GMO-ruoka

Knoukka

Well-known member
Liittynyt
25.5.2000
Viestit
27426
Törni sanoi:
Ja sama kansanomaisesti: Geenimuunneltu maissi voi siis sisältää bakteereita jotka ovat vastustuskykyisiä antibiooteille. Kun sika syö tuota maissia, nuo bakteerit siirtyvät sikaan. Kun taas ihminen syö sikaa, siirtyvät samat bakteerit ihmiseen. Vai tarkoittiko tämä horisontaalinen siirtymä jotain sellaista, että tätä ravintoketjua pitkin ihmisen vatsaan joutuneet muunnellut geenit alkavat siellä tehdä "tuhojaan" tunkeutuen ruoansulatuskanavan läpi verenkiertoon?
Jep. Sillä erotuksella että geenimuunneltu rehu sisältää tuossa mainitsemassani ARM-esimerkissä pelkästään antibiootille vastustuskykyisiä soluja, koska ne on nimenomaan sillä menetelmällä eroteltu.

Tolla horisontaalisella siirtymällä kai tarkoitetaan siirtogeenin kaikkea tahatonta siirtymistä. Myös ravintoketjun sisäistä siirtymää. Näin olen ainakin itseni antanut ymmärtää.
 

Vesku

Maatalousneuvos
Liittynyt
14.6.2003
Viestit
5795
Vastalauseena Atrian GMO-soijan tuonnille rehun raaha-aineeksi lopetan naudanlihantuottannon!:yuck:

Tai voihan siihen olla muitakin syitä!:cool:

Hyvin varauksella suhdaudun GMO-tekniikan hyödyntämiseen.

"Pelkoni" on tämmöinen: Jalostettaessa esim. kasveja, jotka kestävät tauteja ja tuholaisia, ei luonnolla ole samanlaista "rajoitusmahdollisuuksia" niiden "voittokulkuun" tavallisten vastaavien kasvien joukossa pitkällä aikavälillä. Geneettinen monimuotoisuus ( sopeutuminen erilaisiin olosuhteisiin) vähenee, kuihtuu ja lopulta joko se yksi kanta valtaa kaiken tai taantuu lopullisesti jonkin- jopa "mitättömän pienen"- syyn takia?:doubtful:
 

Jarto

Senior Member, VIP
Liittynyt
10.9.1999
Viestit
858
Sijainti
Vaasa
KnowHow sanoi:
Vai mitä sanovat sinulle aikanaan turvalliset tekniikat ja aineet kuten DDT ja Agent Orange?
Kaksi kpl. vaarallisia aineita. Ei noiden vuoksi kannata kaikkea torjunta-aineiden kehitystyötä lopettaa.

Niin jos niitä siemenviljoja olisi tai olisi enää edes omaa maata. Maanomistus on kehitysmaissa siirretty liki väkivalloin vientituotteiden tuottajille. Paikallisia tiloja on pakkolunastettu siemenviljoista ja niihin liittyvistä tuholaismyrkyistä syntyneiden velkojen vuoksi. Biopiratismi kukoistaa, vuosisatoja vanhoja paikallisia lajikkeita patentoidaan ja paikallisilta viedään tällä biopiratismilla oikeus omaan ruokatuotantoon. Näiden patentoitujen siementen kauppaa hallitsevat muutamat ylikansalliset yhtiöt eikä paikallisilla viljelijöillä ole mahdollisuutta oman siemenviljan käyttöön- se on estetty joko patenttilain tai siemenviljan geenimuuntelulla hankitun itämättömyyden ansiosta. Perinteisessä pienviljelyssä pitäytyville jätetään tuottamaton maa, hedelmällisempi maa käytetään loppuun muutamassa vuodessa. Viljetekniikoissa on siirrytty kuluttavimpiin ja riskialttiimpiin lajikkeihin jne jne.
Jne, jne... todellakin. Miten suurin osa näistä argumenteistasi liittyy nimenomaan geenimanipulointiin?
 

Knoukka

Well-known member
Liittynyt
25.5.2000
Viestit
27426
Jarto sanoi:
Kaksi kpl. vaarallisia aineita. Ei noiden vuoksi kannata kaikkea torjunta-aineiden kehitystyötä lopettaa.
Ei tutkimusta tietenkään. Ennenaikaisesta käytöstä tässä puhutaan, valtavista riskeistä.

Jarto sanoi:
Jne, jne... todellakin. Miten suurin osa näistä argumenteistasi liittyy nimenomaan geenimanipulointiin?
Siten kuin sinä sitä kysyit. Ja noilla pakotetuilla rakennemuutoksilla on viety kaikki omavaraisen viljelyn mahdollisuudet monista maista. Etupäässä kehitysmaista.
 

Mosse

Skidmark
Liittynyt
5.3.1999
Viestit
104235
Sijainti
On earth
Uutisten mukaan tässä on nyt syöty sitten GMO-possua jo pitkään.

Pakkauksen päälle nimittäin ei saa pistää kilpailullisista syistä tietoa tästä asiasta, kun kyseessä on ulkomaista alkuperää oleva liha. Suomalaisiin sen saa laittaa.

Eli Tanskan kinkut ja Saksasta tuleva possu on usein GMO-ruokaa.
 

sooda

Alan Parsa
Liittynyt
25.1.2001
Viestit
5068
Sijainti
the real mid-west, Seinäjoki
Tutkimuksissa mukana olleet kriittiset tutkijat on lähes poikkeuksetta erotettu projekteista. Outoa?

Geenimanipuloitu soija on polkumyynnissä koska kukaan ei halua sitä ostaa. Täten luotiinkin yhtäkkiä markkinat sille ja jokainen (lähes) maa haluaakin nyt yhtäkkiä halpaa rehua lihantuotantoon.

Sanasol vitamiinivalmisteessa D-vitamiini on geenimanipulaation avulla tuotettu. Älkää antako sitä lapsille.

Tietoa myös täältä:

http://bioturva.org/tied/tied058.htm

http://www.gmovapaa.fi/fi/index/

"Korkeasti kehittyneiden eliöiden DNA:sta tunnetaan vain pienen osan toiminta. Nykygenetiikka on osoittanut, että geenit eivät toimi toisistaan riippumatta, vaan pikemminkin monimutkaisessa vuorovaikutussuhteessa keskenään.

Vaikka geeni voidaankin irrottaa tarkasti eliön DNA:sta, sen asettaminen toisen eliön DNA:han on täysin sattumanvaraista. Tämän seurauksena geenijärjestys kromosomissa katkeaa ja solujen toiminnassa saattaa ilmetä sattumanvaraisia ja odottamattomia muutoksia.

Harvardin yliopiston genetiikan professori Richard Lewontin on todennut geenimuuntelusta seuraavaa: "Meillä on niin surkean kehittymätön käsitys siitä, kuinka eliö kehittyy DNA:staan, että olisi ihme, jos emme jatkuvasti kohtaisi tutkimuksessamme tylyjä takaiskuja".(
kuluttajat-konsumenterna- sivuilta lainaus.)
 
Viimeksi muokattu:

haju

Banned
Liittynyt
5.2.2006
Viestit
3208
Luettuani tuolta KnowHown linkkaamalta GM-foorumilta muitakin kuin vastustajien näkemyksiä, ei kasvinjalostus nykyaikaisen geeniteknologian avulla vaikuta lainkaan yhtä pelottavalta, kuin tämänkin ketjun kirjoituksissa on annettu ymmärtää.

Kuten esimerkiksi Kirsi Lehdon "Kasvinjalostus 2000-luvulla" ja Jussi Tammisolan "Uusi jalostus on hallitumpaa" kirjoituksista selviää, on perinteisessä kasvinjalostuksessa kautta aikojen muokattu viljelykasvien perinnöllistä ainesta. Kasvien genomiin on tuotettu geenimutaatioita vahvoilla mutageeneilla (erilaiset kemikaalit, säteily), jotka aiheuttavat sattumanvaraisia muutoksia kasvin perimään. Näin on onnistuttu saamaan aikaan hyödyllisiä mutaatioita, mutta samalla on saatu aikaan tuntemattomia muutoksia tuntemattomissa geeneissä. Myös eri lajien risteyttäminen kuuluu perinteisiin kasvinjalostusmenetelmiin ja näinkin aiheutetaan sattumanvaraista perinnöllistä muuntelua. Suoria lainauksia Tammisolan kirjoituksesta:
Perinteinen jalostus on vielä kaoottisempaa kuin on tiedetty, kertovat uusimmat tutkimukset. Risteytykset kaukaisten sukulaisten kanssa laukaisevat viljelykasvissa hallitsematonta geneettistä muuntelua.
Hyppivät geenit, joita voi olla jopa 40 prosenttia perimäaineesta, lähtevät silloin liikkeelle ja käynnistävät kasvissa laajamittaisen "mutaatiomyllytyksen". Myös perinnöllinen uudelleenjärjestyminen (somaattinen rekombinaatio) kiihtyy kasvin soluissa.
.......

Tuntemattomia muutoksia tuntemattomissa geeneissä - eikä kukaan kysy mitään? Niitä "saamme" syödä joka päivä ilman elintarvikelupia, tutkimuksia tai merkintöjä. Sellaisia ei vanhalta jalostukselta vaadita. Tietämättömyys on turvallisuutta?
Lainaus Lehdon kirjoituksesta:

Yleisön taholla suurimpia siirtogeeneihin liittyviä ongelmia on se, että geenisiirtoteknologian katsotaan olevan epäluonnollista ja siksi vaarallista tai eettisesti arveluttavia. Agrobakteeerivälitteinen geenisiirtomenetelmä on kuitenkin luonnollinen, bakteereissa esiintyvä toiminto - geenien siirtyminen bakteereista kasvisoluihin on osa agrobakteerien normaalia infektiomekanismia. Geenien vaihtoa eri lajien välillä, sekä genomin muuntelua mutaatioden kautta tapahtuu luonnossa monilla erilaisilla menetelmillä.
Kaikki tämä vaikuttaa mielestäni järkevältä. Vanhat kasvinjalostustekniikat tuottavat perimään muutoksia jopa enemmän ja hallitsemattomammin kuin geeniteknologiaan perustuva jalostus. Olisiko niin, että sanalla "geenimanipulaatio" on ihmisten korvissa vain paha kaiku ja turvallisempaa, täsmällisempää ja tehokkaampaa tekniikkaa vastustetaan vain mielikuvien perusteella?
 

haju

Banned
Liittynyt
5.2.2006
Viestit
3208
sooda sanoi:
Sanasol vitamiinivalmisteessa D-vitamiini on geenimanipulaation avulla tuotettu. Älkää antako sitä lapsille.
Miksi suosittelet, että geenimanipulaation (olisikohan geeniteknologia oikeampi sana?) avulla tuotettua D-vitamiinia ei annettaisi lapsille? Koskeeko sama suositus myös lääkkeitä, joiden valmistuksessa geenimanipulaatiota on hyödynnetty? Olisiko esimerkiksi diabeetikkojen hyvä siirtyä eläinperäisen insuliinin käyttöön tuon nykyisin käytössä olevan "geenimanipulaatiotuoteen" sijasta? Kuinka pitäisi mielestäsi suhtautua valmisteilla oleviin tulevaisuuden lääkkeisiin, joiden kehittelyssä geenimanipulaatiolla on keskeinen rooli?

Ohessa vielä aiheeseen liittyen Kimmo Pitkäsen kirjoitus tuolta mainitulta GM-foorumilta:

Lääkkeet

"Perinteisesti" lääkkeet on valmistettu kemiallisen synteesin avulla. Näin valmistettu lääkkeenä toimiva molekyyli pakataan sitten eri "tukiaineiden" avulla pillerin muotoon.

Geeniteknologia mahdollistaa luonnossa esiintyvien tai niiden kaltaisten molekyylien, proteiinien, valmistamisen esim. bakteeri- tai eläinsoluviljelmissä. Valmistuksen jälkeen tuotettu aine puhdistetaan, ja annostellaan esim. injektiolla suoraan verenkiertoon. Esimerkki tällaisesta geeniteknologian avulla tuotetusta lääkkeestä on insuliini.Menetelmässä siis haluttua molekyyliä koodaava geeni siirretään bakteerisoluun, joka alkaa tuottaa proteiinimolekyyliä ikään kuin se olisi sen oma molekyyli.

Menetelmällä pystytään tuottamaan rakenteeltaan hyvin monimutkaisia luonnon molekyylejä, sellaisiakin, joita ihminen ei kemiallisen synteesin keinoilla osaa valmistaa. Näin on mahdollista entistä kohdistetummin löytää uusia lääkkeitä sellaistenkin sairauksien hoitoon, joihin ei muilla keinoilla ole hoitoa löydetty.

Vaihtoehtona geeniteknologian käytölle on ko. proteiinimolekyylin puhdistaminen luonnon materiaaleista. Käytännössä tämä tarkoittaa joissain harvoissa tapauksissa kasveja, usein valitettavasti eläinperäistä materiaalia eli suomeksi sanottuna teurasjätettä tai vainajien tähän tarkoitukseen lahjoittaman ihmiskudoksen käyttöä. Esim. hullun lehmän taudin jälkeen lienee selvää, että eläin- ja ihmisperäisen raaka-aineen käytöstä halutaan päästä eroon.

Geeniteknologisessa valmistusprosessissa käytettyjä geenejä ei jää lopulliseen lääkkeeseen.
 

Mosse

Skidmark
Liittynyt
5.3.1999
Viestit
104235
Sijainti
On earth
Kesä- elokuussa siitetyt lapset pärjäävät heikommin kielissä ja matematiikassa kuin muina aikoina siitetyt.

Syynä pidetään kesäisin käytettäviä hyönteis- yms. myrkkyjä.
 

jamminen

Well-known member
Liittynyt
20.6.2005
Viestit
358
Moe Szyslak sanoi:
Uutisten mukaan tässä on nyt syöty sitten GMO-possua jo pitkään.

Pakkauksen päälle nimittäin ei saa pistää kilpailullisista syistä tietoa tästä asiasta, kun kyseessä on ulkomaista alkuperää oleva liha. Suomalaisiin sen saa laittaa.

Eli Tanskan kinkut ja Saksasta tuleva possu on usein GMO-ruokaa.
Siis WTF?
 

jps

nimimerkkien jahtaaja
Liittynyt
17.11.2000
Viestit
31093
Sijainti
täällä
Eilisessä Hesarissa, joku tutkija kertoi varsin hyvin perustellusti, miksi geenimuunnellun ruuan syöminen ei ole vaarallista. Lyhyesti, ei ne muunnellut tai muuntelemattomat geenit syöjään siirry.

Geenimuuntelun riskit liittyvät muihin asioihin kuin syömiseen.
 

haju

Banned
Liittynyt
5.2.2006
Viestit
3208
KnowHow sanoi:
Yhtenä esimerkkinä antibioottiresistenssit (ARM) geenit.

Kun geenejä siirretään soluihin vain pieni osa geeneistä pääsee kohteen DNA:n sisälle. Jotta nämä solut saataisiin eristettyä siitä joukosta, joihin geenin siirtäminen ei onnistunut on siirrettävään geeniin liitetty ARM-geeni. Siirron jälkeen kaikki solut liuotetaan antibiootissa, joka tappaa muut paitsi ARM-geenin sisältämät solut. Nämä jäljelle jääneet ARM-geenit kykenevät selvitymään muun maussa ruoansulatuskanavien läpi, jopa verenkiertoon asti, ja kaikki ne bakteerit joihin ARM-geenit tunkeutuvat saavat samalla sen antibiootin vastustuskyvyn.

Tämän horisontaalisen siirtymän seurauksena meillä voi olla keho täynnä antibiootille vastustuskykyisiä bakteereja.

Muun muassa WHO ja Royal Society ovat vaatineet ARM-geeneistä luopumista. Mutta turhaan.

Ja tämä ARM-geenin siirtymä on vain yksi riskitekijä.
Kansalaisten bioturvayhdistyksen kirjoitusten mukaan vastustuskyvyn lisääntyminen antibiooteille horisontaalisen geenisiirtymän seurauksena on merkittävin GM-kasveihin liittyvä riski. Näin ollen on ymmärrettävää, että myös nimimerkki KnowHow juuri tuon oletetun riskin otti esimerkiksi GM-kasvien vaarallisuudesta. Ja kuulostaahan tuo pahalta: "Tämän horisontaalisen siirtymän seurauksena meillä voi olla keho täynnä antibiootille vastustuskykyisiä bakteereja." Tuon kauhuskenaarion vahvistukseksi KnowHow löi vielä pöytään arvostettujen organisaatioiden (WHO, Royal Society) vaatimuksen, että arm-geenien käytöstä pitäisi luopua.

Mikä nyt sitten on todellinen riski tuon uhkakuvan toteutumiselle ja mitä mieltä nuo KnowHow:n mainitsemat WHO ja Royal Society ovat asiasta. Muutaman vuoden takaisissa lausunnoissaan järjestöt toteavat, että todennäköisyys horisontaaliselle geenisiirtymälle kasvisoluista suoliston bakteereihin lähentelee nollaa. Koska tuota teoriassa kuitenkin pidettiin mahdollisena, järjestöt suosittelivat kaikessa varovaisuudessaan arm-geenien käytön välttämistä.

Arm-geenien käytön "vaarallisuudesta" on aivan uuttakin tutkimusta. European Food Safety Authorityn (EFSA) tieteellinen elin, joka vastaa GMO-asioista, on huhtikuussa julkaissut asiaa käsittelevän tieteellisiin julkaisuihin perustuvan julkilausuman. Lausumassa on hyvin käyty läpi nuo yksityiskohdat, minkä vuoksi toimivan arm-geenin siirtyminen kasvisoluista mikro-organismeihin on äärimmäisen epätodennäköistä. Tuossa julkilausumassa oli viittaus Transgenic Research –lehdessä julkaistuun artikkeliin, jossa oli perehdytty arm-geenien käytön riskeihin. Ohessa lainaus artikkelista, jossa todetaan lukuisten tutkimusten osoittavan, ettei näiden merkkigeenien käytön kieltämiselle löydy tieteellistä pohjaa.

The aim of this review is to discuss in some detail the currently available scientific evidence that overwhelmingly argues for the safety of these marker gene systems. Our conclusion, supported by numerous studies, most of which are commissioned by some of the very parties that have taken a position against the use of antibiotic selectable marker gene systems, is that there is no scientific basis to argue against the use and presence of selectable marker genes as a class in transgenic plants.
Royal Societyn sivuilta löytyvässä julkaisussa muistutetaan myös asiasta, joka monelta unohtuu. Ihminen syödessään normaalia ruokaa, syö siinä samalla valtavat määrät dna:ta. Eikä siis pelkästään normaaleja tomaatin tai sianlihan geenejä, vaan myös ravinnon mukana tulevien virusten ja bakteerien dna:ta. Kaikki yleisesti käytössä olevat arm-geenit ovat peräisin luonnossa normaalisti ja yleisesti esiintyvistä bakteereista. Näitä bakteereja ihminen on syönyt normaalin päivittäisen ravintonsa mukana koko historiansa ajan. Outo juttu, että ihmiskunta on näinkin pitkään selviytynyt hengissä.

Kun nyt Kansalaisten bioturvayhdistyksen mukaan vastustuskyvyn lisääntyminen antibiooteille horisontaalinen geenisiirtymän seurauksena (jolle ei siis löydy tieteellistä pohjaa) on merkittävin GM-kasveihin liittyvä uhkakuva, olisi mielenkiintoista tietää mikä mahtaa olla heidän mielestään se seuraavaksi suurin riski ja millaiset perustelut asialle löytyy?
 

Knoukka

Well-known member
Liittynyt
25.5.2000
Viestit
27426
haju sanoi:
Kun nyt Kansalaisten bioturvayhdistyksen mukaan vastustuskyvyn lisääntyminen antibiooteille horisontaalinen geenisiirtymän seurauksena (jolle ei siis löydy tieteellistä pohjaa) on merkittävin GM-kasveihin liittyvä uhkakuva, olisi mielenkiintoista tietää mikä mahtaa olla heidän mielestään se seuraavaksi suurin riski ja millaiset perustelut asialle löytyy?
Minkä lähteen mukaan ARM-riski on Bioturvayhdistyksen mielestä suurin riski? Mainittiinko jossain vielä että peräti ainoa?

Kuten jo aiemmin kirjoitin kannatan geenimuuntelun tutkimusta.

Pienellä etsimisellä kun huomaa, että yhtä geenimuunnellun ruoan, rehun tai viljelyn turvallisuutta todistavaa tutkimusta kohden löytyy monta päinvastaista tutkimusta. Lukemattomista maallikkohavainnoista puhumattakaan. Jo satomäärien vaihtelusta lähtien.

Riskeiksi lasken myös monokulttuurisen viljelyksen, sen seuraukset, maataloustuotannon rakenteelliset muutokset jne.

Ollaanko ruokatuotannon haavoittuvuutta lisäämässä lyhytaikaisten tuottojen toivossa?

Ja mitä ovat geenimuuntelun todelliset hyödyt? Enkä tarkoita erinäisten taloudellisten tahojen hyötyä?

Mitä mieltä haju on omasanaisesti: onko geenimuuntelua tutkittu jo kyllin kaikkien riskien ja vaikutusten selvittämiseksi? Onko siitä saatava yleinen hyöty sen arvoista?

Sorry, palaan noihin artikkeleihin myöhemmin paremmalla ajalla.

No tämän tunnetun (jo ehkä lukemasi?) tapauksen vastapainoksi yhden linkin:

http://www.netcomuk.co.uk/~brianj/gm1.html
 

haju

Banned
Liittynyt
5.2.2006
Viestit
3208
Knoukkari sanoi:
Minkä lähteen mukaan ARM-riski on Bioturvayhdistyksen mielestä suurin riski? Mainittiinko jossain vielä että peräti ainoa?
Ei mainittu, että olisi ainoa riski. Jostain syystä sinäkin kuitenkin juuri tuon riskin heidän teksteistään poimit esimerkiksi, kun Törni kyseli pahimman mahdollisen skenaarion mukaisia riskejä, jotka voisivat liittyä geenimuunneltua rehua syöneen possun grillaamiseen.

Lähteenä käytin Bioturvayhdistyksen omia verkkosivuja. Yhdistyksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat oheisen otsikon sisältäväkirjoituksen allekirjoittaneet:
Vastustuskyvyn lisääntyminen antibiooteille merkittävin tiedossa oleva riski


Vieläkö muuten pidät tuota hahmottelemaasi uhkakuvaa todellisena: "Tämän horisontaalisen siirtymän seurauksena meillä voi olla keho täynnä antibiootille vastustuskykyisiä bakteereja." Vai tuliko vain lähdekritiikittömästi kopioitua omaa gm-vastaista mielipidettä pönkittävä uhkakuva Kansalaisten bioturvayhdistyksen sivuilta?

Tuossa edellisessä postauksessa viittasinkin jo lausuntoihin, joiden mukaan tuota riskiä pidetään äärimmäisen epätodennäköisenä, eikä pelolle löydy tieteellistä pohjaa. Ja miksikö näin? Toimivan kasvigeenin siirtyminen osaksi bakteeria kohtaa lukuisia luonnollisia esteitä. Aluksi hajoavasta kasvisolusta vapautuvan geenin täytyisi selvitä ehjänä kokonaisuutena kasvin omien ja ruoansulatuskanavan dna:ta hajottavien entsyymien toiminnalta. Seuraavaksi tämän kokonaisen kasviperäisen geenin täytyisi päästä bakteerin sisään. Tuo tapahtuma on pystytty simuloimaan vain hyvin suotuisissa laboratorio-olosuhteissa. Bakteerin sisälle päästyään geenin pitäisi vielä selvitä bakteerien vierasta dna:ta hajottavien entsyymien toiminnalta ja pystyä integroitumaan bakteerin genomiin harvinaisen korjaus- tai rekombinaatiotapahtuman avulla. Tässä vaiheessa geeni olisi vasta rehua syöneen eläimen suolistossa. Kokonaisen geenin siirtymistä suolistosta verenkiertoon ja osaksi rehua syöneen eläimen lihaksistoa pidetään vielä epätodennäköisempänä. Siirtyäkseen ihmisen suoliston bakteereihin rehua syöneen eläimen lihasta, täytyisi geenin selvittää tiensä läpi ihmisen ruoansulatuskanavan.

Se, että joku pelkää nimenomaan arm-geenien siirtymistä gm-kasveista bakteereihin, on erityisen absurdia. Antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit ovat luonnossa hyvin yleisiä ja kasvinjalostuksessa käytettävät arm-geenit ovat peräisin juuri näistä ihmisten ja kasvien normaalissa elinympäristössä esiintyvistä bakteereista. Ihminen syö näitä bakteereita normaalin ruokavalionsa mukana. On siis täysin normaalia, että antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita esiintyy jo valmiiksi ihmisen suolistossa. Niitä ei tarvitse gm-kasveista hankkia. Suolistobakteerilla on siis useita kertaluokkia suurempi mahdollisuus hankkia antibiooteille vastustuskyvyn antava geeninsä toiselta bakteerilta kuin gm-kasvista.

Mitkä sitten olisivat seuraukset, jos nyt kaikesta epätodennäköisyydestä huolimatta arm-geeni onnistuisi siirtymään gm-kasvista ihmisen suoliston bakteeriin. Tuo geeni antaisi bakteerille vastustuskyvyn vain tiettyä antibioottiryhmää vastaan. Kasvinjalostuksessa käytettävillä antibiooteilla ei ole juurikaan merkitystä ihmisten lääkinnässä, joten tuolla minimaalisella riskillä ei ole kuviteltavissa olevaa merkitystä ihmisten terveydelle.

Tarkempia perusteluja ja viitteitä löytyy mm. tästä artikkelista:

Biosafety and risk assessment framework for selectable marker genes in transgenic crop plants: a case of the science not supporting the politics


Kuten jo aiemmin kirjoitin kannatan geenimuuntelun tutkimusta.

Pienellä etsimisellä kun huomaa, että yhtä geenimuunnellun ruoan, rehun tai viljelyn turvallisuutta todistavaa tutkimusta kohden löytyy monta päinvastaista tutkimusta. Lukemattomista maallikkohavainnoista puhumattakaan. Jo satomäärien vaihtelusta lähtien.
Pieneen etsiskelyyn kannattaa käyttää muutakin kuin guugletusta. Lähdekritiikki on myös hyvä pitää mielessä. Pitikö tuon postauksesi lopussa antamasi linkin olla esimerkki tutkimuksesta, joka on todiste gm-kasveihin liittyvistä turvallisuusriskeistä? Satuin kuulemaan tuosta "tutkimuksesta" kuunnellessani viime viikolla Ylen Ykkösaamun lähetystä. Geenitekniikan lautakunnan puheenjohtaja Matti Sarvas kertoi, että sitä on oikeastaan mahdoton kommentoida. Ensinnäkään tuloksia ei ole julkaistu vertaisarvioidussa lehdessä ja annettujen tietojen perusteella tutkimusta ei voi toistaa. Venäjän Greenpeacea saamme kiittää kuitenkin tuon salatun "tiedon" julkitulosta:

The Report in question has been suppressed for about 7 years, and has only recently come to light thanks to the efforts of Greenpeace Russia.
Näköjään tuon tutkimuksen Conclusions osiossa mainitaan myös tunnettu Pusztain "tutkimus".

The genetically modified potatoes were most dangerous. Arpad Pusztai and Stanley Ewen demonstrated pathological changes in different organs (liver, spleen, kidneys, stomach, rectum and others) in rats which were fed on GM potatoes and GM corn (Pusztai, 1998, 2001; Ewen and Pusztai, 1999; see also the journal "Agrarian Russia" No1, 2005).
Nimimerkki jps:n jo tuossa aiemmin mainitsema biologi Hesarin yleisönosastolla kirjoitti tuosta Pusztain "tutkimuksesta" näin (mainittu Rämö on Kansalaisten bioturvayhdistyksen puheenjohtaja):

Rämön väärin referoima artikkeli mainitaan usein malliesimerkkinä huonosta tieteestä. Artikkelissa havaittiin eroja geenimanipuloitua, lumikellon lektiiniä tuottavaa perunaa ja tavallista mutta lektiinillä höystettyä perunaa syöneiden rottien tiettyjen suolen osien koossa. Itse tulos on kyseenalainen, koska aineistona oli vain kuusi rottaa syöttökoetta kohden. Kritiikin ydin on kuitenkin se, että Ewenin johtopäätös ampuu yli.
Toksikologit ovat kahdeksan vuotta kyselleet Eweniltä vastauksia moniin kysymyksiin. Mitä jos syötämme rotille perunan lisäksi muutakin? Pelkässä perunassa on nimittäin nuorelle rotalle liian vähän proteiinia.
Väheneekö ja lisääntyykö vaikutus sen mukaan, kuinka paljon geeniperunaa rotat syövät? Ewen teki nimittäin vain yhden kokeen.
Miten vaikuttaa se, että geeniperunaa syöneet rotat saivat 20 prosenttia vähemmän proteiinia kuin muut? Ero käy ilmi Royal Societyn tekemästä Ewenin tutkimusten arvioinnista. Mitä jos syötetään rotille perunaa, johon on siirretty jokin muu kuin lektiiniä koodaava geeni?
Yksikään tutkimus ei ole vahvistanut Ewenin tuloksia. On siis aika haudata Ewenin johtopäätös.

Riskeiksi lasken myös monokulttuurisen viljelyksen, sen seuraukset, maataloustuotannon rakenteelliset muutokset jne.

Ollaanko ruokatuotannon haavoittuvuutta lisäämässä lyhytaikaisten tuottojen toivossa?

Ja mitä ovat geenimuuntelun todelliset hyödyt? Enkä tarkoita erinäisten taloudellisten tahojen hyötyä?

Mitä mieltä haju on omasanaisesti: onko geenimuuntelua tutkittu jo kyllin kaikkien riskien ja vaikutusten selvittämiseksi? Onko siitä saatava yleinen hyöty sen arvoista?

Sorry, palaan noihin artikkeleihin myöhemmin paremmalla ajalla.

No tämän tunnetun (jo ehkä lukemasi?) tapauksen vastapainoksi yhden linkin:

http://www.netcomuk.co.uk/~brianj/gm1.html
Tämän kaltaisiin asioihin on hyvä muodostaa mielipide tutustumalla asiantuntijatahojen esittämiin argumentteihin. Tässä gm-asiassa asiantuntijat vaikuttavat olevan hyvin yksimielisiä ja heidän esittämänsä perustelut tuntuvat mielestäni järkeviltä. Esimerkiksi tänään Ylen Ykkösaamussa kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tammisola perusteli geenimuuntelun käytön järkevyyttä kasvinjalostuksessa vakuuttavasti. Ohjelman voi kuunnella uskoakseni viikonlopun ajan Ykkösaamun sivuilta, maanantaina löytynee Yle Areenalta (45 min ohjelma, gm-osuus alkaa n. 34 minuutin kohdalta). Suora linkki ohjelmaan tässä.

Tammisola toi esiin mm. näitä asioita:
Geenimuuntelu on nykyaikaista kasvinjalostusta. Perinteisellä kasvinjalostuksella on vuosisatojen kuluessa kehitetty luonnonkasveista ihmiselle ravinnoksi sopivia elintarvikkeita. Lähes kaikki kasvilajikkeet ovat jalostuksen tuotteita. Kasvien perimää on kautta aikojen muokattu mm. aiheuttamalla sattumanvaraisia mutaatioita säteilyttämällä tai yhdistämällä tuhansia tuntemattomia geenejä risteyttämällä kaukaisia sukulaislajeja keskenään. Säteilytyksessä syntyy yhtä toivottua mutaatiota kohden satojatuhansia ei-toivottuja mutaatioita kasvin perimässä. Tämän mutaatiojalostuksen avulla on mm. rypsiöljystä poistettu ihmiselle haitallinen erukahappo. Geenitekniikan avulla voidaan muutokset kohdistaa hyvin tarkasti yksittäisiin geeneihin. Tämän jalostusmuodon turvallisuus ja tarkkuus on huomattavasti paljon parempi kuin perinteisten kasvinjalostusmenetelmien. Perinteisellä jalostuksella tuotettujen lajikkeiden turvallisuutta ei tarvitse tutkia. Gm-kasvien markkinoille pääsy vaatii tarkan riskinarvioinnin. Elintarviketuotannossa ei koskaan ole vaadittu niin tarkkoja riskiarviointeja, kuin mitä gm-kasveille nykyisin tehdään.

Entäs ne todelliset hyödyt? Viljelykasveissa on vielä valtavasti paranneltavaa. Kasvien perimästä opitaan jatkuvasti lisää ja geenimuuntelun avulla voidaan jalostaa täsmällisesti juuri haluttuja ominaisuuksia, kuten virusten ja kuivuuden kestävyyttä ja ravintokoostumusta.
 

Knoukka

Well-known member
Liittynyt
25.5.2000
Viestit
27426
haju sanoi:
Vieläkö muuten pidät tuota hahmottelemaasi uhkakuvaa todellisena: "Tämän horisontaalisen siirtymän seurauksena meillä voi olla keho täynnä antibiootille vastustuskykyisiä bakteereja."
Kyllä. Kuten itse siihen jo vastasit: äärimmäinen epätodennäköisyys ei suinkaan tee riskistä äärimmäisen epätodellista.

haju sanoi:
Tuossa edellisessä postauksessa viittasinkin jo lausuntoihin, joiden mukaan tuota riskiä pidetään äärimmäisen epätodennäköisenä, eikä pelolle löydy tieteellistä pohjaa. Ja miksikö näin? Toimivan kasvigeenin siirtyminen osaksi bakteeria kohtaa lukuisia luonnollisia esteitä.
Näin. Mutta geenin olemus on juuri näiden luonnollisten esteiden läpäiseminen. Lähtökohtaisesti geenin ainoa olemassaolon tarkoitus on säilyä ja monistua.

Ei pidä myöskään seikoittaa suljettua ja avointa ympäristö, laboratoriota ja luontoa. Todennäköisyyksien taistelussa määrä muuttuu laaduksi.

haju sanoi:
Siirtyäkseen ihmisen suoliston bakteereihin rehua syöneen eläimen lihasta, täytyisi geenin selvittää tiensä läpi ihmisen ruoansulatuskanavan.
Mikä on myös laboratoriossa, suljetussa ympäristössä, kyetty toistamaan.

haju sanoi:
Tuo geeni antaisi bakteerille vastustuskyvyn vain tiettyä antibioottiryhmää vastaan. Kasvinjalostuksessa käytettävillä antibiooteilla ei ole juurikaan merkitystä ihmisten lääkinnässä, joten tuolla minimaalisella riskillä ei ole kuviteltavissa olevaa merkitystä ihmisten terveydelle.
Kuten varmasti tiedät yhden geenin vaikutus ei ole koskaan rajallinen, yksi tietty ominaisuus, vaan monien geenien vuorovaikutuksesta ilmenevä fenotyyppi. Riskiä ei voi rajata pois.
 

Knoukka

Well-known member
Liittynyt
25.5.2000
Viestit
27426
haju sanoi:
Pieneen etsiskelyyn kannattaa käyttää muutakin kuin guugletusta. Lähdekritiikki on myös hyvä pitää mielessä. Pitikö tuon postauksesi lopussa antamasi linkin olla esimerkki tutkimuksesta, joka on todiste gm-kasveihin liittyvistä turvallisuusriskeistä?
Tässä tapaus Pusztain ja muutenkin peer review -jarnaan liittyvä lainaus. Sinä haju, tutkimusmaailmaa ilmeisen tuntevana, tiedät tasan tarkkaan kuinka moninaisista syistä peer review -julkaisujen puute voi olla merkki.

Siihen on, kai meidän molempien, turha vedota?

GM food: special report
Laurie Flynn and Michael Sean Gillard
Monday November 1, 1999

Guardian
The editor of one of Britain's leading medical journals, the Lancet, says he was threatened by a senior member of the Royal Society, the voice of the British science establishment, that his job would be at risk if he published controversial research questioning the safety of genetically modified foods.

Richard Horton declined to name the man who telephoned him. But the Guardian has identified him as Peter Lachmann, the former vice-president and biological secretary of the Royal Society and president of the Academy of Medical Sciences.

The Guardian has been told that an influential group within the Royal Society has set up what appears to be a "rebuttal unit" to push a pro-biotech line and counter opposing scientists and environmental groups.

Dr Horton said he was called at his office in central London on the morning of Wednesday October 13, two days before the Lancet published a research paper by Arpad Pusztai, the scientist at the centre of the GM controversy.

Dr Horton, editor of the Lancet since 1995, said the phone call began in a "very aggressive manner". He said he was called "immoral" and accused of publishing Dr Pusztai's paper which he "knew to be untrue".

Towards the end of the call Dr Horton said the caller told him that if he published the Pusztai paper it would "have implications for his personal position" as editor. The Lancet is owned by Reed Elsevier, one of Europe's largest scientific publishing houses.

At the end of the call Dr Horton, 37, said he immediately informed his colleagues and named the caller.

Prof Lachmann, a professor of immunology at Cambridge and a Royal Society fellow for 17 years, confirmed that he rang Dr Horton on October 13 to discuss his "error of judgment" in deciding to publish the paper.

He said he called Dr Horton after he had been emailed, "probably by the Royal Society", a proof of the paper.

However, Prof Lachmann, 67, "categorically denies" making any threat to Dr Horton during the call. "This is absolute rubbish, it would never have crossed my mind," he said. "I didn't accuse him of being immoral. I said there were moral difficulties about publishing bad science. I think I probably suggested to him that he knew the science was very bad. They [the Lancet] knew it was bad science, whether you call that untrue or not, I don't think I used the word untrue."

Prof Lachmann's call to Dr Horton was preceded by a series of controversial interventions by the society on the Pusztai affair. While vice-president of the society, Prof Lachmann chaired a special working group on GM plants for food use last year which endorsed their "potential for real benefits" but recognised the need for further research and monitoring. The Royal Society says that its report is now being used as a "source document" by the government.

The Lachmann group report was published in September 1998, a month after Dr Pusztai first expressed his concerns on British TV about their safety, questioning government regulatory procedures. Dr Pusztai's employer, the Rowett Institute, had authorised the interview, but it seized his data, forced him to retire and banned him from speaking out.

In February, Prof Lachmann was one of the 19 Royal Society fellows who attacked Dr Pusztai's work in an open letter. He and other key Royal Society fellows have since been at the forefront of defending GM technology and extolling its ability to solve world hunger and provide safer food and medicines.

His extensive CV includes a recent consultancy to Geron Biomed, which markets the animal cloning technology behind Dolly the sheep, and a non-executive directorship for the biotech company Adprotech. Prof Lachmann is also on the scientific advisory board of the pharmaceutical giant SmithKline Beecham, which invests heavily in biotechnology. He denies any conflict of interest, arguing that his expertise in the area qualifies him to comment.

The first intervention came in March when the Royal Society, which does not normally conduct peer reviews, took the unusual decision to scrutinise Dr Pusztai's work.

A group of reviewers, whom the society refuses to name, concluded after examining incomplete data that it appeared to be "flawed in many aspects of design, execution and analysis".

Dr Horton wrote a Lancet editorial that month accusing the Royal Society of "breathtaking impertinence". Prof Lachmann, who was not involved in this peer review, nevertheless countered with a letter attacking the journal's position as "absurd". Dr Horton published the letter in July. At the same time, the Lancet was considering whether to peer review and publish the now famous paper by Dr Pusztai and Stanley Ewen on the effect on the gut of rats fed GM potatoes.

Dr Horton was also considering publishing a second research paper by another team of scientists. They had looked at the same GM protein used in Dr Pusztai's potatoes and found that it binds to human white blood cells. The health implications must be further researched before the GM protein is allowed into the food chain, the paper recommended.

Dr Horton said he never expected what would follow from his decision to promote scientific debate by publishing both papers. He said there was intense pressure on the Lancet from all quarters, including the Royal Society, to suppress publication. The campaign, he said, was "worthy of Peter Mandelson".

The Guardian has learned that these interventions are taking place in an unusual context. According to a source the Royal Society science policy division is being run as what appears to be a rebuttal unit. The senior manager of the division is Rebecca Bowden, who coordinated the highly critical peer review of Dr Pusztai's work. She joined the society in 1998, from the government biotechnology unit at the department of the environment, which controls the release of genetically modified organisms.

The rebuttal unit is said by the source to operate a database of like-minded Royal Society fellows who are updated by email on a daily basis about GM issues. The aim of the unit, according to the source, is to mould scientific and public opinion with a pro-biotech line. Dr Bowden confirmed that her main role is to coordinate biotech policy for the society, reporting to the president, Sir Aaron Klug. However, she and Sir Aaron denied it was a spin-doctoring operation.

In May a leaked government memo outlined how its office of science and technology was compiling a list of eminent scientists who were on message to rebut criticism and underwrite the government's unequivocal pro-biotech line.

The Guardian has established that the Royal Society was involved in trying to prevent publication of the Pusztai paper. This intervention intensified when it learnt the paper had been peer reviewed for the Lancet by six scientists, Dr Horton told the Guardian.

The only reviewer arguing against publication was John Pickett of the government-funded Institute of Arable Crops Research.

Prof Pickett said that when he realised that Dr Pusztai's paper had been accepted for publication, he took his concerns to the Royal Society' s biological secretary who told him the society was already preparing a press release.

Five days before the Lancet published, an article appeared in a national newspaper in which Prof Pickett broke the protocols of peer review and publicly attacked the Lancet for agreeing to publish the Pusztai paper. Two days after the spoiler article appeared, Prof Lachmann made his phone call to the editor of the Lancet.

Dr Horton said the society had acted like a star chamber throughout the Pusztai affair. "The Royal Society has absolutely no remit to conduct that sort of inquiry."

Sir Aaron said he knew nothing about the phone call to Dr Horton and whoever spoke to the Lancet editor was not doing so on the society's behalf. However, he confirmed that the society had a proof of the Pusztai paper before the Lancet published it.
haju sanoi:
Tämän kaltaisiin asioihin on hyvä muodostaa mielipide tutustumalla asiantuntijatahojen esittämiin argumentteihin. Tässä gm-asiassa asiantuntijat vaikuttavat olevan hyvin yksimielisiä ja heidän esittämänsä perustelut tuntuvat mielestäni järkeviltä.
Kummallista, että minun, ja monen muun, silmiin ne vaikuttavat hyvin ristiriitaisilta?

Kumpi onkaan todennäköisempää: kuvitella argumentteja joita ei ole vai olla vain noteeraamatta niitä?

haju sanoi:
Entäs ne todelliset hyödyt? Viljelykasveissa on vielä valtavasti paranneltavaa. Kasvien perimästä opitaan jatkuvasti lisää ja geenimuuntelun avulla voidaan jalostaa täsmällisesti juuri haluttuja ominaisuuksia, kuten virusten ja kuivuuden kestävyyttä ja ravintokoostumusta.
Kuulostaa perinjuurin teknologiauskovaiselta väitteeltä? Eritoten täsmällisyys ei pidä miltään osin paikkaansa geenin fenotyypin osalta. Ja pelkästään geenin ilmenemismuodosta, kaikista niistä, on kysymys. Ei siitä, kuinka tarkasti tietty geeni voidaan genomiin ujuttaa.

Ruoan määrän ja laadun kysymykset eivät ole teknologisia ongelmia vaan yhteiskunnallisia, kaupallisia ja poliittisia.

GMO-tuotteista hyötyvät ylikansalliset GMO-siemenien patentit omistavat yritykset. Riskit ja tappiot tulevatkin tuottajien ja kuluttajien osaksi.
 

Knoukka

Well-known member
Liittynyt
25.5.2000
Viestit
27426
En malta olla lisäämättä alla olevaa artikkelia ketjuun.

Geenimuuntelu - vastaan ja puolesta

Tapio Tamminen

Geeniruoan puolustajat uskovat, että geenimuunnellut lajikkeet parantavat maailman ruokaturvaa. Vastustajat väittävät, että geenimuunneltu viljely voi johtaa jopa nälkäongelman pahenemiseen.

"Tämä on surullinen päivä maailman maataloudelle. FAO on menettänyt uskottavuutensa. Sitä ei voi enää pitää yhteistä hyvää edistävänä kansainvälisenä organisaationa." Näin arvosteli intialainen maataloustutkija Devinder Sharma YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestöä (FAO), kun se asettui Rooman kokouksessaan toukokuussa voimakkaasti tukemaan geenimuunneltua viljelyä kehitysmaissa.

FAO:n mielestä geeniteknologia voi merkitä monille kehitysmaille lupaavaa tulevaisuutta. Geenimuunnellut korkeasatoiset lajikkeet parantaisivat olennaisesti maailman ruokaturvaa ja auttaisivat globaalissa nälänhädän vastaisessa taistelussa. FAO:n tavoin monet tutkijat ja poliitikot ovat vakuuttuneita siitä, että geeniteknologia mullistaa maataloustuotannon ja hyödyttää lopulta myös kehitysmaiden pienviljelijöitä.

Sharma ja hänen kaltaisensa kriittiset tutkijat näkevät kuitenkin asian päinvastoin. Maailman maatalousbisnestä pyörittää käytännössä kourallinen ylikansallisia yhtiöitä, ja Sharman mielestä niiden oman edun tavoittelu geenimuunnellun viljelyn edistämiseksi kurjistaa pienviljelijöiden asemaa kaikkialla kehitysmaissa. Pohjois-Amerikasta ja Euroopasta tuttu maatalouden rakennemuutos yleistyy myös etelässä.

"Kun tilat joutuvat vasaran alle, alkaa talonpoikien pitkä marssi kaupunkeihin. Mutta mitä Intiassa ja Kiinassa tapahtuu, jos 600 miljoonaa talonpoikaa ja maatyöläistä lähtee etsimään uutta luvattua elämää suurkaupungeista?"

Kärjekkäästi kirjoittava Devinder Sharma työskenteli aikaisemmin tunnetussa Indian Express -lehdessä. Sen jälkeen hän toimi tutkijana kansainvälisessä riisin tutkimuslaitoksessa Filippiineillä, ja nykyisin hän on erikoistunut maatalouden bioteknologiseen kumoukseen.

Leppymättömänä geenimuunnellun viljelyn kriitikkona Sharma hyökkää kirjoituksissaan erityisesti suuryhtiöiden kasvavaa valtaa vastaan. Hänen mielestään yhtiöt ja muutama johtava tutkimussäätiö, kuten Rockefeller Foundation, tanssittavat talutusnuorassaan vaikutusvaltaisia maataloustutkijoita, virkamiehiä ja poliitikkoja. Tähän joukkoon hän laskee mukaan nyt myös FAO:n.

Yksityistäminen syrjii köyhiä

FAO ei kuitenkaan niele aivan pureksimatta nykyistä maatalouden biopolitiikkaa. Rooman kokouksen loppuraportissaan se kritisoi muuntogeenisen viljelytutkimuksen liiallista yksityistymistä.

Maatalouden biovallankumousta luodaan nyt ajan hengen mukaisesti ylikansallisten yhtiöiden yksityisissä laboratorioissa, kun aikaisemmin maataloustutkimusta harjoitettiin pääasiassa julkisissa tutkimuslaitoksissa. Nykyisin maailman kymmenen johtavaa ylikansallista yhtiötä käyttää maatalouden bioteknologian kehittämiseen lähes kolme miljardia dollaria vuodessa. Summa on kuusi kertaa enemmän kuin mitä Brasilia, Kiina ja Intia käyttävät yhteensä julkisia varojaan maataloustutkimukseen.

Yksityistäminen on johtanut FAO:n mielestä myös siihen, että geenimuunneltu viljely on keskittynyt liikaa kaupallisiin viljakasveihin, kuten maissiin, puuvillaan ja soijaan, mutta köyhien kannalta tähdellisten perunan, vehnän tai riisin viljelyyn sitä ei juuri ole käytetty.

Geenimuunneltua viljelyä tarjotaan usein ratkaisuksi globaaliin nälänhätään. Kriitikot pitävät väitettä pikemmin ylikansallisten jättiyhtiöiden propagandana kuin tutkittuun tietoon perustuvana faktana. Nykyisin kroonisesta aliravitsemuksesta kärsii reilut 840 miljoonaa ihmistä eli lähes joka seitsemäs ihminen kärsii nälästä.

Määrällisesti eniten nälkäisiä on Aasiassa. Yksinomaan Intiassa heitä on enemmän kuin koko Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Jokaisesta maailman kymmenestä köyhästä nälkäisestä seitsemän on naisia.

Monet maailman nälkäongelmasta tehdyt tutkimukset osoittavat, että krooninen aliravitsemus on ennen muuta yhteiskunnallinen ongelma. Intialaissyntyinen Nobel-palkittu taloustieteilijä Amartya Sen osoitti nälkää käsittelevillä tutkimuksillaan, että massiivisista nälänhädistä kärsineet maat ovat sinänsä tuottaneet riittävästi ruokaa, mutta köyhälistöllä ei ole ollut varaa ostaa sitä.

Uusi vihreä vallankumous

Nykyistä maatalouden biovallankumousta on usein verrattu 1960- ja 70-luvulla monissa kehitysmaissa toteutettuun vihreään vallankumoukseen. Myös sitä pidettiin ratkaisuna maailman ravinto-ongelmiin.

Vihreää vallankumousta toteutettiin erityisen määrätietoisesti Intiassa. Onko Intian kokemuksista opittavaa? Intian maataloustuotannon kokonaisvolyymi kasvoi noina vuosikymmeninä voimakkaasti. Kun maa joutui vielä 1960-luvulla tuomaan viljaa, niin 80-luvulla se pystyi jopa viemään erityisesti vehnää.

Määrällisen tuotantotason kohoaminen ei kuitenkaan merkittävästi kohentanut toimeentulorajalla elävien asemaa. Äärimmäisessä köyhyydessä elävien suhteellinen osuus pysyi suunnilleen ennallaan.

Kiina on ollut kehitysmaiden eturivissä toteuttamassa uutta bioteknologiaa maataloudessaan. Esimerkiksi geenimuunneltu puuvilla kattaa nykyisin kolmanneksen Kiinan puuvillan viljelyn kokonaisalasta. Kiinassa uutta teknologiaa on käytetty myös geneettisesti muunnellun riisin, vehnän tai perunan kehittämiseen. Bioteknologiaa on laajennettu kotieläintenkin, kuten kanojen tuotantoon.
 

Knoukka

Well-known member
Liittynyt
25.5.2000
Viestit
27426
...jatkuu...

Geeniteknologiaa puolletaan usein sillä perusteella, että uudet geenimuunnellut lajikkeet eivät tarvitsisi juuri lainkaan keinolannoitteita ja kasvinsuojelumyrkkyjä. Kiinalaisten kriittisten tutkijoiden mielestä kokemukset geenimuunnellun puuvillan viljelystä eivät kuitenkaan todista tätä. Heidän mielestään tuhohyönteiset vaivaavat myös geenimuunneltua puuvillaa.

Toisin kuin usein väitetään, geenimuunnellun puuvillan keskisadot eivät juuri eroa tavanomaisesti viljellyn puuvillan sadoista. Julkisuudessa ei ole puhuttu siitäkään, että geenimuunneltu puuvilla tarvitsee paljon enemmän vettä kuin tavanomainen puuvilla.

Intian suhde uuteen maatalousteknologiaan on ollut varovaisempaa kuin Kiinassa. Kun Kiinan johtavat poliitikot päätyivät suosimaan bioteknologiaa 90-luvun puolivälissä, Kiina pystyi totalitaarisena yhteiskuntana toteuttamaan uutta tekniikkaa suhteellisen kivuttomasti. Poliitikkojen ei tarvinnut pelätä aktiivista kansalaisvastarintaa.

Intia taas on demokraattinen valtio, jossa toimii lukuisia äänekkäitä kansalaisjärjestöjä. Niissä vaikuttaa myös useita nimekkäitä tutkijoita. Siksi Intiassa on käyty jo monia kiivaita kampanjoita geenimuunneltua ruokaa vastaan.

Esimerkiksi muutama vuosi sitten ylikansallinen Monsanto-yhtiö aloitti laittomat kenttäkokeet geenimuunnellun puuvillan viljelemiseksi. Monet kansalaisjärjestöt ja maanviljelijät protestoivat kokeita näkyvästi, koska niistä ei tiedotettu edes niiden osavaltioiden hallituksille, joissa kokeita tehtiin. Lopulta kiista vietiin korkeimpaan oikeuteen, joka kielsi kenttäkokeet.

Kallis, kultainen riisi

Aktivistien hampaissa on viime aikoina ollut sveitsiläinen bioteknologiayritys Syngenta. Se yritti ostaa Indira Gandhi -tutkimuslaitoksen (Indira Gandhi Krishi Vidyalaya) riisin siemenpankin, johon on kerätty lähes 23 000 riisilajikkeen siemenet.

Maanviljelijät ovat aikojen kuluessa itse jalostaneet siemenet, jotta ne sopisivat mahdollisimman hyvin eri alueiden mikroilmastoon ja maaperään. Kun eräs ympäristöjärjestö paljasti Syngentan ja Indira Gandhi-instituutin neuvotteleman kaupan, nousi kansallinen skandaali: kuinka julkinen tutkimuslaitos saattoi sopia kansallisen omaisuuden myymisestä yksityiselle yhtiölle? Prosessin jälkiselvittely on yhä kesken.

Syngenta sanoo kartoittaneensa riisin perimästä yli 99,5 prosenttia. Jotkut intialaiset aktivistit epäilevät, että yhtiö on kaappaamassa riisin Aasialta. Riisin kulttuurihistoriallinen matka alkoi villiriisistä noin 130 miljoonaa vuotta sitten. Se levisi Himalajalta vähitellen kaikkiin maanosiin. Onko maailman tärkeimmän viljakasvin kulttuurihistoriallinen tarina päättymässä YK:n julistamana kansainvälisenä riisin vuonna Sveitsiin, kysyvät kriitikot.

Mikäli riisin perimä patentoitaisiin, se olisi esimerkki biopiratismiksi kutsutusta ilmiöstä. Biopiratismiksi nimitetään kehitysmaiden luonnonvarojen patentointia korvauksetta tutkimukseen ja kaupallisen hyödyntämiseen. Onkin kysytty, kenelle niiden jalostuksesta ja kaupasta saatava hyöty kuuluu?

Suurin osa maailman geenien ja lajien monimuotoisuudesta löytyy kehitysmaista. Varsinkin biodiversiteetiltään rikkaat kehitysmaat, kuten Intia, Indonesia ja Peru, ovat olleet huolestuneita siitä, että geenivarojen alkuperämaat eivät ole päässeet osallisiksi niistä saaduista tuloista. Muuntogeenisten lajien patentoinnin on myös pelätty vaikeuttavan viljelijöiden omaa kasvinjalostustyötä.

Syngenta-yhtiö on tullut tunnetuksi myös niin sanotun kultaisen riisin kehittäjänä. Yhtiön mukaan 600 000 köyhää aasialaista lasta välttyisi vuodessa sokeudelta, jos A-vitamiinia sisältävä kultainen riisi yleistyisi Aasiassa.

Siksi se tarjosi pari vuotta sitten yllättävää "kultaista kädenpuristusta" kehitysmaille. Se ilmoitti, että kultaisen riisin viljelyteknologia olisi ilmaista kaikille viljelijöille, joiden vuotuiset tulot eivät ylitä 10 000 dollaria. Hiljattain Syngenta uudisti tarjoustaan: yhtiön tiedotteen mukaan se haluaa edistää kultaisen riisin viljelyä kehitysmaissa lahjoittamalla riisin siemeniä ja teknologiaa myös köyhille kehitysmaille.

Arvostelijat ovat tähdentäneet, että tämä on vain yhtiön taitavaa pr-työtä, jolla se haluaa sitoa viljelijät kyseenalaiseen uuteen geenimuunneltuun teknologiaan. Heidän mielestään kultainen riisi on liian kallis ratkaisu A-vitamiinin puutteeseen. Perinteisten viljojen ja juuresten käyttö olisi halvempi keino tyydyttää A-vitamiinin tarve kuin kultainen riisi, jonka kehittämiseen on arvioitu kuluneen sata miljoonaa dollaria enimmäkseen julkista rahaa.

Geenimuunneltua vai luomua?

Intian maatalous elää nyt ehkä voimakkainta murrosvaihettaan sitten vihreän vallankumouksen. Vaikka Intia on ollut Kiinaan verrattuna maltillinen siirtymisessään geenimuunneltuun viljelyyn, tilanne voi muuttua nopeasti.

Kesällä julkaistiin arvovaltaisen paneelin raportti, jossa hahmotettiin geenimuunnellun maanviljelyn asemaa maan maataloustuotannossa. Vihreän vallankumouksen isäksi kutsutun M. S. Swaminathanin johtama paneeli päätyi tietyin ehdoin suosittamaan muuntogeenisten kasvien viljelyä tavanomaisen tuotannon rinnalla.

Muuntogeeniset lajikkeet olisi valittava huolella pitäen erityisesti silmällä niiden vientipotentiaalia. Yhtenä mahdollisuutena pidettiin myös sitä, että tavanomaisen ja geenimuunnellun tuotannon rinnalla laajat alueet keskittyisivät luomutuotantoon.

Orgaanisesti viljellyn ruoan tuotannon arvo maailmassa on nyt noin 37 miljardia dollaria vuosittain ja kasvaa vakaasti. Intian maatalousministeriötä kiinnostavat erityisesti EU:n ja Pohjois-Amerikan kasvavat markkinat.

Virallisesti Intian luomuviljelyalue on mitättömän pieni, sillä sen peltoala on vain 37 050 hehtaaria (0,03 prosenttia peltoalasta). Maatalousasiantuntijoiden mukaan maassa olisi helppo siirtää suuriakin alueita luomuviljelyyn, sillä peltoalasta 65 prosenttia viljellään sateenvaraisesti. Näillä pelloilla käytetään keinolannoitteita tai kemiallisia torjunta-aineita hyvin vähän. Nyt neljä osavaltiota (Uttaranchal, Sikkim, Nagaland ja Meghalaya) on jo julistautunut luonnonmukaista viljelyä harjoittaviksi osavaltioiksi.

On luultavaa, että Intia sitoutuu lähivuosina entistä tiiviimmin geenimuunneltuun maanviljelyyn tavanomaisen viljelyn rinnalla. Maan omissa tutkimuskeskuksissa pyrittäneen kehittämään uuteen teknologiaan perustuvia lajikkeita, jotka pystyvät kilpailemaan ylikansallisten jättiyritysten kehittämien lajikkeiden kanssa. Samanaikaisesti Intiassa voidaan viljellä laajoja alueita luonnonmukaisesti.

Entä kuinka pienviljelijät hyötyisivät uudesta bioteknologisesta kumouksesta? Intiassa suurin osa maatiloista on pieniä, ja niillä on vähemmän kuin hehtaari viljeltävää alaa. Luultavasti laaja siirtyminen geenimuunneltuun viljelyyn kiihdyttäisi maatalouden rakennemuutosta samalla tavoin kuin vihreä vallankumouskin aikanaan teki.

Kirjoittaja on kirkkonummelainen filosofian tohtori ja kehitysmaakysymyksiin perehtynyt kulttuuriantropologi.

(Kehitys-Utveckling 4/2004)
07.12.2004
 

kouvotsvoni

Banjottu
Liittynyt
30.1.1999
Viestit
89969
Sijainti
Corsica
YLE sanoi:
Enemmistö vierastaa geenirehulla kasvatettua lihaa

Enemmistö suomalaisista ei olisi valmis ostamaan ruokaa, jonka tuotannossa on käytetty geenimuunneltua rehua tai aineksia. Aamulehden teettämän mielipidekyselyn mukaan 57 prosenttia jättäisi tällaiset tuotteet väliin, vaikka ne olisivat alkuperältään kotimaisia.
Naiset suhtautuvat geenirehulla tuotettuun ruokaan miehiä kriittisemmin. Naisista kaksi kolmasosaa, 66 prosenttia, jättäisi esimerkiksi geenimuunneltua rehua syöneen eläimen lihan ostamatta, kun miesten vastaava osuus on hieman alle puolet, 47 prosenttia.

Nuoret vaikuttaisivat olevan valmiimpia ostamaan tuotteita, joiden tuotannossa on käytetty geenimuunneltuja aineksia. 15 - 24-vuotiaista tällaisia tuotteita ilmoitti voivansa ostaa puolet, kun 50 - 79-vuotiaiden piirissä samaan oli valmis vain neljäsosa.

Pakkausmerkintää tuotannossa mahdollisesti käytetystä geenimuunnellusta rehusta kannatti 87 prosenttia vastaajista.

Aamulehden Taloustutkimuksella teettämää mielipidekyselyä varten haastateltiin noin tuhatta ihmistä 14. - 15. elokuuta. Tutkimuksen virhemarginaali on kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa.
Että näin..
 

haju

Banned
Liittynyt
5.2.2006
Viestit
3208
Geeniteknologiaa hyväksikäyttävään kasvinjalostukseen liittyy myös riskejä. Olisi kuitenkin hyvä muistaa, että nämä samat riskit liittyvät perinteisillä kasvinjalostusmenetelmillä tuotettuihin lajikkeisiin. Tätä asiaa ovat monet asiantuntijatahot tuoneet esille, kuten esimerkiksi nuo Knoukkarin mainitsemat WHO ja Royal Society. Gm-vapaata ja luomuruokaa vaativat ihmiset sulkevat silmänsä siltä tosiasialta, että perinteisessä kasvinjalostuksessa jalostettavia ominaisuuksia on tuotettu aiheuttamalla mutaatioita täysin sattumanvaraisesti säteilyn ja kemikaalien avulla. Perinteinen mutaatiojalostus tuottaa kasvin perimään täysin ennalta arvaamattomia muutoksia. Eikä nämä muutokset kohdistu ainoastaan yksittäisiin geeneihin, vaan myös kokonaiset kromosomirakenteet ovat muuttuneet. Tämä jalostusmuoto on ollut käytössä 50 vuoden ajan. Nykyiset tuholaishyönteisiä kestävät viljelykasvit on pääasiassa tuotettu tämän täysin sattumanvaraisen mutaatiotehtailun avulla. Ironista, mutta totta: juuri nämä lajikkeet ovat luomuviljelijöiden suosiossa. Torjunta-aineita kun ei tarvitse näiden lajikkeiden viljelyssä niin paljon käyttää. Luomuviljelijät ja heidän tuotteitaan suosivat kuluttajat hyväksyvät kyllä nämä täysin sattumanvaraisesti tuotetut ja testaamattomat mutanttikasvit, mutta geeniteknologian avulla paljon perinteistä kasvinjalostusta täsmällisemmin tuotetut ja paremmin testatut viljelykasvit ovat pannassa.

On vaikea ymmärtää, kuinka gm-kasveja kategorisesti vastustavat tahot tämän ristiriidan itselleen selittävät. Väistämättä tulee mieleen, että taustalla on uskonnollisia vaikutteita: "ihmisen ei tule luomakunnan järjestystä sorkkia". Kansalaisten bioturvayhdistyksenkin teksteissä päästään sellaiseen hurmoshenkeen, että lukiessa tulee herätysjuhlat mieleen:

Luomiskertomus, geeniteknologia ja elämän puu

Kaikkein vakavinta on kuitenkin se, että geeni-insinöörit ovat ryhtyneet manipuloimaan elävää perimää, tätä alati jatkuvaa luomiskertomusta.
linkki

Samoin tunnetun gm-kriitikon, Luonnonsuojeluliiton asiantuntijan Liisa Kuusipalon ajatuksia lukiessa ei voi välttyä ajatukselta, että mission taustalla on uskonnollisia vaikutteita:

Kuusipalon ja hänen lastensa koti on paljon työtä vaativa vanha puutalo, jossa on ekovessa. Tieteeltä, kansalaisvaikuttamiselta ja perheen huoltamiselta jää aikaa vielä lukuisille harrastuksille: näyttelemiselle, maastojuoksulle ja laulamiselle kirkkokuorossa.

”Kyllä henkisyys ja hengellisyys ovat ihmiselle niitä tärkeimpiä asioita. Toivoisin, että jatkuvan edistyksen ja kasvun lupausten sijasta puhuttaisiin enemmän ihmisten henkisten tarpeiden täyttämisestä.”

linkki
 
Ylös