keken voitto ei enää missään tapauksessa voinut olla enää kaukana ja aiemmat erittäin varovaiset sanomiset mestaruudesta alkoivat nyt äänien ja ajatusten tullessa julki enemmän vastinetta.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Sveitsin Grand Prix Dijon-Prenois

Päivämäärä: 29.8.1982

Rata: Dijon-Prenois (Ajettiin Ranskassa.)

Radan pituus: 3,8 kilometriä tasan.

Kilpailun pituus: 80 kierrosta tai tasan 304 kilometriä 2 tunnin sisään.

Sää: Aurinkoinen ja kuuma.

Yleisöä: 60 000 katsojaa.

Sveitsin Grand Prix on San Marinon Grand Prixin kanssa samanlainen kummajainen. Molemmat kilpailut ajetaan maan rajojen ulkopuolella eli Imolassa ajetaan oikeasti Italiassa ja Dijonissa Ranskassa. Syyt sveitsiläisillä ovat kuitenkin toiset. Maan viranomaiset ovat kieltäneet autojen nopeuskilpailut. Sveitsin Grand Prix kuului kilpailukalenteriin vuosina 1950-1955. Kilpailut ajettiin lähellä Berniä sijaitsevalla Bremgartenin radalla. Sen jälkeen siellä ei ajettu koska Le Mansin 24 tunnin ajossa vuonna 1955 sattui 83 ihmisen hengen vaatinut auton katsomoon syöksyminen. Sen myötä Sveitsi kielsi vuonna 1956 alustavasti kaikki autokilpailut maan sisällä ja vuonna 1958 Sveitsin valtioneuvosto eli Senaatti vahvisti kiellon lopullisesti. Tobleronen, juuston ja vuorien luvatusta maasta tuli hetkessä kielletty maa moottoriurheilulle.

Sen jälkeen Sveitsiläiset moottoriurheilijat ovat olleet uhanalainen laji. Kaikesta vastustuksesta huolimatta kielto alkoi rakoilla jo armon vuonna 1967 kun Dijoniin Ranskaan suunniteltiin uutta rataa missä kilpailla f1:llä. Vuonna 1969 joulukuussa radan rakennustyöt aloitettiin. Krooninen rahapula ja kaupunginhallituksen haluttomuus edistää toista rataa Ranskaan aiheuttivat viivästyksen ja rata valmistui lopulta vasta 26.5.1972. Ensimmäiset kierrokset Francois (Valkoinen Enkeli) Chambellandin ideoimalla ja suunnittelemalla radalla ajoi Guy Ligier. Radan suunnitellussa auttoivat myös Jean-Pierre Beltoise, Francois Cevert ja Jose Rosinski. Vihkiäiskilpailu radalla oli 10 päivää myöhemmin pidetty 2-litraisten prototyyppien kisa jonka voitti Arturo Merzario. Vuonna 1973 radalla pidettiin myös maanpakoon joutuneen Sveitsin Autoliiton vuotuinen mestaruuskilpailu ja sen ideoimana saatiin Ranskan Grand Prix vuosimallia 1974 Dijoniin.

Ikävä kyllä Dijonin eräs ongelma oli sen lyhyys. 3,2 kilometriä pitkä rata kierrettiin alle minuuttiin aika-ajossa ja kisassa lyhyys aiheutti hyvin nopeasti kierroksella ohitettavien kanssa haittaa. Tuolloin puitteita juhlisti Ranskan Autoliiton 80-vuotispäivä jossa nähtiin elossaolevia Grand Prix-sarjan ajajia ja mestareita 20-luvulta aina vuoteen 1974 saakka. Suomen Leo Kinnunen karsiutui tuolloin kilpailusta. Kyseisen kilpailun voitti Ronnie Peterson Niki Laudan ollessa toinen ja Jody Scheckter oli kolmas. Vuonna 1975 Dijonin radalla pidettiin Sveitsin Grand Prix lyhyellä radalla sarjan ulkopuolisena kilpailuna ja kohtalon oikusta sen voitti Clay Regazzoni Patrick Depaillerin ollessa toinen ja Jochen Mass oli kolmas. Vuoden 1976 ajaksi rataa pidennettiin ja kisa Ranskan osalta ajettiin Paul Ricardin radalla. Tuolloin järjestäjät sopivat pitävänsä Paul Ricardin kisat parillisina vuosina ja Dijonin kilpailut parittomina vuosina. Vuonna 1977 uudella pitkällä osiolla varustettu Dijon teki paluun f1:siin ja tuolloin kilpailun voitti Mario Andretti John Watsonin ollessa toinen ja James Hunt oli kolmas. Ruotsalainen Gunnar Nilsson oli hienosti neljäs.

Vuonna 1979 nähtiin kenties hienoin kaksintaistelu f1:ssä koskaan Dijonin radalla kun Gilles Villeneuve ja Rene Arnoux kamppailivat kolmen kierroksen ajan kilpailun loppumetreillä ja Jean-Pierre Jabouille ajoi ensimmäisen turbovoiton Renaultilla. Villeneuve oli toinen ja Arnoux kolmas. Suomen Keke Rosberg oli silloin 9:s ja siitä Helsingin Sanomat repivätkin otsikoita. Vuonna 1981 eli edellisellä kaudella Dijonissa ajetussa Ranskan Grand Prixissa Keke selviytyi, mutta keskeytti ripustuksen hajottua. Tallikaveri Serra ei edes startannut kisaan. Alain Prostille kilpailu oli uran avausvoitto ja samalla kilpailu oli ensimmäinen yhteenlasketuilla ajoilla ajettu kilpailu. John Watson oli toinen ja Nelson Piquet kolmas. Prostin voitto Dijonissa viime kaudella oli todennäköisesti alkusoitto myös Renaultin kuljettajien keskinäisiin kahinoihin. Tänä vuonna ajetaan kilpailuteknisistä syistä ja ranskalaisyleisön ja sveitsiläisten päättäjien miellyttämiseksi Sveitsin Grand Prixin nimellä Dijonin radalla.

Dijonin rata sijaitsee 200 kilometriä Sveitsin Baselista länteen ja 300 kilometriä Pariisista kaakkoon. Kierros Dijonin radalla on vain 3 800 metrin mittainen. MM-sarjan radoista vain Long Beach ja Monaco ovat lyhyempiä. Samalla Dijonin kilpailussa kierros kierretään lyhimmässä ajassa. Tämän vuoden kilpailun Virallisessa Harjoituksessa Alain Prost ajoi ajan 1.01.380 ja sellainen kierros tarkoittaa 222,8 kilometrin keskituntinopeutta. Paaluaika oli myös 4,57 sekuntia vuoden 1981 Rene Arnouxin ajamaa paaluaikaa nopeampi. Keke Rosberg kuuluu Dijonin radan ihailijoihin. Hänen mukaansa rata on ihana, mutta erittäin vaarallinen. Rata sisältää kilometrin mittaisen suoran eli Ligne Droite de la Fouinen, Double-Droite de Villeroyn, Sabeliersin, Gauche de la Bretellen, Paraboliquen, Double Gauche de la Bretellen, Courbe de Gorgeolisen, Virage de la Comben ja Courbe de Bouasin.

Vanha La Bretellen suora on muutettu ulosajotieksi jota voi kuitenkin härskisti käyttää hyväkseen. Hiekkainen suora hidastaa esteineen auton vauhtia, mutta auttaa silti välttämään radan uuden vaarallisen ylämäkeen nousevan ja alamäkeen laskevan osion ja parantaa auton aikaa jopa 2 sekuntia normaaliin verrattuna. Rosbergin mukaan radalla on nopeita mutkia ja upeita tuplamutkia joista jälkimmäinen eli Courbe de Bouas antaa hyvän alkuvauhdin huippunopealle suoralle. Ajolinjan valinta on kuitenkin tärkeää radalla. Rata on hiekkainen, likainen ja ei melkein koskaan riittävän pitävä pidoltaan. Vaikeimmat radan mutkat ovatkin radan takaosuudella juuri ennen vanhaa La Bretellen suoraa ja uutta osiota.

Uuden osion vaikea mutka on Monzan esikuvaansa jäljittelevä Parabolique joka on kääntösäteeltään jyrkempi ja siitä lähdetään vaikeaan alamäkeen. Kilpailun järjestäjien huolenaiheena on ollut myös kisamaksun nousemisen ohella jatkuvat tv-kiistat. TV-kiistojen juuri voidaan jäljittää FISA:n ja FOCA:n välisiin kiistoihin jo vuoden 1980 Ranskan kilpailuun. Tuolloin Paul Ricardin radalla ajetussa kilpailussa boikottiuhan takia Ferrari, Alfa Romeo ja Renault olivat vetäytyä. Kun Renault ymmärrettävästi jäi vielä kisaamaan niin Ferrari ja Alfa Romeo olivat silti vetäytyä. TV-puolen ongelma taas oli Sveitsin viranomaisten valitukset kilpailun ajamisesta niin lähellä rajaa ja muidenkin maiden tv-kanavat olivat sydämistyneitä Espanjan kisan ajattamisesta sarjan ulkopuolisena. Silloin kiista sovittiin viimeisellä punaisella minuutilla.

Tänä vuonna Bernie sai jälleen viime tingassa kisan televisiointioikeuksien haltijat yhteisymmärrykseen asiasta, mutta ensi vuodeksi kaavailtu Sveitsin Grand Prix samalla radalla voi peruuntua monestakin muusta syystä. Eräs niistä on se, että Bernien mukaan radan turvallisuustaso ei ole riittävä kuin ainoastaan varakilpailun pitoon mikäli joku muu rata peruu kilpailunsa. Median osalta radalla on sarjan heikoimmat fasiliteetit. Radalle ei majoituksia tai kulkuyhteyksiä liiemmin ole. Yksi armeijan ylläpitämä sotilaslentokenttä, pieniä rintamamiestalon tyypisiä rakennuksia kuskien asunnoiksi , yksi upseerimessin kaltainen lehdistörakennus ja yksi ainoa majatalo muille VIP-vieraille. Hotelleja ei lähistöllä juuri ole ja tämä on myös raivostuttanut uuden sukupolven mediapolven haltijoita joihin kuuluu myös Bernie Ecclestone.

Armon vuonna 1967 Dijonin rata olisi varmasti ollut maailman paras ja turvallisin rata. Mediaoikeuksien sen ajan haltijoille tilat olisivat varmasti riittäneet, mutta jo 70-luvulla von Metternichin ja Ugeauxin aikana oli jo valituksia asiasta ja myöhemmin 80-luvun alussa Bernien tultua puikkoihin ongelmat yksinkertaisesti kärjistyivät. Radalla ei takaosuudella ole myöskään kunnollisia turva-alueita ja ratamaisema muistuttaa Kuun maisemaa kuoppineen ja muhkuroineen vaikka muuten radalla voi olla tasaisiakin kohtia. Siksi rata voi olla Rosbergin sanoin kuolettavankin vaarallinen pahassa tapauksessa. Radalla kilpailu on aina kompromissi. Radan erikoisen luonteen takia sekarengastuksesta on tällä radalla enemmän hyötyä kuin missään muualla. Kenties Las Vegasia lukuunottamatta. A-renkaita tai AA-renkaita ei voi käyttää liiallisen liukkauden takia tai D-seoksia niiden nopean kulumisen takia. Siksi on tyydyttävä etsimään paras kompromissi eri seosten välillä sillä B tai C-renkaiden hyöty jää Dijonin radalla muita ratoja heikommaksi yksinään.

Kilpailun aikana on etsittävä oikeat säädöt huippunopeaa suoraa varten, erilaisia helman säätöjä takaosuuden mutkiin ja jyrkkään Paraboliqueen ja loppuosuudelle sopivaa määrää takasiipeä. Omalaatuisen luonteen takia Dijon on aina ollut kuljettajan rata isolla K:lla ja sen voittaminen on aina hieno asia. Palkinnoksi tulee yleensä myös valtava lehmänkello. Tulevaisuus Dijonin kohdalla ei kuitenkaan järjestäjien ylpeyden vuoksi ole kovinkaan valoisa rahapulan, uudistusten haluttomuuden ja tv-kiistojen vuoksi.
 
Viimeksi muokattu:

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Rosbergin asema mahdollisena maailmanmestarina alkoi näkyä jo Dijonissa. Keke itse halusi vain keskittyä kilpailuun sillä Dijonissa turboilla tulisi olemaan mahti etenkin pitkällä suoralla. Pistetilanteenkin valossa parikin hyvää kisaa turboilta olisi erittäin vaaralista Rosbergin mestaruushaaveille. McLarenin uhkaankin Keke uskoi Dijonin ja Las Vegasin osalta.

Pieni, mutta kasvussa ollut joukko suomalaisia turisteja matkusti myös Dijonin radalle kannattamaan Kekeä. Usko Keken voittoon oli vahvempi kuin koskaan ennen, mutta mestaruuteen monikaan ei vielä aivan optimistisempia henkilöitä lukuunottamatta ollut valmis lyömään pelimarkkojaan.
 
Ylös