Jones sanoi:
Otetaas yks teoreettinen esimerkki:
Seppo Räty lähettää keihään taivaalle 25m/s vauhdilla. Keihään vauhti hidastuu, kunnes saavuttaa lakipisteensä ja alkaa tulemaan alaspäin. Vauhti kiihtyy keihäässä. Jos keihäs lentää sadekuuron läpi, sen kiihtyvyys pienenee mutta siitä huolimatta se kiihtyy alaspäin tullessa.
En osaa sanoa kuinka tarkkoja mittarit yms. formulalähetyksissä on, mutta kun auto vaihtaa vaikka kolmoselta neloselle ja vauhtia on esim. 160 km/h, ei se vauhti putoa alle 160 vaihdettaessa, vaan jatkaa nousuaan uudestaan. Toki, PAINOTAN EDELLEEN KOSKA KUKAAN EI AIKAISEMMASTA TEKSTISTÄ SITÄ EI OLE NÄKÖJÄÄN HUOMANNUT, siinä tulee hetki jolloin kiihtyvyyteen tulee notkahdus, mutta miinusmerkkiseksi se ei mene.
Kaivakaa nyt jostain esille telemetriatietoja jostain formulasta:thumbup:
Kun keihästä heitetään kiihdytetään sen vauhtia. Heti kun keihäs irtoaa kädestä vaihtaa kiihtyvyysresultantti (kaikkien kiihtyvyyskomponenttien summa, "kokonaiskiihtyvyys") suuntaansa ja nyt siis pudottaa keihään nopeutta. (Vormulassa, kun moottorin (käden) vääntömomentti pyörille (keihäälle) katkeaa, kiihtyy auto (keihäs) nopeusvektorinsa vastakkaiseen suuntaan. Jos näin ei olisi jatkaisi vormula ikuisesti sitä samaa vauhtia, kunhan kuski vain pitäisi kytkimen pohjassa eikä koske jarruun. Eriasia sitten, jos on sellainen vaihteisto, jossa se veto sinne takapyörille ei katkea ollenkaan)
Pystysuunnassa keihäs kiihtyy kiihtyvyydellä 1g alaspäin (gravitaatiolaki) koko lentonsa ajan riippumatta siitä onko keihäs menossa alas vai ylös, jos keihään nostetta / neg. nostetta (nykykeihäässä todella pieniä) ei huomioida. Vaakasuunnassa keihäs kiihtyy nopeutta vastakkaiseen suuntaan ilmanvastuksen takia lähes koko lentonsa ajan. Aivan lopussa tämä kiihtyvyys pienenee, koska keihäs lähestyy pystysuoraa asentoa. [Pystysuoraa lähestyvän asennon aiheuttaa se, että keihäs kiihtyy jatkuvasti pystysuunnassa maata kohti, ja vaakasuunnassa tulosuuntaansa.] Vaakasuuntainen kiihtyvyys siis pienenee sen takia, että se kiihtyvyys on pienentänyt nopeutta sen verran, että kiihtyvyyden aiheuttama voima (ilmanvastus, nopeudesta riippuvainen) on pienentynyt (ilmanvastus aiheuttaa kiihtyvyyden, joka pienentää nopeutta, jonka lasku pienentää ilmanvastusta, jolloin nopeus pienenee hiukan vähemmän, jolloin ilmanvastus on hiukan pienempi, jolloin kiihtyvyys on siis hiukan pienempi, jolloin nopeus laskee hiukan vähemmän...) Tällöin myös sen vaakasuuntainen nopeus on jo selvästi pienentynyt, vaikka sen "kokonaisnopeus" saattaakin olla lähestulkoon yhtäsuuri kuin sen lähtönopeus oli.