Ferrari on jälleen italialaisten käsissä Todtin ja Brawnin lähdettyä, joten tunteilla siellä mennään. Ukkoja heitellään paikasta toiseen ja yhden kisan perusteella tullaan tekemään jatkossakin suuria päätöksiä. Varsinaista johtajaa ei ole, kun Domi on sätkynukke, jolla pitäisi olla muka langat käsissä ja kaikki arvostaa vain Monten meuhkaamista, jolla on tapa vain herättää niiden viimeisten uinuvien italiaanojen tunteet.
Annappas olla jos tällä kaudella jompi kumpi, Kimi tai Massa tuo yhden voiton Ferrarille. Siinä on sit se kirkkain tähti syntynyt ainakin hetkeksi. Jolloin sen kuljettajan arvo on suurempi kuin Schumin.
Huvittava talli kaikin puolin. Eipä siinä, itse pidän italiaanojen tempperamentista mutta ei se välttämättä johda hyviin tuloksiin nopeasti. Sitten ku ne saa hetkeksi ne tunteet kuriin ja pohtivat tovin, niin jo alkaa taas luistamaan.