Kuinka aloit seuraamaan Rallia?

[majuni]

Vuoden 1967 viimeinen SM-osakilpailu oli Helsinkiralli. Yksi EK ajettiin Nummelan lentokentän ympäristössä kovassa sumussa. Itse tulin pikkupoikana paikalle jynalla. Vahingossa löytyi hyvä paikka, jossa noin 15 autokuntaa työnnettiin takaisin tielle rikukosta. Täsätä taisi innostus syntyä ja vieläkin tulee kisoissa kierrettyä.

 

[Makinpo]

Isä oli ajanut rallia 80-luvulta lähtien, ja 90-luvulla, kun olin pieni, löytyi auto edelleen tallista. Luonnollisesti pääsin istumaan auton kyydissä, kun sitä isä testasi kotitiellä. Se oli silloin hauskaa puuhaa, vaikka autosta ei ulos mitään nähnytkään, kun sitä istui syvällä kuppipenkeissä. Naapurusten muutaman vuoden verran vanhemmat pojat taas itkivät pelosta, kun OHC:n kyyti ja ääni oli heille liikaa. Kuitenkaan itse rallin seuraaminen tai kisoissa kiertäminen ei juurikaan kiinnostanut näihin aikoihin. 96 olin 4-vuotiaana kuulemma ekan kerran pakalla Harjulla, kun tanskan miehen mitsu syöksyi yleisön joukkoon. Tarkoitus oli olla juuri kyseisessä mutkassa, mutta viivästysten johdosta jäätiin edeltävälle suoralle. Neste rallit aina kierrettiin ja sekä joitakin keski-suomen kyläkisoja, vaikka ralli ei kummemmin edelleenkään kiinnostanut.

2003 kesällä mentiin Kyläseppärallia katsomaan ja osuttiin ekaa kertaa paikkaan, jossa näki vähän äksöniä. Tämän jälkeen alkoi sitten rallin seuraaminen kiinnostaa ihan kunnolla. Kisoja kierrettiin isän kanssa ympäri Suomea aina vain, kun siihen oli mahdollisuus. Tätä jatkui aina siihen asti, kun itse sain kortin. Tämän jälkeen kisoja pääsi kiertämään vapaammin ja käymään entistä kauempana. Koulukavereita pyöri alkuun kisoissa mukana, mutta kun heiltä loppui kiinnostus, jatkui kisojen kiertäminen yksin, kunnes sitten pakalla ajan myötä tuli tutustuttua uusiin naamoihin, joidenka kanssa on tullut tehtyä paljon hienoja kisareissuja. Esimerkiksi käyttäjä cesariin tuli tutustuttua, kun oltiin samassa puskassa runkia kyttäämässä vuoden 2014 Toivakka rallissa.

2017 mukaan tuli kartturointihommat, kun isä päätti aloittaa rallin ajamisen 17 vuoden tauon jälkeen. Tarkoitus oli aluksi myös itse ajaa samalla autolla, mutta kun vanha mies ei oikein tahtonut pysyä tiellä ja vehkeet oli koko ajan rikki, niin hommattiin sitten toinen pirssi, jolla veljen kanssa aloiteltiin kilpailemaan 2019. Tällä hetkellä kisoja on tullut koettua kabiinin puolella reilut 50. Kisojen kiertely on myös edelleen aktiivista.

 

[kik]

Tässäpä onko muistelemista että minä vuonna rallin seuraaminen todenteolla alkoikaan. Ensimmäinen kosketus kilpa-autoiluun tapahtui ehkä joskus 80-luvun puolivälissä tai alkupuolella isäukon matkassa jääratakisoissa. Taisipa isä oll tuolloin ratatuomarina ja minä seurailin sitten touhua pikkupojan kiiluvin katsein.

Varsinaisen rallin pariin syvennyin jo ennen ensimmäistäkään fyysistä paikan päälle seurattua rallia lukemalla Vauhdin Maailma -lehdestä kaikki ralliuutiset ja varikolla kuiskitaan (vai mikäseoli) palstaa. Tuohon aikaan olin toki alaikäinen nassikka, eipä tainnut olla edes mopoon vielä ikää. Myöhempien aikojen hyvä ystäväni (jonka kanssa on tullut sitten mm. suurajoja käytyä katsomassa paikan päällä kymmeniä kertoja) aloitteli ralliharrastusta ja toki sivusta seurasin ralliauton rakentelua välillä hänen tallissaan ja välillä kotini autotallissa. Se Escort oli ehkä hienoin auto mitä olin koskaan siihen mennessä nähnyt ja kuullut. Ja tosiaan, ne äänet oli jotain mitä pikkupoika ei osannut edes kuvitella.

Varsinainen ensimmäinen nähty ralli sijoittunee jonnekin vuoteen 1988-1990. Tarkalleen en muista vuotta mutta kotini lähellä ajettiin yksi KEC-rallin erikoiskoe jota tietysti polkupyörällä vintattiin katsomaan. Ja kyllähän se vauhti yllätti pikkunassikan jo 0-autojen kohdalla, saatikka kun mutkan takaa syöksyi Subaru Leone RX:ää tai N-ryhmän Lanciaa. Peli oli sitten sillä selvä ja kärpänen puraisi heti.

Tuon jälkeen onkin sitten tullut kierrettyä katsomassa pienempiä ja isompia kisoja ja jonkin verran tullut ollut myös mekaanikkona rallissa, radalla ja milloin missäkin. Suurajoja ja sen seuraajia Jyväskylässä on tullut käytyä katsomassa kymmeniä kertoja. Tähän vuoteen saakka välistä on jäänyt ehkä muutamia mutta suurin osa on tullut katsottua paikan päällä. Ensimmäinen kokemus oli vuonna 1992 ja juurikin sillä pätkällä jossa Grönholm ajoi tehdas Celican ulos tieltä ja jos en väärin muista niin pettymys oli kova kun radiosta taidettiin tuosta ulosajosta kuulla jo pätkän varressa. Taisi vielä mennä niin että aika reippaasti myöhässä Marcus ajoi vielä pätkän läpi eturengas alle taittuneena siten että kipinät vain sinkosivat auton laahatessa tiellä. Muistelen että puhuttiin porukassa iltahämärässä että Marcus ajoi kolmella renkaalla kovempaa tuon tien läpi mitä noilla sen aikaisilla f-ryhmäläisillä olisi kukaan pystynyt ajamaan.

 

[Lupatarkastaja]

Tämä on mielenkiintoinen aihe ja hyvä nosto.

Oma rallin seuraaminen alkoi kanssa lapsuudesta. Isäni oli mukana paikallisessa UA:ssa ja erilaisissa moottoriurheilutapahtumissa kuljin hänen mukaan lähes joka viikonloppu. Nämä olivat lähinnä jokkista, mutta kyllä käytiin rallia, rallicrossia, maastoajoja, enduroakin katsomassa. Jämsässä kun asuttiin, niin ei ollut pulaa pärinästä. Ensimmäinen oma muistikuva rallista on vuoden 1987 Suurajoista ja liekkiä lyövä Texaco-teippinen Sierra. Haluan ajatella, että se oli Vatanen, mutta onhan se voinut olla Blomqvistikin. Erikoiskoe ehkä Konivuori. Olen näissä omien muistikuvieni varassa, kun isäni kuoli 30 vuotta sitten, enkä näin ollen aikuisena ole näistä päässyt hänen kanssaan keskustelemaan. Suurajot olivat aina iso tapahtuma ja joka vuosi käytiin katsomassa muutamalla pätkällä Jämsässä tai lähellä. Noin 11-12-vuotiaaksi tosiaan kuljin isäni mukana. Käänteentekevää oli sitten vierailu luokkakaverini kotona. Hän ajoi kartingia ja sieltä kotiin tullessa ilmoitin, että minäkin haluan alkaa ajaa kartingia. Meillä ei tähän kuitenkaan varaa ollut, otin sen raskaasti ja niin yhdessä illassa lähti koululaisen huoneesta Vatasen ja Kankkusen julisteet pois ja vähitellen tilalle alkoi tulla Guns N' Rosesia, Metallicaa ja Slayeria. Kitaran sain ja sillä tiellä meni seuraavat 10 vuotta.

Nuo teinivuodet ja aina 2000-luvun alkuun asti kosketus moottoriurheiluun oli vain käynti mökiltä Ouninpohjaan. Seurasin toki MM-sarjan tuloksia, mutta muuten mielenkiinto oli muualla. Ralli ja edelleen Suomen MM-ralli palasi voimakkaammin elämään toimittajan työn kautta. Olin monena kesänä Jämsässä paikallislehdessä töissä ja muutamana vuonna tein meidän rallilehden sisällön. Se oli ihan mittava projekti ja kunnianhimoinen. Kotimaisten kuskien lisäksi muistan haastatelleeni ainakin Markko Märtiniä ja Petter Solbergia. Rallin aikaan kiersin työn kautta Jämsän alueen rallitapahtumia. Tässäkään kohtaa ei vielä kuitenkaan kiinnostanut mikään muu kuin Suomen MM-ralli.

Isoin käänne ja nykyisen rallin seuraamisen alku tapahtui sen jälkeen, kun tuli muutettua Seinäjoelle. MM-rallista tulikin yhtäkkiä myös kotiseutunostalgiaa. Vuonna 2008 lähdin ekaa kertaa Tapsan mukaan kiertämään koko rallia läpi, toki se taisi tarkemmin olla vain perjantai ja lauantai vielä silloin. 2009 kierrettiin shakedownista Myhinpäähän. Syksyllä 2009 lähdin lankomiehen kaveriksi hänen kotikisaansa Lammille ja satuttiin siihen peltovasuriin, missä oli pientä rypemistä yli kymmenellä autolla. Autojakin oli muuten melkein kolmesataa. Se viimeinen puhallus jo hyvin palaneeseen liekkiin ja tuon jälkeen alettiin vuosi vuodelta aktiivisemmin kiertään myös kotimaan kisoja.

2010 lähdettiin Tapsan kanssa ekaa kertaa ulkomaille katsomaan rallia, se oli kovassa kunnossa olleen IRC-sarjan osakilpailu Barum-ralli. Käytiin Zlinissä seuraavanakin vuonna. 2012 käytiin katsomassa eka MM-ralli ulkomailla eli Saksan MM-ralli ja sillä samalla reissulla vielä kolmannen kerran Zlinissä. Saksa jäikin sitten loppukesän kalenteriin seuraavaksi viideksi vuodeksi. Ruotsissa käytiin, Belgiassa käytiin, Virossa käytiin, Kataloniassa käytiin. 2011 aikoihin aloitin ja Jyskälästä 2012 lähtien varsin aktiivisestikin tein Twitterissä Ralliringin nimellä päivityksiä. Se muodostui isoksi osaksi ralliharrastusta ja sen kautta sain useita hyviä ystäviä ja muitakin kontakteja. Ralli kiinnosti ja reissut vakiintuivat osaksi elämää. Olisihan sitä enemmänkin voinut ralleissa olla, mutta vuosittain tuli sellainen 25-35 penkkapäivää. Olen aina viihtynyt myös kotona ja mökillä.

2024 jälkeen tuli sitten rallilama. Elon Musk oli pilannut Twitterin. MM-sarja oli menossa Saudeihin. Omat penkkapäivät olivat vähentyneet. Marraskuussa 2024 poistin Twitter-tilini ja sen jälkeen en ole juurikaan ollut rallisomessa mukana. Ei ollut RallyTV:n tilausta. Viime vuonna penkkapäiviä tuli viidestä rallista. Tauko teki tehtävänsä ja tänä vuonna kiinnostus on taas kasvanut. Ei se ikinä enää tule olemaan sillä tasolla, mitä se oli 10 vuotta sitten, mutta ei ralli ikinä tule elämästäni poistumaankaan. Rutiininomaisestikin käytynä rallireissut ovat aina ihan parasta. Paikat missä käydään, ihmiset joita tapaa. Eturunki the best. Kun ottaa rennosti, niin nauttiminen on helppoa.

 

[AnttiL]

Suurajot ja Mänttä 200-ajo olivat kesän kohokohtia niin nuoresta kuin muistan, ehkä vuodesta 1989 alkaen. Samoin ralliohjelmat olivat parhaita lastenohjelmia ja pikkuautot tärkeimpiä leluja. Kai se isän innostus on siirtynyt pojalle. MM-rallia seurasin aina Ruutulipun ja Vauhdin maailman kautta. Vuosina 1996-2000 oli ehkä aktiivisin seuraamiskausi kun sarja eli uutta nousua WRC:n myötä ja lähetyksiä näytettiin telkkarissa. Joitain SM-ralleja ja sprinttejäkin tuli käytyä katsomassa eikä Suurajoissakaan riittänyt se lähimpänä kotipaikkaa ollut pikataival, vaan piti käydä useammalla. Noiden vuosien jälkeen ehkä kiinnostus vähän hävisi, tehden pientä uutta tulemista viimeisen muutaman vuoden aikana lähinnä YouTube-nostalgisoinnin kautta.

Jatko-osa vuoden 2014 viestiin: muutama asia sai minut innostumaan uudestaan rallista 2016-2017 taitteessa. Kronologisesti ehkä näin:
1. Kris Meeken veto Ounissa
2. VW:n dieselgate ja sarjasta poistuminen
3. Uudet 2017-autot ja Toyotan mukaantulo
4. Isäksi tuleminen ja harrastuksien keskittyminen enemmän kodin seinien sisälle, mihin sopi rallin seuraaminen puhelimella/läppärillä

Muistelen että ostin WRC+ tilauksen Ruotsin ralliin 2017 ja jo Argentiinan kohdalla seurasin joka pätkän ralliradiosta ja kirjoittelin viestejä foorumeille liveseurannan henkisesti. Kärpänen puraisi uudestaan kunnolla, ja penkalle menin ekaa kertaa "uudestaan" Jyskälään 2017, mutta varovaisesti vain yhdelle pätkälle kuumeisena ja palasin sieltä heti loppuvikonlopuksi kotiin kipeää vauvaa hoitamaan. Loppuvuodesta kävin vielä katsomassa yhden pätkän Tampereen SM-ralliakin ja muutaman vuoden verran tahti oli juuri tällainen, pikainen visiitti MM-ralliin ja toinen kansalliseen kisaan. Vasta 2023 paikkeilla rupesin käymään penkalla useampia kertoja vuodessa ja pääsin MM-ralliinkin useaksi päiväksi. Tänä vuonna saattaa tulla penkkapäiväennätys viime syksynä tapahtuneen vapauttavan elämäntilannemuutoksen vuoksi.

2017 tein myös twitteriin erillisen rallitilin ja tutustuin ylläkirjoittaneeseen Rallirinki-lupatarkastajaan, jonka kanssa meillä löytyi paljon yhteistä rallin lisäksi ja nähtiin livenäkin heti samana vuonna, mutta ei vielä rallipenkalla. Ja jo samana kesänä innostuin selvittelemään Jyväskylän reittejä kun oli keskustelua shikaaneista ja reitin hidastamisesta, halusin selvittää mitkä pätkät olisivat hitaampia ja pienemmillä teillä. Karttoja ei löytynyt netistä, joten ne piti laittaa sinne, ja projekti jatkui sitten moniin kansallisiin ralleihin ja myös ulkomaisiin kisoihin. Sitten rupesi löytymään Suurajopätkistä mielenkiintoisia juttuja joista halusin kertoa ja perustin blogin. Ja seuraavana vuonna heti laajensin blogin koskemaan koko MM-sarjan osakilpailuja. Vuosina 2018-2024 kirjoitin paria poikkeusta lukuunottamatta kaikista MM-ralleista reittiennakot ja katselin kaikki mahdolliset onboardit. Hienoimpia hetkiä on ollut kaivaa youtuben syövereistä matskua esim Chilen tai Turkin tulevista MM-ralleista, joita ei oltu ajettu aiemmin.

No, vastaavasti kuten Teemulla homma loppui kesällä 2024 aika yllättäen. Olin juuri saanut sivutöitä WRC-promoottorilta mutta kun vaihtoehtoina oli olla hiljaa Saudien kritisoinnista tai lopettaa hommat, valitsin jälkimmäisen. Tuhansien seuraajien twitter-tilikin sai mennä roskiin, eikä blueskystä ole löytynyt edes 10% vastaavaa yhteisöä, mutta nopeatempoisempi keskustelu on siirtynyt Discordiin.

Rallin seuraaminen alkoi siis hyvin kapealla kärjellä Suomen MM-ralliin syventyen, siitä laajentuen MM-sarjaan, ja nyt vähitellen myös SM-sarjaan ja F-Cuppiin. Vielä joskus 2022 F-Cupin kisassa oli ihan pihalla että mitä luokkaa tämmönen auto saattaisi ola ja kuka näistä kuskeista ajaa kovaa, nyt alkaa jo nimistä soittaa kelloja. Blogiakin kirjoitan taas varovaisesti lyhyinä juttuina. Ehkä jossain kohtaa jaksan vielä ruveta seuraamaan EM-sarjaakin...