Henri Toivosen onnettomuus korsikalla

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja jari5
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
I met today a british guy, who said he have seen that video at the meeting with Mr C Fiorio!! He said it was in 1990's. He remembered the video was longer that only few seconds. He did not remember was there anything more from the accident, but the the video was longer...

No niin, ensinnäkin :thumbup: sille, että on havaintoja siitä, että videon pidempi versio on ylipäätään olemassa, mutta tietysti :thumbdown sille, että ainoa kopio on todennäköisesti Fiorion kassakaapissa ja siinä ilmeisesti ei montaa sekuntia enempää ole (vai eikö tälle kaverille vain näytetty kaikkea)
 
Autohan ei suistunu suoraa mutkasta ulos vaan mutkan lopussa.

Eli se viittaa siihen, että kaasu on tosiaan ollut jumissa: auto tuli mutkaan liian kovaa ja varmaan ainoa mitä siinä voi tehdä/on aikaa on yrittää spinnata tiellä. Siten auto on liukunut tieltä ulos vasta mutkan jätössä.
 
If this thread suddenly goes quiet then it´s propably just Don Lancia ordering a bit of spring cleaning, after too many private detectives getting closer to the truth.

Good luck and godspeed with the research.
 
Tuohon aikaan mutkan alussa ulkoreunassa oli Levennys jossa oli hiekkaa/soraa...Tiessä olleet jäljet ei oikeen tue teoriaa,että auto olisi käyny tuolla tien reunassa olevalla soralla,mutta tiedä sitten...Voisiko vaalee savu olla autosta? Video on niin epäselvä ettei siitä mitään varmaa voi sanoa. Ääni raita ku olis niin sekin vois vähä selventää.


Kivimuuri oli mutkan penkereellä mutta se ei ollu mikään korkea oikeastaan se taisi tukea tietä,eikä sitä varten että se estäisi auton suistumisen rotkoon.

Autohan ei suistunu suoraa mutkasta ulos vaan mutkan lopussa.

Heitän tähän vaan sen enempää ketjua ja asiaa tutkineena teorian, että Henkka vaan ajanut ylikovaa kirraavaan mutkaan tai jarrut pettänyt siitä takapyörä napsahtanut kivitykseen ja auto kipannut siitä rotkoon ja kimmonut puun kautta ja osuessaan toiseen puuhun räjähtänyt.
Kun tuossa videolla pölyä, niin auto saattanut yliohjata pietareelle ja leveeksi ja siitä napsahtanut kivitykseen... mene ja tiedä sitten.
Luulin joskus, että vaan Hollywood elokuvissa autot räjähtää osuessaan maahan, mutta ilmeisesti B-ryhmä oli kunnon elokuvaa, mutta tosielämässä loput ei ole aina, niin onnellisia. :dunno:
 
Eli se viittaa siihen, että kaasu on tosiaan ollut jumissa: auto tuli mutkaan liian kovaa ja varmaan ainoa mitä siinä voi tehdä/on aikaa on yrittää spinnata tiellä. Siten auto on liukunut tieltä ulos vasta mutkan jätössä.

Kyseinen mutkahan on kiristyvä, eli on täysin mahdollista että Henkka on vain ajanut mutkaan liian kovaa. Jos hän olisi tullut mutkaan täyttä vauhtia edeltävältä suoralta, ei hän olisi selvittänyt mutkaa, vaan olisi livennyt paljon aikaisemmin.

Tässä videolla http://www.youtube.com/watch?v=T9pfNCvSGiU# mutka näkyy 3:30 kohdassa. Jos katsominen aloitetaan 3:25 kohdasta, ollaan edeltävän lyhyen suoran alussa. Suora on kuitenkin niin pitkä, että jos siinä kerää vauhtia täydellä kaasulla ja tulee vasuriin liiemmin hidastamatta, ei auto voi millään selvittää mutkaa niin pitkälle. Michel Moutonin mukaan lyhyellä suoralla ehti kiihdyttää n.160-170km/h:n vauhtiin ennen jarrutusta ja sisään mutkaan olisi ajettu noin 120km/h. 170km/h:n vauhdilla auto olisi mennyt pihalle jo ennen mutkan keskipistettä, eikä ulostulossa.

Vaikka Henkka olisi koittanut ajaa autoa sisäkaarteeseen kiinni yrittäen näin hidastaa vauhtia, olisi auto silti suistunut jo aiemmin ulos ulkokurvin puolelle.

Lisäksi jos tiestä todellakin on löytynyt jälkiä, jotka viittaavaat voimakkaaseen yliohjautuvuuteen, eli toisin sanoen sladiin, niin se kertoo lähinnä siitä että Henkka on koittanut korjata aliohjautumista vedättämällä. Jos kaasuläppä olisi ollut kokoajan apposen auki, ei kaasua olisi ollut mahdollista lisätä kesken kaiken.
 
Onhan hän kuitenkin saattanut onnistua jarrulla hillitsemään vauhtia hiukan pois vaikka kaasu olisikin jumissa. Sen verran, että mutkan loivempaan alkuosaan auto on juuri ja juuri kääntynyt, mutta mutkan kiristyessä vauhtia on ollut jo liikaa ja ulos on mennyt.

Sekin mietityttää, että kun mutkaa edeltävä suora alkaa, niin varmaan jo siinä kohtaa kuskit lyö kaasun pohjaan. Luulisi, että se poljin on sitten samalla hetkellä paukahtanut lattiasta läpi. Siinähän on vielä kokonainen suoranmitta aikaa reagoida tilanteeseen ja lyödä kytkin tai jarru pohjaan. Vai onko se poljin sitten vaan lähinnä kevyesti juuttunut pohjaan, ettei sitä ole huomannut ennen kuin nostaa jalkaa polkimelta. Vaikka täällähän juuri puhuttiin, että Henkka käytti vasemman jalan jarrutusta. Olisiko edes normaalistikaan paljon nostanut kaasua, vaan lähinnä vaan jarruttanut. No ehkä sentään noin jyrkkään mutkaan on pakko nostaa.
 
Kun jarrutetaan, niin pyritään mahdollisimman hyvään hidastuvuuteen. Kilpa-autoissa tämä tarkoittaa sitä, että samalla kun jarrutetaan ei käytetä kytkintä pohjassa kuten normiautoissa, vaan moottorijarrutus hoitaa osan hidastuvuudesta. Kytkintä ei käytetä kuin alasvaihdon kohdalla. Kun Henkkakin on jarruttanut, on kaasu aina ollut pois. Lanciassa oli tuohon aikaan 530-560hv ja kaasun ollessa päällä jarrutettaessa ei hidastuvuus ole riittävä. Samalla kärsii kytkin, voimansiirto ja ennen kaikkea jarrut.

Markun tarkoittama pumppaus oli sitä, että alasvaihdoissa samalla kun vasen jalka käyttää kytkintä jarrun ohella ja veto katkeaa hetkeksi, annetaan annos kaasua jolloin moottorin ja samalla turboahtimen kierrokset ja ahtopaine nousevat. Samaa tekniikaa käytetään vapareissakin, koska tällä tavoin voidaan kontrolloida moottorijarrutuksen voimakkuutta kun veto kytketään takaisin. Mutta tärkeintä on se, että voimansiirto ei voi päällä kun kaasua polkaistaan nopeasti. Moottorin pitää saada ottaa kierroksia vapaasti eikä jarrua tai vetoa vasten.

Pumppaaminen eroaa yleisesti käytetystä välikaasusta siinä, että välikaasua käytetään niin, että ensin kytkin alas, vaihde vapaalle, kytkin ylös, kaasua, kytkin alas, vaihde päälle ja kytkin ylös. Tällä on kaksi tarkoitusta: a) kierroksia nostettaessa vähennetään moottorijarrutusta eli pyörien lukitsemistaipumusta kytkin nostettaessa ja b) minimoidaan vaihteiston hammaspyörien välinen nopeusero mahdollisemman pieneksi, jotta vaihde menee päälle. Yleensä tätä ei vaadita synkronoiduissa vaihteistoissa.
 
Tuossa aikaisemmin oli kommentteja, että turvavyöt ei voi pettää tai aueta.

Mutta eihän niiden tarvitsekaan, jos penkin kiinnitys pettää ja silloin kuski ei ole enää kunnolla kiinni autossa. Eikös näin käynyt esimerkiksi siinä Vatasen vakavassa onnettomuudessa.
 
Kun jarrutetaan, niin pyritään mahdollisimman hyvään hidastuvuuteen. Kilpa-autoissa tämä tarkoittaa sitä, että samalla kun jarrutetaan ei käytetä kytkintä pohjassa kuten normiautoissa, vaan moottorijarrutus hoitaa osan hidastuvuudesta. Kytkintä ei käytetä kuin alasvaihdon kohdalla. Kun Henkkakin on jarruttanut, on kaasu aina ollut pois. Lanciassa oli tuohon aikaan 530-560hv ja kaasun ollessa päällä jarrutettaessa ei hidastuvuus ole riittävä. Samalla kärsii kytkin, voimansiirto ja ennen kaikkea jarrut.

Markun tarkoittama pumppaus oli sitä, että alasvaihdoissa samalla kun vasen jalka käyttää kytkintä jarrun ohella ja veto katkeaa hetkeksi, annetaan annos kaasua jolloin moottorin ja samalla turboahtimen kierrokset ja ahtopaine nousevat. Samaa tekniikaa käytetään vapareissakin, koska tällä tavoin voidaan kontrolloida moottorijarrutuksen voimakkuutta kun veto kytketään takaisin. Mutta tärkeintä on se, että voimansiirto ei voi päällä kun kaasua polkaistaan nopeasti. Moottorin pitää saada ottaa kierroksia vapaasti eikä jarrua tai vetoa vasten.

Pumppaaminen eroaa yleisesti käytetystä välikaasusta siinä, että välikaasua käytetään niin, että ensin kytkin alas, vaihde vapaalle, kytkin ylös, kaasua, kytkin alas, vaihde päälle ja kytkin ylös. Tällä on kaksi tarkoitusta: a) kierroksia nostettaessa vähennetään moottorijarrutusta eli pyörien lukitsemistaipumusta kytkin nostettaessa ja b) minimoidaan vaihteiston hammaspyörien välinen nopeusero mahdollisemman pieneksi, jotta vaihde menee päälle. Yleensä tätä ei vaadita synkronoiduissa vaihteistoissa.

Tuohon aikaan ei ollut ns. dogbox=suorakytkentälaatikoita, joilla vaihtaminen olisi ollut mahdollista ilman kytkintä.

Asiaa olen mm. kysynyt Ari Vataselta, että koska hänen autoon tuli edellämainittu vaihteisto, jolla vaihtaminen olisi ollut mahdollista ilman kytkintä niin vastaus oli A-ryhmän Galant.

Mielestäni kaasun jääminen jumiin olisi pitänyt huomata vaihdetta vaihtaessa, ellei se ole juminut viimeistä vaihdetta vaihtaessa.
 
Tuohon aikaan ei ollut ns. dogbox=suorakytkentälaatikoita, joilla vaihtaminen olisi ollut mahdollista ilman kytkintä.

Täytyy varmistella enemmän asiaa tuntevilta, mutta olen siinä uskossa että jo 4-ryhmän RS Escoissa oli dogbox joka mahdollisti ainakin ylöspäin vaihtamisen ilman kytkintä.
 
Menee kyllä nyt alkuperäisestä aiheesta hieman ohi. Itseä ainakin kiinnostaa tämä vaihteistoasia ja se millainen on ollut vaihteistojen kehitys ja mitä käytettiin B-ryhmän autoissa

Ainakin Video Stylen Suurajot -88 filmillä käy ilmi, että ainakin toisessa tehdas Sierrassa oli suorahampainen synkronoimaton vaihteisto. Tarkaan en ihan muista, kun filmin edellisestä katsomisesta on aikaa.

Se mitä tulee kytkimen käyttöön rallissa, niin suurin osa tämän päivän kuskeista käyttää kytkintä ylöspäin vaihtaessa H-kaavio vaihteistolla ajaessa F ja N-ryhmän autoilla. Alaspäin ilman kytkintä, niin ei häiritse vasemman jalan jarrua.
 
B-ryhmän Audissahan oli joissain malleissa käytössä vaihdekepin päässä ollut nappi jolla käytettiin kytkintä... Ja jos ihan en väärin muista niin nappi oli yhteydessä suoraan kytkinpolkimessa olleeseen solenoidiin ja painoi suoraan poljinta. Eli ei kannattanut jättää varpaita alle... Jos siis käytössä olisi ollut "dogbox" niin tuskin tällaista järjestelmää oltaisiin kehitetty...
 
On ne sitten Neukuissa olleet aikaasa eellä kun Ladassa oli kytkylaatikko jo -84..
 
B-ryhmän Audissahan oli joissain malleissa käytössä vaihdekepin päässä ollut nappi jolla käytettiin kytkintä... Ja jos ihan en väärin muista niin nappi oli yhteydessä suoraan kytkinpolkimessa olleeseen solenoidiin ja painoi suoraan poljinta. Eli ei kannattanut jättää varpaita alle... Jos siis käytössä olisi ollut "dogbox" niin tuskin tällaista järjestelmää oltaisiin kehitetty...

Audin nappikytkin toimi ohjaustehostimen pumpun tuottamalla paineella. Pumppu on ZF:n korkeapaine & suurkapasiteettimallia kahdella lähdöllä.
Magneettiventtiili ohjaa kytkinpolkimeen kytkettyä työsylinteriä. Työsylinteri painaa suoraan kytkinpoljinta jalan sijaan, ja se ei ole kytketty mitenkään varsinaiseen kytkimen käyttömekanismiin. Eli normaali kytkimen käyttömahdollisuus on vapaasti halutessa tai nappijärjestelmän mahdollisesti rikkoontuessa. Järjestelmään kuuluu lisäksi mm. paineakku.

Poljin jysähtää lattiaan melkoisella voimalla ja varpaiden murskaajaksi sitä kutsuttiinkin.
 
Tuohon aikaan ei ollut ns. dogbox=suorakytkentälaatikoita, joilla vaihtaminen olisi ollut mahdollista ilman kytkintä.

Asiaa olen mm. kysynyt Ari Vataselta, että koska hänen autoon tuli edellämainittu vaihteisto, jolla vaihtaminen olisi ollut mahdollista ilman kytkintä niin vastaus oli A-ryhmän Galant.

Mielestäni kaasun jääminen jumiin olisi pitänyt huomata vaihdetta vaihtaessa, ellei se ole juminut viimeistä vaihdetta vaihtaessa.

Lanciassa oli suorakytkentävaihteisto (siis synkronoimaton) jo 037:ssa.. Pösössä (205 T16) oli aina synkronoitu vaihteisto.
Ja monesti sekoitetaan suorahampainen ja suorakytkentä. Omissa autoissani on suorahampainen synkronoitu, vinohampainen synkronoitu, suorahampainen synkronoimaton ja vinohampainen synkronoimaton.
 
Vielä kun joku tekisi sen vakavasti otettavan selvityksen CSI Korsikan tapahtumista.

("..Vauhdin Maailma selvitti parisen vuotta sitten niin laajasti kuin ylipäätään on mahdollista Henri Toivosen kohtalokasta ulosajoa..")
 
Vielä kun joku tekisi sen vakavasti otettavan selvityksen CSI Korsikan tapahtumista.

Jollekin pätevälle yksityiselle taholle, kun maksaisi sopivasti, nii uskoisin että saataisiin lisää faktoja kehiin(?)
 
Eipä noista jarruvaloista sit muuten voi päätellä että kuka jarruttaa ja minkäkin verran. Ihan voi olla sellanenki homma et Henkka pitää vasuria just sen verran polkimella et lamput syttyy mut jarrupainetta ei ole.

Toisekseen, ton tason jätkillä se jarrutus pitää alkaa just eikä melkeen sillon kun polkimeen kosketaan. Ei maailmanmestariks tulla niin että jätetään joka jarrussa se puolen sekan pelivara et jos pitää kytkintä tai keppiä hämmentää.

Ja Äffäläisistä sen verran et jos salkun tekee Lampola tai RS ni voi unohtaa sen kytkimen käytön muuten ku lähtiessä. En missään nimes kovin vahvasti väittäis et suurin osa käyttää kytkintä ylöspäin vaihtaessa. Itse en jaksanu välillä edes synkatulla SF-pyörän kirstulla sitä käyttää et menee ne ilman suorakytkyäki kyllä raakana ku vaan kierrokset sopii kohdalleen.
 
Ylös