Ei siinä auta, vaikka pitää luentoja ja kertoo mahdollisista seurauksista. Yhteen aikaan tyttären lähtiessä kouluun fillarilla, muistutin kypärästä alvariinsa. Usein kääntyikin komennosta takaisin hakeman kypärän. Töihin lähtiessäni huomasin kypärän pihapuun juurelta jemmassa.
Tuossa voi olla kyse siitä että kun riittävän moni muu ei pitänyt kypärää niin sitten ei itsekään kehdannut pitää. Pelkäsi ehkä että joutuu pilkan kohteeksi. Jos 20 vuotta sitten olisi käyttänyt kypärää, niin olisi varmasti kääntänyt katseita eri tahtiin kuin nykyään ja muiden ajatukset olisivat kyseistä pyöräilijää kohtaan olleet hyvin pitkälti enemmän tai vähemmän negatiivisia.
Eteenpäin on tuossa menty varmaankin aika paljon ja on pikkuhiljaa vähemmän ja vähemmän vaikeampaa tuo kypärätuputustehtävä lapsille kun tilannetta saadaan käännettyä niin päin että kun muutkin käyttää niin itsekin käyttää.
Ulkopuolelta tuleva paine oli jo 80-90 luvulla lapsia kohtaan aika kovaa, nyttemmin tainnut vielä voimistua.
Muistan kun ylä-asteella eräänä erittäin kovana sadepäivänä sorruin äidin painostuksen alla laittamaan kumisaappaat jalkaan. Koulussa tuona päivänä oli osa vanhemmista oppilaista täysin äimän käkenä että jollain on kumisaappaat jalassa. Yritin olla kuulematta noita kommentteja mutta kyllähän se nolotti kun kuuli ohi mennessään että kato tuolla on kumpparit ja sitten päälle hihitystä.
Kun järjellä miettii, niin olihan tuollainenkin tilanne täydellisen absurdi. Kaatosateessa kouluun lenkkareilla tulleet hirnuivat kumisaappaita käyttävää
Pipon kanssa oli samaa ala-asteella 80-luvun loppupuoliskolla. Onneksi sitten, ehkä laskettelubuumin välityksellä, näyttävät pipot tulivat muotiin ja pipon käyttäminen ei ollut enää murrosikäisten mielestä typerää.