Noh vastaanpas oman mielipiteeni itse kysymykseen.
Minun mielestäni puoliso ei saisi olla sellainen, jonka seurassa ei viihdy ja jonka kanssa seurustelu on enemmän tai vähemmän väkinäistä. Minun on todella vaikea asettaa minkäänlaisia muita kriteerejä, koska ihmiset on niin erilaisia. Mitä enemmän on ehdottomia kriteerejä, sitä pienempi todennäköisyys on sille, että ihan oikeasti löytää sen elämänsä rakkaan.
Väitän, että todennäköisesti sellainen, johon kolahtaa ihan superlujaa, omaa jonkin ominaisuuden, josta ei ehkä itse niin paljoa pidä. Mutta suurinosa tällaisista asioista muuttuu siinä vaiheessa mitättömiksi, kun oikein kunnolla kolahtaa. Näin minä uskon.
Itsehän tietysti voisin sanoa ettei mun kumppani voisi olla laiskotteleva sohvaperuna, koska sellainen ei tulisi mun kanssa toimeen. Harrastan kuitenkin niin paljon liikuntaa, ettei yhteisymmärrystä varmaan tulisi. En silti poissulje sitäkään vaihtoehtoa, koska ikinä ei voi tietää. Mitä jos sillä "sohvaperunalla" onkin jokin oma kiva harrastus, josta minä en piittaa? Hän voisi sitten harrastaa sitä mukavasti silloin kun itse olen lenkillä. Ja naps! Liikunnallisuus-"ongelma" on sillä ratkaistu ja elämä on ihanaa.
Esa mainitsi ekalla listallaan muutamia asioita, jotka loppujen lopuksi ovat 107% merkityksettömiä kun puhutaan toimivasta parisuhteesta. Mustalainen, yksinhuoltaja ja somali. Ne ovat vain kosmeettisia asioita. Noihin rotuihin liittyy paljon ennakkoluuloja, joista osa pitää paikkansakin, mutta en minä ainakaan antaisi samantien pakkeja, jos joku mukava Hulda osoittaisi mielenkiintoaan.
Voihan jopa mustalaisissa olla poikkeavia tapauksia. Mistä sitä tietää?
Yksinhuoltajissa taas ei mielestäni ole mielestäni mitään miksi heidät pitäisi jättää samantien tutustumatta väliin.
Nuo kolme muuta oli sitten sellaisia, mitkä voivat oikeasti jotain vaikuttaakin. Hihhuli, tyhmä ja ruma. Nämä asiat liittyvät luonteeseen ja ulkonäköön. On varmasti totta, että jos luonne mättää, niin ei suhteesta tule mitään. Vastaavasti miellyttävä ulkonäkökin vaikuttaa paljon suhteen laatuun. Eihän siitä tulisi mitään jos ei kumppani nostaisi minkäänlaisia seksuaalisia haluja..
Minun mielestäni puoliso ei saisi olla sellainen, jonka seurassa ei viihdy ja jonka kanssa seurustelu on enemmän tai vähemmän väkinäistä. Minun on todella vaikea asettaa minkäänlaisia muita kriteerejä, koska ihmiset on niin erilaisia. Mitä enemmän on ehdottomia kriteerejä, sitä pienempi todennäköisyys on sille, että ihan oikeasti löytää sen elämänsä rakkaan.
Väitän, että todennäköisesti sellainen, johon kolahtaa ihan superlujaa, omaa jonkin ominaisuuden, josta ei ehkä itse niin paljoa pidä. Mutta suurinosa tällaisista asioista muuttuu siinä vaiheessa mitättömiksi, kun oikein kunnolla kolahtaa. Näin minä uskon.
Itsehän tietysti voisin sanoa ettei mun kumppani voisi olla laiskotteleva sohvaperuna, koska sellainen ei tulisi mun kanssa toimeen. Harrastan kuitenkin niin paljon liikuntaa, ettei yhteisymmärrystä varmaan tulisi. En silti poissulje sitäkään vaihtoehtoa, koska ikinä ei voi tietää. Mitä jos sillä "sohvaperunalla" onkin jokin oma kiva harrastus, josta minä en piittaa? Hän voisi sitten harrastaa sitä mukavasti silloin kun itse olen lenkillä. Ja naps! Liikunnallisuus-"ongelma" on sillä ratkaistu ja elämä on ihanaa.
Esa mainitsi ekalla listallaan muutamia asioita, jotka loppujen lopuksi ovat 107% merkityksettömiä kun puhutaan toimivasta parisuhteesta. Mustalainen, yksinhuoltaja ja somali. Ne ovat vain kosmeettisia asioita. Noihin rotuihin liittyy paljon ennakkoluuloja, joista osa pitää paikkansakin, mutta en minä ainakaan antaisi samantien pakkeja, jos joku mukava Hulda osoittaisi mielenkiintoaan.
Voihan jopa mustalaisissa olla poikkeavia tapauksia. Mistä sitä tietää?Yksinhuoltajissa taas ei mielestäni ole mielestäni mitään miksi heidät pitäisi jättää samantien tutustumatta väliin.
Nuo kolme muuta oli sitten sellaisia, mitkä voivat oikeasti jotain vaikuttaakin. Hihhuli, tyhmä ja ruma. Nämä asiat liittyvät luonteeseen ja ulkonäköön. On varmasti totta, että jos luonne mättää, niin ei suhteesta tule mitään. Vastaavasti miellyttävä ulkonäkökin vaikuttaa paljon suhteen laatuun. Eihän siitä tulisi mitään jos ei kumppani nostaisi minkäänlaisia seksuaalisia haluja..
Viimeksi muokattu:
