F1 Kausikooste -82

[CCMK]

Lauantaina 7.8.1982 päivälleen melkein kolme kuukautta Gilles Villeneuven kuoleman jälkeen tapahtui pahin mahdollinen tilanne Ferrarille siinä vaiheessa kautta. Didier Pironi joutui vakavaan onnettomuuteen Hockenheimin radalla lauantain vapaissa harjoituksissa. Vettä satoi kaatamalla.

Sitä oli satanut edellisyöstä lähtien. Seitsemän autoa lähti radalle kun muut autot kuljettajineen pysyivät ainakin toistaiseksi omissa tiloissaan. Pironi ajoi edelleen lauantain sateessa lujaa vaikka hänen ei olisi tarvinnut.

Postlethwaiten mukaan kysymys oli liiallisesta itsevarmuudesta. Mauro Forghierin mukaan kyseessä oli Goodyearin sadekelinrenkaiden normaali testiajo hyvässä vauhdissa. Pironin aika oli 2.10.9 ja Tambayn ensimmäinen yritys oli 2.14.2 ja sittemmin 2.13.4. 3,5 sekuntia oli herrojen ero kierrosten jälkeen. Kaikesta huolimatta Pironi ajoi edelleen lujaa. Muillakin talleilla ajajat alkoivat lähteä kierroksilleen.

Sadekisaa kaudella ei ollut vielä koettu ja kaikki mahdollinen sadekelin ajo oli tarpeen vaikka sadetta ei huomisen kilpailussa tulisikaan. Radan vasenta reunaa ajanut Alain Prost oli jo hiljentänyt vauhtiaan, koska hän oli tulossa oman kierroksensa päätteeksi varikolle. Takaa tullut Derek Daly siirtyi oikealle ohittaakseen hänet. Daly oli myös menossa varikolle vaikka Prost ei sitä tiennyt. Ei tiennyt myöskään Pironi.

Daly ajoi vain hieman kovempaa kuin Prost jonka vauhti oli vain 201 kilometriä tunnissa. Pironin vauhti oli vähintään 240 kilometriä tunnissa ja nousemaan päin koska Stadionin osuus oli tulossa. Pironi siirtyi vasemmalle luultuaan Dalyn tehneen vain tilaa hänelle. Tässä syntyi dramaattisin hetki maaefektiautojen sadekelin tarinoissa ja vaaroissa.

Vesi kierrättyi valtavien vesipatsaita nostattavien renkaiden lisäksi myös auton pohjan alta ja niiden aiheuttamat lämmöt ja nestevirtaukset muodostivat käytännössä omatekoisen sumun jonka takaa ei voinut nähdä yhtään mitään. Tavallisella tasapohjaisella autolla vesisumun määrä riippui lähinnä renkaiden veden noususta radalle.

Kun Pironi siirtyi ohitukseen Prostin auto oli tällaisen sumun peitossa ja Pironi ei nähnyt mitään. Prostin auton vesisuihkun myötä Pironi tajusi liian myöhään tilanteen ja sitten osui ja pahasti. Ferrari osui Renaultin oikeaan takarenkaaseen, nousi siitä yli 8 metrin korkeuteen ilmaan ja onnistui ohittamaan Prostin auton ilmasta käsin pudoten sitten perä edellä maahan, tehden useita voltteja ja pysähtyen lopulta yli 300 metrin päähän tapahtumapaikasta täysin romuttuneena.

Prostin autosta särkyi taas takarungon lisäksi kokonaan myös jarrut minkä seurauksena Prost onnistui vain tuurilla välttämään ylimääräisen osuman Pironiin.

Sen jälkeen voitiin nähdä vammat mitä Pironille oli aiheutunut. Jalat olivat murskaantuneet pahoin ja toisen jalan koko rakenne pysyi enää vain jäntein kiinni kehossa. Verta virtasi pahan näköisellä tavalla ohjaamoon ja kaiken lisäksi hänen nenänsä ja vasen kätensä oli murtunut ja pää oli haavoilla ja mustelmilla. Nelson Piquet, Alain Prost ja Eddie Cheever olivat pysähtyneet auttamaan häntä ja kun Piquet otti kypärän päästä ja katsottuaan ohjaamoon hän selvästi alkoi voida pahoin.

Ihme kyllä Pironi oli elossa ja kaiken tuskallisuuden päätteeksi vielä tajuissaan. Tuskanhuudot kuuluivat ja todennäköisesti verenhukan lisäksi Pironi olisi voinut menehtyä shokkiin tilanteessa. Siinä vaiheessa Stadionilta tarkastuskierroksella ollut Porsche 928 Course Car oli paikalla ja pian oli myös samalla automerkillä kauempaa tullut Medical Car jonka kyydissä oli Sid Watkins. Watkins näki vauriot ja Pironi tunnistettuaan Sidin kipujen keskeltä alkoi huutaa rukoillen jalkojensa säilyttämistä ja sitä ettei niitä amputoitaisi.

Watkins joutui lupaamaan Pironille, että hänen jalkojaan ei amputoida vaikkakin monien mielestä tämä lupaus oli erittäin uskalias. Vammat olivat erittäin vakavia ja kun vielä Pironi piti erittäin varovasti siirtää jalan mahdolisen irtoamisen takia pois erittäin hitaasti niin lopulta lähes 30 minuuttia myöhemmin helikopteri vei Pironin Heidelbergin yliopistolliseen sairaalaan.

Sitä ennen Pironi sai lopultakin nukutusainetta ja sitten alkoikin kiireellinen tehtävä hänen jalkojensa ja kenties vieläkin elämän pelastamiseksi.

 

[CCMK]

Hockenheimin radalla tilanteen väistyttyä ja sitä ennenkin hiljaisuus oli karmaiseva. Kun kuuluttaja alkoi jälleen ilmoittaa että Ferrarille oli sattunut valtava onnettomuus niin katsomossa järkytyttiin avoimesti ja samoin myös varikolla.

Kun Pironi oli viety pois niin Piquet oli melkein pyörtyä kaiken stressin jälkeen mitä tilanteesta oli seurannut ja useilla ajajilla oli jälleen tunteet pinnassa. Sairaalassa taas Sid Watkins joutui miettimään tilannetta paremmin.

Hän oli luvannut sellaista mitä ei välttämättä olisi voinut pitää ja amputaatiota oli ollut tilannepaikallakin jo pakko harkita irroittamisen helpottamiseksi, mutta rauhoittaakseen potilastaan ja Pironin onneksi päästyä pois romuista riittävän aikaisin Watkins oli pelannut aikaa sanomalla jalkojen pelastuvan. Niitä ei amputoitaisi.

Seuraavan haasteen tuottikin Heidelbergin yliopistollisen sairaalan pääkirurgi joka sanoi, että amputaatio saatetaan tehdä ja suurin osa leikkaushenkilökunnasta oli sitä mieltä. Watkins piti päänsä ja amputointia ei tehty. Ikävä kyllä aikaa kului hukkaan väittelyynkin ja lopulta päätettiin vastentahtoisesti, että seuraavien muutamien leikkauksien aikana selviäisi amputoinnin mahdollisuus paremmin.

Erityisen vaikeaa oli saada Pironin jalan jänteiden lisäksi uutta tuoretta luuta pitämään rakennetta kasassa. Lopulta siirrännäisissä onnistuttiin ja useiden hätäleikkausten jälkeen Pironin tila alkoi kohentua hämmästyttävällä vauhdilla. Potilaalla oli kuitenkin erimielisyyksiä sanomisistaan Watkinsille ja joitakin kysymyksiä on jäänyt tähän päiväänkin asti vellomaan ihmisten mieliin asiasta.

Ikävä kyllä Pironi lähti pois jo 25 vuotta sitten ja Watkins 13.9 tänä vuonna joten kaikkia vastauksia ei voida enää koskaan tietää nyt myöskään Watkinsin puoleltakaan. Enimmäkseen Sid oli pitänyt päänsä tilanteessa ja siten onnistunut pelastamaan Didier Pironilta jalat vaikkakin f1-ura alkoi olla tiensä päässä.

Etenkin kun vielä välittömän pelastumisen jälkeen ja hätäleikkaukset mukaanlukien jalkoja operoitiin vuoden sisään peräti 31 kertaa. Lopullisten leikkausten määrä oli noin 34 kappaletta ja hätäleikkaukset päälle.

 

[CCMK]

Derek Dalylle onnettomuus Pironin osalta oli järkytys. Hän ei ollut kolarista huomannut mitään ja vasta tultuaan varikolle hän oli tajunnut tilanteen. Kun hän vielä kysyi, että miksi kaikki olivat niin järkyttyneitä ja miksi punainen lippu heilui niin saatuaan tietää asiasta Daly järkyttyi pahasti.

Järkytyksen oli muun muassa se, että Daly ja Pironi tulivat erittäin hyvin toimeen keskenään. Dalyn mielestä hän oli harvoja kuljettajia varikolla jotka eivät pitäneet häntä jollakin tavoin syyllisenä Gilles Villeneuven kuolemaan Zolderissa. Pironi taas piti Dalya erittäin luotettavana kaverina ja kertoi tälle myös paljon sellaisiakin asioita mitä moni muu ei tiennyt.

He myös ajoivat usein kilpailujen jälkeen lentokentälle tai menivät samoihin ravintoloihin syömäänkin. Daly oli ajanut Pironin kanssa myös kolme kilpailua kaudella 1979 Tyrrelillä. Hän ajoi Itävallassa, Kanadassa ja Yhdysvaltain kilpailussa. Loppukauden kahdessa viimeisessä kisassa Tyrrell ajatti häntä kolmannessa autossa. Eräs syy värvätä Daly Itävaltaan oli Jarierin sairastuminen hepatiittiin.

Jarier kärsi heptiitista eikä voinut tuolloin ajaa. Dalya ajatettiin myös kautta 1980 varten Tyrrelillä juurikin siksi, että voisi voittaa ensin enemmän rahaa kaukokisoissa ja myöhemmin juurikin sopimuksen perusteella kaudella 1980. Daly pysyi hyvissä väleissä Pironin kanssa senkin jälkeen ja eräässä vaiheessa Dalyn ura olisi voinut ottaa suunnan kaudella 1982 toiseen suuntaan.

Nimittäin Pironi oli suositellut Dalya tallikaverikseen Ferrarille mikäli Tambay ei olisi suostunut ajamaan tallin autoa kauden puolivälissä ja aiemmin kaudesta ennen Villeneuven kuolemaa juurikin Imolan ja Zolderin välissä kun Ferrarilla oli huono tunnelma. Piccinini oli innoissaan asiasta, mutta Forghierin mielestä tilanne Dalyn ajattamisesta ei välttämättä olisi hyvä idea.

Lopullisesti itse Il Commendatore kielteisellä suhtautumisellaan romutti Dalyn unelmat Ferrarilla ajoista. Dalyn testirooliin tallissa Enzo taas oli paljon myönteisempi. Kaikista varikon kuskeista Daly tuntui tulevan toimeen Pironin kanssa tai ainakin paremmin kuin Keken kanssa. Keken kanssa välit olivat Hockenheimiin tultaessa jo huonontuneet. Ja huonoimmat välit ainakin osin Zandvoortin tapahtumien takia olivat juurikin Alboreton kanssa.

Muutamia kuljettajia Daly ei taas ollenkaan ehtinyt oppia tuntemaan. Keken tapaan hänkään ei tuntenut Montrealissa menehtynyttä Riccardo Palettia oikeastaan lainkaan.

 

[CCMK]

Patrick Tambay oli myös tilanteesta järkyttynyt. Hän ei pystynyt ymmärtämään Pironin liiallista riskinottoa varman paalupaikan takia. Hän myös vahvisti Forghierin kertoman sadekelirenkaiden testauksesta. Tambaylla oli vielä paljon vaikeuksia tulossa sillä tallin ilmapiiri oli kriisitilassa.

Toiminnanjohtaja Piccinini oli äkkiä ollut murtunut mies, ei enää ollenkaan itsevarma johtaja ja useat mekaanikot olivat myös antaneet jo Zolderista asti velloneille tunteille periksi ja monet heistä myös itkivät. Koko tilanne näytti menevän kaaoksen partaalle.

Lopulta kriisitilanteen katkaisi eräs mies jota onnettomuuteen joutunut Pironi oli vain viikkoa aiemmin arvostellut hänen asemansa tähden. Tämä mies oli Franco Lini.

Hän oli toiminut Italian lehdistön äänitorvena jo 1960-luvulta lähtien ja oli myös ollut Ferrarin toiminnanjohtajana vuosina 1967-1969 ennen kuin Enzo oli siirtänyt hänet toisiin tehtäviin. Toisin kuin monet muut toiminnanjohtajat tallissa hän ei joutunut erotetuksi tai muuten nöyryytetyksi Il Commendatoren toimesta. Ei suinkaan.

Hänen tehtävänsä vain ei sopinut siihen mitä hän parhaiten osasi tehdä. Enzon mielestä hänestä olisi huomattavasti enemmän hyötyä PR-toiminnassa kuin tallinjohtajana käytännössä.

Lini oli aluksi ollut vastahakoinen, mutta myöhemmin oli itsekin ymmärtänyt tilanteen hyödyn. Parivaljakon erimielisyydetkin alkoivat jäädä vähemmälle ja heidän ystävyytensä vain lujittui vuosien myötä yhä paremmaksi.

Lini oli ohjastanut tallin ohjauksessa ja poliittisessa pelissä myös nuorta Luca di Montezemoloa tämän toimiessa myös vähän aikaa toiminnanjohtajana 70-luvun puolivälissä.

Lini oli onnistunut toimimaan myös henkisenä managerina Jacky Ickxille ja Chris Amonille näiden ollessa tallissa ja Lini myös onnistui pysäyttämään Enzon mahdin sanansaattajana myös Italian lehdistön kritiikin koskien Gilles Villeneuvea kaudella 1978.

 

[CCMK]

Lini oli oikeastaan vain ollut sattumalta Hockenheimissa paikan päällä ja kun tieto Pironin onnettomuudesta selvisi niin hän otti vakaasti paikkansa tallin johdossa tilapäisesti sillä Piccininistä ei siihen ollut. Piccinini oli murtunut mies ja tilanne oli ymmärrettävä.

Marco kun oli ollut Pironin bestmanina ja lisäksi hän oli yrittänyt tukea Pironia parhaansa mukaan hänen avioliiton ongelmissa ja hänen lukuisten naisystäviensä ongelmissa. Hockenheimissakin oli ollut Pironin naisia paikan päällä ja heitäkin kohtasi järkytys kaiken jälkeen vaikka seurapiireissä oltiin jo kaavailtu paikan päälle jonkinlaista kissatappelua naisten välille Didieristä.

Kun Lini oli saanut Piccininin ravisteltua järkytyksestä selväksi niin Franco kertoi suoraan Marcolle, että tuossa tilassa hän ei kykene mihinkään ja mikäli hänellä olisi yhtään järkeä päässä niin hän antaisi hänen tilapäisesti johtaa tallia. Piccinini nyökkäsi surullisena ja pidettyään kannustuspuheen joukoille ja Forghierille hän ilmoitti myös, että talli ei peräännyt kilpailusta.

Sitä käskyä Piccinini oli yrittänyt shokin vallassa joukoilleen käskyttää kunnes Lini oli tilaisuuden keskeyttänyt. Lini ilmoitti asiasta Enzolle Italiaan. Maranellon Vanhus kuunteli vanhan ystävänsä sanomaa ja ilmoitti myös sen,että talli ei vetäydy kilpailusta ja käski välittää Patrick Tambaylle terveisiä. Sen jälkeen Lini kertoi Enzon terveiset Patrickille.

Hänen piti puolustaa Maranellon kunniaa ja nyt Pironin loukkaannuttua merkkimestaruutta. Lini ilmoitti, että kaikki riippui nyt Patrickista. Tambay oli nyt ensimmäistä kertaa urallaan oman tilanteensa herra ilman toista kuuluisaa kuljettajaa mitä olisi pitänyt totella tai jonka mukaan tallissa mentiin.

 

[CCMK]

Sade jatkui myös vähentyneenä Viralliseen Harjoitukseen lauantaina. Pironin onnettomuuden ja märän radan vuoksi monet kuljettajat kieltäytyivät ajamasta radalla ja nopeimman ajan teki Nelson Piquet. Aika oli 2.03.434. Rosbergin aika oli vertailun vuoksi 2.05.368. Nopeinkaan aika ei riittänyt lähellekään perjantain aikoja ja ei edes hitaimpaan perjantain karsiutuneiden kuljettajien aikaan.

Perjantaina hitaimmat ajat olivat olleet noin 2 minuutin pintaan ensiksi Puurenkailla ja sittemmin myös aika-ajorenkailla hitaimmat tallit olivat menneet alta kahden minuutin. Puurenkailla olivat yrittäneet aikoja Keegan, Fabi, Byrne, Serra ja Boesel ennen aika-ajorenkaiden laittoa. Keegan ei myöskään ajamattomuuden vuoksi kyennyt parempaan aikaan.

Sitten lauantai-iltaan mennessä Niki Lauda vetäytyi kilpailusta jolloin Surer pääsi vielä mukaan kilpailuun. Sen sijaan Tommy Byrne ei päässyt. Syy johtui Ferrarin haluttomuudesta vetäyttää Pironi virallisesti pois kilpailusta. Paalupaikka yksinkertaisesti jäi tyhjäksi ja Byrne ei päässyt kilpailuun.

Theodorella tämä herätti vastalauseita ja myös FOCA:n jäsenet eivät olleet iloisia. Sopimuksen mukaan onnettomuustilanteissa tallien yhteisellä päätöksellä oli varaa ottaa mukaan myös toiseksi ylin karsiutuja mukaan kilpailuun. Ikävä kyllä Ferrari ei suostunut vaikka muut tallit olisivat suostuneet ja näin Byrne jäi rannalle.

Jälkikäteen syy johtui myös siitä, että mikäli sunnuntaina olisi ollut kuivaa niin Tambay olisi Pironin virallisen vetäytymisen myötä noussut neljänneksi ja se olisi tarkoittanut radan likaista puolta. Sitäkin Ferrari halusi välttää vaikka sitten pikkutallien kustannuksella.

Byrne oli erittäin pettynyt, mutta rahaa riitti ja seuraavaan kilpailuun vaadittavat 3000 dollaria menivät Teddy Yipin taskuun jo Hockenheimissa.

 

[CCMK]

Teo Fabi ei myöskään saanut jälleen ollenkaan aikaa koska sateella oli järjetöntä ajaa ja näin hänkin karsiutui kilpailusta Byrnen ja Keeganin tapaan. Mikäli FOCA:n tahto ja säännöt oikeasti olisivat menneet läpi niin siinä tapauksessa vain Keegan ja Fabi olisivat karsiutuneet.

 

[CCMK]

Sunnuntaiaamuun mennessä sateet olivat lakanneet, mutta sateen vaara oli ilmassa sillä sää oli edelleen pilvinen ja tuulinen. Keke Rosbergilla oli auton moottorin kanssa vaurio ja hän päätti vaihtaa vara-autoon.

Vara-autoa ei ikävä ollut lainkaan koottu ja myöskään säätöjä ei ollut tarkistettu Dalyn yrityksen jälkeen. Keke sai hoputtaa työntekijöitä ja lopulta koko auto oli valmiina vain hieman ennen kilpailun starttia.

Iltapäivällä vain hieman ennen kilpailulähetyksen alkua radiossa hän Höyryn haastattelussa sanoi korkeintaan yltävänsä vain kuudenneksi ja sekin olisi tuurista kiinni.

Muuten tavoite oli vain sijassa 7-10 koska rata oli käytännössä turbojen rata ja jopa Alboretokin meni jälleen mystisesti kovempaa. Yleisradion puolella kilpailun selostaja vaihtui yllättäen viime hetkellä Matti Lammin sijaan Raimo Häyriseksi.

Syy johtui juurikin aikataulusyistä sillä Lammin piti toimittaa autourheiluohjelma jossa käsiteltiin myös Keken ajoja ja kilpailu olisi ilman Häyrisen toimia peruttu ohjelmistosta. Mahdollisesti kilpailu saattaisi tulla myös Urheilutunnin jälkimmäisellä puoliskolla koosteena mikäli Pesäpallon Itä-Länsi-kamppailu saataisiin lähetettyä kokonaisuudessaan tv:n puolella ilman ongelmia.

HTV:n kotimaan verkon puolella taas Hockenheimin kilpailu luvattiin näyttää jälleen ja lisäksi ulkomaan verkko näytti kilpailun myöskin. Myöhemmin myös koostelähetys nähtäisiin HTV:n ulkomaisessa verkossa.

 

[CCMK]

Brabhamilla oli ennen kilpailun alkua vain välitankkauksen kierrosmäärän tarkkuus ongelmana. Lopulta kierroksella 25 arvioitiin Piquetin pysähtyvän varikolla ja Patresen kierrosten 22-23 välillä.

Hockenheimiin oli laskettu radan pituuden vuoksi varoaikaa pysähdykseen oli annettu noin 5 sekuntia enemmän eli 40 sekunnin sijaan stopin enimmäiskesto sai olla 45 sekuntia.

 

[CCMK]

John Watsonia kiusasi taas Pironin onnettomuuden ohella myös brittimedia. Hänen mestaruusmahdollisuuksien hiipumisen myötä mediassa oli alettu esittää Watsonin uran loppumisen mahdollisuuksia tai jopa tallivaihtoa sisäisten ongelmien vuoksi. Watson oli joutunut kieltämään huhut lopettamisesta tai tallin vaihdosta moneen kertaan. Hockenheimin kilpailuun Watson antoi vain varovaisen tavoitteen Rosbergin tapaan.

 

[CCMK]

Hockenheim 8.8.1982

Kilpailupäivänä sää oli pilvinen ja miellyttävän lämmin. Porsche 928 Course Carin tultua ruudukon taakse 25 autoa valmistautuivat lähtöön. Baldin auton moottori ei startannut ja hän joutui lähtemään mukaan vara-autolla varikolta. Lähdön jälkeen kärkeen ampautui puhdasta ulkolinjaa hyödyntänyt Arnoux perässään Prost, Piquet, Tambay, Alboreto, Cheever ja Patrese. Piquet pääsi Prostin ohi jo ennen ensimmäistä shikaania ja Patrese putosi jo yhdeksänneksi. Toisen kierroksen alkuun mennessä Patrese oli jo viidentenä. Toisesta kierroksesta viidenteen tultaessa Piquet oli päässyt jo Arnouxin ohi ja kierrosajat olivat sen jälkeen Piquetilla kierrosten 2-5 välillä tämän kaltaisia: 1.54.1, 1.54.5, 1.55.0 ja 1.54.8 olivat kierrosajat. Arnouxin kierrosajat olivat seuraavanlaisia: 1.57.0, 1.55.8, 1.56.4 ja 1.56.0 olivat Arnouxin ajat.

Seuraavilla kierroksilla Arnoux jäi Piquetille noin 1,5 sekuntia per kierros ja sitä myöten välitankkaukselle tultaessa taktiikka näytti toimivan. Kierroksella 3 Winkelhock keskeytti kotiyleisön edessä vaihdelaatikkovikaan. Samalla myös kytkin vaurioitui ja homma jäi siihen. Sitten keskeytti kierroksella 4 Jarier ohjausvikaan ja ulosajoon sijalta 20. Kierroksella 6 moottorivikaan, polttoainejärjestelmän ja sytytyksen vaurioihin keskeytti vara-autolla lähtenyt Mauro Baldi. Hän ei ollut nähnyt koko aikana ketään ja oli jäädä kierroksella jo alkumetreillä vauhdin heikkouden takia.

Samaan aikaan kierrosten 3-6 välillä Eddie Cheever oli vahingoittanut helmojaan ja käynyt kaksi kertaa varikolla. Viimeinen stoppi ajokyvyttömällä autolla oli kierroksen 8 lopulla ohjausvikaan ja polttoainejärjestelmän vaurioon. Sitten kierroksella 9 vaikeaa kisaa ajanut Watson torppasi Andrea de Cesarisin ulos radalta kuutospaikasta taisteltaessa. Andrea joutui keskeyttämään kun vaihdelaatikko vaurioitui kolarissa. Siihen mennessä Tambay oli päässyt jo kauas Prostista ja Ferrarin ainoa mies alkoi tavoitella Arnouxia.

Kierroksen 10 lopulla ja ohitettuaan seuraavalla kierroksella 11 Arnouxin Tambay alkoi hävitä horisonttiin. Piquet oli jo 16 sekuntia edellä siinä vaiheessa. Järjestys oli Piquet, Tambay, Arnoux, Patrese, Watson ja Rosberg. Prostilla polttoaineensyöttö temppuili sähkölaitteiden ohella ja vauhti alkoi hidastua. Kierroksella 14 hän meni varikolle. Varikolla hän vietti viisi kierrosta aikaa jolloin sähkölaitteet saatiin korjattua. Siihen mennessä ehti tapahtua jo paljon ja kolmen kierroksen jälkeen hän luovutti polttoaineensyötön tehtyä lakon ja kisa jäi kesken hänen osaltaan. Kierrosta ennen Prostin varikolle tuloa kierroksella 13 Patrese tuli yllättäen varikolle ja moottori hajosi. Syynä siihen oli puutteellisesti kiinnitetty ja kovassa vauhdissa irronnut mäntä mikä puhkaisi koneen sisältä päin. Kisa jäi Riccardon osalta kesken.

Siihen mennessä kärjessä Piquet oli 24 sekunnin johtoasemassa ja Tambay oli viisi sekuntia Arnouxin edellä toisena. Arnoux taas oli kolmantena 30 sekuntia Watsonin edellä. Watson oli neljäntenä 17 sekuntia kolmikon Rosberg-Alboreto-Laffiten edellä. Kolmikko taisteli viidennestä sijasta kynsin ja hampain. Kierroksella 19 Piquet näytti edelleen vetävän 1,5 sekunnin kaulaa per kierros ja sillä tahdilla hän tekisi pysähdyksen, olisi edellä ja voittaisi. Ja vaikka hän jäisi Tambayn taakse niin hän pääsisi myöhemmin hänen edelleen todennäköisen helposti. Ikävä kyllä kilpailun puhutuin aihe oli kierroksen 19 tapahtumat. Piquet olisi voittanut Hockenheimin kilpailun helposti ilman onnetonta virhearviota. Hän lähti ohittamaan malttamattomuuttaan kierroksella Eliseo Salazaria jonka ATS-auto ei kulkenut kovin hyvin ja joka oli muutenkin viimeisten joukossa kruisaillut koko päivän kesäisen.

Ostkurven shikaanissa molemmat osuivat toisiinsa ja suistuivat pois radalta. Kisa jäi kesken molemmilta ja raivostunut Piquet järjesti potkunyrkkeilyottelun tv-kameroiden edessä. Salazar yritti vältellä ja ei edelleenkään tienyt mitä tehdä kun Piquet lähti pois kohti metsää. Kenties hakkaamaan saksalaista tammea. Mene ja tiedä. Höyryn showssa Rinnakkaisella Piquetin esityksestä ei pidetty ja useimmat muidenkin maiden selostajat eivät pitäneet siitä. Lopulta koko homma meni puoliksi Piquetin ja puoliksi Salazarin piikkiin. Piquet yritti ohittaa ulkokautta vaikka koko ohituksen olisi voinut helposti jättää seuraavalle suoralle ja Salazar puolestaan ei oikein katsonut tilanteessa peileihin ja tuli sisälinjan mukana suoraan Piquetin ajolinjalle.

Toki hidastuksessa ilmeni, että radan sisäreuna oli liukas ja ATS:n jarrutusmatka ikävä kyllä oli Brabhamia pidempi joten tuloksena siitä oli kolari. Toki Salazar olisi voinut myös jarruttaa huomattavasti aiemmin, mutta syyllisyys jäi toiseksi seikaksi sen rinnalla että Piquet keskeytti jo kolmatta kertaa joko suoraan kärjestä tai varmalta toiselta sijalta kilpailussa. Sen myötä Patrick Tambay peri mukavan tuntuisen johdon Arnouxiin nähden. Kierroksella 21 Elio de Angelis keskeytti auton vasemman helman petettyä. Lisäksi hänen mahatautinsa takia hän ei voinut hyvin ja vaihteetkin olivat vaurioituneet kilpailun aikana. Kierroksella 23 Raul Boesel keskeytti takarenkaan irrottua ja ripustuksen petettyä. Kierroksella 26 Derek Dalyn moottori hajosi ja kilpailu jäi siihen. Sillä välin Rosberg oli jäänyt Watsonille kunnolla ja sitten hänen murheekseen Laffite meni Rosbergista ohi ja jätätti Matran V12-moottorilla suorilla häntä niin paljon, että toivoa ohituksesta ei ollut. Sitten alkoivat Laffiten vaikeudet Rosbergin onneksi.

Siihen mennessä kärjessä Tambay meni menojaan ja Arnoux alkoi tyytyä vain varmistamaan toisen sijansa. Watson meni kolmospaikalla myös edellä ennen Laffitea joka otti häntä kiinni. Ikävä kyllä Nigel Mansell pidätteli stadionin osuudella Laffitea ja kierroksen 28 aikana kenties Mansellin ulkokautta ohituksen takia Laffiten likaiset renkaat eivät kääntyneet Nordkurveen ajoissa ja hiekoille mentiin. Siinä vaurioituivat auton helmat ja vauhti alkoi hidastua. Rosberg, Alboreto ja Giacomelli menivät kukin vuorollaan ohi ja katosivat kaukaisuuteen. Laffite jatkoi sinnikkäästi menoaan toivoen jonkun keskeyttävän, mutta turhaan. Ilman helmoja auton ohjaus alkoi kärsiä ja hän meni varikolle helmojen vaihtoon. Ikävä kyllä Ligierillä ei ollut enää ollenkaan käyttökelpoisia helmoja sillä kaikki olivat menneet Cheeverin auton korjauksen aikana ja ne olivat loppuneet kesken. Laffite keskeytti varikolle ja juuri kun kierros 37 alkoi niin Keke Rosbergin varma nelostila muuttui varmaksi kolmospaikaksi kun John Watsonin epäonni iski jälleen hänen eturipustuksensa rikkouduttua ja jousituksen vaurioiduttua niin pahoin, että hän ajoi suoraan seinään ja keskeytti.

Viimeisellä kierroksella Tambay johti enää vain 15 sekunnilla ja maalissa eroa oli 16,3 sekuntia Arnouxiin ja Patrick Tambay oli juuri voittanut ensimmäisen Grand Prixinsa ja Rene Arnoux oli toinen. Kaikki muut olivat jääneet kierroksella. Siitä huolimatta koko kilpailun puolivälin jälkeen sytytysvauriosta kärsinyt Keke Rosberg oli kolmas ja nousi sillä kolmanneksi mm-taistossa. Michele Alboreto oli hienosti neljäs ja Bruno Giacomelli sai kauden ensimmäiset pisteensä. Kilpailun onnellisin mies oli kuitenkin viimeisestä ruudusta startannut ja vain Laudan kilpailusta vetäytymisen takia ylipäänsä mukana ollut Marc Surer. Hän sai pisteen taitavan sankariajon, muiden keskeytyksen ja lannistumattoman taisteluhengen myötä Arrowsilla.

Toinen kilpailun sankareista oli Brian Henton jonka pistetili jäi avaamatta vain viime hetkellä Surerin taidokkaan blokkauksen ja muunkin estelyn ansiosta. Henton oli vain menettänyt alkuvaiheessa liikaa aikaa takariveissä ja hitaamman ohitustilanteessa Surer pääsi ohi ja sitten kisailu Marcin kanssa jatkui alusta loppuun. Kolmas ja viimeinen sankari kilpailussa oli Ensignin Roberto Guerrero joka onnistui kilpailukyvyttömällä kalustolla ajamaan jossakin vaiheessa jostakin mystisestä syystä ajamaan jopa Rosbergia nopeammin kierroksella. Tämän myötä Guerrero pysyi Keken kanssa lopputuloksissa myös samalla kierroksella. Ahdisteli loppuvaiheessa myös Hentonia ja Sureria ja oli lopulta 8:s. Talli oli haltioissaan vaikka pistettä ei tullutkaan. Olihan heidän autonsa päässyt ensimmäistä kertaa myös maaliin saakka kaudella.

9:s kisassa oli käsikivuista vieläkin vähän kärsinyt Nigel Mansell, 10:s oli Derek Warwick rengasongelmien jälkeen ja viimeinen 11:sta sija meni Chico Serralle joka myös taisteli alussa hyvin, mutta lopulta Fittipaldi F9 jäi toivottoman kauas muusta porukasta ja näin Saksan kilpailu vuosimallia 1982 oli käsitelty.

 

[CCMK]

Patrick Tambay paini kilpailun aikana ja sen jälkeen tunnekuohujen kanssa. Ensimmäinen voitto sai hänet palaamaan aikaan jolloin hän vain murjotti ja ei enää halunnut ajaa f1:ssä. Hän oli hukannut aikaa Can-Amissa ja tullut takaisin f1:siin kun Villeneuve oli menehtynyt.

Kaikki edellisen kauden Ligierin pettymykset olivat kuitattu tällä hienolla voitolla katkerassa paikassa.

Nyt oli Pironi sairaalassa ja hänestä ainakin toistaiseksi oli tehty ehdoton ykköskuljettaja vaikka hän käytännössä yrittikin viedä muilta ajajilta pisteitä jotta Pironi säilyttäisi mestaruuden sairaalassakin ja, että Ferrari saisi merkkimestaruuden ja arviolta 2 miljoonan dollarin arvoisen valmistajien mestaruudesta saatavan tv-rahan.

Tambay sai sanotuksi maalissa vain tämän:

´´Ajattelin Gillesiä ja Didieriä. Ajattelin heitä tauotta. He olivat kanssani radalla koko ajan. Ajaminen oli hyvin vaikeaa.´´

Nämä sanat kuultuaan useimmat Ferrarin mekaanikoista liikuttuivat itkuun sillä kaikki Zolderin, Montrealin ja nyt Hockenheimin tapahtumat saivat todellakin heidät ajattelemaan miten paljon epäonnea yksi sarjan parhaista talleista oli todella joutunut kärsimään kauden aikana.

Myöhemmin Patrick Tambay ei osannut selittää onneaan Piquetin suhteen. Siitä huolimatta hän oli salaa erittäin tyytyväinen ja myös hieman pettynyt. Erityisen lämmittävää oli saada Enzolta suoraan puhelinsoitto voiton jälkeen ja kuulla myös Enzon kehuvan tätä estoitta ja Maranellon Vanhus harmitteli vain sitä, että miksi hän ei vain tajunnut hankkia Tambayta aikaisemmin talliin.

Todellakin jo Monacoon tai Amerikan kisoihin Tambayn tuleminen olisi saattanut myös antaa kuljettajalle itselleenkin mahdollisuuden taistella mestaruudesta paremmin. Nyt Enzolla oli jälleen uusi etsinnän paikka edessä ja ehdokkaita paikkaan oli entistä vähemmän saatavilla kuin keväällä Villeneuven kuoltua.

Tambay oli myös pettynyt juurikin siihen, että väänsi liian kauan ja itsepäisesti sopimuksesta f1-paluun suhteen kun ehdot olisivat voineet olla pienemmät ja paluu rattiin nopeampaa. Joka tapauksessa jo viikon kuluttua ajettavaan Österreichringin kilpailuun Tambay odotti jälleen paljon Ferrarilta.

Itseluottamus oli myös palannut Marco Piccinininkin kasvoille ja ryhtiinkin. Lini taas vuorostaan palasi omiin hommiinsa luotsattuaan tallia vielä kerran tilapäisesti erittäin vaikeissa olosuhteissa.

 

[CCMK]

Kekelle kolmas sija maistui ja Rinnakkaisen kuulijoille Häyrisen syväanalyysi Keken suorituksista kilpailun päätteeksi ennnen lähetyksen loppua päätyi Walkermaiseen toteamukseen, että kilpailussa hyvälle sijalle tai voittoon ajetaan vain saamalla ajettua kaikki kierrokset maaliin ennen muita. Kekelle kolmas sija todellakin oli tyydyttävä olosuhteet huomioiden:

''Minä en enää laske turboja mukaan. Ne ovat liian nopeita tietyillä radoilla. On pakko yrittää voittaa kisan toinen divisioona, ja senhän minä tein.'' MM-sarjaa johti Pironi vuoteesta käsin 39 pisteellä, toisena tuli Watson 30 pisteellä ja Rosberg kolmantena 27 pisteellä. Rosberg sanoi mm-tilanteeseen näin:

''Kuulostaa kai aika kyyniseltä, mutta elämän on jatkuttava ja nyt tiedän, että minulla on mahdollisuus voittaa MM-kilpailu.''

Näin sanoi Keke Rosberg jolle muita huolenaiheita tuotti yllättävä murtovarkaus hänen omaan kotiinsa. Ovi oli potkittu sisään, asunnossa mellastettu ja hänen arvoesineitään ja rahaa oli viety. Onneksi Rosbergilla oli vakuutukset kunnossa ja hälyttimet hankittu kyseiseen asuntoon.

Rosbergin mukaan kyseinen asunto oli ennen tätä törkeää hyökkäystä ollut suurin piirtein yksi rauhallisimmista paikoista missä oleilla. Pian tämän jälkeen kyseinen kotialue meni myyntiin muille tahoille ja eräässä lehdessä Rosberg perusteli vain päätöstään sillä, että hänestä ei enää tuntunut turvalliselta asua murtovarkaiden uhriksi joutuneessa talossa.

 

[CCMK]

Myönteisten ja ikävien asioiden ohella Rosbergin katse oli jo seuraavassa kilpailussa. Sen sijaan Nelson Piquet oli raivoissaan lähtenyt omaan kotiinsa ja Eliseo Salazar oli ATS:n varikkopilttuussa ollut tylsänä kilpailun haastattelussa aina tappeluun saakka. Lyöminen kypärään ei hänen mielestään ollut ongelma.

Sen sijaan potkiminen ja tarkoituksellinen hyökkääminen kimppuun oli ongelma. Salazar uhkasi tapauksen toistuessa samalla tavalla itse tehdä samoin ja nyrkkeilyottelun mahdollisella uusinnalla media herkutteli varsin kauan. Salazar kuitenkin Piquetin ystävänä ymmärsi Nelsonin suuttumisen.

Eliseo ei kuitenkaan ymmärtänyt tapaa millä Piquet käsitteli asian. Tappelua Salazar ei halunnut, mutta hänellä oli oikeus itsepuolustukseen ja tallipäällikkö Günther Schmidt säesti häntä asiassa.

 

[CCMK]

Suomen lehdissä taas vuorostaan voivoteltiin f1:n väkivaltaisuutta kun Urheiluruudussa näytettiin Piquetin ja Salazarin nyrkkitappelua ja muutenkin perinteisen urheilun ystävillä oli vaikeaa aikaa kun kauden aikana Urheiluruutu näytti välillä pitkiäkin juttuja f1:n puolelta.

Kuitenkin ymmärrystä oli jo alkanut tulla f1:nkin näkymiselle varsin paljon ja siksikin kritiikkiin suhtauduttiin osin huumorilla. Vielä viime kaudella lähinnä vain Euroopan kisoissa oli f1:n puolelta kisoja nähty Urheiluruudussa ja isompia osuuksia kilpailusta oli ollut lähinnä Monacon kisan aikaan. Välillä lehdissä kritisoitiin Keken ajelujen sijaan varsinaista tekniikkaa ja autojen aiheuttamaa ympäristöhaittaa.

 

[CCMK]

Kaiken kaikkiaan kaudesta oli Hockenheimin jälkeen enää neljä kilpailua jäljellä ja teoriassa puhtaan matemaattisesti mahdollisuus voittaa mestaruus oli 17:sta eri kuljettajalla mikä silloin ja ilmeisesti vielä nykyäänkin on yhä pysyvä ennätys niin vähäisessä määrin kilpailuja ennen kauden loppua.

 

[Bleu]

F1 Racingissä (siltä ajalta kun se suomenkielinen lehti ilmestyi) Piquet oli myöhemmin saanut kuulla joltain BMW:n insinööriltä, että kone olisi hajonnut kierroksen-parin sisään. Tuo kolari tavallaan pelasti BMW:n pahalta nöyryytykseltä, F1-paluun (1950- ja 1960-luvuilla muutamia kisoja) jälkeen ensimmäisessä omassa kotikisassa moottoririkko kärkipaikalta olisi ollut katastrofi saksalaismediassa.

 

[Cmoney]

F1 Racingissä (siltä ajalta kun se suomenkielinen lehti ilmestyi) Piquet oli myöhemmin saanut kuulla joltain BMW:n insinööriltä, että kone olisi hajonnut kierroksen-parin sisään. Tuo kolari tavallaan pelasti BMW:n pahalta nöyryytykseltä, F1-paluun (1950- ja 1960-luvuilla muutamia kisoja) jälkeen ensimmäisessä omassa kotikisassa moottoririkko kärkipaikalta olisi ollut katastrofi saksalaismediassa.

Itse en muista, mistä luin, mutta Piquet olisi tuon tiedon saatuaan pyytänyt Salazarilta anteeksikin. Itse tämän lukeneena vain hymähdin ettei se muuta Salazarin typerää temppua.

 

[Bobakki]

Itse en muista, mistä luin, mutta Piquet olisi tuon tiedon saatuaan pyytänyt Salazarilta anteeksikin. Itse tämän lukeneena vain hymähdin ettei se muuta Salazarin typerää temppua.

Jutun koko tausta on se, että Piquet auttoi Salazaria tämän uran alussa, ja raivari johtui osin myös siitä. Nelsonin kierroksella ohitus ei sekään hapuilevaisuudessaan ole ihan mestariluokkaa.

 

[CCMK]

Näin todella oli sillä BMW:llä oltiin pahoitettu mieli Piquetin tempuista ja miehet olivat molemmat myös tunteiden jäähdyttyä.

Sama juttu oli kilpailun osalta myös se, että moottori Piquetin autosta olisi saattanut hajota aivan muutaman kierroksen sisään korkeintaan.

Kenties viimeistään juurikin varikolla, mutta todennäköisesti myös ennen sitä.