burb
.
- Liittynyt
- 19.2.2002
- Viestit
- 46199
Itsehän kutsun SINUA Albertiksi ja sä et voi sille MITÄÄN!
Koirajuttuja
- Viestiketjun aloittaja Ria
- Aloituspäivämäärä
Captain Howdy
Well-known member
- Liittynyt
- 6.6.2001
- Viestit
- 20416
Niin ja onhan se Albert aika narttumainen nimi.
Albert Oil
Hippi ja juntti
SULLE mä olen Herra Paras Ylhäisyys Kuninkaitten Kuningas Loistava toveri Suuri Seuraaja ja Kansan, armeijan ja puolueen kiistaton johtaja!
burb
.
- Liittynyt
- 19.2.2002
- Viestit
- 46199
Jaa, minä tykkään, että sinä olet yksi styranki.
PuoliPöhkö
Well-known member
Tollasen koiran hankinta on ollu meilläkin asialistalla toistuvasti kohta vuoden. Viimeksi tänään ja eilen.
Syksyllä 9 vee täyttävä tytärhän sellaista vonkuaa, eikä se tietysti muidenkaan mielestä ollenkaan huono perheenlisäys noin periaatteessa olisi. Meiltä ei löydy kissaihmisiä, kaikki ollaan lemmikkieläinasiassa koiran kannalla.
Minä lähinnä yksin olen toppuutellut hankintaa käytännön syistä ja koiran itsensä hyvinvoinnin vuoksi:
Eikös tuollainen karvakas pitkät päivät yksin ollessaan tule surulliseksi ja ikävöi muuta porukkaa sydäntä särkevällä tavalla? Joskus olen kerrostalossa kuunnellut koiran loputonta ulvontaa ja itkemistä päivällä ja se ei varmaankaan ole koiran onnellisuuden kannalta hyvä juttu.
Ei huvittaisi pilata jonkun karvakuonon elämää pitämällä sitä yksin päivät pitkät neljän seinän sisällä.
Töistä ja koulusta kun ei voi jäädä pois koska *koira perheessä*
Niin, että miten te olette ratkaisseet tämän ongelman? Vai onko se ongelma lain?
Onko kerrostalossa yksin itkevä koira väärässä tunteistaan?
Auttakaa ny, perheeni on neuvoton.
Syksyllä 9 vee täyttävä tytärhän sellaista vonkuaa, eikä se tietysti muidenkaan mielestä ollenkaan huono perheenlisäys noin periaatteessa olisi. Meiltä ei löydy kissaihmisiä, kaikki ollaan lemmikkieläinasiassa koiran kannalla.
Minä lähinnä yksin olen toppuutellut hankintaa käytännön syistä ja koiran itsensä hyvinvoinnin vuoksi:
Eikös tuollainen karvakas pitkät päivät yksin ollessaan tule surulliseksi ja ikävöi muuta porukkaa sydäntä särkevällä tavalla? Joskus olen kerrostalossa kuunnellut koiran loputonta ulvontaa ja itkemistä päivällä ja se ei varmaankaan ole koiran onnellisuuden kannalta hyvä juttu.
Ei huvittaisi pilata jonkun karvakuonon elämää pitämällä sitä yksin päivät pitkät neljän seinän sisällä.
Töistä ja koulusta kun ei voi jäädä pois koska *koira perheessä*
Niin, että miten te olette ratkaisseet tämän ongelman? Vai onko se ongelma lain?
Onko kerrostalossa yksin itkevä koira väärässä tunteistaan?
Auttakaa ny, perheeni on neuvoton.
Örfil
Guest
Ottamalla kaksi koiraa. Ei mulla muita neuvoja ole.
Lisäksi onhan se koiran luonteesta kiinni, kuinka tottuu olemaan yksin. Alkuun varmaan pennulle kuin pennulle hankalaa, mutta ei tuo meidän Cairn ainakaan ole tuhoja tehnyt yksin ollessaan ja varmaankin nukkui vaan alkuun päivät, jos oltiin molemmat töissä samaan aikaan.
Pentukoiran kanssa pitäisi opetella olemaan yksin. Ensin pieniä aikoja ja sitten pikku hiljaa pidempiä. Leevin kanssahan näin ei tehty, ja siitä johtuen talossa on sisäseinissä pari reikää. Paras olisi jos pennuntulon yhteydessä joku perheestä olisi esimerkiksi lomalla. Ainahan tämä ei tietty ole mahdollista.
Ikävöivä koira tykkää myös maistella isänniltä tuoksuvista asioista, kuten kengistä ja sukista. Ikävän purkua sekin siis.
Sitten kun koira osaa käsitellä ikäväänsä se käytännössä nukkuu vaan kaiket ajat, kun isännät ei ole paikalla.
Ikävöivä koira tykkää myös maistella isänniltä tuoksuvista asioista, kuten kengistä ja sukista. Ikävän purkua sekin siis.
Sitten kun koira osaa käsitellä ikäväänsä se käytännössä nukkuu vaan kaiket ajat, kun isännät ei ole paikalla.
Tuttavan koiralla tuo pentuvaiheen setti oli onnistuttu kusemaan ja siksi siitä tuli ihan kauhea maanvaiva joka kusee joka paikkaan ja tuhoaa aikalailla kaiken.
Satasen/tunti veloittava koirapsykologi päräytti ihan pokkana että ratkaisu ongelmaan on olla koiran kanssa seuraavat 6kk jokainen hetki. JOKAINEN.
Jaha. Lähdenpä tästä paijaamaan siskon rottakoiraa. Hieno otus. Melkein kuin koira, vaan ei aivan.
Satasen/tunti veloittava koirapsykologi päräytti ihan pokkana että ratkaisu ongelmaan on olla koiran kanssa seuraavat 6kk jokainen hetki. JOKAINEN.
Jaha. Lähdenpä tästä paijaamaan siskon rottakoiraa. Hieno otus. Melkein kuin koira, vaan ei aivan.
Olga
.
Juuri noin ainakin minä onnistuin viimeisimmän koirulini kanssa. Se taisi oikein nauttia siitä, että sai olla yksin kotona.
Töihin tms. lähtiessäni annoin sinne pienen lahjusnapostelun ja se oppi jo odottamaan lahjusta, kun näki minun olevan lähdössä. Se meni valmiiksi napostelulle tarkoitettuun paikkaan ja odotti, että häivyn.
Itte en uskalla nykyään enää antaa puruluita lähtiessä, koska on kokemuksia siitä, että koira voi tempaista sen kurkkuun ja vaatii välittömästi ihmiseltä apua tilanteessa.
Pienemmissä nameissa ei sillai aikaa saa taas tuhlattua, mutta onhan se mukava juttu... noin niinku.
Pienemmissä nameissa ei sillai aikaa saa taas tuhlattua, mutta onhan se mukava juttu... noin niinku.
Olga
.
Ne oli aina semmoisia pienempiä - vaarattomia.
Örfil
Guest
Mikä sulla oli ongelmana? Ratkesko se tolla?
:thumbup:
Kyllä mä olen kuullut huumekoirista, sylikoirista, ruumiskoirista, poliisikoirista, rauniokoirista, mäyräkoirista, mutta nuo psykologit on ihan uutta tietoa.
Osasko se koira ton homman?
Örfil
Guest
Luultavasti, pyrde on vaikuttanut tasapainoisimmalta aikoihin :ahem:
FO110K
Banned
- Liittynyt
- 3.1.2001
- Viestit
- 15345
Opettakaa namipiilo koirille, meillä ainakin toimiva juttu. Elikoirat ensin yhteen paikkaan istumaan, samaan aikaan kun pieniä nameja
piilotetaan ympäri asuntoa.
Sitten koirat saa alkaa etsiä niitä vasta kun itse lupa annetaan, niin siinä menee yleensä hetki kun ne niitä etsii, saavat tekemistä pääkopalle
ja muutenkin tuntunut olevan mieluista puuhaa, meillä ainakin.
Ria
Jäässä
- Liittynyt
- 17.10.2001
- Viestit
- 3230
Syssellä on sellanen perus Kongi. Tietysti siinäkin sanotaan, että pitää ensin kattoa, että se syö vaan sieltä sisällön eikä kongia itseään. (Eikä sillä enää kauaa sen tyhjäämiseen mene, pitäs keksiä vaikeempaa täytettä kun koirankeksit muttei liian vaikeeta.)
Örfil
Guest
Kaikea puuhahommaa ollaan keksitty noille päiväksi. Silloin kun oli yks pieni koira, se puuhaili kyllä lihatahnalla täytettävällä kongilla mukavasti. Kahden koiran kanssa se ei onnistukaan, kun tulee tappelu.
Ostin sitten sellaisen kiekon, josta saa kieputtamalla namuja ulos. Oli teoriassa hyvä idea, käytännössä koirat meinas teloa toisensa kun tuli riita niistä namuista.
Ihan sama vaikka niitä ostais toisen, kaverilla kun on aina SE parempi lelu joten valitettavasti nämä namipuuhalelut meidän osalla ei enää toimi
Ostin sitten sellaisen kiekon, josta saa kieputtamalla namuja ulos. Oli teoriassa hyvä idea, käytännössä koirat meinas teloa toisensa kun tuli riita niistä namuista.
Ihan sama vaikka niitä ostais toisen, kaverilla kun on aina SE parempi lelu joten valitettavasti nämä namipuuhalelut meidän osalla ei enää toimi
Melinda
Sponsored by Sam
Sisko viihdyttää terriereitään täyttämällä kongit maksalaatikolla ja jäädyttämällä pakastimessa. Väkisinkin kestää kun pitää odotella sulamista. Niillä on tosin pitkät ja kapeat kielet, joilla se maksalaatikon lupsuttaminen kongin sisäpuoleltakin onnistuu.