Puolet yläasteikäisistä sallisi lievän ruumiillisen kurituksen
20.11.2006 15:11 (Päivitetty 20.11.2006 17:03)
Suomen Unicefin teettämän tutkimuksen mukaan lähes puolet yläasteikäisistä koululaisista sallisi lapsen lievän ruumiillisen kurittamisen.
Moni tutkimukseen vastannut nuori luuli, että ruumiillinen kuritus on sallittua lain mukaan. (RIITTA HEISKANEN)
Hyväksytkö lasten kurittamisen kasvatuskeinona?
- Väärin, väärin!
Sellainen on Tampereen Tesoman yläastetta käyvien Inka Ylisarkin, 15, ja Sukanga Ninkammeen, 16, mielipide lasten ruumiillisesta kurittamisesta.
- Ei saa lyödä eikä saa huutaa, sanoo Sukanga eli Sukke.
- Ei saa lyödä, eikä mielellään saa tukistaakaan, sanoo Inka.
Molempien tyttöjen mielestä on tärkeää, että vanhemmat ymmärtävät lapsiaan ja että lapset voivat kotona puhua ongelmistaan. Omia lapsiaan he eivät ainakaan aio kurittaa ruumiillisesti.
Sampolan yläastetta käyvän Janne Tammisalon, 13, mielestä ruumiillinen kurittaminen on pahoinpitelyä.
- Mieluummin kasvatan omat lapseni sanomalla kuin lyömällä tai tukistamalla, sanoo Janne.
Roope Poutanen, 16, ei ole enää yläasteella vaan lukiossa. Hänen mielestään lyöminen on väärin, mutta ala-asteikäistä lasta voi joskus tukistaa tai antaa luunapin. Teini-iässä sellainen ei enää tehoa.
- Lasta ei saa vahingoittaa, mutta kyllä luunapin voi antaa. Raja on aika vaikea määritellä, Roope sanoo.
- En mä itse kyllä haluaisi käyttää omien lasteni kanssa ruumiillista kuritusta.
Mieluummin pyrkisin siihen, että sitä ei tarvita, hän jatkaa.
Moni yläasteikäinen myös luulee ruumiillisen kurituksen olevan sallittua Suomen lainsäädännössä. Sen sijaan oppilaiden selvä enemmistö katsoo, että kurittamisesta on enemmän haittaa kuin hyötyä lapsen kasvattamisessa.
- Pojat ovat kurittamisen suhteen tyttöjä hieman "sallivampia", totesi ohjelmajohtaja Inka Hetemäki Suomen Unicefista esitellessään tutkimusta Helsingissä Lapsen oikeuksien päivänä maanantaina.
Kolmannes uskoi tukistamisen olevan sallittua
Oppilaista kolmannes uskoi esimerkiksi tukistamisen olevan lain mukaan sallittua, vaikka lapsen ruumiillinen kuritus kiellettiin Suomen laissa jo vuonna 1984.
Lasten suhtautuminen ruumiilliseen kuritukseen on itse asiassa hyvin samankaltaista kuin aikuisten. Lastensuojelun Keskusliiton muutama kuukausi sitten julkaiseman tutkimuksen mukaan nimittäin kolmannes aikuisista suhtautui ruumiilliseen kuritukseen myönteisesti.
- Miehet hyväksyivät ruumiillisen kurituksen hieman naisia enemmän, mutta sitä käyttäjissä on yhtä paljon miehiä kuin naisia. Ja mitä rankemman väkivallan puolelle mennään, esimerkiksi lapsensurmiin, äidit ovat enemmistönä, totesi tutkija Heikki Sariola Lastensuojelun Keskusliitosta.
Tiedottamista kaivataan lisää
Jos lähes puolet koululaisista sallisikin lievän ruumiilliseen kuritukseen, yli 60 prosenttia heistä kuitenkin katsoo, että kurituksesta on enemmän haittaa kuin hyötyä lapsen kasvattamisessa.
Tässäkin asiassa pojat arvioivat tyttöjä useammin kurittamisen olevan tehokas keino lapsen kasvattamisessa ja oppimisessa. Sen sijaan tytöt arvioivat selvästi poikia useammin kurituksesta olevan enemmän haittaa kuin hyötyä kasvatuksessa sekä heikentävän myös lasten itsetuntoa ja -luottamusta.
Lasten erityisoikeudet tuntemattomia yli puolelle
Tutkimuksessa luodattiin myös muun muassa sitä, miten hyvin yläasteikäiset tuntevat lasten oikeudet. Selvisi, että 60 prosenttia heistä ei tiennyt tai ei osannut sanoa, että lapsilla on erityisoikeudet.
Vuonna 1989 YK:ssa päätettiin lapsen oikeuksien sopimuksesta, joka Suomessa tuli voimaan 1991. Yhdessä sen artikloissa todetaan, että valtioiden tulee saattaa sopimuksen päämäärät aikuisten ja lasten tietoon.
- Suomi on saanut huomautuksia sopimuksen päämäärien puutteellisesta tiedottamisesta, Inka Hetemäki sanoi.
Tämä oli yhtenä syynä siihen, että Suomen Unicef tutki yläasteikäisten mielipiteitä ja tietoja lasten ja ihmisoikeuksista.
- Unicefin tavoitteena on, että jokainen lapsi ymmärtää ja tietää, että kaikilla maailman lapsilla on yhtäläiset ihmisoikeudet ja oikeus jäädä eloon, Hetemäki korosti.
Pakolaisten määrä tutkittujen mielestä liiallinen
Ohjelmajohtaja Inka Hetemäki piti hälyttävänä tutkimuksen tulosta, jonka mukaan 38 prosenttia yläasteikäisistä katsoi, että Suomessa on liikaa pakolaisia. Lisäksi peräti yli 40 prosenttia arvioi, että Suomessa on enemmän tai yhtä paljon pakolaisia kuin muissa Euroopan maissa.
- Ja itse asiassahan meillä on liki main vähiten pakolaisia Euroopan maista, Hetemäki huomautti.
Myös tietämys lasten oikeuksista vaihtelee. Vammaisen lapsen yhtäläisistä oikeuksista tietää 80 prosenttia vastanneista, mutta vain 56 prosenttia sanoi pakolaislapsille kuuluvan lain mukaan samat oikeudet kuin muillekin lapsille. Tyttöjen ja vanhempien ikäluokkien tietämys myös tämän suhteen on selvästi poikia parempi.
Tutkimuksen teki TNS Gallup lokakuussa lähettämällä tutkimuslomakkeet kymmeniin kouluihin eri puolilla maata. Kyselyyn vastasi liki 1 800 oppilasta. Tutkimuksen tilastollinen virheraja on 2,3 prosenttiyksikköä suuntaansa.
STT