Lisää analysoitavaa:
Näin unen, jossa olimme saaneet toimeksiannon ystäviltämme pitää heidän kesäpaikkansa kesän asuttuna. Aurinko paistoi niin kauniisti kuin Suomen kesässä vain voi ja paikka oli hieno: talo oli suuri ja vanha tiiliverhoiltu kaksikerroksinen rakennus, ja se muistutti jotain englantilaistyyppistä kartanoa tai suomalaista kansakoulurakennusta. Puutarhamaista kasvillisuutta oli runsaasti ja viiniköynnökset kiipeilivät talon seinää pitkin. Isolla nurmipihalla oli suuri uima-allas. Maaseudun eläimiä oli joka puolella, tai pikemminkin eläinten poikasia.
Jostain kuului David Bowien musiikkia ja ajattelin kysäistä toiselta tyttäreltäni, että eikös olekin hyvää musiikkia. Loikoilin selälläni kasvillisuuden seassa ja jossain vaiheessa tunnuin uppoavani maisemaan niin, että ajattelin unohtuvani siihen ja muuttuvani hiljalleen vihannekseksi.
Huomasin, että paikka kuhisi käärmeitä, lähinnä kyitä ja rantakäärmeitä, sekä jotain liskoja, joita ei aikaisemmin Suomen luonnossa ole nähty. En kuitenkaan kiinnittänyt asiaan juurikaan huomiota, vaikka seurasin parikin kertaa tilannetta, jossa käärme yritti niellä karitsaa tai vasikkaa. En ihmetellyt myöskään sitä, miten kyyt ja rantakäärmeet kykenevät nielemään noinkin suuria eläimiä. Ajattelin aluksi, että en puutu asiaan: käärmeilläkin on oikeus olemassaoloon ja ravinnonhankintaan. Sitten näin tilanteen, jossa tokkurainen karitsa rimpuili itsensä ulos käärmeen nielusta: käärmeen pureman myrkkyannos ei ollut ollut tappava. Ajattelin, että käärmeistä on päästävä eroon.
Tuumin aluksi, että riittää, jos vain siirrän käärmeet kauemmaksi kesäpaikan ympäristöstä. Etsin sopivaa työkalua ja löysin uima-altaan vierestä pitkävartisen haavin, jolla kerätään altaasta hyönteisiä ja muuta roskaa. Kepin päässä ei itseasiassa ollut haavia vaan rei'itetty, läpinäkyvästä akryylistä tehty kippo. Aloin töihin.
Ensimmäisenä eteeni tuli n. 20 cm pitkä, läskinoloinen ja kömpelöhkö lisko. Sain kiepautettua sen helposti kippoon. Koska haavin varsi oli ehkä viisimetrinen, ajattelin, että voisin lingota liskon sillä riittävän etäälle. Linko ei kuitenkaan toiminut niin kuin oletin: heilautukseen ei tullut voimaa ja lisko tippui ehkä 4-5 metrin päähän heittopaikasta. Aloin ottamaan karkuun pyrkivää liskoa uudelleen kiinni ja samalla hetkellä päätin, että ei tästä näin tule mitään: käärmeet ja liskot on tapettava kesäpaikan alueeelta. Heräsin.
