F1 Kausikooste -82

[CCMK]

Ferrarilla taas tuskailtiin jälleen toisen kuljettajan löytymisen kanssa. Tambaylla oli myös ollut pieniä kipuja olkapään hermon kanssa. Se taas tulisi johtamaan isompiin ikävyyksiin. Arnouxin kanssa sopimusneuvottelut säilyivät suotuisina kautta 1983 ajatellen ja esisopimus Ferrarille tehtiinkin jo Dijonissa.

Vahvimpien huhujenkin mukaan varsinainen sopimuskin oli jo tehty kautta 1983 ajatellen, mutta ilmoitusta siitä haluttiin säästää Monzaan. Enzon ovella oli kuitenkin myös Mario Andretti kautta 1983 ajatellen.

Andretti oli alkanut Indycarin ohella kaivata takaisin f1:siin. Ferrari näytti äärimmäisen luotettavalta autolta ja olihan Super-Mario ajanut yhden kisan Long Beachissa keikka-ajona Williamsille. Ikävä kyllä Frankin tai Enzon kukkarolle ei käynyt kauden aikana lukuisat neuvottelut pysyvästä tallipaikasta sovittuun hintaan.

Andrettin kanssa Enzo pysyi yhteyksissä ja yritti samalla katsoa myös Benuzzin ja Alan Jonesin tilannetta. Jonesille kuitenkin paluu Ferrarilla oli varsin hieno asia. Ikävä kyllä Jones kaipasi enemmän Williamsille ja Enzolle ei vuorostaan käynyt Jonesin hintapyyntö.

Lopulta Ferrari päätyi jatkamaan vielä Dijonissakin yhdellä kuljettajalla kun Andrettin hintalappu oli liian kova pala purtavaksi.

 

[CCMK]

Didier Pironi oli myös katsomaton kortti Ferrarin kannalta. Mies oli alkanut toipua hämmästyttävällä vauhdilla hurjasta ja lähes hengen vaatineesta Hockenheimin kolarista. Toki realiteetit vammoista olivat selvillä ja kun Enzo kysyi asiaa Piccininiltä ja Forghierilta niin selvisi, että Pironi ei pystyisi ajamaan ainakaan ennen vuoden 1983 kesäkuuta.

Sen jälkeen Enzo kysyi myös mahdollisesta toisesta kuljettajasta kaudelle 1983. Dario Benuzzia kaudelle 1983 ei ajajaksi haluttu muuta kuin pakosta ja Patrick Tambay taas oli tehnyt niin hyvää työtä, että korvaaminen tai vaihtaminen edes loppukauden 1982 ajaksi Arnouxiin ei toisi mitään hyötyä tallille.

Vuodeksi 1983 Tambayn heittäminen tallista pihalle saattaisi olla rahanmenoa Andrettin tai jonkin muun ison nimen takia ja tuloksista ei olisi takuuta. Lisäksi Hockenheimin voiton jälkeen se saattaisi herättää tifosoissa ärsytystä.

Tambay oli ollut Villeneuven ja Pironin ystävä ja joutunut kokemaan hankalia asioita kauden aikana. Molemmat tärkeimmät Enzon Kädet eli Piccinini ja Forghieri olivat samaa mieltä Tambayn suhteen. Ehdottomasti hänet kannattaisi säilyttää tallissa mikäli mahdollista.

Toisesta kuljettajasta puhuttaessa loppukaudelle 1982 Piccinini kannatti Arnouxia ja Forghieri Andrettia. Enzo lupasi harkitsevansa tarkkaan asiaa sillä molemmissa kuljettajissa oli omat hyvät ja huonot puolensa. Lisäksi Enzo ryhtyi ajamaan Ferrarilla kannatusta kolmannelle ajajalle kaudelle Tambayn ja Arnoux/Andretti/Jones-kolmikon lisäksi myös Pironille.

Monet Ferrarin rivijäsenistä pitivät Vanhuksen mielipidettä toteutumattomana toiveajatteluna. Ääneen sitä ei kuitenkaan uskallettu sanoa. Lisäksi myös molemmat lajin päättävät tahot eivät pitäneet sitä kovinkaan hyvänä ehdotuksena. Joka tapauksessa asian kestäessä Il Commendatore alkoi keskittyä Dijoniin.

 

[CCMK]

Arrowsilla taas Sveitsin Grand Prixin alla julkaistiin uusi automalli eli A5. A5 oli tarkoitettu alunperin vuodelle 1983, mutta talli oli nähnyt sen potentiaalin ja oli päättänyt testata sitä jo loppukauden 1982 kilpailuissa. A5 oli ensimmäisen kerran ollut paikan päällä Itävallassa, mutta sitä ei ollut käytetty.

Marc Surer sai lopulta A5:n omaan tekniseen kotikisaansa ja vanhalla A4-mallilla jatkoi Mauro Baldi. Alustavasti kaudeksi 1983 molemmat kuljettajat eli Surer ja Baldi suostuivat ilomielin jatkamaan tallissa.

Imolan vihat taakseen jättänyt Ragno suostui myös mielellään jatkamaan tallissa pääsponsorina ja viime aikoina saavutetut jäännöspisteet olivat myös kohottaneet mielialaa tallissa.

 

[CCMK]

Dijonin aikaan Kekellä sujui kilpailullisesti hyvin, mutta Derek Dalylla vuorostaan ei. Dalyn mukaan hän viihtyi Williamsilla oikein hyvin, mutta Keken kanssa välit olivat heikentyneet todella paljon Zolderiin tai Monacon aikaan verrattuna. Dalyn mielestä Keke oli ärsyttävä ja usein vähättelevä kaveri mitä tekniseen puoleen tuli. Samalla Keke tuntui Dalyn mielestä hyötyvän vain muiden turbokuskien tai McLarenin Watsonin epäonnesta johtuen.

Dalylla ei muutenkaan asiat olleet kovin hyvin kun Frank Williams alkoi painostaa häntä kauden 1983 asioista ja jatkaakseen tallissa hänen pitäisi todella yllättää hänet hienoilla suorituksilla. Tallipaikan pelastusyritykset eivät olleet vakuuttaneet päämiestä ja Patrick Head oli myös suunnilleen samaa mieltä hänen kanssaan.

Molempia lisäksi houkutteli edelleen ajatus Alan Jonesin pestaamiseksi talliin kaudeksi 1983 ja se taas ärsytti Rosbergia. Erityisesti herrojen välit tietäen ja uskomaton rahan tuhlaus välivuotta viettävälle kuljettajalle olisi melkoinen virhe Keken mukaan.

 

[CCMK]

Dijonin radan arveltiin Williamsin ennakoissa vaativan hyvää autonhallintaa mutkissa ja downforcen saamiseksi yritettiin ajaa tuttuun tyyliin aika-ajossa ilman etusiipiä.

Dijonin radalla suoranopeus turboilla oli niin ylivoimaista, että turbojen päästessä lähdössä edelle peli olisi selvä. Mutkissa saisi ehkä kiinni kilpailun aikana, mutta suoralla turbot menisivät kaukaisuuteen. Se henki oli Rosbergille varsin selvä merkki ja samoin myös vähemmin odotuksin Dalylle.

 

[CCMK]

Patrick Tambaylla taas kipeä olkapään hermovaiva alkoi pahentua Sveitsin viikonlopun alla.

Koko vaiva oli tullut Itävallan kilpailun aikaan ja alun satunnaisen säryn jälkeen kipu oli alkanut hallita kehoa ja pian alkoi koskea jo joka paikkaan.

Vielä perjantaina koko kiputila näytti olevan parannettavissa, mutta lopputulos olisi kuitenkin toista.

 

[CCMK]

Perjantaina aurinkoisessa säässä ajetussa ensimmäisessä Virallisessa Harjoituksessa nopeimmat ajat menivät Alain Prostille ja Rene Arnouxille aikaan 1.01.380 ja 1.01.740. Molempien ajat olivat niin nopeita että loppupuolella Renaultit kiusallaan ajelivat jo kisasäädöissä aivan täysillä polttoainetankeilla ja Enduroilla kisakierroksia. Lisäksi molemmat autot kokeilivat samalla huvittuneisuudella pikkutallien Puurenkaita saaden hitaimmillaan ajat 1.10:n pintaan niillä. He myös aikoivat olla poissa lauantain osiolta. Niki Lauda yllätti kaikki Cossyliigan miehet ajamalla ajan 1.02.984 ja pääsemällä kolmanteen ruutuun. Myöskään Lauda ei aikonut osallistua lauantaina ajoihin ollenkaan. Lauda yritti keskittyä ratkaisemaan McLarenin suurimman ongelman Dijonin radalla eli jatkuvan aliohjautumisen.

Riccardo Patrese oli neljäs ajalla 1.02.997 ja viides oli Andrea de Cesaris ajalla 1.03.023 ja kuudes oli Nelson Piquet ajalla 1.03.366 ja seitsemäs oli Keke Rosberg ajalla 1.03.589 ja kahdeksas oli Bruno Giacomelli 1.03.776. Yhdeksäs sija meni Patrick Tambaylle ajalla 1.03.896 ja ikävä kyllä sellainen yritys tuotti Tambaylle hermopinteen. Kymmenen kärjen täydensi kymppipaikalla alustavasti John Watson ajalla 1.03.995.

Watson kärsi Laudan tapaan myös aliohjautumisesta. 11:sta sija meni Michele Alboretolle aikaan 1.04.069 ja 12:sta sija meni Jacques Laffitelle aikaan 1.04.087. 13:sta sija meni Derek Dalylle aikaan 1.04.236 ja 14:sta sija meni Marc Surerille aikaan 1.04.928. 15:sta sija Elio de Angelisille aikaan 1.04.967 ja 16:sta sija meni Eddie Cheeverin nimiin aikaan 1.05.162. 17:sta sija meni huippuaikaan Pirellin aika-ajorenkailla Jean-Pierre Jarierille aikaan 1.05.179 ja 18:sta sija meni Manfred Winkelhockille aikaan 1.05.451 ja 19:sta sija meni väsyneellä koneella ajaneelle Roberto Guerrerolle Ensignilla aikaan 1.05.472. 20:s sija meni Brian Hentonille aikaan 1.05.877.

21:s sija meni Derek Warwickille aikaan 1.05.927 ja 22:s sija meni Teo Fabille aikaan 1.06.017. 23:s sija meni Eliseo Salazarille aikaan 1.06.297 ja 24:s sija tuli Nigel Mansellin nimiin aikaan 1.06.430. Viimeiset kaksi sijaa eli sijaluvut 25 ja 26 menivät alustavasti Chico Serralle ja Rupert Keeganille ajoilla 1.06.590 ja 1.06.632. Alustavasti karsiutumassa olivat Raul Boesel, Tommy Byrne ja Mauro Baldi ajoilla 1.06.781, 1.06.990 ja 1.07.836.

 

[CCMK]

Myöhään perjantai-iltana Rene Arnoux kävi Ferrarin tiloissa ja salaisesti allekirjoitti alustavan sopimuksen kaudesta 1983 Ferrarilla. Sitova sopimus jäi vielä pöydälle kun Enzo halusi välttämättä vielä harkita muitakin kuljettajia kaudeksi 1983 ja sitä, että olisiko teoreettisesti Patrick Tambay vielä vaihdettavissa vaikkapa Mario Andrettiin. Sen lisäksi Ferrari törmäsi ongelmaan Tambayn kanssa.

Käytännössä jousittamaton auto aiheutti rynkytyksellään Tambaylle hermopinteen. Hänen selkäänsä, olkapäätä ja niskaa särki yksinkertaisesti niin paljon, että vaihteenkaan vaihtaminen ei onnistunut. Lauantaille tilannetta yritettiin vielä lykätä mutta sunnuntaiksi suunniteltu kisa meni pieleen ja Tambay joutui vetäytymään kilpailusta.

Ferrari ei kuitenkaan aikonut vetäyttää jälleen Tambayn tyhjäksi jättämää paikkaa ja näin ollen 27:s ajaja ei päässyt mukaan kilpailuun mikä ärsytti jälleen pikkutallien edustajia.

 

[CCMK]

Lauantain vapaissa harjoituksissa Brabhamit etsivät säätöjään ja olivat nopeita Dijonissa, mutta muutaman aiemman kilpailun kaltaista ylivoimaa nopeudessa ei näyttänyt olevan luvassa.

Viralliseen Harjoitukseen mennessä kaikki keinot käytettiin nopeuden löytämiseksi ja Renaultin lyömiseksi, mutta turhaan.

 

[CCMK]

Lauantain Virallisessa Harjoituksessa Renaultit, Lauda ja Tambay olivat poissa radalta ja Tambay näytti joutuvan vetäytymään kilpailusta. Tambayn haluttiin olevan riittävässä kunnossa Monzaan. Tambay tippui Williamsin parannuksien myötä ruutuun 10, mutta sillä ei ollut mitään merkitystä vetäytymisen myötä. Brabhamit hallitsivat Virallista Harjoitusta järjestyksessä Patrese-Piquet ajoilla 1.02.710 ja 1.03.183. Niillä ajoilla he olivat lähtöruudukossa sunnuntain kilpailuun sijoilla 3 ja 6. Derek Daly hämmästytti kaikkia ajamalla kolmanneksi nopeimman ajan aikaan 1.03.291 ja Keke Rosberg oli neljäs aikaan 1.03.589.

Niillä ajoilla he lähtivät järjestyksessä Daly-Rosberg sunnuntain kilpailuun lähtöruuduista 7 ja 8. Rosbergin lauantain aika oli 1.03.783. Michele Alboreto oli viidenneksi nopein ajalla 1.04.102 ja lähti sillä ajalla ruudusta 12 sunnuntain kilpailuun. Kuudes ruutu lauantaina meni Andrea de Cesarisille aikaan 1.04.205 ja sunnuntaina hän lähtisi ruudusta 5. Seiskapaikka meni jaetusti Bruno Giacomellille ja John Watsonille tasa-ajalla 1.04.711.

Giacomelli oli 9:s muutenkin ja Watson joutui lähtemään ruudusta 11 aliohjautumisen takia. Ysipaikalta lauantaina ja ruudusta 13 sunnuntaina lähtevä Jacques Laffite teki ajan 1.04.897 tauluun. Eddie Cheever lähti ruudusta 16 ajalla 1.05.001 ja lauantaina sijoitus olisi ollut 10:s. Marc Surer oli 11:sta lauantaina ajalla 1.05.158 ja sunnuntaille 14:sta ruutu uudella A5:llä oli hyvä saavutus ottaen huomioon sen, että koko autolla oli ajettu vain 80 kierrosta tiistaina Doningtonissa ennen perjantaita Dijonissa.

12:sta lauantaina oli Jean-Pierre Jarier Pirellin aika-ajorenkailla ajalla 1.05.318. Lopullinen sijoitus sunnuntaille oli ruutu 17. Brian Henton oli lauantain 13:sta nopein ajalla 1.05.391 ja sunnuntaille lähtöruutu oli 18:sta. Roberto Guerrero paransi aikaansa reippaasti ja oli 19:sta ajalla 1.05.395. Lauantaina Guerreron aika oli 14:sta nopein. Lauantain 15:sta nopein oli Elio de Angelis aikaan 1.05.437. Samasta ruudusta hän lähtisi myös kilpailussa.

16:sta nopein lauantaina oli Derek Warwick ja aika 1.05.877 riitti ruutuun 21 sunnuntaille. 17:sta nopein lauantaina oli Rupert Keegan ajalla 1.06.011 ja aika riitti ruutuun 22 sunnuntaille. 18:sta nopein lauantaina oli Teo Fabi ajalla 1.06.102 ja ilman parannusta aika riitti ruutuun 23 sunnuntaille. Tommy Byrnen aika 1.06.118 riitti lauantaina ruutuun 19:sta, mutta ei koko sunnuntain kilpailuun muuten. 20:s sija lauantaille meni Raul Boeselille aikaan 1.06.136 ja sillä ajalla pääsi ruutuun 24 sunnuntaiksi. Manfred Winkelhockin aika 1.06.139 riitti lauantaina sijaan 21 ja sunnuntaina hän starttasi ruudusta 20 kilpailuun. Eliseo Salazar oli sijalla 22 lauantaina ja sunnuntaina hänelle tuli toiseksi viimeinen lähtöruutu ajalla 1.06.168.

Nigel Mansell ajoi sijalle 23 lauantaina ja pääsi juuri ja juuri mukaan kilpailuun ajalla 1.06.211. Viimeinen sija oli johtunut kolarista Brian Hentonin kanssa ja sen aiheuttamasta tappelusta. Henton oli uhannut lyödä Mansellia kun ensimainittu oli sanonut Hentonin blokanneen häntä nopealla kierroksella. Kisasta ulos jäivät siis aikaansa parantanut Chico Serra ajalla 1.06.339 ja Mauro Baldi vanhalla A4-autolla ajalla 1.08.314. Ja tietenkin myös Tommy Byrne ja Tambay vetäytymisen takia. Ferrarin kieltäydyttyä vetämästä paikkaansa pois Byrne jäi jälleen kerran rannalle kilpailusta Enzon tallin haluttomuuden vuoksi ja FOCA:n leirissä ei oltu asiasta iloisia.

 

[CCMK]

Alain Prost vahvisti lauantain Virallisen Harjoituksen jälkeen sopineensa Renaultin kanssa jatkosopimuksen kaudelle 1983. Sopimuksen arvo oli 1,7 miljoonan dollarin arvoinen eli noin 3,5-kertainen aiempaan puolen miljoonan dollarin sopimukseen verrattuna.

Sillä summalla talli hääti Prostin mielestä tarjoukset Williamsin miljoonasta dollarista ja Ferrarin suurin piirtein samasta tarjouksesta kaudelle 1983.

 

[CCMK]

Kekellä oli ollut Dijonissa jatkuvaa ongelmaa myös aliohjautumisen kanssa. Keken mestaruuskaudella hänellä oli ollut Dijoniin asti käytännössä jokaisessa kilpailussa jossakin vaiheessa viikonloppua aina ongelmia aliohjautumisen kanssa. Muutaman kerran myös korin puristavuuden kanssa heikon aerodynamiikan vuoksi.

Kaikesta tästä huolimatta vain Kanadan täysin pieleen mennyttä viikonloppua lukuunottamatta Keke ei ollut ajanut yhtäkään huonoa kilpailua kaudella. Brasilia ja Englanti kun menivät tallin piikkiin. Sitä taustaa vasten ajaminen sekarengastuksella oli loistava veto Dijonissa.

 

[CCMK]

Sunnuntain lämmittelyssä Keke kokeili sekarengastusta ja nopeasti teki päätöksen sen käytöstä Dijonissa. Lopulta Keke lähti kilpailuun seuraavalla rengastuksella:

Vasen eturengas: Goodyearin B-seos.

Vasen takarengas: Goodyearin C-seos.

Oikea eturengas: Goodyearin D-seos.

Oikea takarengas: Goodyearin D-seos.

Tämänkaltainen yhdistelmä tuotti parhaan mahdollisen tuloksen sillä oikealle kääntyvissä mutkissa syntyi elintärkeää pitoa oikealle ajettaviin mutkiin ja renkaiden heikentyessä vahvemmat renkaat pystyivät tukemaan tasapainoisesti toisen puolen haittaa ilman liukastelua mitä olisi tapahtunut varmasti A tai AA-renkailla.

Toki oikean puolen mutkissa riski D-seosten kulumisesta oli kuitenkin suuri riski ja kaikki olisi voinut mennä huonommallakin tavalla. Toisaalta Dijonin rata kaikesta haastavuudesta huolimatta oli varsin nopea ja lyhyt kierroskin auttoi renkaiden kulumiseen.

 

[CCMK]

Vuodeksi 1983 keskusteltiin myös lajiin hankittavan ammattimaisen Course Carin kuljettajan hankkimisesta jokaiseen kilpailuun. Paljon tärkeämpi keskustelun aihe oli kuitenkin riittävän tehokkaan Course Carin hankkiminen. Dijon toimi näyttämönä Course Carin tuleville kuljettajille ja ajoneuvoille. Samalla kilpailuun Sid Watkinsin kaveriksi ajamaan Medical Caria valittiin Chico Serra.

Kaikista hienoista ajoneuvoista huolimatta Dijoniin 1982 Course Cariksi valittiin Renault 9 Turbo ja ACF:n nimeämä ratavirkailija kuskiksi. Ajoneuvotestissä kaudelle 1983 oli ollut Chevrolet Corvettea, Ferrari Berlinettaa ja 400:aa, Porsche 911:tä, Porsche 928:aa, Porsche 924:ää, BMW M3:a, M5:tä, M7:aa, M1:tä, Mitsubishi Starionia ja Galantia ja lopulta tietysti jo Monacossa mukana ollutta Lamborghini Countachia tarjolla.

Ammattimiehistä ratin taakse oli harkittu alustavasti jo turva-autoilijan työt alustavasti jättänyttä Herbert Lingeä ja Lamborghinin pääsääntöistä tehdaskuljettaja Cesare Lodia. Lopulta kuitenkin molemmat miehet jäivät rannalle kauden 1983 Course Carin ajajakisasta ja muutenkin.

Samassa testissä testattiin myös McLarenin auton nopeutta turva-autoihin nähden ja nollasta sataan kiihdytys onnistui Niki Laudan ajamana 4,1 sekunnissa ja jarrutus 300 kilometrin nopeudesta lähes nollaan 3,5 sekunnissa. Tämän tyyppinen jarrutus nosti g-voimat korkealle ja niskassa tuntui varmasti ajon jälkeen aika pahalta.

 

[CCMK]

Course Carien testivoittaja Lamborghini Countach kiihtyi vuorostaan 5,4 sekunnissa 100 kilometriin tunnissa ja monet tahdot lobbasivat FISA:aa ottamaan vuoden 1983 sarjan yleiseksi Course Cariksi juurikin Countachin.

Ikävä kyllä BMW M1:n tavoin lopulta näin ei käynyt vaikkakin eräänlaisena torjuntavoittona auto nähtiin Monacossa ja vuodeksi 1983 saatiin ammattimainen rattimies kisoihin eli Jacky Ickx. Muitakin ehdokkaita toki oli tarjolla paljonkin.

 

[CCMK]

Williamsilla oltiin käytetty downforcen ja pidon maksimoinniksi keinoa ajaa ilman etusiipiä harjoituksissa ja aika-ajoissa kauden 1982 mittaan. Siihen tuli kuitenkin poikkeus Dijonissa kun Derek Daly ajoi yllättäen nopeammin kuin Keke Rosberg ja vielä siiven kanssa.

Dalyn superajalla oli kuitenkin kikkansa mikä olisi nykypäivänä ollut huijausta ja johtanut auttamattomaan hylkäykseen ainakin parhaimman ajan osalta.

Nimittäin Daly oli oikaissut vanhan radan hiekkaisen suoran kautta ja vaikka suora hidastikin ajajaa jonkin verran niin sillä voitti silti noin 2 sekuntia. Dalyn ajat olivat olleet ennen viimeistä aika-ajorenkailla yritettyä aikaparannusta jopa 4 sekuntia John Watsonin parasta aikaa hitaammat ja ilman oikaisuaan hänen paras aikansa olisi riittänyt taistelemaan Hentonin ja Jarierin kanssa ruuduista 17-18.

Vain muutama kuljettaja osasi epäillä Dalyn aikaa ja suoria todisteita huijaamisesta ei ollut koska Daly ajoi taktisesti riittävän hiljaa, mutta silti riittävän nopeasti saadakseen paremman ajan tauluun itselleen. Muutama muukin kuljettaja oli käyttänyt oikopolkua välttääkseen ylämäen nousun ja vaikean Paraboliquen ja siitä tulevan nopean ja terävän alamäen mutkan.

Aluksi Dalyn aikaa kehuttiin ja vain hänen managerinsa tiesi asian oikean laidan Dalyn itsensä lisäksi. Kun Keke kyseli aikaparannuksesta niin Daly sanoi etusiiven hyödyttävän enemmän.

Kekelle se ei näkynyt tuloksissa ja Kekeä harmitti myöhemmin myös tallin myönteinen asenne Dalyn keksinnölle. Tolemanin bensatempun tavoin tämäkin tarina tuli julki epäilyjen jälkeen vasta paljon paljon myöhemmin.

Tosin kerran Kekeltä kysyttäessä Dijonin aika-ajosta 1982 hän tiesi Dalyn menneen kuskin radalla nopeammin vain oikotietä. Lisäksi Keke kritisoi myös Dalyn asennetta ja väitti Dalyn avun hänen ensivoitossaan olleen potaskapuhetta.

Daly alkoikin loppukaudesta 1982 ottaa itselleen osaa Keken menestyksestä vaikka oma menestys oli varsin vaatimatonta.

 

[CCMK]

Keke Rosbergille tuleva sunnuntain kilpailu oli mielenkiintoa täynnä ja hän uskoi pystyvänsä voittoon Dijonissa vaikka voiton pitikin olla turbojen heiniä. Rosberg oli muutenkin erittäin kiinnostava kuljettaja monen maan median mukaan. Keke niin sanotusti omilla pinttyneillä tavoillaan teki nimeä maailmalla. Ja niin teki vuonna 1982 monikin kuljettaja.

Nykypäivään verrattuna vain harva ajaja leikki Herra Etäistä motorhomessa tai juoksi jokaisessa median kissanristiäisessä. Toki verrattuna mihinkään aiempaan vuoteen kaudella 1982 median tilaisuudet olivat lisäntyneet valtavasti. Siitä huolimatta monet kuljettajat säilyttivät persoonansa.

Rosberg jutteli mielellään, otti aurinkoa ja poltti Marlboroa toisensa jälkeen. Uudet hienostuneet pastat ja tomaattimehut eivät kuuluneet Keken tai Jarierin kaltaisten kuskien ruokavalioihin. Oikeaa ruokaa kuten Amerikan malliin isoja pihvejä tai paistettuja perunoita syötiin veitsellä ja haarukalla.

Välillä Keke teki juoksulenkkejä parantaakseen lämmönsietokykyään ja iltaisin oli välillä lasillisella sikarin kanssa. Pieni ja uskollinen kannattajajoukko seurasi Kekeä kilpailusta kilpailuun kaudella 1982 ja Keken kannatushuudot kaikuivat varikolla.

Muutamaa tuntia myöhemmin Keke Rosberg saavuttaisi ensimmäisen voittonsa ja sitä taustaa vasten perinteisen median edustajat lehtimiehiä lukuunottamatta kotimaassa tekivät emämunauksen.

 

[CCMK]

Keken kilpailua ei Dijonissa juurikaan seurattu jälleen kotimaan mediassa. Yleisradio ei alustavasti halunnut näyttää kilpailua jälleen ja HTV:n puolella vain ulkomaan verkossa kisa näkyi sellaisenaan. Kotimaan verkko oli myös keskittynyt yleisurheiluun ja sen jälkeen tuleviin Brasilian liigan jalkapallo-otteluihin.

Radion puolella kilpailua ei selostettu johtuen juurikin Suomi-Ruotsi-maaottelusta. Toki heti maaottelun loputtua seuraavan lähetyksen urheilu-uutisissa tuli tieto Keken voitosta Dijonin radalta. Lopulta Itävallan tapaan näytettiin ylimääräisissä uutisissa kilpailun aivan loppuosan tultua sellaisenaan Keke Rosbergin voitonjuhlia ja kuulutettiin hänen voittaneen ensimmäisen kilpailunsa.

Sen jälkeen kotimaisen median edustajilla oli erityisesti Keken voittoillan Urheiluruudun jälkeen tiukat paikat.

 

[CCMK]

Ferrarin Patrick Tambay vetäytyi lämmittelyn jälkeen koetettuaan turhaan vielä ajamista siinä. Vaihteenkaan vaihtaminen ei onnistunut ja Tambay jouduttiin lähettämään tehokuntoutukseen ja Enzolla alkoi epätoivon hetket olla käsillä.

Monzaan Tambayn toipumisessa ei olisi mitään varmaa ja toinenkin kuljettaja kaiken varalta oli löydyttävä kun Renault ei aikonut päästää Arnouxia ajamaan edes Tambayn ollessa poissa kisoista kesken kauden.

 

[CCMK]

Brabham-talli aikoi jatkaa välitankkauksen käyttöä onnistumisesta huolimatta myös Sveitsin kilpailussa. Piquet päätti käyttää sitä ja kierroksella 40 hän tulisi sisään. Patrese sen sijaan päätti kieltäytyä.

Bernien kysyessä syytä Patrese kertoi, että jopa 45 sekunnin aika varikolla maksaisi liikaa ratakierroksen ollessa vain minuutin mittainen ja se olisi liian suuri riski. Lopulta Patrese ottikin täyden tankin ja kovimmat mahdolliset renkaat alleen ja ajoi kisan ilman stoppeja.