Gilles Villeneuve onnettomuus ?

[Ilmari]

oldez:

Ilmari:
Formuloden jarruista ei pitäisi puhua samassa kappaleessa tavallisen auton jarrujen kanssa. Normaaliautossahan jarrutustekniikka on sellainen että haluttaessa jarruttaa vain vähän, jarrua painetaan vain vähän. Haluttaessa jarruttaa paljon, pedaalia painetaan paljon.

F-1 hiilikuitujarruilla nopeuden ollessa 300, jarrutus aloitetaan kaikissa tapauksissa painamalla jarrupoljin pohjaan. Heti tämän jälkeen, riippuen siitä halutaanko jarruttaa paljon vai vähän, jarrupoljinta nostetaan joko vähän tai sitten enemmän.

En tunne formuloiden jarrujen toimintaperiaatetta niin hyvin että osaisin sanoa onko siinä "kaksipiirijarrut" vai onko ne toteutettu täysin tavallisen auton jarrujen toimintaperiaatteesta poiketen (veikkaan jälkimmäistä). Tällöin jarrut voivat varmasti vikaantuakin hieman eri tavalla kuin tavallisissa autoissa.

Viisammat kertokoon enemmän.

"The technical regulations also require that each car has a twin-circuit hydraulic braking system with two separate reservoirs for the front and rear wheels. This ensures that, even in the event of one complete circuit failure, braking should still be available through the second circuit."

"Formula One cars must have one brake system operated through a single brake pedal. However, the system must comprise two hydraulic circuits – one for the front wheels and one for the rear. Should one circuit fail the other must remain operational. Power brakes and anti-lock braking systems (ABS) are not allowed."
lähteet:http://www.formula1.com/insight/rulesandregs/14/482.html,
http://www.formula1.com/insight/technicalinfo/11/477.html

Eli sääntöjen mukaan autoissa pitää olla hydrauliset kaksipiirijarrut. Yksi piiri oikealle etu- ja vasemmalle takajarrulle ja toinen vas. etu- ja oik. takajarrulle. Eli samanlaiset kuin kaikissa tielläliikkuvissa autoissa. Ja koska jarrutehostimet on kielletty on voidaan sulkea pois mahdollisuus että tehostin olisi tehostanut liikaa jarruja.

Ja noista jarrutuksista sen verran että poljin laitetaan heti pohjaan sen takia että jarrut saadaan parhaaseen toiminta lämpötilaan mahdollisimman nopeasti. Sen jälkeen auton pysähtymistä säädellään aivan normaalin auton tapaan joko lisäämällä jarrutusvoimaa tai vähentämällä sitä tarpeen vaatiessa..

Jees. Sama asia selviää luonnollisesti myös FIA:n teknisistä säännöistä, kun vain viitsisin ottaa silmän käteen ja katsoa.

Seuraavassa jarruista hieman havainnollisemmin http://www.f1mech.co.uk/brakes.htm

 

[Jani Joensuu]

oldez:
the system must comprise two hydraulic circuits – one for the front wheels and one for the rear . Should one circuit fail the other must remain operational. Power brakes and anti-lock braking systems (ABS) are not allowed."
lähteet:http://www.formula1.com/insight/rulesandregs/14/482.html,
http//www.formula1.com/insight/technicalinfo/11/477.html

Eli sääntöjen mukaan autoissa pitää olla hydrauliset kaksipiirijarrut. Yksi piiri oikealle etu- ja vasemmalle takajarrulle ja toinen vas. etu- ja oik. takajarrulle.

Miten niin?? Lueppas nuo boldatut tekstit.

Yleensä kilvanajopeleissä, mitä minä olen nähnyt, on ollut kyllä on etu- ja takapiiri erikseen, balanssin säätämisen helpottamiseksi.

Formula ykkösen jarrupiirien tekniikkaa en ole ikinä livenä nähnyt, tuskin sinäkään. Mutta noin tuossa lukee ja minusta kuulostaa aika loogiselta ja tutulta menetelmältä (omakohtaista kokemusta)

Ei tosissaankaan ole kovin mahdollista että vain takajarrut menisivät lukkoon, koska autokoulun käyneenä varmaankin itse tiedät että autoissa on kaksipiirijarrut. Eli toinen piiri sisältää oikean eturenkaan ja vasemman takarenkaan, kun toinen piiri sisältää vasemman etu- ja oikean takarenkaan. Jos toinen piirihajoaa niin toinen vielä jarruttaa. Näin se on formuloissakin, koska olisi täysi hulluus laittaa etu ja taka jarrut omiin piireihinsä, koska etupiirin hajotessa autoa ei pysäyttäisi mikään muukuin tarpeeksi pitkä ylämäki tai seinä.

Ilmeisesti kaikki kilvanajo on "täyttä hulluutta", koska tuo on hyvin yleisesti käytetty tapa modifioida jarrupiirit kilpakäyttöön..

 

[Felix1]

Onneksi kuvaaja ei sentään lähtenyt Gillesin ruumista zoomailemaan, vaan kohdisti kuvan Ferrarin romuun.

Kuvaaja tuskin huomasi että Gilles lensi autostaan ulos. Sen verran nauhasta kuitenkin selviää että autostaan ulos lentäessään Gilles osui turva-aidan kannatinpalkkiin jolloin hänen kypäränsä irtosi ja pomppiva kypärä vilahtaakin kuvan vasemmassa reunassa hetken ennenkuin kuvaaja zoomaa Ferrariin(näkyy ainakin kausikooste -82:ssa). Kuinka kypärä irtosi vai oliko se kunnolla edes kiinni? Olisiko kypärän päässä pysyminen pelastanut Gillesin...

 

[Ilmari]

Miten niin?? Lueppas nuo boldatut tekstit.

Yleensä kilvanajopeleissä, mitä minä olen nähnyt, on ollut kyllä on etu- ja takapiiri erikseen, balanssin säätämisen helpottamiseksi.

Sama asia lainattuna suoraan FIA:n säännöistä:

"..one circuit operating on the two front wheels and the other on the two rear wheels."

Eli asian on sääntöjen mukaan oltava juuri näin.

 

[bigbear]

Ihminen kestää suht helposti 20g hidastuvuuksia ja jopa yli 45g hetkellisiä hidastumisia.

Raketti kelkka kokeilu

Laskinkohan väärin jos F1 auto pysähtyisi 300km/h:sta noin 83m/s nollaan 0.2 sekunnin aikana niin keskimääräinen hidastuvuus olisi noin 42g

Mutta jos taas lasken oikein niin tuo vastaisi 8 metrin matkaa..

Edit: suurin hetkellien hidastuvuus on ollut 83g 0.04sekunnin ajan

<small>[ 29-12-2003, 04:31: Message edited by: bigbear ]</small>

 

[Ilmari]

bigbear:
Ihminen kestää suht helposti 20g hidastuvuuksia ja jopa yli 45g hetkellisiä hidastumisia.

Raketti kelkka kokeilu

Laskinkohan väärin jos F1 auto pysähtyisi 300km/h:sta noin 83m/s nollaan 0.2 sekunnin aikana niin keskimääräinen hidastuvuus olisi noin 42g

Mutta jos taas lasken oikein niin tuo vastaisi 8 metrin matkaa..

Edit: suurin hetkellien hidastuvuus on ollut 83g 0.04sekunnin ajan

Nopea kommentti. Seuraavassa todetaan:

"One of the most astonishing parts of an F1 car are the brakes. They can decelerate the car from 200 mph to 50 mph in only 3 seconds, taking 100 metres. The forces involved in slowing the car are phenomenal, with 4G often created under heavy braking."

Lähde, jo aikaisemmin mainitsemani:
http://www.f1mech.co.uk/brakes.htm

Äkkiseltään nuo mainitsemasi G-voimat vaikuttavat uskomattomilta, mutta paltaan asiaan........

 

[snowstorm]

Pakko sanoa että menny mielenkiintoiseen suuntaan tosta otsikosta tämä topicci kun Villeneuven onnettomuudesta lähdettiin, Mooren ja Prycen onnettomuuksien kautta ja nyt kiistellään f1-autojen jarrumekanismeista.

 

[Ilmari]

snowstorm:
Pakko sanoa että menny mielenkiintoiseen suuntaan tosta otsikosta tämä topicci kun Villeneuven onnettomuudesta lähdettiin, Mooren ja Prycen onnettomuuksien kautta ja nyt kiistellään f1-autojen jarrumekanismeista.

Nyt kuitenkin ollaan aika lähellä alkuperäistä onnettomuusaihetta. Odotapa vielä hetki niin tämäkin topiikki muuttuu kohta jankuttamiseksi siitä, kuka nykykuskeista on ketäkin parempi ja millä perusteilla. Silloin ollaan vielä kauempana alkuperäisestä aiheesta.

 

[Jani Joensuu]

snowstorm:
Pakko sanoa että menny mielenkiintoiseen suuntaan tosta otsikosta tämä topicci kun Villeneuven onnettomuudesta lähdettiin, Mooren ja Prycen onnettomuuksien kautta ja nyt kiistellään f1-autojen jarrumekanismeista.

Minä ainakin halusin vain oikaista nimimerkin oldez väärät käsitykset.

 

[oldez]

Joo luin väsyneenä noita tekstejä niin ei oikein heti tajunnut..

 

[Mr Cale]

oldez:
Eli toinen piiri sisältää oikean eturenkaan ja vasemman takarenkaan, kun toinen piiri sisältää vasemman etu- ja oikean takarenkaan...

Ja korjataan nyt vielä sitten sekin, että läheskään aina ei piirijako siviiliautoissakaan mene ylläkuvatulla tavalla.

 

[Ilmari]

Mr Cale:

oldez:
Eli toinen piiri sisältää oikean eturenkaan ja vasemman takarenkaan, kun toinen piiri sisältää vasemman etu- ja oikean takarenkaan...

Ja korjataan nyt vielä sitten sekin, että läheskään aina ei piirijako siviiliautoissakaan mene ylläkuvatulla tavalla.

No olkoon offtopiikkia, mutta mielenkiinto heräsi.

Miten tuo piirijako sitten menee yleensä siviiliautoissa? Ja kuinka yleinen mikäkin piirijako prosentuaalisesti on?

 

[Mr Cale]

Prosentteja en osaa tähän hätään heittää.

Lainsäädäntö vaatii kaksi jarrupiiriä. Oldezin mainitsema jako ei ole ainoa käytössä oleva tapa hoitaa asia - vaikkakin yleisin.

 

[Juhis]

oldez:

Mr Cale:
Juuri näin.

Paitsi että se on absorboida (to absorb) tai absorpoida (absorption) riippuen koulukunnasta. Ei kuitenkaan asborboida...

Eiköhän se kuitenkin mene näin..

absorboida imeä itseensä
absorptio imeminen tai imeytyminen

Pahoittelen edellisessä viestissäni kaksi kertaa ilmennyttä kirjoitusvirhettä.

 

[Ilmari]

Mr Cale:
Prosentteja en osaa tähän hätään heittää.

Lainsäädäntö vaatii kaksi jarrupiiriä. Oldezin mainitsema jako ei ole ainoa käytössä oleva tapa hoitaa asia - vaikkakin yleisin.

Kiitoksia vain, mutta tämän tiesin jo ennestäänkin.

 

[epeli]

Aeuk:

epeli:
94 Imolan jälkeen kuoleman porteilla ovat käyneet muistaakseni Wedlinger,Häkkinen ja Burti,joka uskomatonta kyllä,selvisi pienillä loukkaantumisilla. Muistan kuinka heti Burtin mällin jälkeen sanoin kaverille,että "nyt kävi todella pahasti". Ei onneks käynyt kuitenkaan.

Tuo on ihan totta ... tässä pari päivää sitten kun noita kolarivideoita netistä tuli selailtua - katselinpa useamman kerran sitä Burtin kolarointia (en nyt jaksa muistaa mikä GP oli) missä täräyttää startissa Schumin perään ja lähtee kirjaimellisesti ilmojen teille. SE oli todella pahan näköinen tapaus, muistan että itekin ajattelin tapahtumahetkillä just jotain tyyliin "tuossa ei voinut käydä hyvin!" (onneksi osoittautui vääräksi luuloksi). Sen lisäksi että Burtin auto rysähtää katolleen alas, niin siinähän oli ihan tipalla ettei tullut toisen auton ja etenkin kuljettajan päälle sieltä taivaalta ... phew. Burtin kolarit oli kyllä kaikki sellaisia jotka kummasti nostatti uskoa puheisiin siitä kuinka nykyformuloiden turvallisuus on ihan toista luokkaa kuin vielä 10 vuotta sitten. Tiedä sitten onko, mutta maallikon silmin usko moisiin väittämiin kasvoi ..

Niin no,mä tarkotin kyllä sitä kisaa(Belgia 01) missä Burti hautautui sen rengasvallin alle...

 

[bigbear]

DAVID PURLEY onnettomuus 179,8 G

 

[Aeuk]

epeli:
Niin no,mä tarkotin kyllä sitä kisaa(Belgia 01) missä Burti hautautui sen rengasvallin alle...

Niin arvelinkin, mutta itellä tuli siitä vaan mieleen tuo toinen tapaus. Lisäksi, minähän kirjoitinkin että :

Burtin kolarit oli kyllä kaikki sellaisia jotka kummasti nostatti uskoa puheisiin siitä kuinka nykyformuloiden turvallisuus on ihan toista luokkaa kuin vielä 10 vuotta sitten.

Ja noilla "kaikilla" kolareilla tarkoitin lähinnä niitä pahimpia törmäilyjä mitä Burti radalla esitti. Joko kaverilla oli todella hyvä onni onnettomuuksissaan, tai autojen turvallisuus on parantunut roimasti sitten 90-luvun alkuvuosien.

<small>[ 30-12-2003, 12:59: Message edited by: Aeuk ]</small>

 

[Jjusban]

epeli:
Tuominen selosti aivan paskasti ton Saton tilanteen!

Juu, eikös siinä puhuttu elvyttämisestä ilmapatjan täytön sijaan.

Mutta tuo Saton kolari on ollut viimeisin Burtin Span kolarin jälkeen, missä olen katsojana kunnolla säikähtänyt.

Niinkuin tämänkin topikin alkuosan ilmapiiri kertoo, niin kuolema urheilussa on kiehtovaa, mutta hyvin moraaliltaan arveluttavaa katsottavaa. Noissa nyky F1-onnettomuuksissa nousee aina mieleen "elvytysten" aikana, että jos nyt on tosi kyseessä, niin sitten päättäjät vievät meiltä Formulat pois kokonaan.

Pienet ulosajot ja hiekalle menot ovat formuloiden suolaa, mutta mihin se raja vedetään. Ovathan kuljettajat tietoisesti vaarantamassa henkeään ja palkka on sen mukainen.

 

[Charlie]

bigbear:
DAVID PURLEY onnettomuus 179,8 G

Kuten tuon linkinkin takaa voi lukea, Purley kunnostautui yrityksessään pelastaa Roger Williamson palavasta autosta Zandvoortissa vuonna 1973. Kyseisen onnettomuuden video on muuten harvinaisen turhauttavaa katseltavaa; Purley olisi vaikka valmis hyppäämään itsekin liekkeihin, kaikki muut vain seisovat tumput suorina tekemättä juuri mitään. Itsellekin tulee varsin voimaton olo kun katsoo Purleyn epätoivoisia yrityksiä sammuttaa tulipalo ja kääntää auto. Miehen turhautuminen tilanteen toivottomuuden havaitsemisen jälkeen on enemmän kuin ymmärrettävää.