Monet kiitokset onnittelijoille!:ahem:
Juhlat olivat tosiaan lauantaina, aluksi kotonani perinteinen kahvitilaisuus sukulaisille, tuttaville, kyläläisille ja virallisille vieraille. Muutamat puheet piti kuunnella, jos kerta julkisen kutsun lehtiin laittaa. Vaimo luikautti muutaman laulun yksin ( Nuoruustango ja Tiet ) tai kavereidensa kanssa. No, "Suomen parhaan naiskuoron kantavat voimat"(
) lauloivat kyllä upeasti mm. Heikki Sarmannon Nocturnen ja oman sovituksensa Suudelmin suljetuista kirjeistä.
Ja taisi siellä olla "Päivääkään en vaihtaisi pois"... Noin 85-90 vierasta kävi kotona.
4, 5 tunnin jälkeen olikin kiire Lohimaan saunoille. Miesten saunaan olin kutsunut n 20 elämäni varrella "tutuimmaksi ja läheisimmäksi" tullutta kaveria.
Vajaan parin tunnin saunomisaika oli vaan niin rajallinen... Loppuillaksi Lohimaalle tuli yht n 80 vierasta, joille tervetulomalja + iltapala loimulohesta ja kakkukahvit. Hieman ohjelmaa ja vaimon lauluja sekä Big Bad Bears soitti pari tuntia juurevaa musiikkia! Erittäin hauska ilta!
Sunnuntai valkeni kuulaana kirkkaana syysaamuna!
Katsoin pitkään makuuhuoneen ikkunasta tätä uuteen päivään nousevaa maalaismaisemaa, vihertäviä peltoja, oikeasti esi-isien työsarkaa, tuulessa lepattavia värikkäitä lehtipuiden lehtiä, jylhiä tummia havupuita, lentäviä lintuja, valoa, kirkkautta, pilvenhattaroita, aavaa avaruutta.
Silloin tunsin, miten äärettömän kiitollinen olen ELÄMÄlle, jota olen elänyt.
On tietysti ollut suruja ja murheita, huolia erilaisista asioista, pettymyksiä ja muuta mielipahaa vaipua vaikka syvään itsesääliin tai katkeruuteeen.
Syvällä sielussa on kuitenkin aina lepattanut elämänjanon liekki, koskaan ei kuitenkaan sammunut täysin. Aamuinen hetki oli yksi elämäni koskettavampia. Jotenkin tunsin, että joku jossain hymyili minulle. Olin melkein yhtä maan ja taivaan kanssa!
Toivottavasti muistan tuon hetken elämäni loppuun asti!