Läksyjä vähän, menestys hyvää

[jaska]

Mihin tämä jaskan käsitys perustuu - oletko kenties opiskellut 'kauppiksessa'?

Pyrkinyt kerran. En opiskelusta tiedä, mutta ainakin pääsykokeissa mitataan suurimmaksi osaksi nippelitiedon hallintaa!
Ett silleen!!!!!!!1

 

[Olga]

Pyrkinyt kerran. En opiskelusta tiedä, mutta ainakin pääsykokeissa mitataan suurimmaksi osaksi nippelitiedon hallintaa!
Ett silleen!!!!!!!1

Olen eräänkin kerran keskustellut eri yhteyksissä termistä "nippelitieto". Sanalla on lähes yhtä monta selitystä kuin on selittäjiäkin. Minulle sana tarkoittaa samaa kuin merkityksetön pikkutieto. Joillekin taas tarkka ja täsmällinen tieto on nippelitietoa, vaikka se olisi ongelmanratkaisun kannalta oleellinen tieto.

Pilkunviilausta harrastetaan jopa oikeudenkäynniksi asti - paikallisessa käräjäoikeudessa esitettiin vahingonkorvausvaatimus virheellisen pilkun sijainnin takia. Kyseessä ei ollut rahamäärään liittyvä pilkku. Kantaja hävisi juttunsa.

 

[jaska]

Olen eräänkin kerran keskustellut eri yhteyksissä termistä "nippelitieto". Sanalla on lähes yhtä monta selitystä kuin on selittäjiäkin. Minulle sana tarkoittaa samaa kuin merkityksetön pikkutieto. Joillekin taas tarkka ja täsmällinen tieto on nippelitietoa, vaikka se olisi ongelmanratkaisun kannalta oleellinen tieto.

Pilkunviilausta harrastetaan jopa oikeudenkäynniksi asti - paikallisessa käräjäoikeudessa esitettiin vahingonkorvausvaatimus virheellisen pilkun sijainnin takia. Kyseessä ei ollut rahamäärään liittyvä pilkku. Kantaja hävisi juttunsa.

Tästä linkistä voi katella HKKK:n viime kevään kyssäreitä. Esim. kysymys 25:
Ceteris-Paribus-olettamus tarkoittaa:
a
b
c
d
(en jaksa vaihteohtoja kirjoittaa)

Mitä muuta tuo mittaa kuin ulkoa lukua. Toki kaikki nuo käsitteet kuuluu osana kauppakorkean opetussisältöön. Mutta ei tuo kirjojen ulkoa lukeminen kerro mitään muuta kuin sitä kellä on hyvät perselihakset...
Ett silleen!!!!!!!1

 

[Sam]

Tästä linkistä voi katella HKKK:n viime kevään kyssäreitä. Esim. kysymys 25:
Ceteris-Paribus-olettamus tarkoittaa:
a
b
c
d
(en jaksa vaihteohtoja kirjoittaa)

Mitä muuta tuo mittaa kuin ulkoa lukua. Toki kaikki nuo käsitteet kuuluu osana kauppakorkean opetussisältöön. Mutta ei tuo kirjojen ulkoa lukeminen kerro mitään muuta kuin sitä kellä on hyvät perselihakset...
Ett silleen!!!!!!!1

Se kertoo myös sen, ketä kiinnostaa sekä mahdollisesti paljastaa myös herkemmin oppivat/muistavat henkilöt

 

[Hurmurisija]

Tästä linkistä voi katella HKKK:n viime kevään kyssäreitä. Esim. kysymys 25:
Ceteris-Paribus-olettamus tarkoittaa:
a
b
c
d
(en jaksa vaihteohtoja kirjoittaa)

Mitä muuta tuo mittaa kuin ulkoa lukua. Toki kaikki nuo käsitteet kuuluu osana kauppakorkean opetussisältöön. Mutta ei tuo kirjojen ulkoa lukeminen kerro mitään muuta kuin sitä kellä on hyvät perselihakset...
Ett silleen!!!!!!!1

Mitä siellä mielestäsi pitäisi kysyä? Millainen kokeesta pitäisi tehdä, että se olisi mielestäsi oikeanlainen ja mittaisi oikeita asioita?

 

[Stig Helmer]

Jaska vaikuttaa vain kakteralta, kun ei päässyt "kauppikseen"!
Kyllä mahd. kauppatieteiden maisterin pitäisi tuollainen "nippelitieto" osata. No, enpä viitsikään enää toistaa näitä asioita, jotka on täällä jo n. 10 kertaa mainittu.

 

[Olga]

Tuossa jaskan mainitsemassa esimerkissä peräpään lihaksia paremmin auttavat onnistumaan yläpään toiminnot. Asioiden ymmärtäminen auttaa ratkomaan myös pääsykoeongelmia paljon paremmin kuin ulkoa osaaminen. Ett tälleen!!!!!2

 

[Archie]

Jaska sattui valitsemaan hauskan esimerkin, sillä kyllä jokaisen ekonomin tai ekonomistin pitää tietää mitä ceteris paribus tarkoittaa - aivan perusjuttu.

 

[Stig Helmer]

Aika helppoja nuo "kauppiksen" pääsykoekysymykset - monivalintatehtäviä, joihin oikein vastaamiseen vaaditaan kaikista eniten hyvää muistua ja tietysti motivaatiota/perslihaksia.

Eli siinä mielessä jaska on hyvinkin oikeassa, ei noiden perusteella voi eritellä kenessä on potentiaalia hyväksi ekonomiksi, koska itse asioiden ymmärtämistä ei periaatteessa kysytä lainkaan.

 

[Stig Helmer]

Tässä vertailun vuoksi oikeustieteellisen valitakoe: http://www.helsinki.fi/oik/tdk/valintakokeet/2004/teht-suomi.pdf

Tuollaiset kysymykset, kuten "arvioi" jne. kertovat huomattavasti enemmän henkilön kyvystä ymmärtää aiheen asioita kuin monivalintalotto, vaikka loppupeleissä perustuvatkin ulkoa opetteluun, muttei niinkään ehkä ns. "nippelitiettoon"!

 

[Myllis]

Jos aiot opettajaksi, niin sinun pitää osata opetettavat asiat ulkoa, jotta voit opettaa! Jos et osaa opetettavaa asiaa edes itse, niin sinut nauretaan ulos luokasta! Se siitä ulkoaoppimisesta:thumbup:

Hopi hopi.

Tuo on taysin omaa mielikuvaa ilman mitaan faktaa...
(riippuen tietty minka alan opettajasta puhut)

Muutama koulukaverini on opettajia ja yksi niista soittaa minulle jatkuvasti liittyen matikkaan ja kemiaan.
Jokainen heista on todennut kuinka hauskaa on kun joskus oppilaat osaavat asiat paremmin. Ja jokaisella naista on virka ja ovat suhteellisen hyvin hommansa hoitaneet.

Myos aikanaan oman lukioni ATK maikka osasi asiat huonommin kuin mina. Jouduin monta kertaa opettamaan hanen puolestaan ja han vain naureskeli. Antoi mulle vain ysin koska olin liikaa kuulemma poissa (alle puolet tunneista).

 

[Myllis]

Toi on tietysti alakohtaista hyvät herrat

Pääsykokeissa on tarkoitus mitata niitä taitoja, joita opiskelussa tarvitaan. Kauppakorkeassa tai oikeustieteellisessä opiskelu vaatii nopeaa tehokasta oleellisen tiedon omaksumista valtavista asiakokonaisuuksista. On luonnollista, että tätä taitoa pyritään myös pääsykokeessa mittaamaan. Vastaavasti luonnontieteellisillä aloilla suositaan taitojen soveltamista ja asioiden perinpohjaista ymmärtämistä. Mitä paremmin opiskelijat soveltuvat alalleen, sitä vähemmän keskeytyksiä tulee.

Aikalailla samaa mielta, ainakin oma kokemus tukee tuota mielipidetta. :thumbup:

 

[312T4]

Hopi hopi.

Tuo on taysin omaa mielikuvaa ilman mitaan faktaa...
(riippuen tietty minka alan opettajasta puhut)

Muutama koulukaverini on opettajia ja yksi niista soittaa minulle jatkuvasti liittyen matikkaan ja kemiaan.
Jokainen heista on todennut kuinka hauskaa on kun joskus oppilaat osaavat asiat paremmin. Ja jokaisella naista on virka ja ovat suhteellisen hyvin hommansa hoitaneet.

Myos aikanaan oman lukioni ATK maikka osasi asiat huonommin kuin mina. Jouduin monta kertaa opettamaan hanen puolestaan ja han vain naureskeli. Antoi mulle vain ysin koska olin liikaa kuulemma poissa (alle puolet tunneista).

Onpa siellä olleet kiltit oppilaat:thumbup: Parempi ne asiat on kuitenkin osata ulkoa; jos et osaa, niin ethän sitten voi edes kertoa mitään jänniä juttuja ja selittää asioiden syitä ja seurauksia! Ainakin reaalin opettajien on syytä osata asiat ulkoa! Tässä se aloittelevan opettajan kovin homma onkin! Itselläkin piti aluksi kirjoittaa kysymysten vastaukset muistiin kirjaan, jotta tiesi vastaukset! mutta, kun opetat asiat 10 kertaa, niin opit asiat ulkoa!

 

[312T4]

Sijaisopettajien ongelma on aina siinä, kun ne eivät yleensä hallitse opetettavia asioita: homma menee hulinaksi:nope:

 

[Puupää]

Ja jos tulee sijaiseksi tunniksi-pariksi niin ei paljoa ehdi pääsemään kärryille missä mennään ja mitä kaikkea varsinainen ope on "ohi kirjojen" kertonut.

 

[Puupää]

"Nippelitiedosta":

Kyllä mua ottaa aivoon juuri joidenkin aineiden pääsykokeissa että ne pääsee sisään jotka osaavat jokaisen pilkunkin paikan ulkoa. Kysymyksetkin ovat kompa-osastoa ja vaihtoehtoihin on vähintäänkin luu ellei koko koira haudattuna.
Aikuisopiskelijoiden luennolla yksi professorikin valitteli tätä ja perustelu on, että jos olisi asiallisemmat suorat kysymykset niin piste-eroja hakijoihin ei tulisi ja siksi ovat kimurantteja. Siis puhtaasti teknisestä asiasta on kyse. Avoimet kysymykset taas työllistävät liikaa vaikka käsittääkseni tähän suuntaa oltaisiin enemmän menossa. Pidemmät vastaukset kertoisivat mielestäni itse asian osaamisen lisäksi myös henkilön kypsyydestä opiskelijaksi, jolla on suuri merkitys siihen miten suoriutuu itse pääasiasta.
Yhtenä esimerkkinä oli hrnkilö joka oli avoimessa opiskelut yli 100 ov:ta eikä ole päässyt "erikoistapauksena" sisään. Ei hänellä ole motivaatiota alkaa pänttäämään puolta vuotta jotain alkeiskirjaa vain päästäkseen tutkinto-opiskelijaksi. Perheellinen, työelämässä jne.

 

[Giffen:[]

Yleensä kun jotain asiaa ei ymmärretä, se suu alkaa käymään "ei tätä mihinkää tarvita! ihan typerää pilkunviilausta!". Lukiossakin ne oppilaat, jotka valittelivat derivaattojen turhuudesta pitkässä matematiikassa siirtyivätkin lyhyeeseen matikkaan n. kuukauden sisällä. Ehkä he olivat sanomisissaan oikeassa, mutta valittaminen johtui silti siitä, että asiat koettiin liian vaikeiksi. Itsekkin pidän ruotsia typeränä ja turhana oppiaineena, jota ei normaali ihminen oikeassa elämässään tarvitse. Varmasti asiaan on ollut osuutta myös sillä, että olen luokattoman huono kyseisessä kielessä.

Mahtavatko siis pääsykokeiden nippelivaatimuksista valittaminen johtua lähinnä huonoista kokemuksista En tiedä sitten. Itse olisin päässyt jokaiseen hakemaani paikkaan ja pidän systeemiä vallan mainiona.

 

[jaska]

En kyllä tunne ketään (pikasesti laskien 8 kaveria opiskelee, tai on valmistunut kauppakorkeasta) joka kehuisi tuota pääsykoesysteemiä.

Kyllähän kaikki tietää, että syy miksi se on käytössä on juuri mutkun mainitsema käytännöllisyys :nope:

Mielestäni Eurooppalainen tapa "Kaikki sisään, huonoimmille potkut" on paljon parempi :ahem:
Ett silleen!!!!!!!!!

 

[Puupää]

Eurooppalainen malli olisi jees! :thumbup:

Antaisi myös motivaatiota opiskeluun kun todella pitäisi näyttää taitonsa erottuakseen joukosta työnhakutilanteessa. Nyt on noita kiintiöitä, ettei vaan tule liikaa vaikkapa lääkäreitä että pystyvät pitämään korkeaa palkkatasoaan yllä kun ei ole kilpailua.

(PS. Itselläni ei ole huonoja kokemuksia pääsykokeista...)

 

[Sam]

(PS. Itselläni ei ole huonoja kokemuksia pääsykokeista...)

Ei minullakaan, yhteen hain ja sain pääsykokeista täydet, minkä perusteella pääsin kouluun sisään. Lukiosta lähtöpisteet olivat surkeat.