Aivan loistavat fiilikset on kyllä. Sellainen... ei nyt krapula, mutta oikein hyvä ja raukea olo.
Ja rapoa pitäis..? Noh, jos lyhyesti jotain:
Kirkkoon mentiin silleen, että mä menin aiemmin, jotta ehdin sinne sakastiin ennen ku mekapeipe tulee, jotta en näe häntä liian aikasin. Sakastissa best manin, papin ja kanttorin kanssa lätistiin hetki niitä näitä. Itsellä jonkinlainen jännitystila päällä. Ei kuitenkaan kovin paha.
Sitten tulikin aika lähteä. Mentiin best manin ja kaason kanssa alttarille ja Kuula alkoi soimaan. Mekapeipe tuli pääovelle morsiusneitojen kanssa ja lähti kävelemään alttaria kohti. Mua kylmäs. Se näky oli yksinkertasesti niin kaunis. Lähdin kävelemään käytävää pitkin ihan liian nopeasti, ja kun kohdattiin, jäin hetkeksi katsomaan tulevan rouvan silmiin.
Käveltiin sitten yhdessä alttarille, missä papin jutellessa nieleskelin jatkuvasti, ja katselin sivusilmällä mekapeipeä. Ihan käsittämättömän kauniina oli hän.
Jossain vaiheessa sitten tuli kysymysten ja vastausten aikakin, ja... noh, vastattiin molemmat myöntävästi. Asettelin sormuksen mekapeipen sormeen, mutta eihän se mennyt kunnolla, kun hällä oli sellaset hanskat käsissään. Sit saatiin suudella. Oli niin hyvä juttu, että tein sen kahdesti siinä. Jälkimmäisellä kerralla pienen yllärin kera, jota muut eivät huomanneet, mut ei siitä sen enempää.
Sitten siitä kohta lähdettiinkin kävelemään aviopuolisoina kirkon käytävää pitkin, ja sivuhuoneen (eli kirkon WC:n) kautta riisisateeseen.
Autolla siitä sitten juhlapaikalle kättelemään ja halailemaan ihmisiä mentiin.
Ohjelmaa oli järkätty silleen mukavan väljällä aikataululla, että ei ollut missään vaiheessa kiire kenelläkään mihinkään, ja tupakoitsijatkin ehtivät röyhytellä rauhassa, ja taskumattien sisältöihin ehdittiin tutustua kulman takana kaikessa rauhassa.
Häävalssin odotus oli mulle aivan kamalaa, koska en osaa tanssia, en tykkää tanssimisesta, enkä varsinkaan huomion keskipisteenä olemisesta. Mekapeipe rauhoitteli, ja sitten sen aika tulikin jo. Intron soidessa nousin ja kumarsin rouvalle. Hetki vielä... introa pieni pätkä vielä, ja sitten mentiin. Ja hyvinhän se meni. Tuskin olis tanssikisassa montaa pistettä herunut, mutta mitäpä siitä. Täyden kympin suoritus se silti oli, vaikka itse sanonkin. Yks säkeistö ja kertsi, sitten nyökkäys best manille, ja kohta hääväki tanssi Viikatteen tahdissa.
Häävalssin jälkeen livebändi alkoi soittonsa, ja mä tanssin vielä kaason kanssa seuraavan valssin.
Siinä ohjelmien tuoksinassa sitten tuli sellastakin ohjelmaa, jossa ei enää hääparin tarvinnut olla keskipisteenä, ja saatiin hetki olla ihan rauhassakin pöydässämme. Siinä istuessa ja toisten kommelluksia katsellessa sitten katsoin mekapeipeen ja tunsin miten äänet muuttuivat hälyks, kunnes katosivat kokonaan, ihmiset läheltä sumenivat ja katosivat, eikä maailmassa tuntunut olevan ketään muuta kuin me kaks. Mieletön tunne.
Vieraat vähenivät vähitellen, mutta menoa oli silti. Itse otin koko illan aikana vaan muutaman lonkeron, ku en halunnut pilata iltaa millään känniörvellyksellä. Muut joivat meidänkin edestä, ja kaikilla vaikutti olevan kivaa muutenkin, joten mekin olimme paikalla myöhempään ku alun perin oltiin ajateltu. Ei meillä mitään lähtöaikaa ollutkaan, mut suunnitelmissa oli mennä vielä kahdestaan syömään paikalliselle Seurahuoneelle. Se sitten jäi, mutta hauskanpidon vuoksi se ei haitannut.
Yhden jälkeen yöllä sitten vaihteeks halailtiin ja käteltiin ihmiset, ja meidät kyydittiin Seurahuoneelle, jossa oli sviitti varattuna. Siellä laitettiin heti sauna lämpiämään. Sitten saunottiin ja olihan siinä se hääyökin sitten.
Aamulla laitoin ekaks saunan lämpenemään, ja sitten lämmiteltiin muuten vaan. Puolen päivän aikaan huoneeseen tuotiin aamiainen, jonka nautittuamme käytiin vielä saunassa. Sitten lepäiltiin siinä jonkun aikaa, ja pakkailtiin kamoja pikku hiljaa. Sitten hissukseen kävellen sillan yli kotiin.
Tämä päivä on mennyt sit univelkoja maksellessa ja dvditä katsellessa.
Koko paketista, järjestelyistä ja muista täytyy sanoa, että kaikki oli aivan täydellistä. Polttareista tähän päivään saakka. En keksi, mikä olis voinut olla paremmin.