Rengaskohtaisia muistoja menneiltä ajoilta

[CCMK]

Kauden 1989 Ranskan Grand Prix Paul Ricardin radalla oli kaudella 1989 melkoisen erikoinen kilpailu kaikkiaan. Aikanaan taisi olla tällä foorumilla kyseinen kilpailua koskeva ikioma toikkikin kun katsoin tuossa joitakin viikkoja sitten vanhempia toikkeja menneiltä vuosilta. Paul Ricardin kilpailuviikonloppuna sattui ja tapahtui kuljettajarintamallakin. Benettonin Johnny Herbert joutui luovuttamaan ajopaikkansa osin painostuksen alaisena. Tallipäällikkö Peter Collinsin ja Flavio Briatoren välillä oli ollut kaudesta 1989 lähtien enemmän tai vähemmän valtataistelua joka oli kärjistynyt jo Montrealissa.

Flavio Briatore käytti härskistikin valtasuhteitaan Benettoniin ja Benettonin omistajat sittemmin tekivät monin tavoin Collinsin työn vaikeaksi. Merkittävimpiä seikkoja oli muun muassa Johnny Dumfriesin ja Gary Brabhamin päästämättömyys ajamaan Benettonin autoa Ranskaan pitkälti valtataistelun seurauksena.

Lopulta enemmän tai vähemmän erikoisena kompromissina Michele Alboreton oltua tavoittamattomissa Tyrrelliltä poislähtemisen seurauksena Benettonin paikka meni McLarenin kakkostestaajaksi alennetulle Emanuele Pirrolle. Pirro oli ollut aikaisemmin McLarenin ykköstestaaja, mutta hänet oli alennettu kakkostestaajaksi varsinaisen päätestaajan paikalta ja silti kaikesta huolimatta Tyrrelliä kisoissa ajavan Jonathan Palmerin ottaessa haltuun päätestaajan paikan.

Pirrolla ei ollut käytännössä paljonkaan ykköstestaajana edellisellä kaudella siltikään ollut töitä. Suurimman osan vuotta 1988 hän oli ajanut Hondan testejä Japanissa Suzukan radalla ja kaudella 1989 hänen ainoa merkittävän sitova rooli kakkostestaajana oli ollut ajaa Suzukassa. Kauden ensimmäiset muut testinsä ja kisa-autolla ajamiset olivat ironisesti hoituneet yhden McLarenin testipäivän jälkeen Benettonilla. Toisaalta Pirron oma tekninen palaute oli tärkeää Benettonin uuden automallin kehittämisessä. Kun Pirrolle ylipäänsä selvisi hänen ajamisensa Ranskassa hänellä olivat lennot myöhässä ja aikaeroväsymys painoi päälle.

Ron Dennis ei missään nimessä kieltäytynyt ja syy sille oli tavallaan vielä helpompi kaudella 1989 kuin vuonna 1988 olisi ollut. Pirro oli McLarenin kakkostestaajana käytännössä hyödyllinen työrukkanen minkä pystyi käytännössä heittämään aina menemään kun ei tarvinnut. Sama homma toisaalta oli myös Palmerinkin kanssa sinällään. Dennisin testikuljettajien sinällään oleva huono kohtelu ei tulisi jäämään lajissaan viimeiseksi.

Yannick Dalmas vuorostaan sai potkut Lola-Larrousselta koska hän ei ollut toisaalta toipunut kunnolla Legioonalaistaudista ja lisäksi vielä oli muutenkin enemmän tai vähemmän haaskannut tallin aikaa menemällä liian aikaisin takaisin rattiin. Kunnollisella kuntoutumisella Dalmas olisi voinut hyvinkin palata talliin paremminkin, mutta valitettavasti sinällään normaali ja hyvä idea palata kilpailemaan kostautui pahoin.

Sittemmin Dalmas joutui maksamaan paikastaan AGS:lle jonka kanssa neuvottelut alkoivat lähes välittömästi hänen poistuttuaan Lola-Larrousselta. Hänen korvaajaksi tuli pientä rahasummaa mukanaan tuonut Eric Bernard. Bernardin maksurahat riittivät alustavasti kahteen kisaan ja tarvittaessa ajoja olisi kaikkiin muihin kilpailuihin paitsi Estoriliin ja Suzukaan sillä Bernard ajoi F3000-sarjaa. Tyrrellin rattiin vuorostaan Alboreton tilalle tuli nuori ranskalainen Jean Alesi joka tuntui vakuuttavan kaikki kaikessa mitä hän teki autourheilussa ja siitä myös Ken Tyrrell piti paljon viikonloppuna. Hänen sopimuksensa oli varsin samanlainen ja alustavasti Estoril ja Suzuka olivat ajamattomissa F3000-sarjan takia.

Muutoin ajot kävivät milloin tahansa. Viimeinen uusi kuljettaja oli Martin Donnelly jonka ajot Suzukassa ja Adelaidessa 1988 Lotuksella olivat jääneet toteutumatta. Kaudella 1989 hän edelleen vietti turhauttavasti vain testaten ja enin osin vain Suzukan radalla Japanissa. Donnelly sai tiedon kisapaikasta Ranskaan vasta kuultuaan Derek Warwickin loukkaantuneen mikroautoilukilpailussa selkäänsä ja olkapäätään.

Ja vähän ironisesti hän ei ehkä olisi saanut sitäkään sillä Jackie Oliver oli aluksi kysynyt Jean Alesia ajamaan Arrowsilla, mutta hänet oli jo varattu Tyrrelille joka oli toki ollut rajallisesti kiinnostunut myös Donnellysta. Donnellyn ajon Paul Ricardissa Peter Warr hyväksyi ja siten hän sai ajaa ja kun vielä Derek Warwick itsekin kehui Donnellyn ajotaitoja niin Dublinin mies sai ajaa uransa ensimmäisen kilpailun ironisesti Arrowsilla Lotuksen sijaan.

Rengastaktisesti arvioiden ja sanottuna Pirellille Paul Ricardin rata oli edelliseen Pirellin rengaspolveen ja formulavisiittiin verrattuna täysi painajainen ajettavaksi. Martin Brundle Brabhamilla esikarsiutui mikä oli jo itsessään suuri järkytys ja Andrea de Cesaris edelliskilpailun kolmospaikalta karsiutui. Perjantaina aika-ajossa de Cesaris oli hajottanut autonsa kanttarin ylittämisestä johtuneesta rajusta kolarista, lauantaina vapaissa harjoituksissa moottori oli hajonnut ja lauantaina jo hänen tallikaverinsa Alex Caffin Purkkarenkaiksi haukkumat Pirellin aika-ajorenkaat olivat hajonneet alle naurettavan nopeasti Dallaran auton alta. Lisäksi toivottomuutta pahensi moottorivaurio. Caffikin selvisi vain hädin tuskin mukaan kilpailuun. Vähän yli kymmenys erotti tallikaverit toisistaan karsiutumisen ja selviytymisen välillä.

Luis-Perez Sala, Christian Danner ja Roberto Moreno karsiutuivat myös kilpailusta. Sala ja Danner olivat vielä vakuuttavia, mutta Morenon viikonloppu oli pielessä jatkuvalla vanhalla autolla ajamisen takia lauantain aika-ajon viimeisiä minuutteja lukuun ottamatta. Silloin Moreno sai uuden auton alle ja teki edes paremman ajan vaikka jatkoon ei tietenkään se riittänyt. Vielä sekunti olisi pitänyt parantaa ja Moreno paransi perjantain ajastaan 3,5 sekuntia uudella autolla.

Kilpailun omanlainen yllättäjä oli alustavasti Onyx-talli jonka molemmat kuljettajat eli Stefan Johansson ja ensimmäistä kertaa lähinnä karsinnoissa aikaansa viettänyt Bertrand Gachot pääsivät kilpailuun. Dramaattinen ensimmäinen lähtö oli tuottaa pahankin näköisen onnettomuuden Mauricio Gugelminille, mutta siitä selvittiin. Vara-auton murheet tosin pilasivat Gugelminin päivän.

Nigel Mansell ajoi myös oikean rengastaktiikan ja huippuajon myötä varikkosuoralta toiseksi saakka. Riccardo Patrese oli myös onnellinen mies kolmospaikallaan. Alkuperäisellä ensimmäisellä lähdöllä Patrese olisi keskeyttänyt jo heti kisan alussa ennen lähtöäkin. Ayrton Sennalla ei ollut Patresen onnea toisessa lähdössä. Sennan auto toimi normaalisti 10 metriä ennen voimansiirron tuhoutumista jonka jälkeen Sennan autosta tuli hyvin hidas ja hän keskeytti kilpailunsa siihen paikkaan.

Senna toivoi punaista lippua ja vielä uutta lähtöä, mutta mitään onnettomuuksia ei tapahtunut. Kilpailun erikoisuuksiin kuului myös Pierluigi Martinin keskeytyksen aikaan radalle lähtenyt radanhuoltoauto tilanteessa jossa olisi voinut taas käydä hyvinkin huonosti. Gugelmin sai nopeimman kierroksen kilpailusta vaikka häntä ei lopulta laskettu lopputuloksiin.

Reaalisesti vauhti olisi riittänyt sijoille 5-7 ilman teknistä vikaa autossa. Jean Alesi oli myös kilpailun tähti ja autourheilulehdet Ranskassa ja ympäri maailmaa pitivät häntä superlahjakkuutena hänen ajettua heti neljänneksi. Tosin aika-ajoa lukuun ottamatta Alesi oli Paul Ricardin 1989 viikonloppuna häikäisevä kuljettajana.

Stefan Johansson toi kilpailusta Onyxille myös sen ensimmäiset kaksi pistettä ja Ligierin pisteputkea edes jotenkin paransi erittäin hyvän kilpailun ajanut Olivier Grouillard jolta kaivattiinkin näyttöjä koska menettelevän hyvistä aika-ajoista huolimatta Grouillard ei yleensä ollut menestynyt erityisen hyvin kilpailuissa siihen asti kaudella 1989. Eric Bernard oli 11:sta, Emanuele Pirro 9:s ja Martin Donnelly 13:sta. Pirellin rengasmiehistä puhuttaessa Paul Ricardin radalla heidän kilpailunsa oli painajainen. Caffi ajeli lähes koko ajan viimeisten joukossa Dallaran autonkin painajaismaisen rengaskulutuksen takia ja Pierluigi Martinin ja Stefano Modenan kilpailu oli myös viimeisten joukossa tai korkeintaan alemmassa keskikastissa ajamista. Laitan seuraavaan viestiin rengastiedot Paul Ricardista 1989.

 

[CCMK]

Laitan tähän kauden 1989 Paul Ricardin rengastiedot kuljettajien ja tallien osalta. Hieman enemmän on muutamien tallien kohdalta juttua kun on uusia kuljettajiakin. Lisäksi Pirellille tämä kilpailu oli kauden vaikein. Ilman hyvää onnea ja hyviä ajoja varhaisessa vaiheessa aika-ajoja Pirellin kuljettajia ei olisi ollut ainuttakaan kilpailussa ja vain 3 kuskia oli Pirellin puolelta mukana kilpailussa. Pirellin miehillä ei ollut kenelläkään enää käytössä Superpehmeitä Renkaita kilpailuun sunnuntaiksi sillä he olivat ajaneet kaikki sarjansa niitä eri sessioissa.

Tässä kuitenkin tietoja:

McLaren: Molemmat kuljettajat lähtivät kilpailuun C-seoksilla. Ayrton Senna olisi tosin pysähtynyt kierroksella 40 Alain Prostin pysähtyessä jo kierroksella 33. Prostin pysähdys kesti 10 sekuntia. Prost ajoi uusilla C-seoksilla loppuun asti.

Tyrrell, Jonathan Palmer ja Jean Alesi: Molemmat kuljettajat lähtivät C-seoksilla kilpailuun. Alesi kävi varikolla kierroksella 37 ja Palmer kierroksella 38. Palmer kävi jostakin käsittämättömästä syystä uudelleen varikolla kierroksella 41, mutta lähti lähes heti takaisin radalle oltuaan 3 sekuntia ruudussa paikallaan. Palmerin varsinainen pysähdys kierroksella 38 kesti 13 sekuntia ja Alesin pysähdys oli 9 sekuntia. Uusilla C-seoksilla molemmat kuljettajat ajoivat loppuun asti.

Williams: Kuljettajista Thierry Boutsen otti kilpailuun B-seokset, mutta Riccardo Patrese otti kilpailuun A-seokset ja oli käymättä varikolla. Boutsen aikoi pysähtyä kierroksella 60, mutta keskeytti varikolle kierroksella 51.

Brabham ja Stefano Modena: Modena otti kilpailuun Pirellin Kovat Renkaat. Hän keskeytti ennen mahdollista varikkokäyntiin koska Pirellin renkaat kuluivat Paul Ricardissa paljon kaikkien autojen alla jotka käyttivät Pirellin renkaita ennakkoarvioista huolimatta.

Arrows, Martin Donnelly ja Eddie Cheever: Kuljettajista Donnelly otti B-seokset kisaan ja aikoi käydä varikolla kierroksella 62, mutta joutui käymään varikolla jo 54 renkaiden kunnon alkaessa loppua kesken. Donnellyn pysähdys kesti 12 sekuntia. Donnelly sai C-seokset pysähdyksellä maaliin asti ajamista varten. Cheever otti kilpailuun A-seokset ja ei käynyt varikolla kilpailussa.

Lotus: Molemmat kuljettajat ottivat C-seokset kilpailuun. Nelson Piquet kävi varikolla kierroksella 30 ja Satoru Nakajima kierroksella 35 arvioidun kierroksen 40 sijaan. Piquetin pysähdys kesti 11 sekuntia ja Nakajiman pysähdys kesti 9 sekuntia. Molemmat saivat uudet C-seokset maaliin asti ajamista varten.

March: Molemmat kuljettajat ottivat C-seokset kilpailuun. Mauricio Gugelmin kävi kuitenkin jo kierroksella 3 varikolla teknisen vian korjauksessa jonka suorittamiseksi vaadittiin 10 kierrosta. Gugelminin renkaat vaihdettiin varmuuden vuoksi uusiin C-seoksiin joka sinällään oli huono ratkaisu joskin Gugelmin ei enää voinut haaveilla paljostakaan eronsa takia. Kierroksella 37 Gugelmin kävi normaalilla pysähdyksellä ja siihen aikaa kului 12,5 sekuntia. Gugelmin sai tuolloin A-seokset varmaa maaliin asti ajamista varten.

Gugelmin sai uudet C-seokset maaliin asti ajamista varten. Ivan Capelli vuorostaan kävi varikolla kierroksella 29 ja hänen pysähdyksensä kesti 9 sekuntia. Capellin uudet C-seokset olivat maaliin asti ajamista varten.

Benetton, Alessandro Nannini ja Emanuele Pirro: Kuljettajista Nannini otti C-seokset kisaan ja aikoi käydä varikolla kierroksella 43. Pirro vuorostaan otti D-seokset ja kävi varikolla kierroksella 23. Pysähdys kesti 10,5 sekuntia ja Pirro sai alleen B-seokset loppuun asti ajamista varten.

Dallara ja Alex Caffi: Caffi otti kilpailuun Pirellin Keskikovat Renkaat. Ne kuluivat painajaismaisen nopeasti. Pehmeillä Renkailla ja Kovilla Renkailla Dallaran automallin rengaskulutusvauhdilla Caffi olisi joutunut käymään varikolla kierroksella 8 tai 32. Kierroksella 16 Caffi joutui sittemin käymään naurettavan kulumisen takia. Caffin pysähdys kesti 9,5 sekuntia. Caffi vaihtoi Pirellin Koviin Renkaisiin ja olisi todennäköisesti joutunut käymään kerran tai useamminkin varikolla kilpailussa lisääkin. Ehti kuitenkin keskeyttää.

Minardi ja Pierluigi Martini: Martini lähti kilpailuun Pirellin Pehmeillä Renkailla. Martini kävi varikolla kierroksella 29 ja hänen pysähdys kesti 10 sekuntia. Martini sai Pirellin Kovat Renkaat alle maaliin asti ajamista varten.

Ligier: Kuljettajista Rene Arnoux otti kilpailuun D-seokset ja aikoi käydä varikolla kierroksella 20. Keskeytti kuitenkin jo kierroksella 14. Olivier Grouillard otti vuorostaan A-seokset ja ei käynyt varikolla kilpailussa.

Ferrari: Kuljettajista Nigel Mansell valitsi kisaan A-seokset ja ei käynyt varikolla. Hän vaihtoi taktiikkansa viime hetkellä aikaisemman C-seoksen sijaan. Gerhard Berger vuorostaan otti D-seokset kilpailuun. Hän joutui käymään varikolla kierroksen 25 sijaan jo kierroksella 12. Hänen pysähdyksensä kesti 7 sekuntia. Berger otti maaliin asti ajettavaa loppuosiota varten A-seokset. Hän meni uudelleen varikolle kierroksella 29 keskeyttämään.

Lola-Larrousse, Eric Bernard ja Philippe Alliot: Molemmat kuljettajat valitsivat kilpailuun B-seokset. Bernard aikoi käydä varikolla kierroksella 61 ja Alliot kierroksella 63. Alliot keskeytti ja Bernard joutui käymään varikolla jo kierroksella 54. Bernardin pysähdys kesti 11,5 sekuntia. Bernard sai kilpailun loppua varten C-seokset maaliin asti ajamista varten.

Onyx, Stefan Johansson ja Bertrand Gachot: Kuljettajista Johanssonilla olivat käytössä C-seokset ja Gachotilla A-seokset. Johansson kävi varikolla kierroksella 36 ja hänen pysähdyksensä kesti 11 sekuntia. Johansson otti uudet C-seokset käyttöönsä ja selvisi niillä maaliin asti. Gachot vuorostaan ei käynyt lainkaan varikolla kilpailussa.

AGS: Gabriele Tarquini otti B-seokset kilpailuun ja aikoi käydä varikolla kierroksella 65. Ikävä kyllä ehti keskeyttää ennen sitä ja reilustikin.

 

[CCMK]

Englannin Grand Prix 1989 Silverstonen lyhyellä ja nopealla radalla oli rengastaktisesti alustavissa arvioissa varsin vähäinen arvoltaan. Tai siltä ainakin näytti. Pirelli toki uutena valmistajana toi mielenkiintoa rengaspuolella, mutta Goodyearin oma alustava suositus Silverstonen radalle oli aiempien kesän Suurtestien perusteella C-seos. C-seokset Silverstonen radalla olivat tuttuun ja turvalliseen tapaan normaaleja 1-2 stoppia vaativia kilpailurenkaita. Kauden 1989 kilpailussa kuitenkin oli kolme tekijää mitkä muuttivat yksipuolisen oloista taktiikkaa.

Ensinnäkin lajissa hallitsi edelleen valinnanvapaus ottaa ne renkaat kilpailuun mitkä tallista ja kuljettajasta itsestään tuntuivat hyvältä, toiseksi C-seokset olivat olleet pitkin viikonloppua Silverstonen kisan aikaan yllättävänkin pidottomia ja nopeasti kuluvia suhteessa jopa kovempiinkin renkaisiin nähden.

Pidottomuusongelman pystyi ymmärtämään lähinnä B-seoksista eteenpäin kovemmista seoksista puhuttaessa sillä kovemmissa renkaissa oli alustavasti myös erilaiset luvut sopiville rengaspaineille ja erilainen rengaspintakin aiheutti erilaisen ajotavan ja kokemuksen.

Ja aivan lopullinen asia mikä sai Goodyearin taktiikkakuvion lopulta toisenlaiseksi oli ennen kaikkea Suurtestien aikaisen Englantia kiusanneen helleaallon uusiutuminen. Helteisissä oloissa ajetuissa Suurtesteissä lämpötilat olivat nousseet brittiläisittäin hyvinkin tukaliin lukemiin ja mikäli Suurtestien helteet olisivat osuneet kilpailuun niin C-seoksilla automaattisesti olisi tullut vähintään kaksi stoppia ja D-seoksilla kolme stoppia oli äärimmäinen minimiluku sillä niiden liiallinen lämmönsietokyky oli hyvin huono.

B-seoksilla taas olisi tullut pakottavasti yksi stoppi ja A-seoksista ei voinut mennä takuuseen. AA-seokset taas olisivat kestäneet aivan järkyttäviä arabimaiden tason kuumuutta mittaavia lukuja huomioimatta silti maaliin asti kelissä kuin kelissä.

Mikäli arviot olisivat pitäneet paikkansa niin kilpailussa olisi nähty massapysähdyksiä vain kierroksilla 32-33 ja sen jälkeen olisi ajettu maaliin asti kovemmilla seoksilla mikäli kaikki olisivat lähteneet C-seoksilla. Näin ei tietenkään ollut. Silverstone oli edelleen hyvin huono rata Pirellille joskin painajaismaisen kovaan Paul Ricardiin verrattuna silti hieman lempeämpi.

Lopulta keli Silverstonessa oli enemmänkin normaalin kesäinen ja rankkasadetta kauden 1988 Silverstonen kilpailun tapaan pelättiin joskin mahdollisuus oli sunnuntaina mitä tahansa lähes nollasta 25 %:n luokkaan viittaavaa. Mikäli sade tulisi niin se tekisi kilpailusta omanlaisensa, mutta sateen rankkuus voisi aiheuttaa myös kilpailun keskeyttämisen. Kilpailussa Martin Donnelly olisi voinut olla jälleen Arrowsilla ajamassa, mutta Derek Warwick toipui tai oikeammin sai ajamisensa vastineeksi suostua ylimääräisiin lääkintätesteihin ja lisäksi Warwick ei olisi voinut mitenkään ajaa ilman erikoisleveää ja pehmustettua ajoistuinta kilpailussa selkäsäryn takia.

Samalla ohjaamo oli hieman leveämpi olkapään kääntymisen helpottamiseksi. Donnelly joutui harmittavasti jatkamaan Lotuksen testaamista vaikka aina puhuttiin, että Nelson Piquet ei enää motivoidu mistään ja on rahanahne. Silloin olisi voinut päästäkin ajamaan.:dunno:

Kilpailussa Alain Prost voitti kun Ayrton Senna teki vaihteenvaihtovirheen ja ajoi ulos radalta. Lisäksi muutoin kilpailussa hienon ajon esitti erityisesti Minardi ja sen kuljettajat Pierluigi Martini ja Luis-Perez Sala ajamalla sijoilla viisi ja kuusi maaliin ja tuomalla 3 pistettä tallille jolloin se vältti Esikarsinnan.

Kilpailuviikonloppuna Andrea de Cesaris kärsi Pirellin täysin tasapainottomista ja pidottomista renkaista, aika-ajorenkaat kuluivat edelleen liikaa ja vaan pieni ihme auttoi syrjäyttämään Rene Arnouxin pois kilpailusta italialaisen tieltä. Rengastaktisesti mielenkiintoa nähtiin vaikka osin pakostakin kilpailun rengaspuolella myös keskeytykset teknisten vikojen korjauskäyntien ohella söivät mielenkiintoa hieman pois.

Ennen ratkaisevaa kierrostaan de Cesaris olisi karsiutunut ja Alex Caffi oli karsiutunut erittäin nöyryyttävästi jo perjantain Esikarsinnassa. Suurin virhe tallilta ja sen johtajiin kuuluvilta Patrizio Cantulta oli ollut aiemmin olla menemättä Silverstonen Suurtesteihinkin mistä olisi voinut olla huomattavaakin hyötyä tallille. Shokkikarsiutuja oli muun muassa Eddie Cheever Arrowsilla.

Kilpailussa de Cesaris ajeli turhauttavan jatkuvasti kärsien olostaan viimeisten joukossa ennen kuin jo alun perinkin vaurioitunut moottori hajosi selvästi ja de Cesaris keskeytti varikolle. Omanlaisensa selviäminen oli myös melkein koko ajan viimeisenä ajaneen Roberto Morenonkin ajaminen Silverstonessa. Talli mietti Monacon tapaan lähettävänsä sponsorien toivossa Morenon kisaan vain puolikkaalla tankilla, mutta ajatuksesta kuitenkin luovuttiin.

Ja siten Moreno sai enemmän tai vähemmän yrittää vain selviämistä. Kilpailun vaarahetkiin kuului Jean-Marie Balestren rataseikkailu jossa hän oli jäädä Nicola Larinin auton alle kilpailussa. Ihme kyllä Balestre selvisi ehjin nahoin tilanteesta. Tämä tilanne tapahtui Woodcoten mutkassa. Laitan seuraavaksi siis rengastaktiikoita Englannin Grand Prixin 1989 osalta.

Tässä niitä tuleekin:

McLaren: Kuljettajista Ayrton Senna piti C-seokset kisaan ja aikoi käydä varikolla kierroksella 32. Alain Prost otti B-seokset käyttöön ja kävi varikolla kierroksella 46. Hänen pysähdys kesti lopulta 24,27 sekuntia mikä olisi ollut täysi katastrofi ilman Nigel Mansellin omaa liian pitkää varikkokäyntiä. Prost sai C-seokset maaliin asti ajamista varten pysähdyksellä.

Tyrrell: Molemmat kuljettajat ottivat C-seokset kilpailuun. Jonathan Palmer aikoi pysähtyä kierroksella 32 ja Jean Alesi kierroksella 33.

Williams: Kuljettajista Thierry Boutsen otti B-seokset kilpailuun, mutta Riccardo Patrese otti kilpailuun C-seokset. Patrese aikoi käydä varikolla kilpailussa kierroksella 34, mutta keskeytti. Boutsen joutui käymään osin rengasrikonkin takia. Alkuperäinen pysähdys olisi ollut hänellä kierroksella 45, mutta hän pysähtyi jo kierroksella 27. Pysähdys kesti kaikkiaan 26 sekuntia josta 17 sekuntia oli auton sammuessa paikallaanoloa ja pysähdys itsessään kesti 9 sekuntia. Boutsen sai A-seokset millä pystyi ajamaan loppuun asti.

Brabham: Kuljettajista Martin Brundle lähti kilpailuun Pirellin Pehmeillä Renkailla ja Stefano Modena lähti kilpailuun Pirellin Keskikovilla Renkailla. Brundle kävi varikolla kierroksella 13 ja hänen pysähdyksensä kesti 9 sekuntia. Brundle aikoi yrittää ajaa Pirellin Kovilla Renkailla maaliin asti. Modena kävi varikolla kierroksella 33 ja keskeytti sinne.

Arrows ja Derek Warwick: Warwick otti A-seokset kilpailuun ja ei käynyt varikolla kilpailussa.

Lotus: Molemmat kuljettajat ottivat A-seokset kilpailuun ja olivat käymättä varikolla.

March: Kuljettajista Ivan Capelli otti C-seokset kilpailuun ja Mauricio Gugelmin lähti kilpailuun B-seoksilla. Capelli aikoi käydä varikolla kierroksella 32. Gugelmin vuorostaan oli aikeissa pysähtyä kierroksella 56, mutta menikin jo kierroksella 54 varikolle ja keskeytti.

Osella ja Nicola Larini: Larini otti kilpailuun Pirellin Pehmeät Renkaat. Larini kävi varikolla kierroksella 15 teknisen vian korjauksessa ja samassa yhteydessä vaihdettiin myös renkaat. Larinin pysähdys kesti 30 sekuntia. Larini tuli uudelleen kierroksella 27 varikolle ja keskeytti. Larini yritti ajaa Pirellin Keskikovilla renkailla maaliin asti.

Benetton: Kuljettajista Alessandro Nannini otti D-seokset kilpailuun ja Emanuele Pirro C-seokset kilpailuun. Pirro pääsi kilpailuun vain täpärästi mukaan. Nannini kävi varikolla kierroksella 19 ja otti silloin A-seokset loppuun asti ajamista varten. Pirro teki myös samoin kierroksen 27 pysähdyksellään. Nanninin pysähdys kesti 10 sekuntia ja Pirron 9 sekuntia.

Dallara ja Andrea de Cesaris: Dallaran mies de Cesaris otti kilpailuun Pirellin Pehmeät Renkaat. Keskeytti varikolle kierroksella 15.

Minardi: Kuljettajista Pierluigi Martini otti Pirellin Kovat Renkaat kilpailuun ja oli käymättä varikolla. Luis-Perez Sala vuorostaan otti Pirellin Superpehmeät Renkaat kilpailuun. Luis-Perez Sala kävi varikolla jo kierroksella 4 ja pysähdys kesti 9 sekuntia. Lopulta Minardi vältti esikarsinnan molempien hienon ajon johdosta.

Ligier ja Olivier Grouillard: Grouillard otti A-seokset kisaan ja oli käymättä varikolla.

Ferrari: Kuljettajista Nigel Mansell otti B-seokset ja aikoi käydä varikolla kierroksella 50, mutta rengasrikko pakotti käymään jo kierroksella 42. Gerhard Berger vuorostaan otti C-seokset kisaan, mutta tekninen vika teki kilpailusta erilaisen kokonaan. Kierroksella 4 Berger meni varikolle. Bergerin pysähdys kesti 3 minuuttia ja 36 sekuntia eli noin kolmen kierroksen ajan. Berger otti A-seokset loppuun asti ajamista varten. Mansellin oma pysähdys ja maaliin ajaminen C-seoksilla sopi hyvin kuvioon. Mitä nyt pysähdys tietenkin kesti 11,26 sekuntia ja se oli melko paljon. Ehkä liikaa voiton kannalta.

Lola-Larrousse: Molemmat kuljettajat ottivat B-seokset kisaan ja aikoivat käydä varikolla kierroksilla 48 ja 50 järjestyksessä Philippe Alliot-Eric Bernard. Bernard keskeytti radalla ja Alliot vuorostaan tuli varikolle kierroksella 39 ja palasi kierroksen ajaksi kisaan kierroksella 44 huolimatta viiden kierroksen jäljessä olemisesta korjailun jälkeen. Renkaat vaihdettiin korjailun aikana C-seoksiin. Lopulta kierroksen 45 päätteeksi tuli uudelleen varikolle ja keskeytti lopullisesti pilttuuseensa.

Coloni ja Roberto Moreno: Moreno otti kilpailuun Pirellin Pehmeät Renkaat. Kauan hän ei niistä ehtinyt nauttia kun keskeytti. Kyseinen sarja myös oli viimeinen niitä käyttöön koska Moreno oli jälleen tuhlannut paljon muita renkaita muissa sessioissa viikonloppuna.

Onyx ja Bertrand Gachot: Gachot otti kilpailuun A-seokset ja oli käymättä varikolla kilpailussa.

 

[CCMK]

Kauden 1989 Saksan Grand Prix Hockenheimissa tarjosi omalla tavallaan erikoisen rengaspelin kilpailuviikonloppuna. Vaikkakin kärjessä mitään ihmeitä ei juuri tapahtunut ennen aivan kilpailun loppua tapahtunutta Ayrton Sennan voittoa. Hockenheimin radalla Goodyearilla oli jälleen käytössä enimmäkseen kovimmat mahdolliset seokset, mutta ennakkoarvioista poiketen ne muuttuivat valtavasti pitkin viikonloppua.

Pirellillä oli uutena rengasvalmistajana jälleen arvailujen paikka Hockenheimiin ja rengastilanne oli ennalta arvaamaton. Varmaa oli alustavasti, että välttämättä Kovilla Renkaillakaan ei ajettaisi maaliin. Pirelli piti salailua renkaista kilpailuunkin asti melko lailla voimassa siinä missä Goodyear muutti mielipiteitään ja ehkä rohkaistakseen rengaskulutusta ja taktikointia kehoitti talleja käyttämään kilpailussakin pehmeämpiä seoksia mikäli ne vain haluaisivat niin tehdä.

Lopulta kilpailuun Goodyearin rengasmiehistä lähes kaikki kuljettajat lähtivät vielä lämmittelyn alla B-seoksilla kilpailuun ja C-seoksilla kilpailuun olisivat ennakkoarvioissa lähteneet Lola-Larrousselle mennyt Michele Alboreto, Eddie Cheever, Stefan Johansson, Rene Arnoux ja Jonathan Palmer. Lopulta lämmittelyn jälkeen Alboreto, Cheever, Johansson ja Arnoux vaihtoivat kuitenkin uusien arvioiden mukaan B-seoksiin jolloin ainoa kuljettaja C-seoksilla olisi ollut Palmer. B-seoksilla kisaan lähtevät kuljettajat aikoivat alustavasti tehdä vähintään yhden pysähdyksen ja korkeintaan kaksi mikäli tarve tulisi uudellakin B-seosten satsilla mikä ei ollut mitenkään poissa kuvioista.

Sen sijaan C-seoksilla lähtevät kuljettajat olivat alustavasti automaattisia kahden stopin kuljettajia vähintäänkin ilman B-seoksiin vaihtoa varikolla ja varmuudella joka tapauksessakin yhden stopin kuljettajia. B-seoksiakin käyttävät kuljettajat olivat käytännössä myöskin yhden stopin tekijöitä kilpailussa. Arviot kuitenkin tulisivat jonkin verran muuttumaan vaikkakin selvää oli se, että varikkokäyntejä nyt edes nähtäisiin.

Yllättävän hyvin myös arviot massapysähdyksistä aikavälille 18-20 osuivat joskin pientä hajontaa oli ja jonkin verran pitempään pysähdykset jatkuivat kilpailussa. Tosin se vaati sitä, että B-seoksilla lähtevät kuljettajat joutuivat enemmän tai vähemmän säästämään paljonkin renkaita kilpailun alkupuolella ennen varikkokäyntiä. Täysillä ajaminen Hockenheimin radalla ei ollut hyvä idea mahdollisimman vähän stoppeja aikovalle kuljettajalle B-seoksilla ajettaessa. Kilpailuviikonloppuna Dallara oli jälleen suurissa vaikeuksissa radan rengaskulutuksen kanssa.

Lisäksi F189-automallia oli erittäin vaikea säätää pitkillä radoilla ja Hockenheimissa erityisesti Stadionin osuuden mutkiin. Lisäksi suoranopeutta puuttui niin Andrea de Cesarikselta kuin myös Alex Caffiltakin. Ja mikäli sitä satunnaisesti löytyi niin aika-ajorenkaat eivät kestäneet Hockenheimin radalla Pirellin osalta. Siten Dallaran miehet etenkin jopa pakotetusti joutuivat käyttämään Superpehmeitä Renkaita aika-ajossakin.

Caffi tosin säästi lopulta yhden sarjan itselleen kilpailuun alun erittäin nopeaa rynnäkköä ja sitten tulevaa pikaista varikkokäyntiä varten. Rengaskulutuksen takia Goodyearillakin ei ollut enää D-seoksia annettavaksi aika-ajon jälkeen kenellekään kisaan. Pirelliltäkin yhtä Caffin säästämää sarjaa lukuun ottamatta loppuivat Superpehmeät Renkaat kesken sillä kaikki Pirellin rengastamat tallit käyttivät niitä melko paljon nopeita kierroksia lukuun ottamatta aika-ajorenkaiden korvikkeina Hockenheimissa ja ihmeenä olivatkin Brabhamin Martin Brundlen ja Stefano Modenan ja Minardin Pierluigi Martinin ajot sijoille 12:sta, 13:sta ja 16:sta.

Luis-Perez Sala karsiutui 16:sta tuhannesosalla kilpailusta ja Alboreto selvitti Esikarsinnankin vain tuhannesosan erolla Yannick Dalmasiin. Kilpailussa Emanuele Pirro loukkaantui lievästi ja hänet vietiin varmuuden vuoksi sairaalaan. Hän kuitenkin oli kunnossa eikä Johnny Dumfriesin tai Gary Brabhamin tarvinnut tulla ajamaan Hungaroringin radalle Unkariin.

Johnny Herbert oli edelleen pakkolomalla eikä mitään takeita paluusta ollut.

Kilpailun rengastaktiset kuviot menivät hieman toisin lopulta, mutta kaikki maaliin päässeet kuljettajat kahta lukuun ottamatta kävivät ainakin kerran varikolla kilpailussa. Kilpailuun pelättiin tulevan vesisadetta. Lauantaina 70 % mahdollisuudella sunnuntaiksi ja itse kisapäivänä 40 % todennäköisyydellä. Sitä ei koskaan tullut. Kilpailussa Andrea de Cesaris kuului yllätysmiehiin sinällään, mutta väistämättä hyötyi myös keskeyttäjistä ja Alain Prost ei keskeyttänyt edes takaisin 45 kierroksen mittaan pidennetyssä Hockenheimin kilpailussa joten ajaminen oli turhauttavaa taistelua Brundlen ja Martinin kanssa suurimman osan päivää.

Tässä kuitenkin rengastaktiikoita:

McLaren: Molemmat kuljettajat ottivat B-seokset kilpailuun. Kuljettajista Ayrton Senna kävi varikolla kierroksella 18 ja Alain Prost kierroksella 16. Sennan pysähdys kesti 22,99 sekuntia ja Prostin pysähdys 18 sekuntia. Molemmat saivat A-seokset millä ajoivat loppuun asti.

Tyrrell: Kuljettajista Jonathan Palmer otti lopulta ainoana kuljettajana C-seokset kilpailuun ja Jean Alesi otti B-seokset kilpailuun. Palmer kävi varikolla jo kierroksella 4 teknisen vian takia jonka korjaamiseen kesti 10 kierrosta tai toistakymmentä minuuttia. Palmerille annettiin A-seokset kisan loppuun ajamista varten. Keskeytti sittemmin kierroksella 16. Alun perin varikolle olisi menty kierroksella 11. Alesi kävi varikolla kierroksella 19 ja pysähdys kesti 10 sekuntia. Alesi otti A-seokset joilla sittemmin ajoi maaliin asti.

Williams: Molemmat kuljettajat ottivat B-seokset kilpailuun. Kuljettajista Thierry Boutsen aikoi pysähtyä kierroksella 15 ja Riccardo Patrese kierroksella 18. Boutsen keskeytti, mutta Patresen pysähdys kesti 9,71 sekuntia. Patrese otti A-seokset alle joilla ajoi loppuun asti.

Brabham: Kuljettajista Martin Brundle lähti kilpailuun Pirellin Pehmeillä Renkailla ja Stefano Modena Pirellin Keskikovilla Renkailla. Brundle kävi varikolla kierroksella 18 ja Modena kierroksella 24. Brundlen pysähdys kesti 8 sekuntia ja Modenan pysähdys kesti 13 sekuntia. Brundle sai Pirellin Keskikovat Renkaat alleen ja Modena Pehmeät Renkaat alleen. Mahdollisesti Modena olisi vielä mennyt varikolle, mutta Brundle selvisi täpärästi maaliin asti Keskikovien Renkaiden kulumisesta huolimatta.

Arrows: Kuljettajista Derek Warwick lähti ainoana miehenä radalle AA-seoksilla ja se kannatti. Säännöllisesti ehkä ysipaikan vauhtia ajanut Warwick oli lopulta kuudes ja sai pisteen kun ei käynyt renkaanvaihdossa joskin oli mennä varikolle aivan kisan lopussa drop-offin takia. Eddie Cheever otti vuorostaan A-seokset ja kävi varikolla kierroksella 26. Pysähdys kesti 16 sekuntia ja uusilla A-seoksilla Cheever ajoi maaliin asti.

Lotus: Kuljettajista Nelson Piquet osoitti renkaansäästäjän vikaa B-seoksillaan ajamalla aina kierrokselle 21 saakka niillä. Satoru Nakajima lähti A-seoksilla kisaan. Piquetin varikkopysähdys kesti 18 sekuntia. Piquet ajoi saamillaan A-seoksilla maaliin asti. Nakajima kävi varikolla kierroksella 23. Nakajiman pysähdys kesti 12 sekuntia. Nakajima otti uudet A-seokset jotka kestivät maaliin asti.

March: Molemmat kuljettajat lähtivät kilpailuun A-seoksilla. Kuljettajista Mauricio Gugelmin aikoi käydä varikolla kierroksella 30 ja Ivan Capelli kierroksella 22. Capelli kävi varikolla kuten piti ja pysähdys kesti 9 sekuntia. Uusilla A-seoksilla Capelli aikoi ajaa maaliin asti. Gugelmin keskeytti kierroksella 29 varikolle ja Capelli kierroksella 33 tultuaan uudelleen varikolle.

Benetton: Molemmat kuljettajat ottivat B-seokset kilpailuun. Alessandro Nannini aikoi pysähtyä kierroksella 17 ja Emanuele Pirro kierroksella 18. Nannini meni varikolle keskeyttämään kierroksella 6 ja Pirro kävi varikolla kierroksella 18. Pysähdys kesti 8 sekuntia. Pirro aikoi ajaa A-seoksilla loppuun asti ennen kolariaan. Oli parhaimmillaan aivan hetken aikaa toinen varikolla ollessaan.

Dallara: Kuljettajista Andrea de Cesaris otti Pirellin Kovat Renkaat kilpailuun ja Alex Caffi otti Pirellin Superpehmeät Renkaat kilpailuun. Caffi keskeytti parissa kierroksessa ja olisi todennäköisesti käynyt varikolla varsin nopeasti kilpailussa muutenkin. Yllätys oli de Cesariksen. Hän ei käynyt varikolla kilpailussa ainoana toisena pysähtymättömänä kuljettajana. Se oli tärkeä tieto Pirellille sillä aluksi vaikutti siltä, että Kovillakin Renkailla olisi ollut pakko pysähtyä Hockenheimissa.

Minardi ja Pierluigi Martini: Martini otti Andrea de Cesariksen tapaan Pirellin Kovat Renkaat, mutta hän joutui vähemmän renkaita kuluttavasta autostaan huolimatta tulemaan varikolle kierroksella 26. Pysähdys oli lopulta suhteellisen tarpeeton ja se harmitti kovasti Giancarlo Minardiakin. Pysähdys kesti 18 sekuntia.:thumbfh: Martini ajoi uudella Kovien Renkaiden sarjalla loppuun asti.

Ligier: Molemmat kuljettajat ottivat B-seokset kilpailuun. Rene Arnoux aikoi käydä varikolla kierroksella 20 ja Olivier Grouillard kierroksella 16. Grouillard tosin keskeytti. Arnouxin stoppi kesti 11 sekuntia. Arnoux sai A-seokset maaliin asti ajamista varten.

Ferrari: Molemmat kuljettajat ottivat B-seokset kilpailuun. Nigel Mansell aikoi pysähtyä kierroksella 17 ja Gerhard Berger kierroksella 18. Berger kärsi rengasrikon aiheuttaman ilmalennon ja keskeytti. Mansell vuorostaan vietti aikaa varikolla 11,87 sekuntia vaikkakin sinällään Longinesin tv-kello pysähtyi jo 6,87 sekunnin kohdalla. Mansell sai pysähdyksellään A-seokset joilla ajoi loppuun asti.

Lola-Larrousse: Molemmat kuljettajat ottivat B-seokset kilpailuun. Michele Alboreto aikoi käydä varikolla kierroksella 14 ja Philippe Alliot kierroksella 21. Alliotin pysähdys kesti 8 sekuntia. Alliot sai pysähdyksellään A-seokset alleen joilla ajoi loppuun asti.

Onyx ja Stefan Johansson: Johansson otti B-seokset kilpailuun ja hän aikoi käydä varikolla kierroksella 13. Johansson kävi kyllä varikolla jo kierroksella 8, mutta keskeytti jo silloin sinne.

 

[CCMK]

Unkarin Grand Prix 1989 Hungaroringin radalla oli hienoin taistelunäytös pitkään aikaan lajissa. Voittajana kilpailussa oli sinällään varsin epätodennäköinen Nigel Mansell ja Ferrari.

Mansell oli Unkarissa kärsinyt pitkään rengasongelmista ja koska aika-ajorenkaat olivat pidottomia oli Mansell harjoittanut pitkin viikonloppua ankarasti itseään käyttämään kisastrategiaa. Hungaroringin radalla oli jälleen kerran erittäin kuumaa ja asvaltin uusiminen kolmosmutkan uudistuksen yhteydessä tuntui olevan virheliike ja se kulutti renkaita yllättävänkin paljon.

Mansell oli ajanut oman 12:sta ruudun aikansa C-seoksilla mikä oli sille seokselle ylimaallinen aika ainakin melkein. D-seoksilla Mansell olisi voinut olla testikierroksensa huomioiden 6-10 parhaan joukossa ja aika-ajorenkailla Mansell olisi ollut kolmen parhaan joukossa. Ikävä kyllä aika-ajorenkaat eivät toimineet tai ne kuluivat liikaa.

Goodyear ei ollut aluksi edes tuoda mitään muuta kuin jälleen vain C ja D-seoksia, mutta jo lauantaiksi paikan päälle oli järjestynyt pikavauhtia B-seoksia. Pirellin leirissä taas oltiin jälleen kokonaan uuden radan haasteen edessä. Alustavasti lähes kaikki kuljettajat kilpailussa olivat ajamassa Goodyearin puolella C-seoksilla.

Vain McLarenin kuljettajat Ayrton Senna ja Alain Prost ja lisäksi Williamsin Riccardo Patrese olivat ottamassa B-seokset kisaan. B-seokset kestivät vielä C-seostakin varmemmin yleensä maaliin, mutta ongelmana oli valtava pidottomuus B-seoksilla. Patreselle erityisesti rengasvalinta oli toimiva sillä ilman ongelmia Patrese olisi hyvin todennäköisesti voittanut Hungaroringillä.

Lopulta varikkostrategiat menivät hieman toisin ja Mansell ajoi täpärästi maaliin asti C-seoksilla ja sensaatiomaisesti Mansell piti päänsä myös niiden vaihtamattomuudesta kun kierroksella 40 hän olisi voinut tulla varikolle ne vaihtamaan. Ei tullut ja ennen pitkää voitto oli hänen.

Kilpailuviikonlopun päänimi muutoin kuin kärjessä oli Dallara. Alex Caffi huipensi Pirellin aika-ajorenkaiden iskukyvyn ajamalla itsensä kolmanneksi aika-ajoissa ja lisäksi hän näytti aivan hetken aikaa pystyvän pidättelemään vaikka kaikki kuljettajat maaliin asti lähdön kolmospaikallaan. Näin ei lopulta käynyt. Caffia pyydettiin ennen pitkää pelastamaan se mitä pelastettavissa oli eli mahdolliset jäännöspisteet.

Andrea de Cesaris oli 18:sta johtuen olemisesta perjantain mootorivaurion ja lauantaina kroonisen aliohjauksen ja Pirellin aika-ajorenkaiden uhrina. Andrean osalta oikeastaan mikään ei ehtinyt alkaa kilpailussa kun kytkin petti ja hän meni varikolle keskeyttämään jo ensimmäisellä kierroksella. Caffi vuorostaan jäi vielä harmittavasti juuri pisteiden ulkopuolelle seiskapaikalle.

Joka tapauksessa Unkarin Grand Prix 1989 tarjosi rengastaktisesti arvioiden moneen muuhun Unkarin Grand Prixiin verrattuna paljon jännitystä. C-seokset kuluivat useimmilla kuljettajilla ennätystahtia mikä oli todella erikoista huomioon ottaen aiemmat Unkarin kilpailut.

Joka tapauksessa tässä kuitenkin taktiikoita kilpailusta:

McLaren: Molemmat kuljettajat lähtivät kilpailuun B-seoksilla. Mikä oli melkoisen erikoinen temppu. Tosin McLarenin autot eivät olleet tarpeeksi hyviä olleet C tai D-seosten alla koko viikonloppuna ja siten niiden tilalla jouduttiin käyttämään kovempia renkaita. Molemmat eivät tietenkään aikoneet käydä varikolla. Alain Prost joutui kuitenkin käymään lopulta kaksikin kertaa varikolla.

Ensimmäisellä kerralla osin rengasrikonkin takia kierroksella 36 ja kierroksella 62 Prost joutui käymään varikolla siitä erikoisesta syystä, että hänellä ei ollut kunnollista visiirikalvoa enää kypärässä. Toisin sanoen siis kypärän näkökenttä oli öljyn peitossa. Pysähdysten aikana B-seokset vaihdettiin C-seoksiin joskin tiukkaa teki niilläkin sinällään päästä maaliin saakka. Pysähdykset kestivät 10 sekuntia ja 7,52 sekuntia. Toisella stopilla C-seokset vaihdettiin vain toisiin vastaaviin. Ayrton Senna ei käynyt varikolla kilpailussa.

Tyrrell: Kuljettajista Jonathan Palmer otti C-seokset, mutta Jean Alesi lähti kilpailuun D-seoksilla. Palmer ei aikonut käydä varikolla, mutta Alesi aikoi kierroksella 40. Ikävä kyllä Martin Brundle osui häneen ja siten hänen oli käytävä jo toisella kierroksella auton korjauksessa ja renkaanvaihdossa. Alesi vaihtoi C-seoksiin ja aikoi ajaa niillä loppuun asti kuten ajoikin. Pysähdys kesti 20 sekuntia kaikkiaan. Palmerilla vuorostaan renkaat kuluivat liian paljon ja siten Palmer joutui käymään varikolla kierroksella 51. Pysähdys kesti 9 sekuntia ja Palmer ajoi kilpailun lopun loppuun asti D-seoksilla.

Williams: Kuljettajista Thierry Boutsen otti C-seokset ja Riccardo Patrese B-seokset. Boutsen ei aikonut pysähtyä kilpailussa ilman loppukierrosten pakkoa ja Patrese ei käynyt varikolla kilpailussa. Toki kärkipaikka yllätyspaalupaikasta oli säilytettävä. Muutoin olisi tullut erittäin tylsä kilpailu eteen kun ei olisi lähes missään päässyt ohi ja toiset autot olisivat olleet eri taktiikoilla.

Boutsen järkyttyi kuitenkin sydänjuuriaan myöten kuultuaan renkaiden vinkaisun radan takasuoralla kierroksella 22 ja näkien hyvin pian toisesta eturenkaastaan alkavan lentää rippeinä pitävää kumisilppua rengasöljyn kanssa radalle. Silloin pelätty drop-off oli iskenyt ja Boutsenin oli pakko mennä varikolle jo kierroksella 22. Hän olisi ymmärtänyt toki kyseisen asian tapahtuvan vasta raskaan kisapäivän lopulla viimeisillä kierroksilla jolloin olisi voinut pelata tulos tai ulos-peliä, mutta näin varhain kilpailussa asia oli naurettava ja vahingollinen kuljettajan kilpailulle.

Hän kuitenkin Unkarissa vaihtoi välittömästi B-seoksiin joita oli jäljelle jäänyt vielä yksi sarja kisapäivälle käyttöön Williamsille. Boutsenin osalta lopussa toki kiitos seisoi kun useimmat muukin C-seoksilla lähtenyt kuljettaja yksi toisensa jälkeen joutui tulemaan varikolle renkaanvaihtoon huomattavastikin aikaisemmin. Boutsen oli kolmas kun taas Patrese keskeytti.

Brabham: Kuljettajista Stefano Modena lähti kilpailuun Pirellin Superpehmeillä Renkailla ja Martin Brundle lähti kilpailuun Pirellin Kovilla Renkailla. Modena kävi varikolla kierroksella 31 ja Brundle kierroksella 58 kun renkaat eivät vain kerta kaikkiaan kestäneet maaliin asti. Modenan pysähdys kesti 9 sekuntia ja Brundlen kesti myös 9 sekuntia. Modena sai Keskikovat Renkaat maaliin asti ajamista varten ja Brundle Pehmeät Renkaat maaliin asti ajamista varten.

Arrows: Kuljettajista Derek Warwick kävi varikolla kierroksella 35 otettuaan kilpailuun C-seokset vaikka hänen ei olisi pitänytkään pysähtyä kisassa. Eddie Cheeverillä oli myös C-seokset käytössä ja hän ei käynyt varikolla kilpailussa. Warwickin pysähdys meni kokonaan pieleen ja se kesti 26,67 sekuntia. Warwick sai uuden sarjan C-seoksia maaliin asti ajamista varten.

Lotus: Molemmat kuljettajat ottivat C-seokset kilpailuun. He aikoivat olla käymättä varikolla, mutta joutuivat silti käymään. Satoru Nakajima tuli ensin kierroksella 34 ja Nelson Piquet kierroksella 36. Nakajiman pysähdys kesti 9,07 sekuntia ja Piquetin pysähdys kesti 10,78 sekuntia. Molemmat saivat uuden sarjan C-seoksia maaliin asti ajamista varten.

March: Molemmat kuljettajat ottivat C-seokset kilpailuun ja he aikoivat olla käymättä varikolla. Ivan Capelli meni tosin varikolle keskeyttämään kierroksella 26.

Osella ja Piercarlo Ghinzani: Vasta Hungaroringilla vihdoin ja viimein kilpailuun päässyt Ghinzani otti Pirellin Superpehmeät Renkaat kilpailuun. Ghinzani keskeytti varikolle kierroksella 21.

Benetton: Kuljettajista Alessandro Nannini otti kilpailuun D-seokset ja hän aikoi käydä varikolla kierroksella 39, mutta Emanuele Pirro otti C-seokset ja aikoi olla käymättä varikolla. Nannini kävi varikolla jo kierroksella 12 pidon loputtua kokonaan rajun kuoriutumisen seurauksena. Pysähdys kesti 7 sekuntia ja hän otti C-seokset loppuosiota varten kilpailussa. Nannini lopulta keskeytti kierroksella 46 varikolle.

Dallara: Kuljettajista Alex Caffi otti Pirellin Pehmeät Renkaat kilpailuun, mutta Andrea de Cesaris otti Pirellin Superpehmeät Renkaat kilpailuun. Caffi oli harmissaan siitä, että tallin viimeinen sarja niitä meni de Cesarikselle. Caffi yritti jopa kärkeen, mutta jäi kolmanneksi ja tippui siitä alaspäin ja kierroksen 37 varikkopysähdyksen jälkeen pois pistesijoilta. Caffin pysähdys kesti 11,82 sekuntia ja Caffi otti Pehmeät Renkaat maaliin ajamista varten. Andrea de Cesaris keskeytti varikolle avauskierroksella.

Minardi: Kuljettajista Pierluigi Martini otti Pirellin Superpehmeät Renkaat kilpailuun ja Luis-Perez Sala otti Pirellin Keskikovat Renkaat kilpailuun. Martini kävi varikolla kierroksella 10 ja uudestaan kierroksella 19 jolloin vain keskeytti varikolle. Martinin normaali pysähdys kesti 9 sekuntia. Salan osalta varikkokäyntiä olisi todennäköisesti pian tarvittu keskeytyshetkellä.

Ferrari: Molemmat kuljettajat ottivat kilpailuun C-seokset. Nigel Mansellin onnistui virtuoosimaisesti ajaa itsensä maaliin asti ilman varikkokäyntiä, mutta Gerhard Bergerin kohtalona oli tehdä pysähdys jo kierroksella 29. Bergerin pysähdys kesti 8,04 sekuntia ja uudella sarjalla C-seoksia Berger yritti ajaa maaliin asti.

Lola-Larrousse ja Michele Alboreto: Alboreto otti C-seokset kilpailuun ja hän ei aikonut käydä varikolla. Hän kävi varikolla lopulta renkaiden kuluttua loppuun yllättäen jo kierroksella 27. Pysähdys kesti 9 sekuntia, mutta sitten hän vain keskeytti heti varikon portille.:frown: Uusilla C-seoksilla oli tarkoitus ajaa maaliin asti.

Onyx: Molemmat kuljettajat ottivat C-seokset kilpailuun. He eivät aikoneet käydä varikolla, mutta lopulta kävivät. Stefan Johansson kävi varikolla kierroksella 31 ja saatuaan vahingossa D-seokset uudelleen kierroksella 44. Johanssonin pysähdykset kestivät 7 sekuntia ja 9 sekuntia. C-seokset uudessa satsissa olisivat riittäneet ennen lopullisia teknisiä ongelmia ennen pitkää. Bertrand Gachot kävi vuorostaan varikolla kierroksella 34 ja pysähdys kesti 9 sekuntia. Uusilla C-seoksilla oli tarkoitus ajaa maaliin asti.

 

[CCMK]

Belgian Grand Prix 1989 Spa-Francorchampsin radalla vaikutti tuovan melkoisen taistelunäytöksen kilpailullisesti. Ennen kisaa Goodyearin rengastaktiikat kuivalle radalle olivat pienin valinnoin hyvin tiedossa joskin Span takia suunta oli enimmäkseen jälleen kerran kovimpien renkaiden eli AA, A ja B-seosten käyttöä suosivaa. Selväpiirteisenä valintaa siis pidettiin.

Pirellin omat renkaat kuluivat myös niin paljon, että kovimpia renkaita suosittiin tai ainakin oltiin suosimassa enemmän kuin pehmeämpiä renkaita. Kovaa tai Keskikovaa rengasta suositeltiin kuivalle kelille vaikka kaikkea haluttiinkin kokeilla. Kilpailu alkoi lopulta 32 minuuttia myöhässä koska vettä oli radalla liikaa ja tuomaristo halusi rataa puhdistettavan tarpeeksi ennen kilpailua.

Sadekeli tiesi huonoa Pirelllin kuljettajille sillä Pirellin sadekelin renkaat olivat huonot verrattuna Goodyearin vastaaviin. Ennen pitkää kilpailussakin ne ylikuumenivat liikaa ja kuluivatkin myös joten se ei tiennyt hyvää niitä käyttäneille kuljettajille. Kuljettajapuolella Jean Alesi päätti ajaa F3000-sarjaa Span kilpailun aikaan joten Johnny Herbert sai luvan ajaa Tyrrellin autoa. Herbertiä oltiin viemässä ajamaan myös Estorilin ja Suzukan kilpailuihin Tyrrelliä silloin kun Alesi ajaisi F3000-sarjassa.

Kilpailun osalta voittoon ajoi Ayrton Senna jolla ei aivan kilpailun loppupuolen moottorivauriota huomioimatta ollut mitään ongelmaa kilpailussa. Samoin oli ollut myös Alain Prostilla ja Nigel Mansellilla. Mikäli jostakin syystä kolmikko olisi keskeyttänyt niin Thierry Boutsen olisi voittanut uransa ensimmäisen voittonsa kotimaaperällään ja se olisi ollut hänelle uran toinen voitto. Alessandro Nannini olisi ollut toinen, Derek Warwick kolmas, Mauricio Gugelmin neljäs, Stefan Johansson viides ja Pierluigi Martini kuudes.

Näin ei kuitenkaan käynyt ja siten Boutsen oli neljäs, Nannini viides ja Warwick kuudes. Kilpailun muulla puolella Flavio Briatore oli tallipäällikkönä Belgiassa, Joachim Luthi Brabhamilta pidätettiin petossyytteistä johtuen, Colonilla Pierre-Henri Raphanel siirtyi loppurahoineen Rialille Colonilta jolloin Enrico Bertaggia sai vihdoin ja viimein ajaa Colonilla jonka paikkaa hän oli tavoitellut jo Monacosta asti. Volker Weidler vuorostaan näytti jäävän rannalle koko kuninkuusluokasta kaiken kaikkiaan ja varmasti ainakin kaudella 1989 siinä vaiheessa jouduttuaan pois Rialilta.

Lotukselle viikonloppu oli historiallinen katastrofi kun tallin molemmat autot kuljettajineen ensimmäistä kertaa karsituivat kokonaan ruudukosta eli Nelson Piquet tai Satoru Nakajima eivät päässeet lainkaan kilpailuun.

Kilpailuviikonloppuna Dallara ja Andrea de Cesaris yhdessä Alex Caffin kanssa olivat pahoissa vaikeuksissa. Milloin vettä ei satanut kuten vaikkapa lauantain aika-ajossa niin silloin Pirellin aika-ajorenkaat kuluivat edelleenkin liikaa ja vaikka de Cesariksen reaalinen vauhtitaso olisi riittänyt Caffin edelle, samaan sijaan tai heti perään sijalle 13 niin sijoitus oli lopulta 18:sta lähtöruudukossa. Perjantaina Andrea oli joutunut myös auto-onnettomuuteen josta oli selvinnyt lähinnä säikähdyksellä.

Sunnuntain kilpailussa märällä kelillä de Cesariksella oli pelkkää sinnittelyä ja se myös näkyi. Missään vaiheessa Pirellin autoista yksikään ei ollut lähtökohtaisesti vauhtitasoltaan 10:n parhaan joukossa ennen kuin vasta kilpailun aivan loppuvaiheissa. Tästä huolimatta de Cesaris oli ollut parhaimmillaan myös kilpailun nopein mies eräässä vaiheessa radan alkaessa kuivua. Dallaran Caffin osalta näytöt jäivät paljon vähempään ja hän keskeytti kilpailussa. Lopulta de Cesaris oli oman varikkokäynninkin ansiosta 11:sta. Ivan Capelli oli 12:sta tallikaverinsa Mauricio Gugelminin ollessa seitsemäs. Emanuele Pirro oli 10:s ja Pierluigi Martini 9:s. Kilpailuun sunnuntaina lähdettiin enemmän tai vähemmän sadekelin renkailla ja märän kelin säädöillä joskin poikkeuksena Riccardo Patrese oli ottanut kuivan kelin säädöt autoonsa.

Teknisellä puolella Brabhamilla ja sen kuljettajilla Martin Brundlella ja Stefano Modenalla oli käytössään huomattavasti kovemmat takajarrut kuin etujarrut, huomattavasti kovemmat takajousitukset kuin etujousitukset, matalampi downforce ja lisäksi vielä reilusti pienemmät tai lyhyemmän vaihdevälit autoissa. Kisan kestäessä alustavasti Goodyearin ja Pirellin kuljettajien ei olisi välttämättä tarvinnut tulla vaihtamaan renkaita lainkaan. Pienellä todennäköisyydellä ehkä kerran tai aivan äärimmillään kaksi kertaa.

Span radalla jopa kaksikin stoppia olisi voinut olla mahdollinen märän kelinkin renkailla. Lähtökohtaisesti kuitenkin vain kerran. Lopulta yhdenkään Goodyearin saderenkaita käyttäneen kuljettajan ei ihme kyllä niitä tarvinnut vaihtaa, mutta Pirellin sadekelin renkaita käyttäneet kuljettajat olivat valmiita vaihtamaan niitä. Lopulta nähtiin pari oikeatakin pysähtyjää Pirellin kohdalta. Vaikka aivan äärimmillään stoppeja olisi voinut olla reilusti enemmänkin. Nyrkkisääntönä märän kelin renkaat Goodyearilla kestivät ja Pirellin märän kelin renkaat vaativat yhden stopin.

Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan ja tämän kilpailun huomioiden viimeisen kerran heilahti epäurheilijamaisen käytöksen ilmoituksen näyttävä musta-valkoinen poikkiviivainen lippu Eddie Cheeverille liiallisesta estelystä kilpailun aikana. Sadekelin vuoksi laitan tähän vain kilpailussa pysähtyneet kuljettajat sillä suurin osa ei tietenkään pysähtynyt kilpailussa.

Tässä pysähtyneet kuljettajat:

Philippe Alliot: Kolaroi kierroksella 4 Rene Arnouxin kanssa ja meni varikolle korjauskäynnille. Se käynti kesti 20 sekuntia.

Rene Arnoux: Kolaroi kierroksella 4 Philippe Alliotin kanssa. Hän meni varikolle korjauskäynnille, mutta keskeytti sittemmin.

Eddie Cheever: Kolaroi kierroksella 4 ja hän meni varikolle korjauskäynnille. Se kesti 20 sekuntia.

Stefano Modena: Meni kierroksella 11 varikolle korjauskäynnille ja keskeytti.

Pierluigi Martini: Martini kävi varikolla kierroksella 30 vaihtamassa uudet Pirellin sadekelin renkaat alleen. Renkaanvaihto kesti 15 sekuntia.

Andrea de Cesaris: Andrea kävi varikolla kierroksella 32. Renkaanvaihto kesti 16 sekuntia ja alle laitettiin uudet Pirellin saderenkaat alleen. Toisellakin sadekelin renkaiden sarjalla alkoi tehdä de Cesariksella tiukkaa selvitä maaliin saakka, mutta sinne kuitenkin lopulta selvittiin.

 

[CCMK]

Kauden 1989 Italian Grand Prix tarjosi jälleen oman panoksensa rengastaktisesti. Varikkokäyntejä ei juuri sinänsä kilpailussa nähty, mutta taktinen yleiskuvio ja suhtautuminen kilpailuun oli rengastaktisesti omalla tavallaan hyvinkin mielenkiintoista. Samalla selvää oli myös mielenkiinto Pirelliä kohtaan. Monzassa ajettu Italian Grand Prix tiesi Pirellin ja Goodyearin osalta paljon erilaisia renkaita paikan päälle toimitettavaksi. Pirelli toimitti 1000 rengasta ja aika-ajorenkaat ja Goodyear toimitti 2400 rengasta ja aika-ajorenkaat Monzaan. Ennen kilpailua Monzassa pelättiin enemmän kuin mitään muuta loppukesän ja alkusyksyn Suurtestien kaltaista järkyttävää kuumuutta ja kosteutta.

Samalla myös asvaltin uusimistyöt peruttiin ratamuokkausten alustavan listauksen ohella, mutta vastineeksi varikkotiloja ja VIP-tiloja suurennettiin tuleville vuosille riittäviksi. Suurtesteissä eniten oli käytetty Goodyearin osalta B ja C-seoksia mitkä olivat yleensä maaliin helpostikin riittäviä seoksia. Yleisesti ottaen Goodyear otti Suurtestien tulosten pohjalta neuvosta vaarin ja toi poikkeuksellisesti B-seoksia myös Monzan kilpailuun. Yleensä B-seokset olivat jääneet kotiin Akroniin A ja AA-seosten kanssa, mutta vuonna 1989 tehtiin poikkeus sääntöön. B-seokset olivat viimeistään pomminvarmoja renkaita maaliin pääsyä varten verraten C-seoksiin tai D-seoksiin joilla etenkin jälkimmäisen osalta oli pakko käydä kerran varikolla.

C-seoksilla taas lähinnä rengasrikko tai järjettömän kovaa ajaminen kisan alkupuoliskolla pidon äkkiloppumisen ohella saattoivat aiheuttaa yhden varikkokäynnin ja D-seoksilla jo kaksi pysähdystä Monzan radalla oli suurharvinaisuus normaalin rengaskulutuksen vallitessa. Tosin joinakin vuosina D-seoksillakin Monzan radalla oli koettu normaalia nopeampaa kulumista ja sen tuomia varikkokäyntejä. Kaiken sen arveltiin olleen historiaa ja kuuluneen enemmänkin turboautojen aikakaudelle tuolloin.

Pirellillä kaikki tietenkin oli kokonaan uutta sinällään. Kilpailutaktisesti kärkimiesten eli Alain Prostin ja Ayrton Sennan taisteluun keskenään kuului myös rengaspeli. Alain Prost vaikutti lähtevän radan ainoana miehenä B-seoksilla. Sennakin vaikutti menevän Prostin peliin mukaan, mutta yksinkertaisesti Prostin taktiikkainhon lisäksi brasilialainen ei pitänyt B-seosten pidottomuudesta, lämpökyvyn heikkoudesta eikä myöskään ohjautuvuuden hitaudesta oikealle kääntyvissä mutkissa aina ajaessaan B-seoksilla. Siten Senna valitsi tallikaveriaan vastaan C-seokset.

Pirellin osalta Dario Calzavaran mukaan jokainen Pirellin seos oli aina sinällään Goodyearin nimenomaista seosta korkeampi, mutta aina kuitenkin hieman toista heikompi kestävyydeltään. Eli esimerkiksi Pirellin oma Pehmeä Rengas oli hieman vahvempi laadultaan kuin Goodyearin C-seos, mutta silti heikompi kuin Goodyearin B-seos laadultaan. Goodyearin D-seokseen verrattuna siis Pirellin Superpehmeät Renkaat kestivät siis enemmän lähtökohtaisesti ja varikkokäynnit mahdollisesti tulisivat Pirellin miehiltä hieman myöhemmin mikäli tulisivatkaan.

Arviot perustuivat pitkälti Pirellin omiin muihin Italian testien ja aikaisempaan Monzan Suurtestiin kaudella hieman ennen varsinaista Italian osakilpailua. Totta kuitenkin oli, että Pirellin arviot perustuivat lähtökohtaisesti vain testipäivien tuloksiin eikä selvään kilpailulliseen näyttöön. Siten kaikki oli hyvinkin mahdollista.

Dramaattiset lämpötilan muutokset olivat ainoa asia mikä pelotti molempia rengasvalmistajia. Mikäli kuitenkin niin kävisi niin siinä tapauksessa Prostin oletettiin olevan vahvoilla B-seosten kanssa sillä B-seokset kestivät C ja D-seoksiin verrattuna huomattavasti paremmin korkeampiakin lämpötiloja eikä niiden ohjaustaso sotkeutunut pehmeämpien seosten tapaan kuumassa ilmassa.

Muun muassa Suurtesteissä B-seokset olivat kestäneet laatutasoltaan jopa 20 asteen lämpötilaeroja huomattavasti paremmin kuin pehmeämmät seokset joiden huippuarvo C-seosten osalta oli ollut vain 15 asteen lämpötilaerolla ja D-seoksilla pelkkä 3 asteen lämpötilaero oli tuottanut melkoisen eriävän lopputuloksen kierrosaikaan ja ohjautuvuuteen. Pirellin osalta kaikki ei kuitenkaan mennyt aivan niin hyvin kuin piti mennä. Lähes kaikki sen tallit kärsivät seosten huonosta ohjautuvuuden laadusta ja pahimmat ongelmat olivat Dallaralla.

F189-automalli ei ollut aerodynaamisesti muutenkaan parhaimpia autoja ja Monzassa Pirellit kuluivat niin paljon, että Alex Caffi ja Andrea de Cesaris olivat pakotettuja ottamaan Pirellin Keskikovat Renkaat kisaan selvitäkseen maaliin asti mahdollisesti ilman stoppeja. Muutoin Pehmeillä Renkailla olisi tullut takuuvarmasti yksi pysähdys tai kaksi pysähdystä ja Superpehmeillä Renkailla ainakin kaksi pysähdystä ja jopa kolmekin pysähdystä.

Pirellin aika-ajorenkaat kestivät Monzan radalla tavallista paremmin kuin monilla muilla radoilla, mutta Dallaralla ne tuhoutuivat melkein yhtä helposti Monzassa kuin missä tahansa muuallakin. Siten Andrea de Cesaris tippui lauantaina 11:sta sijalta 17:sta ja Alex Caffi sijalta 17 sijalle 20 ja oli ennen viimeistä kierrostaan tippumassa jopa kokonaan alustavasti lähtöruudukosta. Kilpailusta suljettiin ulos Brabhamin Stefano Modena Modenan kieltäydyttyä menemästä punnitukseen. Siten Minardin Luis-Perez Sala sai ajaa kilpailussa. Dallaran miehillä rengaskulutuksen takia oli rankkaa ja säästöajossa ajettiin oikeastaan melkein koko iltapäivä. Etenkin kun vielä Pirellin kokonaiskestävyyksiäkään ei tiedetty niin mitään riskejä ei haluttu ottaa.

Kilpailun osalta Philippe Alliotin keskeytys Emanuele Pirron ohella oli yksi harmittavimpia keskeytyksiä. Sen sijaan Jean Alesi osoitti kuuluvansa lajiin ajamalla todella hienosti viidenneksi. Kilpailun voittanut Alain Prost nosti melkoisen kohun antamalla palkintopokaalin yleisölle Ron Denniksen sijaan. Se tuntui näpäytystoiminnalta Dennisiä kohtaan sillä Senna oli saanut tiettävästi liikaa teknistä apua ranskalaisen mielestä. Prostin lisäksi suureksi yllätykseksi myös yksi toinenkin kuljettaja lähinnä pitkän miettimisen jälkeen otti myös B-seokset mukaan kilpailuun. Kuljettajapuolella Oscar Larrauri palasi ajamaan maksukuljettajana EuroBrunia Gregor Foitekin tilalla tai asemasta.

Laitan tähän seuraavaksi rengastaktiikat kauden 1989 Monzan kilpailusta:

McLaren: Kuljettajista Ayrton Senna lähti C-seoksilla ja Alain Prost lähti B-seoksilla kilpailuun. Molemmat eivät aikoneet käydä varikolla kilpailussa. Senna keskeytti erittäin vahvasta johdosta ja Prost voitti kilpailun.

Tyrrell: Molemmat kuljettajat lähtivät C-seoksilla kilpailuun. He molemmat eivät aikoneet käydä varikolla.

Williams: Molemmat kuljettajat lähtivät C-seoksilla kilpailuun. He molemmat eivät aikoneet käydä varikolla.

Brabham ja Martin Brundle: Brundle lähti kilpailuun Pirellin Kovilla Renkailla ja hän ei käynyt varikolla kilpailussa. Hänet palkittiin yhdellä pisteellä hyvästä ajosta.

Arrows ja Derek Warwick: Warwick otti kilpailuun D-seokset ja aikoi käydä varikolla kierroksella 39, mutta joutui tulemaan varikolle jo kierroksella 16. Pysähdys kesti 9,5 sekuntia. Myöhemmin saatuaan C-seokset kävi varikolla uudelleen kierroksella 18. Korjaus kesti melkein 4 kierrosta ja 3 kierrosta selvästi. Palattuaan varikolta hän ajoi kierrokselle 25 asti Monzan radalla kunnes lopulta keskeytti kokonaan varikolle.

Lotus: Kuljettajista Nelson Piquet otti C-seokset ja ei aikonut käydä varikolla, mutta Satoru Nakajima otti D-seokset kilpailuun ja hän aikoi käydä varikolla kierroksella 40. Tuli kuitenkin jo kierroksella 32. Pysähdys kesti 9 sekuntia jolloin hän sai C-seokset maaliin asti ajamista varten.

March: Molemmat kuljettajat lähtivät C-seoksilla kilpailuun ja he eivät käydä varikolla kilpailussa. Mauricio Gugelmin tosin meni kuljettajista kierroksella 16 varikolle keskeyttämään.

Osella ja Nicola Larini: Larini otti kilpailuun Pirellin Superpehmeät Renkaat. Larini kävi lopulta varikolla kierroksella 16. Korjauskäynnin yhteydessä hänen autoonsa vaihdettiin myös renkaat. Hän palasi kierroksen korjailuiden jälkeen radalle, mutta keskeytti lopullisesti kierroksella 18 varikolle.

Benetton: Kuljettajista Alessandro Nannini oli radan ainoa muu kuljettaja Alain Prostin ohella jolla oli B-seokset mukana. Nannini ei siis aikonut käydä varikolla. Emanuele Pirrolla vuorostaan oli C-seokset kilpailuun mukana. Pirronkaan ei tarvinnut käydä varikolla. Nannini lopulta kävi varikolla yllättävän rengasrikon takia kierroksella 16. Pysähdys hoitui 9,5 sekunnin mittaisena. Nannini sai alleen C-seokset joilla olisi pystynyt ajamaan loppuun asti. Myöhemmin meni varikolle kierrokselle 35 ja teknisen vian korjaamiseen kului 3 kierrosta. Kierroksella 38 Nannini keskeytti varikolle kun vikaa ei saatu korjattua.

Dallara: Molemmat kuljettajat ottivat kilpailuun Pirellin Keskikovat Renkaat. He yrittivät olla käymättä varikolla.

Minardi: Molemmat kuljettajat ottivat kilpailuun Pirellin Pehmeät Renkaat. He eivät aikoneet käydä varikolla kilpailussa.

Ligier: Kuljettajista Rene Arnoux otti kilpailuun C-seokset ja Olivier Grouillard otti D-seokset ja hän aikoi käydä varikolla kierroksella 39. Ikävä kyllä kävi varikolla jo kierroksella 16. Pysähdys kesti 10 sekuntia. Kilpailussa kierroksella 35 Grouillard tuli uudelleen varikolle ja keskeytti. Arnoux ajoi maaliin ilman varikkopysähdystä.

Ferrari: Molemmat kuljettajat ottivat C-seokset kilpailuun ja he aikoivat olla käymättä varikolla kilpailussa.

Lola-Larrousse: Molemmat kuljettajat ottivat C-seokset kilpailuun ja he eivät aikoneet käydä varikolla.

Onyx ja Bertrand Gachot: Gachot otti D-seokset kilpailuun ja hän aikoi käydä varikolla kierroksella 40. Hän joutui kuitenkin käymään varikolla kierroksella 24. Hänen pysähdyksensä kesti 10 sekuntia ja hänelle annettiin C-seokset kisan loppuun ajamista varten.

 

[CCMK]

Kauden 1989 Portugalin Grand Prix Estorilissa oli monella tapaa melkoisen erikoinen kilpailu. Hyvin yllättäen ja varsin viime hetkellä Bertrand Gachot potkittiin ulos Onyxilta ja Suomen Jyrki Järvilehto eli JJ Lehto pääsi ajamaan kilpailuviikonloppuun joskin karsiutui. JJ:n osalta mahdollista f1-paikkaa kaudelle 1990 oltiin hakemassa monestakin eri tallista ja samalla myös Ferrarin testikuljettajasopimuksen jatkamista aiottiin neuvotella enemmän kun tieto kävi ilmi ja pian JJ olikin jo kuninkuusluokassa ennen kuin arvasikaan. Suomessakin tilanne huomioitiin ja uutisointia riitti.

Erkki Mustakari oli toista kertaa kaudella 1989 paikan päällä kilpailussa ja aloittamassa äärimmäisen pitkäaikaista ja yhtämittaista paikan päältä raportoitujen kilpailuiden määrää. Estorilin osalta rengastaktisesti näyttävin ja Pirellin ensimmäisen johtokierroksen sitten vuoden 1986 sai haltuunsa Pierluigi Martini. Yhden kierroksen ja senttimetreistä korkeintaan autonmittaan asti Minardi sai johtaa f1-kisaa. Estorilin 1989 jälkeen jälkiviisaasti lausuen koskaan. Kun pieni johto oli ohi niin Martini yritti vielä pysyä vauhdissa, mutta Pirellin Keskikovat Renkaat alkoivat loppua kesken ja varikolle oli pakko mennä.:frown:

Omanlaisensa sankari oli tietenkin ruotsalaisturistien ja suomalaisturistien iloksi Stefan Johansson joka otti radan ainoana miehenä A-seokset kisaan ja ajoi niillä maaliin asti käymättä varikolla. Toisaalta ilman Williamsien keskeytystä Johansson olisi ollut korkeintaan viides kisassa jos sitäkään. Sen verran huonona alkoi lopussa olla vauhti, mutta ensimmäisenä kuljettajana maaliin selviäminen A-seoksilla ja Onyxille palkintosijoituksen tuominen maistui hyvältä.:thumbup:

Williamsin Thierry Boutsen ja Riccardo Patrese onnistuivat myös säästämään C-seoksiaan hämmästyttävän pitkään ja aivan koko rengaslaadun äärirajoille asti ennen pysähdyksiään. Väistämättä kilpailun kulkua muutti myös Ayrton Sennan ja Nigel Mansellin välinen joukkokolari jossa Mansell pahensi tilannettaan koska ei noudattanut kolmeen kierrokseen mustaa lippua jota hänelle oltiin näytetty jo ennen osumaa. Viimeinen lipun näyttäminen oli tosin ratkaisevasti epäselvää mikä aiheutti melkoisen selvittelyn ja jonka päätteeksi Mansell tuomittiin sakkoihin ja kilpailukieltoon. Kilpailun voitti vasta Monzassa kakkostilalla kauden 1989 pistetilinsä 11 kilpailun keskeytyksen jälkeen avannut Gerhard Berger.

Kilpailussa Pirellin puolelta käytettiin poikkeuksellisesti vain kahta seosta sillä Superpehmeitä Renkaita ei jäänyt aika-ajojen jälkeen kenellekään selviytyneelle käyttöön ja Kovia Renkaita ei vain haluttu käyttää niiden liiallisen pidottomuuden ja lämpöheikkouden takia Estorilissa. Goodyearilla vuorostaan AA-seoksia ei edes tuotu paikan päälle ja D-seoksia ei jäänyt kenellekään aika-ajojen jälkeen käyttöön. Dallara harkitsi Kovia Renkaita F189-automallin rengaskulutusongelman takia, mutta tyytyi lopulta kuljettajiensa osalta tekemään mitä he halusivat. Andrea de Cesaris oli loukannut viikonloppuna niskaansa pahoin. Kipeä niska ja ankara vilustuminen aiheuttivat kuumetaudin ja päänsäryn.

Andrea itsepäisesti halusi jatkaa ajamista jolloin perjantain 14:sta sija tippui sijaan 19:sta lauantaina. Sid Watkins suositti voimakkaasti kilpailusta vetäytymistä, mutta de Cesaris kieltäytyi tekemästä niin. Kilpailussa de Cesaris ajoi vajaakuntoisena ja se näkyi myös ajamisessa tason suhteen. Omalta osaltaan de Cesaris sai kiittää sähkövikaa siitä, että hänen ei tarvinnut lopettaa ajamista kesken kaiken viimeisiltä sijoilta.

Varikkotiloissa de Cesaris tarvitsi tiloihin päästyään pyörtymisen johdosta lääkärin apua ja mikäli hän halusi kuntoutua Jereziin niin vuodelepo oli ehdotonta. Mikäli de Cesaris olisi vetäytynyt Estorilissa lauantaina niin kilpailuun olisi päässyt jälleen Jean Alesia Tyrrelillä tuurannut Johnny Herbert. Herbert kuitenkin karsiutui ja hänelle oli tuolloin vielä yksi ajo Suzukaan tiedossa. Seuraavaksi laitan tähän rengastiedot kilpailusta:

McLaren: Kuljettajista Ayrton Senna lähti kilpailuun B-seoksilla ja Alain Prost C-seoksilla kilpailuun. Prost kävi varikolla kierroksella 27 ja Senna kierroksella 36. Prostin pysähdys kesti 9 sekuntia ja Sennan 13 sekuntia. Prost sai alleen uudet B-seokset joilla ajoi loppuun asti ja Senna sai samalla tavalla uudet B-seokset.

Tyrrell ja Jonathan Palmer: Palmer lähti kilpailuun B-seoksilla ja kävi varikolla kierroksella 29. Hänen pysähdyksensä kesti 12,5 sekuntia. Hän sai uudet B-seokset joilla ajoi maaliin asti ja sai hienosti yhden pisteenkin.

Williams: Molemmat kuljettajat ottivat C-seokset kilpailuun ja ajoivat niillä ennätysmitat Estorilin radalla. Thierry Boutsen kävi varikolla kierroksella 39 ja Riccardo Patrese kierroksella 40. Boutsenin pysähdys kesti 9,5 sekuntia ja Patresen 10 sekuntia. Kierroksella 61 Boutsen keskeytti varikolle ja Patrese keskeytti muuhun osaan rataa moottorien hajotessa lähes samanaikaisesti. Boutsen ja Patrese ajoivat B-seoksilla pysähdystensä jälkeen ja olisivat ajaneet maaliin asti.

Brabham: Kuljettajista Martin Brundle lähti kilpailuun Pirellin Pehmeillä Renkailla ja Stefano Modena lähti kilpailuun Pirellin Keskikovilla Renkailla. Brundle kävi varikolla kierroksilla 27 ja 47 ja Modena kävi kierroksilla 39 ja 59. Brundlen pysähdykset kestivät kumpikin 11 sekuntia ja Modenan pysähdykset molempien osalta 12 sekuntia. Brundle sai Pehmeät Renkaat uudelleen ja vaihtoi ne myöhemmin Keskikoviin Renkaisiin. Modena taas yritti ensin Pehmeillä Renkailla ajaa paremmille sijoille, mutta joutui vaihtamaan Keskikoviin Renkaisiin uudelleen. Keskikovilla Renkailla ajettiin sittemmin maaliin asti. Samoin teki myös Brundle omilla Keskikovilla Renkaillaan.

Arrows: Kuljettajista Derek Warwick otti B-seokset kilpailuun ja Eddie Cheever otti C-seokset kilpailuun. Warwick aikoi käydä varikolla kierroksella 36 ja Cheever kierroksella 26.

Lotus: Molemmat kuljettajat ottivat B-seokset kilpailuun. Nelson Piquet kävi varikolla kierroksella 30 ja Satoru Nakajima kierroksella 31. Piquetin pysähdys kesti 12 sekuntia ja Nakajiman pysähdys 13 sekuntia. Molemmat saivat uuden sarjan B-seoksia joilla tarkoitus oli ajaa loppuun asti. Nakajima myös ajoikin.

March: Kuljettajista Mauricio Gugelmin lähti B-seoksilla kilpailuun ja Ivan Capelli lähti C-seoksilla kilpailuun. Gugelmin kävi varikolla kilpailussa kierroksilla 34 ja 58. Capelli vuorostaan aikoi käydä kierroksella 29 varikolla, mutta keskeytti varikolle jo kierroksella 26. Gugelminin pysähdykset kestivät 11,5 sekuntia molempien pysähdysten osalta. Gugelmin vaihtoi ensimmäisen stopin aikana C-seokset nopeita kierroksia varten, mutta se ei auttanut sijoitusten parantamisessa joten Gugelmin jatkoi sittemmin B-seoksilla loppuun asti.

Benetton: Kuljettajista Alessandro Nannini lähti kilpailuun B-seoksilla ja Emanuele Pirro lähti C-seoksilla kilpailuun. Nannini kävi varikolla kierroksella 28 ja Pirro kierroksella 26. Nannini tuli jonkin verran aikaisemmin varikolle kuin mitä oli arvailtu. Arvioissa Nanninin sanottiin tulevan kierroksella 36 varikolle. Nanninin pysähdys kesti 9 sekuntia ja Pirron 10,5 sekuntia. Nannini ajoi B-seoksilla loppuun asti ja Pirron piti ajaa myös loppuun asti niillä. Pirro kuitenkin tuli uudestaan varikolle kierroksella 31 ja keskeytti.

Dallara: Kuljettajista Andrea de Cesaris otti Pirellin Pehmeät Renkaat kilpailuun ja Alex Caffi otti Pirellin Keskikovat Renkaat kilpailuun. Caffi kävi varikolla kierroksella 30 ja pysähdys kesti 11 sekuntia. Caffi sai uudet Keskikovat Renkaat alleen ja olisi ehkä joutunut käymään vielä uudestaan varikolla.

Minardi: Kuljettajista Pierluigi Martini otti Pirellin Keskikovat Renkaat kilpailuun ja Luis-Perez Sala otti Pirellin Pehmeät Renkaat kilpailuun. Martini kävi varikolla kierroksella 45 ja Sala kierroksilla 34 ja 54. Martinin pysähdys kesti 10 sekuntia ja Salan pysähdykset kestivät 14,5 sekuntia ja 13,5 sekuntia. Sala yritti ennen Pirellin Keskikovia Renkaita ajaa Pehmeillä Renkailla nopeaa stinttiä kun taas Martini otti heti toiset Keskikovat Renkaat maaliin asti ajamista varten. Sala ajoi sittemmin myös maaliin asti.

Ligier ja Rene Arnoux: Arnoux otti B-seokset kilpailuun ja kävi varikolla kierroksilla 37 ja 57. Arnoux yritti ajaa parempia sijoituksia C-seoksilla kilpailun puolivälissä onnistumatta. Arnouxin pysähdykset kestivät 15 sekuntia ja 14 sekuntia. Sittemmin ajoi B-seoksilla maaliin asti.

Ferrari: Molemmat kuljettajat lähtivät B-seoksilla kilpailuun. Gerhard Berger kävi varikolla kierroksella 35 ja Nigel Mansell kierroksella 40. Bergerin pysähdys oli päivän nopein 6,84 sekunnilla ja Mansellin pysähdys olisi kestänyt 10,8 sekuntia, mutta legendaarinen peruutus mukaan laskettuna 20,10 sekuntia. Molemmat olisivat ajaneet uusilla B-seoksilla maaliin asti.

Lola-Larrousse: Molemmat kuljettajat lähtivät B-seoksilla kilpailuun. Michele Alboreto kävi varikolla kierroksilla 33 ja 66 ja Philippe Alliot kävi varikolla kierroksella 32. Alboreton osalta pysähdykset kestivät 14 sekuntia ja 13 sekuntia ja Alliotin pysähdys kesti 13,5 sekuntia. Alliot otti uudet B-seokset ja ajoi niillä loppuun asti kun taas Alboreto joutui käymään viimeisten kierrosten lähestyessä uudelleen varikolla pidon loputtua kesken renkaista. Uusilla C-seoksilla Alboreto ajoi sittemmin maaliin asti.

Coloni ja Roberto Moreno: Moreno otti kilpailuun Pirellin Keskikovat Renkaat. Ja sittemmin nopeasti keskeytti ensimmäisenä kilpailussa.

Onyx ja Stefan Johansson: Johansson otti kilpailuun A-seokset ja kesti niillä juuri ja juuri maaliin asti niitä vaihtamatta. Onyxin miehistö hämäykseksi meni kierroksella 54 odottamaan hetkeksi hänen tuloaan, mutta vetäytyi sittemmin. Taktinen veto tuotti parhaan mahdollisen lopputuloksen.

 

[CCMK]

Vuoden 1989 kesäkaudella mielenkiintoisesti esiin nousseen välitankkauskysymyksen tultua hylätyksi mielenkiinto kääntyi renkaisiin. Siinä missä välitankkauksen paluu tyrmättiin oikopäätä niin renkaanvaihtojen formaattia haluttiin jossain määrin edelleen muuttaa sillä vaikka kauteen 1988 verrattuna varikkokäyntejä ja taktista rengaspeliä oltiinkin nähty enemmän niin silti tyytymättömyyttä oli ollut ilmassa. Rengaspuolen taistelun ja mielenkiinnon lisäämiseksi Bernie Ecclestone teki melkoisen ehdotuksen talleille ja kuljettajille yhdessä Jean-Marie Balestren kanssa.

Vaikka tietty omaleimaisuus ideassa väistämättä oli Ecclestonen. Bernien mielestä F1:siin piti McLarenin tai minkä tahansa tallin ylivoiman estämiseksi ja mielenkiinnon lisäämiseksi ryhtyä laittamaan kilpailuihin pakollisia varikkokäyntejä. Jokaisen kilpailun voittanut talli joutuisi avauskilpailua lukuun ottamatta aina tekemään pakollisen varikkopysähdyksen seuraavassa osakilpailussa. Voittaessaan kaksi kertaa joutuisi tekemään kaksi pysähdystä seuraavassa kilpailussa pakollisesti, kolmesta voitosta kolme pakollista pysähdystä, neljästä voitosta neljä pakollista pysähdystä ja jne...

Sanomattakin oli selvää, että tallit eivät ehdotuksesta pitäneet. Lähes yksikään talli ei pitänyt ehdotuksesta kesäkuussa 1989 pidetyssä kokouksessa. Sen sijaan huomattavasti enemmän Ecclestonen ehdotus sai kannatusta elokuussa 1989 kun Bernie antoi takuun siitä, että säännön tullessa hyväksytyksi kaudesta 1990 eteenpäin raja kerrallaan olevista pakollisista pysähdyksistä pysyisi kolmessa pysähdyksessä eli kilpailun voittajia ja siten hallitsevaa tallia ei voinut velvoittaa pysähtymään kilpailussa kerralla enempää kuin kolme kertaa eli vaikkapa kauden kolme ensimmäistä kilpailua voittanut talli sai kauden neljännestä osakilpailusta eteenpäin itselleen puhtaan pöydän eli vapaat varikkopysähdykset takaisin.

Tuolloin jo suurin osa talleista piti ehdotuksesta, mutta lopullisesti kuitenkin idea raukesi suurten tallien vastustukseen ja vähiten ideasta piti kaiken kaikkiaan McLaren ja Ferrari ei pitänyt ehdotuksesta juuri enempää kuin McLarenkaan. Vain hyvin vähän ja osin siksi koska siinä Cesare Fiorion mukaan olisi ollut jotakin todella uutta kokeiltavaksi ja koska sen menetelmän olisi aina voinut sääntökirjasta heittää pois heti kaudesta 1991 eteenpäin. Pirellin Dario Calzavaralla ei juuri ollut vastustusta erikseen ehdotukselle, mutta Goodyearin Lee Gaug oli varautuneempi.

Gaugin mielestä ehdotus sinällään oli hieman keinotekoisen oloinen, mutta niin kauan kuin muutoin vapaa rengaskehitys ja renkaiden valinnanvapaus olisi säilynyt lajissa niin Goodyear ei tulisi vastustamaan ehdotusta. Varsinkaan korjailtua ehdotusta sillä alkuperäinen ehdotus oli jokseenkin liiankin radikaali varsinkin jos voittoja olisi tullut hieman liikaakin. Muutoin kuin tätä ehdottaen Bernie ehdotti myös tietenkin kahta selvää ja pakollista varikkostoppia mistään muusta kiinni olematta kilpailuihin ja se tuntui huomattavasti enemmän ärsyttävämmältä Lee Gaugin ja tallien mielestä. Lopulta mikään näistä ehdotuksista ei käynyt toteen ja elämä jatkui entisellään tuolloin.

 

[CCMK]

Vuoden 1989 aikana kaudeksi 1990 kaavailtiin myös hieman erikoisesti sittemmin tulevaisuudessa lajia muuttanutta rengaskuviota mikä oli tavallaan kauden 1997-1998 aikaisen ja siitä tavallaan eteenpäin ollut sääntö kahden seoksen käytöstä käänteisenä. Toisin sanoen kilpailuiden mielenkiinnon lisäämiseksi aika-ajorenkaat haluttiin joko kieltää tai sitten niitä olisi ollut vain yksi ainoa sarja käyttöön lauantaiksi. Rengaspuolen osalta taas Vapaissa Harjoituksissa ja Aika-ajoissa niissä ei olisi saanut käyttää kuin vain kahta eri seosta yhden ainoan aika-ajorenkaan sarjan lisäksi.

Sunnuntain kilpailuissa valinta oli edelleen vapaata, mutta erillinen päätös lähteä tietyllä seoksella oli myös ehdolla kilpailuiden osalta. Goodyear kuitenkin lopulta näki idean jälleen vapaata rengaskehitystä vastaan olevana ja asettui poikkiteloin hanketta vastaan. Se halusi edelleen etenkin kilpailuihin normaalia vapaata rengaskilpailua valintoineen päivineen mikäli se suostuisi muiden sessioiden rengasvalintojen rajaamiseen. Lopulta ehdotuksesta luovuttiinkin kokonaan mikä oli omalla tavallaan hyvin järkevää.

 

[CCMK]

Espanjan Grand Prix 1989 ajettiin Jerezin radalla joka ei tietenkään ollut mitenkään erityisen hyvä rata sinällään. Ohituksia nähtiin varsin vähän ja ne aiheuttivat valituksia. Etenkin kun kärkikuljettajat valittivat asiasta. Rangaistusten toikkia sivuten Ayrton Senna syyllistyi viikonloppuna lukemattomiin loukkauksiin joista hän sarjan tähtikuljettajana selvisi 20 000 dollarin sakolla ja varoituksella tilanteessa jossa ilman mestaruustaistelua tai jotain aivan toista kuljettajaa kuin Sennaa olisi kyseinen kuljettaja diskattu kokonaan kilpailusta.:thumbfh:

Olisi ehkä jälkikäteen kannattanut antaa kilpailukieltoa niistä teoista jo hyvissä ajoin Suzukaan tai vaikka Adelaideenkin asti. Vastaavasti Nigel Mansell oli Jerezin kilpailusta poissa kilpailukiellon vuoksi. Erillinen valitus Ferrarilta ei purkanut kilpailukieltoa vaan uhkasi jopa lisätä sen kestoa.

Ferrari ei vetänyt sitä pois, mutta myöskään lajin kattojärjestöt eivät ihme kyllä hakeneet Mansellin kilpailukiellolle jatkoa. Ferrari ei kuitenkaan myöskään hakenut keväästä 1989 poiketen syksyllä 1989 korvaajaa Jereziin Mansellin tilalle. Nicola Larini sai edelleen ajaa Osellalla ja kevään tilanteesta poiketen Jyrki Järvilehto eli JJ Lehto oli jo Onyxilla.

Myöskään Gianni Morbidelli tai Roberto Moreno eivät Dario Benuzzin kanssa päässeet ratin taakse Jereziin. Esikarsinnasta ei jälleen myöskään päästetty viittä kuljettajaa vaan pitäydyttiin jo kevään neuvottelujen perusteella vain neljässä. Muussa tapauksessa Gabriele Tarquini olisi päässyt AGS:llä Esikarsinnasta mukaan Aika-ajoihin.

Suomalaisten riemuksi JJ Lehto pääsi Esikarsinnasta kuin myös jopa hyvinkin selvästi jatkoon aika-ajoissakin. 1.10.1989 nähtiin ensimmäinen suomalainen kuljettaja mukana MM-osakilpailun startissa sitten Australian Grand Prixin 1986 ja Keke Rosbergin Adelaidessa ajamansa jäähyväiskilpailun jälkeen. Estorilissa viikkoa aiemmin Portugalissa JJ oli jo ollut mukana, mutta karsiutunut tuolloin.

JJ Lehto lähti ruudusta 17:sta Japanin Satoru Nakajiman startatessa ruudusta 18:sta eli JJ:n viereltä. Rengastaktisesti arvioituna ennakoissa kaikki kuljettajat Goodyearin puolelta lähtivät kilpailuun hyvin yllättäen C-seoksilla mikä ennakoi lukuisia varikkopysähdyksiä. Myös sadetta pelättiin joskin kilpailun startissa oli 40 % sateen mahdollisuus ja se laski loppua kohti koko ajan.

Viikonloppuna rankkasateita oli ollut aina öisin ja Warm-Upia lähenevällä ajalla. Perjantaina viikonloppu alkoi Esikarsinnan jälkeen varsin erikoisesti kun lääkintähelikopteria ei saatu ajoissa paikalle vapaisiin harjoituksiin ja Course Car ajoi liian monta radantarkastuskierrosta mikä hidasti Jean-Marie Balestren mielestä liikaa session alkamista. Siitä järjestäjät saivat 45 000 dollaria sakkoa. Perjantaina Rialin Gregor Foitek ajoi kolarin ja lauantain jälkeen hän lähti tallista karsiuduttuaan.

Pirellin puolelta tiedettiin vain, että mahdollisimman kovia seoksia oli lähdetty hakemaan radan rengaskulutuksen vuoksi. Kuitenkin yksikään talli tai kuljettaja ei tulisi selviämään ilman varikkokäyntiä kilpailussa. Pirellin puolelta joko oltaisiin ilman varikkokäyntejä tai vain yksi nähtäisiin alustavasti kun taas Goodyearin puolelta 1-3 stoppia kilpailuun oltiin ennustettu seosten käytöstä riippuen.

Dallaran puolelta Andrea de Cesaris ja Alex Caffi olivat valtavissa vaikeuksissa. Andrealla oli liian paljon kuluvat renkaat, krooninen aliohjaus ja auton puskeminen liikaa radan hitaimmissa mutkissa ongelmana. Caffilla oli myös ongelmia renkaiden kulumisen kanssa, F189-automallin liiallisen puskemisen kanssa ja yleisen auton tehottomuuden kanssa.

Lauantaina taas Andrea ajoi hieman hiekoilla vapaissa harjoituksissa ja aika-ajoissa suoranopeuden puute edellispäivän ongelmien kanssa vaivasivat häntä. Silti jollakin ihmeellä Andrea oli 15:sta kun taas Caffi ei koskaan ollut lähimaillakaan hänen aikaansa. Parhaimmillaan sija oli 20:s ja huonoimmillaan Caffi olisi karsiutunut. Lopulta oli 23:s ja mukana kilpailussa.

JJ Lehto vuorostaan lähti ehkä hieman varman päälle kilpailuun C-seoksilla sen sijaan, että olisi ottanut kovemmat seokset kisaan ja yrittänyt myöhemmin jotain todella hienoa kilpailun edistyessä. Toisaalta taas JJ pyrki tasaiseen, mutta myös nopeaan ajoon. Ja ennen kaikkea turvalliseen ensikilpailuunsa lajissa. Raskaammat renkaat olisivat voineet tehdä hyvinkin kilpailusta myös erittäin vaikeankin.

AA-seoksilla olisi päässyt kyllä maaliin, mutta se olisi voinut silti kostautua ongelmina ennen pitkää. Lehdon ensikilpailu lajissa oli nopea, mutta vakaa. JJ:n sijoitus radalla vaihteli huonoimmillaan viimeisestä sijasta 16:sta sijaan ennen keskeytystä, mutta pääasiassa JJ ajeli sijalla 20 tai noin 20:n parhaan joukossa. Osasyy oli JJ:n vakaan tunnustelevan ajon lisäksi myös Jerezin radan ohituspaikkojen vähäisyydessä.

Kilpailun muista miehistä Philippe Alliot ajoi todella hyvin kuutospaikalle ja joutui Sennan tarpeettoman nyrkinheiluttelun ja keskisormen näyttelyn uhriksi kesken kisan. Kilpailun tähtenä toimi jälleen Sennan ohella myös Jean Alesi joka pääsi neljänneksi ja säilytti sijansa huolimatta Riccardo Patresen renkaiden pidon äkkiloppumisesta ja italialaisen myöhemmästä kiinniajosta huolimatta.

Emanuele Pirro ajoi myös hyvin ennen jalkakramppien aiheuttamaa keskeytystä. Kisan eniten ohituksia järjestänein mies oli renkaiden kulumisesta huolimatta Andrea de Cesaris joka pystyi reilusti ajamalla ohittamaan kilpailun aikana muun muassa Nelson Piquetin, Derek Warwickin ja Jonathan Palmerin. Palmerin tapauksessa tallikaveriin Alesiin verrattuna hänen hyvä kilpailunsa meni pilalle kroonisen sytytysvian vuoksi ennen pitkää.

Sytytysvaurio oli tullut ensin alun pätkimisen johdosta ja selvän vian tultua Palmer oli iloinen saadessaan auton edes maaliin viimeisenä kymppipaikalla. Muutoin vauhti kyllä de Cesariksen tapaan olisi riittänyt pisteeseen asti ainakin. Tosin de Cesariksen kilpailun Caffin tapoin pilasivat liikaa kuluvat Pirellin renkaat. Minkä johdosta de Cesaris jäi lopulta pisteettömälle seiskapaikalle. Rengaspuolella Tyrrellit yllättivät lopulta käyttämällä toisia seoksia ennakoiden vastaisesti. Seuraavassa viestissä laitan kilpailun toteutuneet rengasvalinnat.

 

[CCMK]

Seuraavaksi laitan tähän kuitenkin Jerezin 1989 rengastiedot ja mukavasti varikkokäyntejä myös nähtiin kilpailussa.

Tässä ne tulevat:

McLaren: Molemmat kuljettajat lähtivät C-seoksilla kilpailuun. Ayrton Senna kävi varikolla kierroksella 25 ja Alain Prost kierroksella 23. Sennan pysähdys kesti 7,55 sekuntia ja Prostin pysähdys kesti 7,98 sekuntia. Molemmat ottivat A-seokset millä ajoivat loppuun asti.

Tyrrell: Ennakoiden vastaisesti molemmat kuljettajat lähtivät lopulta B-seoksilla kilpailuun radan ainoina miehinä. Jean Alesi kävi varikolla kierroksella 35 ja Jonathan Palmer kierroksella 40. Alesin pysähdys kesti murheelliset 18 sekuntia vaikka lopussa kiitos seisoi osin Riccardo Patresen rengasmurheidenkin ansiosta ja Palmerin pysähdys kesti 12 sekuntia. Molemmat saivat uudet B-seokset mitkä kestivät maaliin asti.

Williams: Molemmat kuljettajat lähtivät C-seoksilla kilpailuun. Thierry Boutsen kävi varikolla kierroksella 26 ja Riccardo Patrese kierroksilla 24 ja 63. Boutsenin pysähdys kesti 11 sekuntia ja Patresen pysähdykset kestivät 18 sekuntia ja 9,4 sekuntia. Patrese kävi toisen kerran varikolla B-seosten loputtua kesken yllättäen. Uusilla C-seoksilla Patrese sai melkein Alesin kiinni lopussa, mutta se ei riittänyt ja hän oli viides. Boutsen sai myös B-seokset joilla piti ajaa maaliin asti. Mahdollisesti myös Boutsen olisi joutunut käymään varikolla.

Brabham: Kuljettajista Martin Brundle otti Pirellin Superpehmeät Renkaat kilpailuun kun taas Stefano Modena otti Pirellin Kovat Renkaat kilpailuun. Brundle kävi varikolla kierroksella 21 ja pysähdys kesti 7 sekuntia. Brundle sai Pirellin Kovat Renkaat alle ja mahdollisesti olisi ajanut maaliin asti ilman pysähdystä. Modenan osalta Kovat Renkaat eivät välttämättä olisi kestäneet maaliin asti, mutta uuden radan johdosta Pirellillä ei ollut tietenkään kunnollista tietoa joten pysähdys olisi voinut olla mahdollinen vielä silloin.

Arrows: Molemmat kuljettajat lähtivät kilpailuun C-seoksilla. Derek Warwick kävi varikolla kierroksella 27 ja Eddie Cheever kierroksella 28. Warwickin pysähdys kesti 10 sekuntia ja Cheeverin 26 sekuntia mikä oli katastrofi. Molemmat saivat A-seokset alle joilla piti ajaa kilpailu loppuun asti ja Warwick pääsikin maaliin asti.

Lotus: Molemmat kuljettajat lähtivät kilpailuun C-seoksilla. Kuljettajista Satoru Nakajima olisi käynyt varikolla kierroksella 17 ja Nelson Piquet kävi kierroksella 16 varikolla. Piquetin pysähdys kesti 8,87 sekuntia. Piquet sai A-seokset joilla ajoi sittemmin maaliin asti.

March: Molemmat kuljettajat lähtivät kilpailuun C-seoksilla. Ivan Capellin piti pysähtyä kierroksella 18 ja Mauricio Gugelminin kierroksella 20. Lopulta taktiikat menivät uusiksi kun Capelli joutui käymään Satoru Nakajiman kanssa tapahtuneen kolarin takia varikolla jo avauskierroksella. Korjaustöihin jarrulevyjen vaurioiden, ripustusten ja jousituksen osalta kului 6 minuuttia ja 34 sekuntia. Mahdollisesti jopa paljon tätäkin enemmän.

Järkevästi sanoen 4 kierrosta kului aikaa ja pian Capelli oli jo 5 kierrosta jäljessä. Lopulta Capelli keskeytti jo hyvissä ajoin kilpailussa. Capellin alla oli A-seokset millä ei todennäköisesti ilman varikkokäyntiä olisi päässyt maaliin niin aikaisin tehdyn pysähdyksen vuoksi. Eli toinen varikkokäynti olisi siis todennäköisesti nähty. Gugelminin pysähdys kesti 9 sekuntia. Gugelmin sai A-seokset joilla varmasti olisi kyetty ajamaan loppuun asti.

Osella, Nicola Larini ja Piercarlo Ghinzani: Kuljettajista Larini oli valinnut Pirellin Kovat Renkaat ja Ghinzani Pirellin Superpehmeät Renkaat. Ghinzani ei hyvästä yrityksestä huolimatta noussut kovinkaan korkealle kilpailussa sen alkuvaiheessa ja kävi varikolla jo kierroksella 11 renkaiden loputtua häneltä kestken. Pysähdys kesti 15 sekuntia ja sen aikana Ghinzani sai Pirellin Kovat Renkaat alle ja niillä oli tarkoitus ajaa maaliin asti jos pystyi vaikkakin toinenkin varikkokäynti olisi ollut mahdollinen. Larini taas keskeytti alkuvaiheissa kilpailua ja pitkään ei Ghinzanikaan ajanut.

Benetton: Molemmat kuljettajat ottivat C-seokset kilpailuun joskin Alessandro Nanninin erittäin varhainen pysähdys sai epäilemään myös hänen käyttävän D-seoksia tai sitä, että Jerezin rata kuluttaa renkaita aivan liian paljon suhteessa niiden normaaliin kestävyyteen. Nannini kävi varikolla kierroksella 12 ja Emanuele Pirro kierroksella 25. Nanninin pysähdys oli päivän nopein ja kaikkien aikojen nopein yleensäkin sinällään 6 sekunnilla kun taas Pirron pysähdys kesti 6,50 sekuntia. Molemmat saivat A-seokset joilla oli tarkoitus ajaa loppuun asti kilpailussa.

Dallara: Molemmat kuljettajat ottivat Pirellin Keskikovat Renkaat kilpailuun joskin ne kuluivat aivan liikaa ollakseen hyödyksi. Alex Caffi kävi varikolla kierroksella 19 ja uudelleen kierroksella 60 keskeytystä varten. Andrea de Cesaris kävi vuorostaan varikolla kierroksella 27. Caffin pysähdys kesti 15 sekuntia ja de Cesariksen 8 sekuntia. Molemmat saivat Pirellin Kovat Renkaat pysähdyksillään joilla oli tarkoitus ajaa loppuun asti. Patrizio Cantu kielsi de Cesarista tulemasta varikolle kisan loppuvaiheessa vaikka mahdollisesti olisi ehkä kannattanut käydä varikolla. Andrea selvisi kuitenkin maaliin asti ilman toista pysähdystä.

Minardi: Molemmat kuljettajat ottivat Pirellin Pehmeät Renkaat kilpailuun. Pierluigi Martini kävi varikolla kierroksella 22 ja Luis-Perez Sala kierroksella 23. Martinin pysähdys kesti 11,77 sekuntia ja Salan pysähdys 7 sekuntia. Molemmat kuljettajat ottivat Pirellin Kovat Renkaat maaliin asti ajamista varten.

Ligier ja Olivier Grouillard: Grouillard lähti kilpailuun C-seoksilla. Grouillard kävi varikolla kierroksella 20 ja pysähdys kesti 8 sekuntia. Valitettavasti Grouillard tuli uudelleen varikolle kierroksella 35 ja keskeytti. A-seoksilla Grouillard olisi muutoin ajanut maaliin asti kilpailussa.

Ferrari ja Gerhard Berger: Berger otti C-seokset kilpailuun ja kävi varikolla kierroksella 24. Hänen pysähdyksensä kesti 6,20 sekuntia ja se oli päivän toiseksi nopein pysähdys. Berger otti A-seokset kilpailun maaliin asti ajamista varten ja selvisi savuttavasta autosta huolimatta toisella sijalla maaliin.

Lola-Larrousse ja Philippe Alliot: Alliot otti C-seokset kilpailuun ja kävi varikolla kierroksella 25. Hänen pysähdyksensä kesti 17 sekuntia mikä oli katastrofi ja maksoi hänelle mahdollisia lisäpisteitäkin. Alliot sai pysähdyksellään A-seokset maaliin asti ajamista varten.

Onyx ja JJ Lehto: JJ lähti kilpailuun C-seoksilla vaikka ensikilpailussaan olisi voinut valita radikaalistikin renkaansa sillä hänellä ei ollut mitään menetettävää ja kyseessä oli muutenkin tunnustelua enemmän tulevaisuutta varten. Hänen oli tarkoitus käydä varikolla kierroksella 25, mutta keskeytti.

 

[CCMK]

Japanin Grand Prix Suzukan radalla kaudella 1989 jää todennäköisesti historiaan ainiaaksi Ayrton Sennan ja Alain Prostin välisen kolarin takia. Lisäksi Sennalle tuli ennen pitkää valituksista 100 000 dollarin sakko ja lopulta hyvin pitkän vääntämisen jälkeen puolen vuoden ehdollinen kilpailukielto sarjaan puolen vuoden tai jopa vuoden ehdottoman kilpailukiellon sijaan. Alun alkaen puhuttiin jopa Sennan koko sarjasta sulkemisesta ja lisäksi Jean-Marie Balestre varoitti tapauksen toistuessa koskaan antavansa sarjasta sulkevan kilpailukiellon välittömästi hänelle.

Sittemmin Senna teki suuria rikkomuksia ja paljastuksia kaikkiaan kolme kertaa vuosina 1989-1991 ja vain Max Mosleyn tuleminen lajin kattojärjestön johtajaksi esti hyvin todennäköisesti Sennan sulkemisen koko lajista tempusta joka olisi kyllä loppupelissä pitänyt tehdä. Kyseessä oli kuitenkin Ayrton Senna ja hänen esimerkkinsä tavallaan antoi ohjeet tulevien sukupolven tähtikuljettajille samanlaiseen jumalakompleksiin kuin mitä hänellä oli.

Toisaalta kun Prostin ja Sennan kolaria miettii niin kaudella 1989 Senna oli ajanut ennen Suzukan kolariaan kolmekin tuomaristoa yhtä paljon närkästyttänyttä kolaria. Rio de Janeirossa Senna oli osunut Gerhard Bergeriin, Estorilissa Senna oli osunut Nigel Manselliin joskin tuolloin oli sinällään syytön kolariin ja Jerezissä hän oli kolaroinut vapaassa harjoituksessa omalla kierroksellaan olleeseen Philippe Alliotiin jonka kanssa hänellä oli yleensäkin viikonloppuna paljon ongelmia.

Jerezin kolari oli siitä vakava, että Senna oli vihapäissään osunut suoraan Alliotiin vain ranskalaisen ollessa hänen tiellään brasilialaisen mielestä nopealla kierroksella. Mikä kertoi sen, että Senna todella kaikkein huonoimmillaan oli uskomattoman itsekäs ja hengenvaarallisen piittaamaton kuljettaja.

Ron Dennis ja Balestre vuorostaan kävivät omia kamppailujaan koska Adelaiden 1988 sanomiset mestaruustaistelun puolueettomuudesta heräsivät uudelleen kauden 1989 Suzukan kolarin johdosta. Suomessa tapaus herätti myös äärimmäisen laajaa keskustelua mediassa niin lehdissä kuin televisiossakin. Molemmilla tähtikuljettajilla olivat omat kannattajaleirinsä ja kiivailtakin mielipiteiltä etenkin lehtien yleisöpalstoilla ei vältytty. Suomen JJ Lehto vuorostaan jäi Suzukan sinällään potentiaalisesta viikonlopusta paitsi jäätyään rannalle jo Esikarsinnassa.

Tietyllä tapaa auton ongelmien takia JJ oli viikonloppuna enemmän tai vähemmän poissa kuvioista mukaanpääsijöistä aivan alkua lukuun ottamatta. Dallaran Alex Caffi ja Andrea de Cesaris vuorostaan olivat jälleen vaikeuksissa. Dallaran F189-automalli söi Pirellin renkaita kuin hevoset kauraa kaukalosta ja aerodynaamiset ongelmat puutteellisen suoranopeuden kanssa tuhosivat kaksikon menestyshaaveet Suzukassa. Tekniikaltaan Suzukan rata kuitenkin sopi F189-automallin alustalle ja sinällään viikonloppu oli teknisesti harvinaisen onnistunut. Sijat 15 ja 16 eivät miellyttäneet heitä vaikka Caffi olikin niukasti de Cesarista nopeampi. Etenkin kun Pirellin aika-ajorenkaat eivät Dallaran automallin alla kestäneet Suzukassa paljon mitään.

Onyxin osalta mielenkiintoisesti Jean-Pierre van Rossem antoi vasta Suzukassa Stefan Johanssonin palkkarahat ruotsalaisen uhatessa häipyä tallista ennen aikojaan ennen kauden 1989 loppumistakin. Palkka annettiin legendaarisesti salkussa jossa komeili miljoona dollaria ja josta ruotsalainen ei ennen Suzukaa ollut saanut penniäkään kaudella 1989...

Minardin osalta Pierluigi Martini kärsi kylkiluiden kivuista ja joutui jäämään pois kilpailusta. Hänen tilallaan uransa ensimmäisen kilpailun sai muutaman vuoden eri tallien testailujen ja etenkin Minardin testailun jälkeen ajaa Paolo Barilla. Pastaimperiumin perijämies tuli tunnetuksi tukevasta kunnostaan ja ajoittaisesta ongelmastaan mahtua ajamiensa autojen ohjaamoihin.

Barilla oli saanut testikokemuksestaan huolimatta virallisen testikuljettajan paikan Minardille vasta kaudella 1989. Hän olisi halunnut ajaa kisakuljettajana koko kauden 1989 Minardilla, mutta oli joutunut luovuttamaan ajopaikkansa Luis-Perez Salan tuotua enemmän rahaa talliin. Yksi syy Giancarlo Minardilla ajattaa Barillaa oli myös siinä, että Barilla oli ajanut myös ennenkin Suzukan radalla ja tunsi sen sinällään muutenkin kuin omat taskunsa. Barilla ajoi kokemukseen nähden viimeistään lauantain aika-ajossa todella hyvin ja pääsi starttaamaan 19:sta lähtöruudusta.

Silti joka tapauksessa 5 vuoden testailujen jälkeen eri talleissa ja sinällään myös muutamankin perutun debyyttikilpailun paikan jälkeen Barillan ajosuoritus Suzukassa 1989 oli ennen kilpailua pieni pettymys ja suuri pettymys tuli kun Barilla joutui keskeyttämään jo ennen kilpailun järkevää alkamistakin kytkinvikaan. Toki hän pääsi liikkeelle lähdössä ja ajoikin sinällään välttävästi, mutta vian tultua kunnolla mitään ei ollut tehtävissä kuin keskeyttää.

Ayrton Senna vuorostaan teki uskomattoman, suorastaan ylimaallisen aika-ajoajan perjantaina C-seoksilla joille kierrosaika 1.39.493 tuntui ennen Sennan perjantain suoritusta puhtaalta roskapuheelta. Etenkin kun vertailun vuoksi D-seoksillakin se olisi ollut jo riittävä osoitus Sennan lahjakkuudesta. D-seosten huippuaika Suzukan radalla oli korkeintaan laskettu olevan noin 1.41:n tietämillä ja siihen verrattuna Sennan ajo oli jotain toisesta maailmasta olevaa. Senna pani vielä tätäkin paremmaksi ajamalla aika-ajorenkailla paalupaikka-aikansa 1.38.041.

Aika-ajossa yllättäjänä oli myös Nicola Larinin Osellalla ajama kymppipaikka. Kilpailuviikonloppuna Jean Alesi jäi jatkamaan Tyrrelillä koska voitti jo F3000-mestaruuden. Siten Johnny Herbert joutui jäämään rannalle Tyrrellin ratista Suzukassa. Viimeinen aika-ajon yllättäjä oli viimeisenä Esikarsinnasta selvinnyt Zakspeedin Bernd Schneider jonka oli sanottu karsiutuvan viimeistään aika-ajossa. Lopulta Schneider oli 21:s aika-ajossa ja jopa selvästi mukana kilpailussa. Hänestä kaavailtiin jopa koko kilpailun häntäpään kuljettajien yllättäjää. Sen verran hyvin Schneider oli osannut aina Suzukassa ajaa.

Kilpailussa legendaarisen kolarin osalta Alessandro Nannini olisi menettänyt voittonsa vain oman tallinsa typerään virheeseen olla kunnolla kertomatta hänelle mitään tiimiradiossa. Viimeinen radioviesti yleensäkin ennen kuuluisaa tilannetta Sennan ja Prostin välillä oli ollut vain Mansellin keskeytyksen kertominen ja kun Nannini oli yrittänyt tiedustella Prostin ja Sennan asiaa niin Nanninin piti vain keskittyä omaan kilpailuunsa.:thumbdown Varikkomuurin urpoilu olisi ilman Sennan hylkäystä maksanut siis voiton.

Ferrarien osalta Bergerin ja Mansellin keskeytykset veivät teoreettisen uhan McLareneilta. Williamsin osalta Suzukassa 1989 ei oikein edes McLarenien kolarista huolimatta voitu puhua menestyksestä. Lähinnä toisiaan vastaan kisailusta. Nelson Piquet vuorostaan pääsi maaliin vaikka öljynpaineet loppuivat heti viimeisen kierroksen jälkeen nelospaikalta. Martin Brundle selvisi viidenneksi Pirellin Kovien Renkaiden ansiosta ja Derek Warwick sai viimeisen pisteen alhaisen downforcen, matalan siivekkeen ja alhaisten vaihdevälien ansiosta. Eddie Cheeverin pistejahdista tuli vuorostaan mahdotonta liian korkean siivekkeen, yhtä liian korkean downforcen ja liian korkeiden vaihdevälien asetusten takia.

Dallaran kuljettajille Suzuka oli vuorostaan painajaismainen renkaiden liiallisen kulumisen takia. Viimeisenä he myös selvisivät maaliin sijoilla 9-10 lopun taistelun mennessä Caffille de Cesariksen sijaan. Andrea de Cesaris vuorostaan oli joutua parhaimmillaan kolaroiduksi kilpailusta kun kisan virallinen kolarisankari oli kramppiensa kanssa taistellut Emanuele Pirro jolle kuutospaikka olisi ollut automaattinen ilman kolariaan kasipaikalta. Hän oli pilannut Suzukassa jo Alesinkin kilpailun osumalla häneen joten kohtalo kosti hänelle hiekka-alueen muodossa de Cesariksen kolarin jälkeen.

Säännölliset seiskapaikan tai kuutospaikan miehet kilpailussa olivat Ivan Capelli ja Mauricio Gugelmin yhdessä Philippe Alliotin ja Satoru Nakajiman kanssa. Nakajima edusti jälleen Japania yksin kun Aguri Suzuki ei jälleen kerran päässyt kilpailuun mukaan. Seiskapaikan vei lopulta Gugelmin. Larini vuorostaan tuntui Osellallaan olevan keskikastin kuningas ennen keskeytystään mikä viittasi myös potentiaaliseen pistevauhtiin. Seuraavassa viestissä laitan myös kilpailun rengastiedot kauden 1989 Suzukan osalta.

 

[CCMK]

Kauden 1989 Suzukan osalta Japanin Grand Prix tarjosi kyllä varikkokäyntejä, mutta omalla tavallaan myös hieman tylsyyttä ja myös historiallisesti viimeisen Goodyearin kaikkein kovimpien renkaiden eli AA-seosten käyttökilpailun. AA-seoksia oli ruvettu lajissa käyttämään suurin piirtein yhtä aikaisin kuin milloin olivat lajiin tulleet legendaariset Kirjainrenkaat muutenkin. AA-seoksia oli kuitenkin ennen pitkää vuodesta 1986 lähtien vähentämään lajissa käytöltään ja turboaikakauden poistuessa niiden käyttötarve oli huomattavasti vähentynyt ja lopullisesti lokakuun lopulla 1989 tuli ennen pitkää tieto, että Goodyear ei aio enää käyttää AA-seoksia F1:ssä kaudella 1990.

AA-seoksia ei kuitenkaan tullut ikävä sillä ne olivat monesti kestäneet aivan liikaa kilpailuissa eikä niille ollut muutenkaan mitenkään erityisen järkevää käyttöä muuta kuin vain puhdasta maaliin ajamista varten tai mahdollisia rengastestejä varten kilpailujen ulkopuolella tai sitten kilpailuviikonloppujen Vapaissa Harjoituksissa.

Lopullinen syy niiden poistumiselle olivat kuitenkin hyvin todennäköisesti lajin ystävien painostusten sijaan selkeät kustannuspoliittiset syyt sillä yksi rengaslaatu vähemmän vähensi myös kustannuksia ja toi yleensäkin lajin ystäville enemmän selkeyttä tilanteisiin. Ja samalla tietenkin lisäsivät myös jännitystä kun A-seokset eivät olleet kovuudeltaan lähimainkaan aivan niin kovat kuin mitä AA-seokset olivat. Samalla AA-seoksista tuli keskimäärin kaudeksi 1990 ainakin alustavissa arvioissa myös Goodyearin omia Testirenkaita kilpailuihin. Toisaalta taas Akronin Toimitalossa keskusteltiin värikkäästi rengasasioista ja niistä puhuttaessa myös Testirenkaidenkin pois heittämisestä kustannusten säästämiseksi tai ainakin ottamalla Testirenkaiden laaduksi jokin muu kuin jo olemassa oleva ja jossain määrin toimimatonkin seoslaatu.

Kilpailun muista yllättäjistä puhuttaessa vielä kerran Jonathan Palmer Tyrrelillä oli vaikeuksissa pitkälti jatkuvien polttoainevuotojen ja vaihdelaatikon reistailujen takia sillä muutoin Palmer olisi todennäköisesti ollut jäännöspisteen vauhdissa ja Bernd Schneider sai myös omalta osaltaan uskomattoman hyvän lähdön ja oli lähenemässä kymmenen kärkeä. Kuitenkin huolimatta ääritapauksessa jopa pistepotentiaaliin riittävästä vauhdista kilpailun lopulla Schneiderin kohtaloksi tuli ensin tippua viidenneksitoista ja lopulta 20:n sijan paikkeille ja hetkeä myöhemmin keskeyttää. Kilpailusta oli hädin tuskin ajettu kärjen osalta toistakaan kierrosta ja Schneiderin kohdalta vain yksi ainoa.

Se oli Zakspeedin historian viimeinen kilpailu vaikka sitä ei vielä silloin tiedetty ja Rialista poiketen Zakspeed vielä yritti kaudeksi 1990 mukaan lajiin. Testikaudelle talli vielä selvisikin, mutta sitten sen tie oli loppu. Rialilla taas Bertrand Gachot sai ajaa tuotuaan rahaa Suzukaa ja Adelaidea varten. Kuitenkin tilanne oli varsin toivoton sielläkin karsiutumisten takia ja Rialin taival loppui jopa ennen kauden 1989-1990 talvikauttakin.

Kilpailuviikonloppuna alustavissa arvioissa Suzukan kilpailuun lähdettiin Goodyearin osalta enimmäkseen B ja C-seosten voimin arvioissa ja loppupelissä ne arviot osoittautuivat pieneltä osin vääräksi vaikka pysähtyjiä toki nähtiinkin. Pirellin osalta rata oli tietenkin uusi ja kaikkia seoksia aiottiin siten kokeilla rohkeasti. Pirellin kuljettajien osalta Dallaran miehet Alex Caffi ja Andrea de Cesaris olivat ainoita jotka joutuivat pakotetusti käyttämään Pirellin Kovia Renkaita kilpailussa.

Martin Brundlen osalta Brabham-talli suoritti ansiokkaan hämäyksen: Brundlen sanottiin lähtevään kilpailuun Pirellin Pehmeillä Renkailla, mutta todellisuudessa hän lähti kilpailuun Pirellin Kovilla Renkailla. Se taktiikka tulisi tuottamaan tulosta.

Toisin kuin Goodyearin osalta Pirellillä ei ollut kilpailuun kenellekään annettavaksi Pirellin Superpehmeitä Renkaita sillä sen verran paljon Suzukan rata kulutti niitä myös jo aika-ajoissakin sillä aika-ajorenkaat eivät olleet mitenkään erinomaisen kestäviä muillakaan kuin vain Dallaralla. Sen takia Minardinkin suoritukset olivat huonot ja Pierluigi Martini oli tietenkin yhden kisan sairaslomalla. Jolloin ei edes Luis-Perez Salankaan yritykset riittäneet tuomaan Minardille edes kymmenen parhaan joukkoon sijoittumista aika-ajoissa missä Sala oli 14:sta. Goodyearin tallien osalta muutamilla kuljettajilla olisi ollut käyttöönsä niitä otettavaksi Suzukan kilpailussa. Seuraavaksi laitan tähän kuitenkin kauden 1989 Japanin Grand Prixin rengastiedot Suzukan radalta.

Tässä ne tulevat:

McLaren: Molemmat kuljettajat lähtivät kilpailuun C-seoksilla. Ayrton Senna kävi varikolla kierroksilla 23 ja 48 ja Alain Prost kävi varikolla kierroksella 21. Prostin pysähdys kesti 7,86 sekuntia ja Sennan pysähdykset kestivät 9,89 sekuntia ja 18 sekuntia siivenvaihdon huomioiden. Ensimmäisellä osuudella Prost ajoi A-seoksillaan maaliin asti, mutta Sennalla oli B-seokset alla mikä paransi hänen nopeustilannettaan.

Sennan renkaat olisivat itsessään kestäneet maaliin asti, mutta Senna vaihtoi siivenvaihdon aikana D-seokset joilla hän ajoi sittemmin diskattuun voittoonsa. Prost olisi saattanut saada varaslähdöstä minuutin aikasakon, mutta tuomaristo ei nähnyt asiassa huomautettavaa ja Senna taas olisi saattanut peruuttamalla välttää hylkäystuomionsa oikaisusta. Prostilla renkaat tietenkin olisivat kestäneet vielä Sennaakin paremmin maaliin asti.

Tyrrell: Kuljettajista Jonathan Palmerilla oli C-seokset kilpailussa käytössä ja Jean Alesilla olivat A-seokset kilpailussa. Palmer olisi käynyt varikolla kierroksella 22, mutta ehti keskeyttää ja Alesi oli aikonut yrittää maaliin asti ilman pysähdystä. Mahdollisesti olisi tullut milloin tahansa kierroksen 40 jälkeen varmuuden varalta.

Williams: Molemmat kuljettajat ottivat C-seokset kilpailuun. Thierry Boutsen kävi varikolla kierroksella 23 ja Riccardo Patrese kierroksella 24. Boutsenin pysähdys kesti 9 sekuntia ja Patresen pysähdys kesti 10 sekuntia. Molemmat saivat B-seokset alleen joilla ajoivat maaliin asti.

Brabham: Kuljettajista Martin Brundle otti Pirellin Kovat Renkaat kisaan viestin puolivälissä kuvaamallani tavalla ja Stefano Modena otti kilpailuun Pirellin Keskikovat Renkaat. Brundle selvisi sensaatiomaisesti maaliin asti niitä vaihtamatta ja Modena vuorostaan keskeytti ja ei olisi todennäköisesti käynyt varikolla.

Arrows: Molemmat kuljettajat ottivat raskaiden asetuksiensa takia AA-seokset kilpailuun ja ajoivat niillä puuduttavan varmasti maaliin ilman pysähdyksiä.

Lotus: Kuljettajista Nelson Piquet otti kilpailuun B-seokset ja Satoru Nakajima otti kilpailuun C-seokset. Piquet kävi varikolla kierroksella 31 ja Nakajima jo kierroksella 20. Piquetin pysähdys kesti 7 sekuntia ja Nakajiman pysähdys myöskin 7 sekuntia. Nakajima sai A-seokset maaliin asti ajamista varten kun taas Piquet sai vuorostaan C-seokset maaliin asti ajamista varten joilla hän myös selvisikin niiden kulumisesta huolimatta.

March: Kuljettajista Mauricio Gugelmin otti kilpailuun AA-seokset ja Ivan Capelli otti kilpailuun B-seokset. Capelli olisi tullut kierroksella 40 varikolle, mutta Gugelmin oli päättänyt ajaa maaliin ilman stoppeja ja ilman mitään rengasrikkoja tai sadetta olisi päässytkin.

Osella ja Nicola Larini: Larini otti kilpailuun Pirellin Keskikovat Renkaat ja mahdollisesti olisi selvinnyt maaliin tai olisi käynyt varikolla. Keskeytti kuitenkin.

Benetton: Kuljettajista Alessandro Nannini otti kilpailuun C-seokset ja Emanuele Pirro otti kilpailuun B-seokset. Nannini kävi varikolla kierroksella 21 ja hänen pysähdyksensä kesti 8 sekuntia. Nannini otti A-seokset millä selvisi maaliin asti ja hylkäyksen jälkeen myös voitti uran ainoaksi jääneen voittonsa ja Benettonin toisen voiton yleensäkin. Pirro vuorostaan aikoi käydä varikolla kierroksella 35, mutta keskeytti ennen pysähdystään.

Dallara: Molemmat kuljettajat selvisivät kiduttavasti maaliin asti kilpailuun ottamillaan Pirellin Kovilla Renkailla. He eivät käyneet varikolla vaikeuksistaan huolimatta sillä kaikki rengaslaadut kuluivat suhteessa liikaa. Oikealla rengastoiminnalla Brundlen kaltainen yllätys olisi ollut mahdollinen.

Minardi, Paolo Barilla ja Luis-Perez Sala: Molemmat kuljettajat ottivat Pirellin Pehmeät Renkaat kilpailuun ja he todennäköisesti olisivat käyneet varikolla kilpailussa, mutta keskeyttivät nopeasti.

Ligier ja Olivier Grouillard: Grouillard otti kilpailuun C-seokset ja hän kävi varikolla kierroksella 21. Hänen pysähdyksensä kesti 9 sekuntia. Hän sai B-seokset alleen joilla piti ajaa maaliin asti.

Ferrari: Molemmat kuljettajat ottivat C-seokset kilpailuun. Nigel Mansell kävi varikolla kierroksella 18 ja Gerhard Berger kierroksella 23. Mansellin pysähdys kesti 6 sekuntia mikä oli huippunopea pysähdys ja Bergerin pysähdys kesti 10 sekuntia. Mansellin pysähdys oli päivän nopein. Berger joutui käymään uudelleen varikolla kierroksella 35 jolloin hän keskeytti juurikin varikolle. Molemmilla oli allaan pysähdysten jälkeen B-seokset joiden piti kestää maaliin asti kilpailussa.

Lola-Larrousse ja Philippe Alliot: Alliot otti C-seokset kilpailuun. Hän kävi varikolla kierroksella 23 ja pysähdys kesti 9 sekuntia. Alliot otti B-seokset millä piti ajaa maaliin asti.

Zakspeed ja Bernd Schneider: Schneider otti Pirellin Pehmeät Renkaat kilpailuun ja ajoi sensaatiomaisesti ennen liiankin nopeaa keskeytystään. Hän todennäköisesti olisi joutunut käymään varikolla kilpailussa kerran tai ehkä kaksikin.

 

[CCMK]

Kauden 1986 Brasilian Grand Prix Rio de Janeiron radalla tarjosi melkoisen rengaskilpailun ja jättiyllätyksenkin. Etenkin kun kierroksella 16 yksinkertaisesti Goodyearin ja Pirellinkin renkaat alkoivat pettää jopa kovemmistakin seoslaaduista huolimatta. Massavarikkopysähdysten seurauksena radalle jäi kyseisellä kierroksella jatkamaan vain 9 autoa ja yksi näistä oli Minardin Andrea de Cesariksen auto kuutospaikalla hetken ajan ennen kuin auton tekniikka petti.

Rengastaktiselta puolelta oltiin ennustettu, että jokainen kuljettaja joutuisi tekemään ainakin kaksi stoppia ja Alain Prost mahdollisesti vain yhden stopin. Lopulta vain Nigel Mansell, Keke Rosberg ja Alan Jones jäivät melkoisesta rengaspelistä ulos jo varhaisessa vaiheessa. Ennakotkin muuttuivat radikaalisti toiseksi lopulta.

Viikonloppuna Minardilla oli kasassa 14 henkilöä ja lisäksi tallipäällikkö ja kuljettajat Andrea de Cesaris ja Alessandro Nannini vihdoin oikeutetusti debyytin tekevänä kuljettajana mukaan lukien yhteensä 17 henkilön joukko eli koko talli käytännössä. Minardin ainoa tehtävä viikonloppuna oli taistella lähinnä Osellan autoja vastaan ja se oli teknisiä vikoja täynnä.

Virallisissa Harjoituksissa Andrea de Cesariksen autoissa oli kroonista sähkövikaa, vaihdelaatikkovikaa, kytkinvikaa, pakoputkivikaa ja lopulta hajonnut vetoakselikin ja Alessandro Nanninilla oli krooninen sähkövika ongelmana läpi viikonlopun. Viikonloppu oli Minardille painajainen ja 3 miljoonan dollarin arvioidulla vuosibudjetilla tallin kahden auton ajattamisessa oli leikki kaukana. Varaosiakin riitti järkevästi Riossa vain de Cesariksen auton korjaamiseen...:frown:.

Kilpailussa de Cesaris sittemmin tekikin ihmetekonsa ajattamalla Minardin kuutospaikalle massapysähdysten avustamana ennen erikoista keskeytystä jota epäiltiin puolen tankin taktiikaksi. Nanninin ensimmäinen kisa meni tallikaveristaan poiketen erittäinkin varovaisissa ja teknisten vikojen riivaamissa tunnelmissa.

Kilpailun rengaspuolisesta taktiikasta puhuttaessa yleensäkin Keke Rosberg oli valinnut C-seokset kilpailuun ja myöhempää massapysähdystaustaa arvioiden kolme tai neljä stoppia ei olisi ollut pois laskuista Rosbergin kilpailusta ilman keskeytystä sillä sen verran nopeasti repeytyivät Goodyearin ja Pirellin renkaat mustina setteinä Rion rataan kauden 1986 kilpailussa. Brasilian kaksoisvoiton kunniaksi kansallislaulua tunnuttiin soittavan erikoispitkänä versiona palkintokorokkeella. Seuraavaksi laitankin tähän kauden 1986 Rio de Janeiron rengaskuviot kilpailusta.

Tässä ne tulevat:

McLaren: Molemmat kuljettajat lähtivät kilpailuun C-seoksilla. Alain Prost aikoi pysähtyä kierroksella 29 ja Keke Rosberg kierroksella 30. Prostin pysähdys kesti 9,49 sekuntia ja hän vaikutti pystyvän ajamaan toisella C-seoksen sarjalla loppuun asti, mutta ajoi varikolle kierroksella 31 uudelleen ja keskeytti. Rosberg vuorostaan keskeytti viitospaikalta kierroksella 7 varikolle.

Tyrrell: Kuljettajista Martin Brundle lähti D-seoksilla kisaan, mutta Philippe Streiff lähti kilpailuun C-seoksilla. Brundle kävi varikolla kierroksilla 15 ja 35 kun taas Streiff sai järkyttyä renkaiden pidon loppuessa jo kierroksella 16. Streiff olisi itse halunnut mennä varikolle kierroksella 31, mutta hän ei ollut ainoa yllättyjä päivän kilpailussa. Streiff kävi uudelleen varikolla myös kierroksella 27. Brundlen pysähdykset kestivät 10 sekuntia ja 8,5 sekuntia. Streiffin pysähdykset taas kestivät 9 sekuntia ja 10,5 sekuntia. Brundle sai C-seokset ensimmäiselle stintille ja toiselle osuudelle B-seokset varmaa maaliin ajamista varten. Streiff sai ensin D-seokset ja sittemmin B-seokset varmuuden varalta maaliin ajamista varten.

Williams: Kuljettajista Nigel Mansell lähti kilpailuun C-seoksilla ja olisi käynyt varikolla kierroksella 30, mutta Nelson Piquet otti D-seokset kilpailuun ja kävi varikolla kierroksilla 18 ja 41. Mansellin osalta yllätyksiä olisi todennäköisesti nähty massapysähdyksen tilanteen huomioiden. Piquetin pysähdykset kestivät 9 sekuntia ja 11,75 sekuntia. Piquet otti ensin C-seokset ja sittemmin yllätykseksi D-seokset viimeiselle osuudelle kilpailuun.

Brabham: Molemmat kuljettajat lähtivät Pirellin Keskikovilla renkailla kilpailuun. Vastoin arvioitua kierroksen 30 ja 31 pysähdyksiä niin Riccardo Patrese kuin Elio de Angeliskin joutuivat käymään varikolla huomattavan paljon aikaisemmin kisapäivänä. Kierroksen 16 aikaan molemmat tulivat hyvin lyhyen aikavälin sisällä varikolle. Pirellit eivät vain kestäneet. Patresen pysähdys kesti 13 sekuntia ja de Angeliksen 9 sekuntia. Sittemmin de Angelikselta tippui pyörä ja jarrulevyjen korjailuihin renkaanvaihdon ohella kierroksella 21 kesti 2 kierrosta. Sittemmin kierroksella 34 de Angelis kävi vielä kerran varikolla teknisen ongelman myötä minkä korjailuun meni kierros. Luonnollisesti väliin kokeiltiin myös Pirellin Pehmeitä renkaita ennen loppuun asti ajamista Pirellin Kovilla renkailla. Patrese kävi uudelleen varikolla kierroksella 25 ja hän myös keskeytti varikolle.

Lotus: Molemmat kuljettajat lähtivät kilpailuun D-seoksilla. Johnny Dumfries olisi halunnut käydä varikolla kierroksella 22 ja Ayrton Senna kierroksella 23. Lopulta Dumfries kävi varikolla jo kierroksella 16. Sittemmin Dumfries joutui käymään myös kierroksilla 27, 40 ja 43 varikolla joskin viimeinen pysähdys oli enemmänkin tekninen pysähdys.

Dumfries yritti C-seoksillakin ajoa, mutta jostain syystä renkaat vain kuluivat liikaa ja kierroksen 40 39,41 sekunnin pysähdys pilasi hänen kisansa ja varman viitospaikan tai paremmankin sijan kilpailussa.

Rion aikaan Dumfries ajoi koko jälkikautta katsoen jopa erinomaisestikin. Muut pysähdykset kestivät 11 sekuntia, 10 sekuntia ja kaksi kierrosta korjailujen takia. Senna vuorostaan kävi varikolla kierroksella 23 ja 42 ja hänen pysähdyksensä kestivät 12,49 sekuntia ja 12 sekuntia. Senna käytti ensin D-seoksia ja sittemmin maaliin pääsemiseksi C-seoksia.

Zakspeed ja Jonathan Palmer: Palmer otti C-seokset kisaan ja aikoi käydä varikolla kierroksella 32, mutta tuli varikolle jo puolta aiemmin kierroksella 16. Palmerin pysähdys kesti 12 sekuntia. Palmer otti B-seokset ja aikoi ajaa niillä maaliin asti, mutta meni varikolle kierroksella 25 ja keskeytti sinne.

Team Lola-Haas: Molemmat kuljettajat lähtivät kilpailuun C-seoksilla. Alan Jones olisi pysähtynyt kierroksella 30 ja Patrick Tambay kierroksella 32, mutta meni varikolle jo kierroksella 16. Tambayn pysähdys kesti 15 sekuntia. Tambay otti B-seokset ja aikoi ajaa niillä maaliin, mutta keskeytti.

Arrows: Kuljettajista Marc Surer otti C-seokset kilpailuun ja Thierry Boutsen otti D-seokset kilpailuun. Surerin pysähdys kierroksella 16 kierroksen 30 sijaan kesti 10 sekuntia ja Boutsen kävi varikolla kierroksilla 17, 37, 44 ja 47. Kierroksen 17 pysähdys kesti 10,49 sekuntia ja C-seoksien mennessä kierroksella 37 hänelle oli tullut tekninen vika jota hoidettiin 3 kierrosta varikolla.

Kierroksella 44 vika uusiutui ja sitä korjattiin kaksi kierrosta. Lopullisesti Boutsenin päivä päättyi varikolle kierroksella 47. Hän oli silloin jäänyt kärjelle jo kuusi kierrosta.:frown: Boutsenilla oli B-seokset jo toisesta stopista lähtien joten renkaanvaihtoa ei välttämättä olisi enää tarvittu.

Benetton: Molemmat kuljettajat ottivat Pirellin Keskikovat renkaat kilpailuun. Teo Fabi tuli tosin varikolle jo kierroksella 6 teknisen vian korjaukseen ja se kesti 2 kierrosta. Sittemmin kierroksella 16 joutui tulemaan varikolle pikavauhtia Gerhard Bergerin kanssa varikon renkaanvaihtokaaokseen. Silloin Fabi otti Keskikovat renkaat uudelleen alle ja vaihtoi ne kierroksen 26 pysähdyksellä Pirellin Koviin renkaisiin.

Kierroksella 52 hän haki vielä Pirellin Pehmeät renkaat maaliin ajamista varten. Fabin muut pysähdykset kestivät 10 sekuntia, 11 sekuntia ja 20 sekuntia. Bergerin pysähdykset kestivät vuorostaan kierroksilla 16, 25 ja 47 9 sekuntia, katastrofaaliset 47 sekuntia ja vain vähän vähemmän eli 32 sekuntia. Bergerin osalta Keskikovilla yritettiin vielä Fabin tapaan ja vasta sitten laitettiin Kovat renkaat alle. Lopuksi tietenkin Pehmeät renkaat alle. Vain rattimiehen tulevalla maineella Berger ajoi pisteelle Riossa.:thumbup:

Osella: Molemmat kuljettajat ottivat Pirellin Kovat renkaat kilpailuun. Heidän piti pysähtyä kierroksilla 48 ja 50 järjestyksessä Christian Danner ja Piercarlo Ghinzani, mutta he pysähtyivät myös kierroksella 16. Dannerin pysähdys kesti 14 sekuntia ja Ghinzanin 16 sekuntia. Ghinzani keskeytti melkein heti varikkopysähdyksen jälkeen. Danner kävi varikolla uudelleen kierroksella 30 jolloin hän keskeytti sinne. Danner yritti ajaa uudella sarjalla Kovia renkaita vailla tulosta kuten Ghinzanikin.

Minardi: Molemmat kuljettajat ottivat Pirellin Pehmeät renkaat kilpailuun. Alessandro Nannini kävi varikolla kierroksilla 11 ja 16 suunnitellun kierroksen 20 sijaan ja Andrea de Cesaris ei ehtinyt käydä varikolla ennen keskeytystään. Hän olisi käynyt kierroksella 21. Nanninin ensimmäinen pysähdys oli teknisen vian korjausta johon kului minuutti ja pari sekuntia. Kierroksen 16 äkkirenkaanvaihdossa aikaa meni vain 10 sekuntia mikä oli huippupysähdys Minardin kaltaisessa tallissa. Nannini yritti ajaa Kovilla renkailla maaliin asti.

Ligier: Molemmat kuljettajat ottivat Pirellin Kovat renkaat kilpailuun. Rene Arnoux kävi varikolla kierroksilla 27 ja 42 ajettuaan yhden harkitun osuuden Pehmeillä renkailla. Jacques Laffite vuorostaan kävi varikolla kierroksella 30. Arnouxin stopit kestivät 11,5 sekuntia ja 10 sekuntia ja Laffiten pysähdys 10 sekuntia. Laffite ja Arnoux ajoivat viimeisen osuuden Keskikovilla renkailla maaliin asti.

Ferrari: Molemmat kuljettajat lähtivät D-seoksilla kilpailuun. Stefan Johansson kävi varikolla kierroksella 16 ja Michele Alboreto kierroksella 18. Johanssonin pysähdys oli silloista maailmanennätysluokkaa 7 sekunnilla ja Alboreton pysähdys kesti 9 sekuntia. Molemmat kuljettajat aikoivat käydä C-seoksilla todennäköisesti toisen kerran varikolla, mutta keskeyttivät.

 

[CCMK]

Kauden 1986 Espanjan Grand Prix tuolloisella upouudella Jerezin radalla oli aikanaan melkoinen kysymysmerkki kaikille kilpailuun osallistuneille. Rengaspuolellakin uusi rata oli kokonaan uusi mysteeri. Tietokoneen veikkaaman 1.52:n aikoja ei torstain Tutustumisharjoitusta ja sen aivan ensimmäisiä kierroksia lukuun ottamatta koskaan nähty vaan niiden alle mentiin hyvinkin äkkiä. Tutustumisharjoituksen puolen tunnin jälkeen nopein oli Brabhamin Elio de Angelis 1.36:n ajalla ja ennen pitkää Alain Prost oli koko session nopein, mutta jo perjantain Viralliseen Harjoitukseen mennessä Lotuksen Ayrton Senna oli nopein mies.

Tutustumisharjoituksen hitaimpien ensimmäisten kierrosten ajoilla eli 1.52:n ajalla olisi tarkoittanut korkeintaan 265,485 kilometrin huippunopeutta, mutta perjantain alustavalla paalupaikka-ajalla Senna ajoi nopeimmillaan jo 292,838 kilometrin huippunopeutta ja varsinainen keskituntinopeus 1.21.605:n kierrosajalla oli 186,077 kilometriä tunnissa. Perjantaina koko iltapäivä ajettiin myöhästyneenä koska Vapaat Harjoitukset alkoivat Olivettin järjestelmän kaatumisen, ratavalvojien palkkakiistasta aiheutuneen lakkouhan, yleisen ratasähkökatkon ja lääkintähelikopterin myöhästymisen takia tunnin ja 45 minuuttia myöhässä.

Siten perjantain Viralliset Harjoitukset ajettiin vain lyhyen tauon jälkeen lähes heti perään Vapaan Harjoituksen päätyttyä. Johnny Dumfries oli Lotuksella teknisissä vaikeuksissa ja samoin oli Ayrton Senna. Ajettuaan aika-ajomoottorillaan vain viisi kierrosta hänen öljynsuodatin oli hajonnut siitä ja lopulta hän joutui käyttämään Vapaissa Harjoituksissa kisamoottoriaan. Sillä ajaessaan Senna oli neljäs. Kun sitten vielä kisamoottorikin yllättäen hajosi niin Senna joutui odottamaan moottorinvaihdon takia yli puoli tuntia kunnes pääsi ajamaan Virallisessa Harjoituksessa. Virallisen Harjoituksen osalta muiden kärkimiesten ajaessa 1.23:n aikoja Senna osui jo heti 1.21.605:n kierrosaikaan millä paalupaikka sitten irtosikin.

Lotuksen miehenä hän ajoi ennen kierrostaan yhden ainoan yrityksen B-seoksilla joilla hän oli jälleen uskomattomasti lähes kärkimiesten vauhdissa kuuden parhaan joukossa vaikka reaalivauhdin oli arveltu olevan pitkälti sijoilla 10-16 tai sitäkin huonommalla ja vain huipputallin autolla ajettaessa aika-ajomoottorilla. Yleinen taktiikka Jerezin radalla oli ollut ajattaa yksi sarja B-seoksia, hakea sen jälkeen yksi tai korkeintaan kaksi nopeaa kierrosta aika-ajorenkailla ja mikäli se ei toimisi tai aika-ajorenkaita halusi säästää niin yksi vaihtoehto oli kokeilla sekarengastusta jossa eturenkaat olisivat olleet D-seoksia ja takarenkaat B-seoksia. Myös toisin päin näitä pystyi käyttämään ja ajamaan kilpailukykyisesti.

Ayrton Sennan ohella vain yksi muu mies kokeili kilpailukykyisesti sekarengastusta ja hän oli Keke Rosberg. Rosberg oli kuitenkin tyrmistynyt nähdessään olevansa lauantaina nopeampi kisatyyppirenkaiden sekoituksella kuin pelkillä aika-ajorenkailla perjantaina. Senna taas vuorostaan käytti nopealla kierroksellaan B-seoksia edessä sekarengastuksen kuviossaan ja D-seoksia takana.

Kun jo sekin tuntui ylimaalliselta niin sitten Senna iski aika-ajorenkailla lopullisen paalupaikan aikansa. Mikä oli tietenkin selvin ero Rosbergiin verrattuna. Rosbergin tallikaveri Alain Prost taas oli nopein kuljettaja sekarengastusta käyttävistä kuljettajista sillä hän teki lauantain aikansa monista muista poiketen juuri sillä tavalla. Toisaalta taas Prostin kierroksella ei ollut juuri liikennettä, pehmeämmät renkaat hieman paransivat aina hieman ajettavuutta ja Prost ajoi äärimmäisen kevyellä autolla.

Sennan autosta vaurioitui kuitenkin pohja heti nopean kierroksen jälkeen mikä sai auton heilahtelemaan vaarallisesti. Rosberg taas ei vain tuntunut koskaan saavan alle 1.23:n aikaa vaikka kuinka haki mikä oli pieni pettymys. Lauantaina perjantain ylivoiman takia Senna lähes lepäsi Lotuksen varikkotiloissa kunnes näki Nigel Mansellin ajavan 1.22.7:n ajan ja parantavan hetkeä myöhemmin aikaan 1.22.576:een. Se riitti Sennalle kun aikaa oli 20 minuuttia. Sen jälkeen Senna ajoi silti session nopeimman ajan 1.21.924 käyttäen samaa taktiikkaa kuin perjantainakin. Ikävä kyllä pieni moottorin kiertohäiriö ja väärä vaihteen vaihto tiputtivat hieman aikaa hitaammaksi perjantailta.

Lisäksi Senna ajoi aikansa lauantaina kisamoottorilla kun Peter Warr pakotti hänet siihen. Käsky tähän oli taas tullut Renaultin moottorijohtajalta Jean Sagelta. Sagen kertoman mukaan Renault toimitti Jereziin vain kolme kappaletta nk. Kranaattimoottoreita. Näistä kaksi oli Sennalla ja yksi Ligierin Rene Arnouxilla. Riossa taas Jacques Laffitella oli ollut Kranaattimoottori käytössään ja Riossa taas kaksi oli ollut Sennalla. Seuraavaan kilpailuun Dumfries oli saamassa Kranaattimoottorin ja Sennalle oli tulossa vain yksi Kranaattimoottori käyttöön.

Yksi muu tai useampi Kranaattimoottori oli joutumassa arpaonnen kohtaloksi Renaultia käyttävien kuljettajien kesken. Kranaattimoottorin ainoa varsinainen etu oli hieman yli 1000 kierrosta korkeampi vääntövoima suhteessa normaaliin moottoriin. Ja totta kai 1000 kierroksen vääntövoimaetu tiesi 5-10 kilometrin lisätuntinopeutta. Renaultin uusin sukupolvi turboistakin oli valmistumassa ja se huhujen mukaan tiesi 300 hevosvoiman lisäystä edelliseen sukupolveen nähden. Etu oli valtava ja sitä pidettiin osin roskapuheena.

Etenkin kun kyse oli muka kisamoottorista eikä Kranaattimoottorista. Rene Arnoux vuorostaan oli nopea kuutospaikalla huolimatta sähköviasta ja Jacques Laffiten autolla ajamisesta sillä hänen varsinainen auto oli ensin korjauksessa ja vasta lauantaina Arnoux sai ajaa omallaan. Laffite taas kärsi sytytysvauriosta vaikka hänen aikansa toki hyvä olikin molemmilla kerroilla kun Virallisia Harjoituksia ajettiin. Gerhard Berger ja Teo Fabi olivat myös hyvässä vauhdissa vaikkakin sytytysvauriot Bergerillä ja jarruvaurio Fabilla aiheutti oman ongelmansa kierrosaikaan.

Johnny Dumfries vuorostaan olisi ilman vaihdelaatikkovikaansa, auton pohjavauriota ja vetoakselin hajoamista ollut kuuden parhaan joukossa lauantaina. Muutoin hän oli 10:s. Ja perjantaina oli ollut 23:s pitkälti mekaanisten vikojen takia. Tutustumisharjoituksessa Dumfries oli ollut kolmanneksi nopein mies heti de Angeliksen ja Prostin jälkeen. Ferrarilla taas vetoakselit hajosivat etenkin Michele Alboreton osalta vähän väliä ja Stefan Johansson kärsi kroonisesta aliohjauksesta. Takarivin miehistä Jonathan Palmer oli ajamassa jopa 1,6 sekuntia nopeampaa aikaa kuin toteutunutta 1.26.918:sta aikaa kunnes moottorin sylinterit hajosivat kesken nopean kierroksen. Ilman hajoamista lähtöruutu olisi ollut 10:s tai 11:sta.

Tyrrellin miehet Martin Brundle ja Philippe Streiff eivät voineet toivoakaan Ligierin tai Lotuksen Kranaattimoottoreita juurikaan itselleen. Lisäksi tallilla oli ainoat vanhemmat Renaultin sukupolven turbomoottorit joissa venttiilijousijärjestelmä muodosti eräänlaisen telan sulkuvirtaukselle ja painepumppupyörälle. Uudemmassa sukupolvessa telaa ei enää ollut ja venttiilijousijärjestelmä lepäsi huomattavasti väljemmän sulkuläpän varassa. Siten järjestelmä sai enemmän tehovirtausta painepumppupyörälle ja varmisti paremman jäähdytyksenkin.

Siten sijat 12 ja 20 Martin Brundlen ja Philippe Streiffin ajamina olivat pieniä ihmeitä. Etenkin Brundlen sijoitus niinkin korkealle koko turbon tehottomuuden takia. Lola-Haasilla taas Fordin turbomoottorit antoivat edelleen odottaa itseään. Hartissa ja sen turbomoottorissa ei ollut mitään muuta vikaa paitsi, että ne olivat suhteellisen tehottomia ja vaurioille alttiita. Huippunopeus tehojen potkaistessa oli kuitenkin kiistatonta. Alan Jonesin mielestä Hartin kone olisi menestynyt vain F1-radalla ilman mutkia.

Siten sijat 17 ja 18 Haasin miehille Patrick Tambayn ollessa edellä oli pieni ihme. Arrowsin A8:sta ei ollut oikeastaan mihinkään. Thierry Boutsenilta hajosi 4 moottoria ja Marc Surerilta yksi moottori. Surerin auton sähkövika voimansiirtoineen tuhosi hänen Virallisen Harjoituksensa. Sijat 19 ja 22 eivät olleet kivoja heille. Osellat ja Minardit olivat jälleen hännänhuippuja. Edes aika-ajorenkaat tai mikään muukaan kikka ei auttanut Minardia tai Osellaa. Andrea de Cesariksenkin yritykset jäivät vaisuksi.

Sunnuntain Warm-Upissa nopeusjärjestys oli Prost, Rosberg, Senna, Nelson Piquet, Alboreto, ja Mansell. Prostin aika 1.27.605 oli täsmälleen kuusi sekuntia hitaampi kuin Sennan paalupaikka-aika perjantailta. Ja suurin piirtein vastasi Streiffin Virallisen Harjoituksen huippukierrosta. Goodyearin Lee Gaugin mielestä useimpien kuljettajien kannatti käyttää B-seoksia kilpailussa ja Mario Mezzanotten mielestä Pirellin Keskikovia renkaita.

Uuden radan osalta Rosberg lähti kilpailuun B-seoksilla ja näin alustavasti tekivät myös Ayrton Senna, Johnny Dumfries, Martin Brundle ja Philippe Streiff. Rene Arnoux ja Jacques Laffite olivat villejä kortteja kisaan ja heidän arveltiin lähtevän jopa sekarengastuksella kisaan jossa Keskikovat tai Kovat renkaat olisivat takana ja Pehmeät renkaat edessä Pirellin osalta. Varikkokäyntejä oli arveltu tulevan vain yksi tai kaksi kappaletta kummankin rengasvalmistajan osalta. Rengasarviot olivat silti Jerezin osalta tuolloin melkoista villiä länttä tutkittavaksi. Seuraavassa viestissä laitan Jerezin 1986 rengastiedot.

 

[CCMK]

Espanjan Grand Prix 1986 Jerezin uudella radalla oli melkoinen näytös ja kilpailun lopussa Nigel Mansellin ja Ayrton Sennan keskinäinen kilpailu huipentui lajin historian kolmanneksi niukimpaan maaliintuloon 14 tuhannesosan erolla. Senna voitti monen potentiaalisen voiton sijaan vasta Jerezin kaksintaistelussa uran kolmannen voittonsa ja ensimmäisen kuivalla kelillä. Sama juttu olisi ollut myös Mansellille.

Alessandro Nannini ei Minardilta päässyt koskaan lähtemään edes varikolta minne hänet oli alun alkaenkin viety ruudukosta auton teknisten murheiden takia. Voimansiirto hajosi kun auton olisi pitänyt lähteä varikolta liikkeelle ja mitään järkeä ei ollut myöskään Andrea de Cesariksen ajossa. Yhden ainoan kierroksen ja joidenkin satojen metrien jälkeen naurettavan hidas Minardi ja sen Motori Moderni-kone leikkasi kiinni.

Radan puolivälissä Jonathan Palmer ja Alan Jones kolaroivat ja heidänkin kilpailu jäi lyhyeksi. Stefan Johanssonin raju ulosajo aiheutti huolta sillä Johansson loukkaantui. Hänet kannettiin paareilla pois autosta ja selkäkivut olivat kovat. Ruotsalainen kärsi myös pahasta päänsärystä ja niskasäryistä. Hänellä oli myös mustelmia ympäri kehoa ja pieni verta vuotava haava rintakehän alueella. Suurimmillaan kolarivoima oli 40 G:tä ja pienimmilläänkin 19-20 G:tä.

Hetkeksi Johansson menetti myös tajunsa kolarin seurauksena. Pahemmilta vammoilta vältyttiin vain ihmeen kaupalla ja siksi, että kolaripaikassa oli yksi ohut kerros renkaita esteenä ennen pelkkää betoniseinää.

Michele Alboreton kisa oli nopeasti myös ohi kun renkaiden lisäksi häneltä hajosi ensin pyöränlaakeri ja kun vielä jarrulevy murskaantui vasemman eturenkaan kohdalta ennen aikojaan kanttarin rajusta ylittämisestä niin hänen kisa oli ajettu.

Keke Rosbergin potentiaalinen kilpailu meni niin 195 litran polttoaineen säästämiseen ja lisäksi myös renkaiden pilaantumiseen ja ennen kaikkea siihen, että Rosberg ei halunnut vaihtaa renkaitaan. Rosberg oli ennen kilpailua myös vaihtanut renkaansa aiotusta B-seoksesta A-seokseen minkä piti jopa ehkä riittää maaliin asti. Lopulta Rosberg meni vaihtamaan renkaat, mutta peli oli menetetty. Ainakin voiton ja jopa edes kolmospaikan suhteen. Edes huippunopeista D-seoksista ei ollut suhteessa apua Rosbergille.

Johnny Dumfries kuului myös kilpailun vahvoihin miehiin vaikkakin alku oli vaikeaa. Aluksi Dumfries nousi kasipaikalle kunnes tippui sijalle 11:sta ja alkoi säännöllisesti tippua vastoin Lotuksen vauhtitasoa hyvinkin alas. Sitten Dumfries nousi taas sijalle 11:sta, mutta juuttui sinne hyvin pitkäksi aikaa. Pitkälti Jerezin rataprofiilin takia. Sittemmin Dumfries nousi kasipaikalle taas ja lopulta oli takuuvarmalla viitospaikalla ennen kuin autosta hajosi sydäntä särkevästi vaihdelaatikko. Dumfries sai kisapäivänä pientä erikoishuomiota olemalla eniten ohittanein kuljettaja radalla reilusti ajamalla.

Sen sijaan Benettonin miehet Teo Fabi ja Gerhard Berger selvisivät vaikeuksiensa jälkeen pisteille lähinnä hyötymällä toisten keskeytyksistä kuten myös Arrowsin Thierry Boutsen ja Lola-Haasin Patrick Tambay kierroksia jäljessä sijoille 7 ja 8. Jerezin rata tarjosi siis ohituksia, mutta rata oli kapea ja siitä ei oikein tunnuttu pitävän. Kilpailun rengastaktisessa mielessä arvioituna sekarengastustakin nähtiin. Myöskin Goodyearin arvio kaikista kuljettajista ajamassa B-seoksilla osoittautui vääräksi.

Tässä kuitenkin rengastaktiikoita kilpailusta:

McLaren: Kuljettajista Alain Prost lähti kilpailuun AA-seoksilla. Hän olisi käynyt varikolla kierroksella 45 mikäli niin olisi halunnut. Hän ilmoitti tiimiradiossa, että hän ei halua käydä varikolla ja asia jäi siihen. Prost ajoi maaliin asti ilman pysähdyksiä vaikka polttoaine oli ongelma ja jopa koko kärkikuusikolla oli ongelmia bensan loppumisesta kilpailun lopussa. Kilpailusta olisikin tullut melkoinen katastrofi mikäli se olisi ollut yhtään pidempi kuin mitä oli. Keke Rosberg otti vuorostaan A-seokset. Molemmat McLarenit olivat vaihtaneet siis B-seoksen taktiikkansa toiseksi.

Rosberg kävi lopulta varikolla kierroksella 59 kun renkaat yksinkertaisesti olivat lopussa. Talli olisi halunnut Rosbergin tulevan varikolle jo kierroksella 46, mutta Rosberg kiivaasti kiroten tiimiradioon kieltäytyi tuolloin tulemasta varikolle. Rosbergin pysähdys kesti 9 sekuntia ja D-seoksilla Rosberg yritti ajaa loppuun asti kilpailua hyvin, mutta tallin ajotietokone ja Rosberg eivät tuntuneet olevan asioista yhtä mieltä eikä se jäisi viimeiseksi kerraksi kaudella.

Tyrrell: Molemmat kuljettajat ottivat B-seokset kilpailuun. He arvioivat käyvänsä varikolla kierroksilla 36-37 järjestyksessä Martin Brundle ja Philippe Streiff. Lopulta kisapäivänä Brundle kävi varikolla kierroksella 44 ja keskeytti sinne. Streiff keskeytti jo aiemmin.

Williams: Kuljettajista Nigel Mansell otti A-seokset kisaan ja yritti ajaa niilläkin maaliin asti, mutta kävi varikolla lopulta kierroksella 63. Varikkopysähdys kesti vain 7 sekuntia ja Mansell ajoi D-seoksillaan yli 19 sekunnin eron kiinni ja viimeisen kierroksen alussa eroa Ayrton Sennaan oli vain 1,5 sekuntia. Sittemmin 5-10 metriä kaukaisempi maaliviiva olisi riittänyt Sennan ohittamiseen ja voittoon. Tietenkin ehkä myös yksi kierros lisää, mutta molemmilta oli loppumassa myös polttoaine. Nelson Piquet vuorostaan otti B-seokset kisaan ja aikoi käydä varikolla kierroksella 45. Hän ehti kuitenkin keskeyttää kilpailun.

Brabham: Kuljettajista Riccardo Patrese lähti kilpailuun sekarengastuksella jonka kuvio oli Pirellin Keskikova, Keskikova, Pirellin Pehmeä ja Pehmeä. Patrese ei tiennyt milloin pysähtyisi, mutta piti pysähdystä mahdollisena. Elio de Angelis lähti vuorostaan Pirellin Pehmeillä renkailla kilpailuun. Patrese ehti keskeyttää ennen mahdollista pysähdystään. Elion osalta taas hän kävi pysähdyksellä kierroksella 16 ja pysähdys kesti 9 sekuntia. Hänen tarkoitus oli ajaa Pirellin Keskikovilla renkailla ilman pysähdyksiä.

Kierroksella 31 hänen autoon iski tekninen vika mitä korjattiin kierroksen verran varikolla. Samalla hänelle annettiin Pirellin Kovat renkaat. Vika uusiutui kierrosta myöhemmin ja taas mentiin varikolle kierroksella 32. Nyt vikaa korjattiin kuusi kierrosta ja korjailujen jälkeen de Angelis kierroksella 39 keskeytti varikolle.

Lotus: Kuljettajista Ayrton Senna teki oikean ratkaisun ottamalla B-seosten sijaan viime hetkellä AA-seokset ja hän ei käynyt varikolla. Johnny Dumfries teki myös tallikaveriaan seuraten ratkaisunsa, mutta B-seosten sijaan hän otti Rosbergin ja Mansellin tapaan A-seokset. Hän ei ehtinyt käydä varikolla eikä mieluusti kai olisi aikonutkaan ennen keskeytystään. Todennäköisesti olisi joutunut käymään varikolla.

Jonathan Palmer ja Zakspeed: Palmer otti sekarengastuksen kilpailuun. Hänen kuvionsa oli B, B, D ja D. Hän ei tiennyt järkevää käyntiä pysähdykselle, mutta mahdollinen se olisi myös sekarengastuksellakin.

Team Lola-Haas: Kuljettajista Alan Jones otti sekarengastuksen kilpailuun ja Patrick Tambay otti tavalliset B-seokset kilpailuun. Jones ei tiennyt järkevää käyntiä pysähdykselle, mutta piti sitä mahdollisena sekarengastuksellakin. Jonesin kuvio oli D, D, B ja B. Tambay taas aikoi käydä varikolla kierroksella 36, mutta renkaiden loppumisen takia pysähdys oli pakko tehdä jo kierroksella 33. Tambay kävi aiemmin myös teknisen vian korjauksella kierroksella 9. Pysähdys kesti 40 sekuntia ja sen seurauksena Tambay oli lähes koko päivän ajan radan hitain mies. Kierroksen 33 pysähdys kesti 10 sekuntia ja uudella B-seosten sarjalla Tambay ajoi maaliin asti.

Arrows: Molemmat kuljettajat lähtivät kilpailuun B-seoksilla. Marc Surer aikoi käydä varikolla kierroksella 45 ja Thierry Boutsen kierroksella 46. Lopulta Boutsen kävi renkaanvaihdossa ja teknisen vian korjauksessa jo kierroksella 31. Silloin pysähdys kesti 3 kierrosta. Boutsen otti toiset B-seokset alleen ja kesti siten maaliin asti. Surer taas keskeytti varikolle kierroksella 43.

Benetton: Kuljettajista Teo Fabi lähti kilpailuun Pirellin Pehmeillä renkailla ja Gerhard Berger Pirellin Kovilla renkailla. Fabi kävi varikolla ensimmäisen kierroksen jälkeen siivenvaihdossa ja renkaanvaihdossa. Pysähdys silloin kesti 20 sekuntia ja sen aikana Fabi otti Pirellin Keskikovat renkaat käyttöönsä. Kävi uudelleen varikolla kierroksella 36 jolloin hänelle annettiin Pirellin Kovat renkaat maaliin ajamista varten. Pysähdys kesti 10 sekuntia tuolloin. Berger vuorostaan kävi varikolla kierroksella 47 ja pysähdys kesti 9 sekuntia. Berger ajoi maaliin asti Pirellin Keskikovilla renkailla.

Osella: Kuljettajista Piercarlo Ghinzani lähti kilpailuun sekarengastuksella jonka kuvio oli Pirellin Pehmeä, Pehmeä, Pirellin Keskikova ja Keskikova. Hän ei tiennyt järkevää mahdollista käyntiä varikolle, mutta piti sitä mahdollisena. Christian Danner lähti vuorostaan Pirellin Pehmeillä renkailla kilpailuun. Danner keskeytti varikolle kierroksella 17 ja Ghinzani oli keskeyttänyt jo aiemmin.

Minardi: Molemmat kuljettajat lähtivät kilpailuun Pirellin Pehmeillä renkailla. Tai lopulta vain Andrea de Cesaris pääsi yleensäkään lähtemään ja keskeytti hyvin pian sittenkin.

Ligier: Molemmat kuljettajat lähtivät kilpailuun Pirellin Keskikovilla renkailla. Rene Arnoux kävi varikolla kierroksella 24 korjaamassa sytytysvaurion mikä kesti 5 kierrosta. Sittemmin sai Pirellin Kovat renkaat maaliin ajamista varten, mutta keskeytti varikolle kierroksella 39. Jacques Laffite vaihtoi renkaat rengasrikon takia ensimmäisellä kierroksella ja se kesti 10 sekuntia. Keskikovilla renkailla jatkettiin ja kierroksella 38 Laffite kävi uudelleen varikolla. Pysähdys kesti 17 sekuntia ja silloin Laffite sai Pirellin Kovat renkaat alleen. Niillä piti ajaa maaliin asti, mutta kierroksella 43 Laffite meni varikolle ja keskeytti.

Ferrari: Molemmat kuljettajat lähtivät kilpailuun B-seoksilla. Heidän oli tarkoitus käydä varikolla kierroksilla 35 ja 36 järjestyksessä Michele Alboreto ja Stefan Johansson. Molemmat kuljettajat kuitenkin keskeyttivät.

 

[CCMK]

San Marinon Grand Prix 1986 Imolan radalla tarjosi sinällään melko vähän rengastaktista jännitystä vaikkakin melkoista sijoitusarvontaa tuli kilpailun lopussa kun polttoaine loppui kuljettajilta toisensa jälkeen. Tai oli ainakin erittäin vähissä. Minardin puolella mielenkiintoa herätti Alessandro Nanninin 18:sta sija Virallisissa Harjoituksissa. Nanninin hyvää ajoa selitti osin myös Imolan radan hyvä tuntemus Monzan ohella siinä missä monilla muilla radoilla Nannini joutui itse oppimaan kaiken alun alkaen.

Kilpailussa Nannini keskeytti ulosajoonsa. Andrea de Cesaris vuorostaan ajeli pitkälti takajoukoissa ennen omaa keskeytystään. Lotuksen Ayrton Sennalle voiton puolustamisesta tuli nopeasti unelma keskeytyksen takia kuten myös alustavasti melko selvässä pistevauhdissa olleelle Johnny Dumfriesillekin. Zakspeed-talli laajensi itsensä kahden auton talliksi kun Hollannin Huub Rothengatter toi tarpeeksi rahaa tallille jotta toistakin autoa pystyttiin ajattamaan.

Seuraavaksi laitan tähän rengastaktiikat kilpailusta:

McLaren: Kuljettajista Alain Prost otti D-seokset ja Keke Rosberg otti C-seokset kilpailuun. Prost kävi varikolla kierroksella 30 ja Rosberg kierroksella 33. Prostin pysähdys kesti 8,62 sekuntia ja Rosbergin pysähdys kesti 14,80 sekuntia. Rosberg otti D-seokset ja Prost C-seokset maaliin asti ajamista varten.

Tyrrell: Kuljettajista Martin Brundle otti A-seokset ja ajoi niillä maaliin asti kun taas Philippe Streiff otti C-seokset kilpailuun. Streiff kävi kierroksella 29 varikolla. Streiff otti D-seokset joilla aikoi ajaa maaliin asti. Streiffin pysähdys kesti 9 sekuntia.

Williams: Kuljettajista Nelson Piquet otti C-seokset ja Nigel Mansell otti D-seokset kilpailuun. Mansellin piti käydä varikolla kierroksella 25 ja Piquet kävi varikolla kierroksella 29. Mansell joutui käymään varikolla kierroksella 4 jolloin teknistä vikaa korjattiin 4 kierrosta. Lisäksi Mansell otti A-seokset maaliin ajamista varten pysähdyksellä. Sittemmin keskeytti lopullisesti varikolle kierroksella 12. Piquetin pysähdys kesti vuorostaan 13,29 sekuntia ja Piquet otti D-seokset alleen joilla ajoi sittemmin maaliin asti.

Brabham: Kuljettajista Riccardo Patrese otti Pirellin Kovat renkaat kilpailuun ja Elio de Angelis otti Pirellin Keskikovat renkaat kilpailuun. Patrese ei käynyt varikolla kilpailussa kun taas de Angelis kävi varikolla kierroksella 16. Elion pysähdys kesti 11,14 sekuntia ja de Angelis sai Kovat renkaat alleen joilla piti ajaa maaliin asti.

Lotus: Kuljettajista Ayrton Senna otti D-seokset kilpailuun ja Johnny Dumfries otti C-seokset kilpailuun. Senna aikoi pysähtyä kierroksella 20 ja Dumfries kierroksella 30. Lopulta molemmat keskeyttivät varikolle joista ensimmäisenä Dumfries kierroksella 9 ja Senna kierroksella 12.

Zakspeed, Jonathan Palmer ja Huub Rothengatter: Kuljettajista Palmerilla oli B-seokset allaan kilpailuun ja Rothengatterilla oli A-seokset kilpailuun. Palmer aikoi pysähtyä kierroksella 45 kun taas Rothengatter yritti maaliin ilman pysähdystä. Palmer pysähtyi kierroksella 42 jolloin hänen autonsa renkaat vaihdettiin D-seoksiin, mutta myös korjattiin parin kierroksen ajan. Sitten kierroksella 44 Palmer pysähtyi uudelleen kierroksen ajaksi ja taas kierroksella 45 uudelleen kierroksen ajaksi. Lopulta kierroksella 46 Palmer pääsi matkaan jopa varikkopalosta huolimatta. Tekninen kidutus päättyi lopulta nurmikolle kierroksia jäljessä kierroksen 47 alkaessa. Rothengatter vuorostaan keskeytti varhaisessa vaiheessa kilpailua.

Team Lola-Haas: Kuljettajista Alan Jones otti kilpailuun C-seokset ja Patrick Tambay D-seokset. Tambay olisi käynyt varikolla kierroksella 25 ja Jones kierroksella 30. Ikävä kyllä Tambay keskeytti nopeasti ja Jones vuorostaan meni varikolle jo kierroksella 7 jolloin autoa korjattiin viisi kierrosta. Kierroksella 17 hän kävi vielä renkaanvaihdossa joka kesti 10 sekuntia. Sittemmin ennen pitkää Jones keskeytti kilpailun. Hänen piti ajaa B-seoksilla maaliin asti.

Arrows: Kuljettajista Marc Surer otti kilpailuun A-seokset ja Thierry Boutsen otti D-seokset kilpailuun. Surer ei käynyt varikolla kilpailussa kun taas Boutsen kävi varikolla kierroksella 25. Hänen pysähdys kesti 11,71 sekuntia. Boutsen sai varikolta tilalle C-seokset joilla ajoikin maaliin asti.

Benetton: Kuljettajista Teo Fabi otti Pirellin Keskikovat renkaat kilpailuun ja Gerhard Berger otti Pirellin Kovat renkaat kilpailuun. Fabi kävi varikolla kierroksilla 24 ja 43 ja Berger kierroksella 30. Fabin pysähdys kesti 8 sekuntia, mutta toisella pysähdyksellään Fabi keskeytti varikolle. Fabin piti ajaa Kovilla renkailla maaliin asti. Bergerin pysähdys kesti 9 sekuntia. Berger sai alleen Keskikovat renkaat maaliin ajamista varten.

Osella: Kuljettajista Christian Danner otti kilpailuun Pirellin Keskikovat renkaat ja Piercarlo Ghinzani otti Pirellin Kovat renkaat kilpailuun. Danner kävi varikolla kierroksella 7 ja Ghinzani kierroksella 45 vaikka hänen alun perin ei pitänytkään käydä varikolla. Dannerin osalta syy niin aikaiseen tuloon oli lievässä teknisessä viassa. Siten Dannerille annettiin Kovat renkaat varikolla maaliin ajamista varten. Dannerin pysähdys kesti 15 sekuntia. Ghinzaninn pysähdys kesti 10 sekuntia. Ghinzani sai Keskikovia renkaita maaliin ajamista varten.

Minardi: Kuljettajista Alessandro Nannini otti Pirellin Keskikovat renkaat ja Andrea de Cesaris Pirellin Kovat renkaat kilpailuun. Nannini olisi mahdollisesti käynyt kilpailun puolivälissä varikolla ja de Cesaris yritti maaliin ilman pysähdystä. Molemmat tosin keskeyttivät ennen pysähdyksiään.

Ligier: Kuljettajista Rene Arnoux otti Pirellin Keskikovat renkaat ja Jacques Laffite Pirellin Kovat renkaat kilpailuun. Arnoux kävi varikolla kierroksella 13 vaihtamassa renkaansa Koviin renkaisiin. Pysähdys kesti 10 sekuntia. Arnoux aikoi ajaa maaliin asti, mutta keskeytti ennen pitkää. Laffite vuorostaan kävi varikolla kierroksella 14 jolloin hänellä oli myös tekninen vika autossaan. Laffiten autoa korjattiin kierroksen verran ja renkaat vaihdettiin Keskikoviin renkaisiin. Ikävä kyllä vika uusiutui ja kierroksella 17 Laffite keskeytti lopullisesti varikolle.

Ferrari: Kuljettajista Stefan Johansson otti D-seokset ja Michele Alboreto C-seokset kilpailuun. Johansson kävi varikolla kierroksella 22 ja Alboreto kierroksella 26. Johanssonin pysähdys kesti 9,08 sekuntia ja Alboreton pysähdys kesti 8,44 sekuntia. Johansson otti varikolla C-seokset ja Alboreto otti D-seokset. Molemmat aikoivat ajaa loppuun asti kilpailussa, mutta Alboreto tuli uudelleen varikolle kierroksella 59 ja keskeytti.

 

[CCMK]

Kauden 1986 Monacon Grand Prix oli rengastaktisesti edellisen kauden kilpailuun verrattuna jokseenkin mielenkiinnottomampi ja tavallinen Monacon kilpailu. Jonkin verran toki aikaisemmin stoppeja nähtiin kuin mitä otaksuttiin. Lisäksi Ayrton Senna onnistui ajamaan C-seoksensa pilalle sellaisessa ajassa jossa normaalisti kyseiset renkaat eivät olisi olleet kuluneet vielä lähimainkaan. Senna menetti tempullaan hyvin todennäköisen voittonsa vaikkakin olisihan ennen pitkää C-seoksilla voinut normaalillakin ajolla varikkokäynti tulla kyseeseen joskin vasta enemmän loppukierroksilla kuin toisin päin.

Kilpailussa nähtiin myös melkoisia ilmalentoja Patrick Tambayn osalta ja viimeisen kerran myös 20:n kuljettajan ruudukko Monacossa kun ACM ei suostunut lisäämään automäärää 24:n tai 26:n auton ruudukoksi asti. Elio de Angeliksen viimeiseksi kilpailuksi Monaco jäi koska de Angelis menehtyi sittemmin Paul Ricardin testeissä. Tällä välin kuljettajarintamalla Derek Warwick oli jo kauan sitten irtisanonut aiotun testisopimuksen Lotuksen kanssa ja liittynyt sittemmin Brabhamin testijoukkueeseen. Toisaalta Warwickin testikuljettajan pesti oli ollut ja tuli olemaankin hyvin nimellinen ennen de Angeliksen poismenoa. Monacossa ruudukon pitäminen 20:ssä kuljettajassa maksoi muutenkin hyvin teoreettisen Minardin esiintymisen Monacon lähtöruudukoissa.

Lauantaina molemmat Minardin kuljettajat Alessandro Nannini ja Andrea de Cesaris jäivät kokonaan ilman kilpailukykyistä aikaa. Molemmat ajoivat vain yhden hitaan kierroksen ja moottorin ja turbon hajotessa heidän ajonsa olivat ajettu. Torstain ajoilla ei tietenkään jatkoon voinut päästä mitenkään. Kilpailun eräänlainen sensaatio oli myös Johnny Dumfriesin karsiutuminen ja todennäköisesti tästä eteenpäin alkoi myös maailman lehdissä Dumfriesin haukkuminen kun siihen asti hän oli ajanut jopa menettelevän hyvin ja ollut monien mielestä vain yksinkertaisesti epäonninen kuljettaja jolla olisi voinut olla ainakin puolen tusinaa pistettä kauden kilpailuista siihen asti. Kenties enemmänkin.

Pirellin osalta Monacossa nähtiin myös Pehmeitäkin renkaita mitä ei niin kovin usein käytetty monissa muissa kilpailuissa kaudella 1986. Joka tapauksessa tässä kuitenkin Monacon 1986 rengastaktiikoita 20:n kuljettajan osalta jolloin muutoksiakin luonnollisesti näkyy tavalliseen verrattuna:

McLaren: Molemmat kuljettajat käyttivät kilpailussa vastoin ennakkoa D-seoksia. Alun perin molemmat kuljettajat eli Alain Prost ja Keke Rosberg olisivat lähteneet kilpailuun C-seoksilla. Näin ei kuitenkaan ollut asian laita. Prost kävi varikolla kierroksella 35 suunnitellun kierroksen 39 sijaan Rosberg kävi jo kierroksella 30 varikolla kierroksen 40 sijaan. Prostin pysähdys kesti 9,5 sekuntia kun taas Rosbergin pysähdys kesti 13,20 sekuntia. Molemmat ottivat C-seokset alle joilla ajoivat loppuun asti.

Tyrrell: Molemmat kuljettajat käyttivät kilpailussa C-seoksia ja he eivät käyneet varikolla kilpailussa.

Williams: Kuljettajista Nigel Mansell otti D-seokset kilpailuun kun taas Nelson Piquet otti C-seokset ja ei käynyt varikolla kilpailussa. Mansellin pysähdys kierroksen 40 sijaan jo kierroksella 28 kesti 8 sekuntia ja oli päivän nopein. Mansell otti C-seokset ja ajoi sittemmin loppuun asti. C-seoksilla Mansell olisi saattanut sijoittua paremminkin kun varikolla ei olisi tarvinnut käydä.

Brabham: Molemmat kuljettajat eli Riccardo Patrese ja aivan viimeiseen ruutuun päässyt Elio de Angelis käyttivät Pirellin Pehmeitä renkaita kilpailussa. Patrese kävi varikolla kierroksella 31 ja pitkä pysähdys kesti 30 sekuntia mikä oli liikaa. Patrese sai Pirellin Keskikovat renkaat maaliin ajamista varten ja de Angeliksen tilanne oli sama kierroksella 22. Hänen pysähdyksensä kesti 9 sekuntia. Lopulta molemmat keskeyttivät ennen pitkää.

Lotus ja Ayrton Senna: Senna otti kilpailuun C-seokset jotka hän typerästi pilasi jatkuvilla näyttöajoillaan ja nopeiden kierrosten ennätysjahdeillaan. Sennan kohtalo oli käydä varikolla maaliin selviämisen tai loppukierrosten pysähdyksen sijaan jo kierroksella 44. Stoppi kesti 10,28 sekuntia ja Senna otti sittemmin D-seokset joilla ajoikin täpärästi maaliin tarvitsematta käydä vielä kerran varikolla. Muussa tapauksessa Nigel Mansell olisi saanut todennäköisesti kolmospaikan kilpailusta. Toisaalta Senna sai tämän ja edelliskauden Monacon perseilyistä tärkeän oppitunnin seuraavaa vuotta varten jolloin hän kävi kaiken varmuudenkin varalla järkevästi varikolla ja voitti kilpailun.

Zakspeed ja Jonathan Palmer: Palmer lähti kilpailuun C-seoksilla ja hän ei aikonut käydä varikolla kilpailussa.

Team Lola-Haas: Molemmat kuljettajat lähtivät kilpailuun C-seoksilla ja he eivät käyneet varikolla kilpailussa.

Arrows: Molemmat kuljettajat lähtivät kilpailuun C-seoksilla ja he eivät käyneet varikolla kilpailussa.

Benetton: Molemmat kuljettajat lähtivät kilpailuun Pirellin Keskikovilla renkailla. Teo Fabi kävi varikolla kierroksella 26 ja keskeytti sinne ja Gerhard Berger kävi varikolla kierroksella 22. Hänen pysähdyksensä kesti 9 sekuntia ja hänelle annettiin Pirellin Pehmeät renkaat maaliin ajamista varten vaikkakin vielä mahdolliseen toiseen pysähdykseen varauduttiin.

Ligier: Molemmat kuljettajat ottivat kilpailuun Pirellin Kovat renkaat ja he eivät käyneet varikolla kilpailussa.

Ferrari: Molemmat kuljettajat lähtivät kilpailuun D-seoksilla. Kuljettajien piti pysähtyä järjestyksessä Stefan Johansson kierroksella 39 ja Michele Alboreto kierroksella 40. Alboreto tuli kuitenkin varikolle jo kierroksella 38 ja keskeytti varikolle ja Johansson kävi varikolla kierroksella 39 kuin myös kierroksella 62 osin teknisen vian vuoksi. Johanssonin pysähdykset kestivät 10 sekuntia ja 30 sekuntia. Ensimmäisellä pysähdyksellä alle vaihdettiin C-seokset, mutta myöhemmän pysähdyksen yhteydessä laitettiin vielä yksi sarja jäljellä olevia D-seoksia maaliin asti pääsemiseen.

 

[CCMK]

Belgian Grand Prix 1986 Spa-Francorchamps oli ensimmäinen joka ajettiin ilman Elio de Angelista. Hän oli menehtynyt Paul Ricardin testionnettomuudessa. Samaan aikaan Brand Hatchin tarjous oli toistaiseksi ohitettu eli Silverstone oli saamassa F1-kisan oikeudet Englannin Grand Prixista puhuttaessa useaksi vuodeksi eteenpäin vuodesta 1987 lähtien ilman parempaa tarjousta tavallisen vuorottelun sijaan.

Paul Ricardin kilpailun siirrosta pitkältä radalle lyhyelle radalle puhuttiin edelleen ja lisäksi Brabham päätti toistaiseksi olla korvaamatta de Angelista testikuljettajallaan Derek Warwickilla. Tarjouskilpailu Brabhamin toisesta paikasta oli edelleen kova ja Warwick tuli saamaan lopullisesti paikan Kanadan Montrealiin lähinnä siitä syystä, että hän ei juurikaan markkinoinut itseään Bernie Ecclestonelle joka oli korviaan myöten täynnä jatkuvien kuljettajaehdokkaiden puhelinsoittoja. Muun muassa Mauro Baldin piti tulla korvaamaan de Angelis, mutta ei lopulta korvannut.

Baldi kun oli ollut kurkkuaan myöten täynnä toteutumattoman ruotsalaisen Ekström Racingin toimintaa. Käytännössä Cecilia Ekströmin hyvää tarkoittanut tallihanke kaatui jo alkumetreillä melkoiseen amatööritason puuhasteluun ja turhiin lupauksiin kaikille osapuolille. Lopulta siis Riccardo Patrese ajoi yksinään Brabhamia ja lupasi omistaa mahdollisen ja sillä hetkellä hyvin epätodennäköisen voittonsa de Angelikselle. Joka tapauksessa kilpailussa nähtiin myös melkoista rengastaktikointia ja kovimpia mahdollisia Pirellin renkaita eli Enduroita nähtiin.

Kaudella 1985 joissakin kilpailuissa koekäytössä ajetut renkaat osoittautuivat useimmiten liian koviksi. Pirellillä oli Spassa jännitystä muutenkin sillä sen eri rengaslaatuja ei ollut edellisvuoden sadekilpailussa kyetty kunnolla ajattamaan. Useimmat kuljettajat ottivat kilpailuun muutenkin Kovat renkaat käyttöön Pirellin puolelta.

Kilpailun alussa Alain Prost kolaroi ja ajoi lopulta ajajakuvalleen sinällään harvinaisen aggressiivisen kilpailun järjestäen paljon myös ohituksiakin ja ennen kaikkea ajamalla ratkaisevasti pisteelle. Toisaalta ranskalainen tarpeettomasti vaikeutti kilpailuansa olemalla vaihtamatta renkaita ensimmäisen kierroksen siivenvaihdon takia. Lopulta kuitenkin nousi yhteen pisteeseen kiinni ajamalla kun piti nousta.:thumbup: Kilpailun voitti Nigel Mansell ja Ayrton Senna oli jälleen huomion keskipisteessä aiheutettuaan ensimmäisen mutkan kolarin. Ihme kyllä siitä ei noussut lopulta hirvittävän suurta kohua, mutta se oli pantu merkille ajajapiireissä.

Ferrarilla vuorostaan tässä kilpailussa Marco Piccinini kertoi Stefan Johanssonille italiaksi, että Michele Alboreto on nopeampi kuin sinä. 24 vuotta myöhemmin Hockenheimissa 2010 samat sanat lausuttiin englanniksikin Felipe Massalle Fernando Alonson ohipäästämiseksi. Massasta poiketen Johansson ei väistänyt tai antanut tietä tallikaverilleen ja kilpailun jälkeen käydyssä valtavassa polemiikissa Alboreton ja Johanssoninkaan välit eivät olleet enää entiset ainakaan hetkeen vaikka lopulta ennen pitkää Alboretonkin kanssa välit paranivat niin Piccininin mitta oli täynnä.

Käytännössä ruotsalaisen tallimääräyksen tottelematta jättäminen maksoi hänen Ferrari-paikkansa vuodeksi 1987. Toisaalta taas Johansson oli vannonut kaudella 1985 kahdenkin tallimääräyskerran ja niihin suostumisen jälkeen, että hän ei enää anna tietä tallimääräyksellä tallikaverilleen ja niin talli sai ruotsalaiselta pyyhkeitä vaadittuaan toisaalta yhden kerran liian paljon.

Ainakin mediakohun Piccinini aiheutti oman nk. Hovinsa kanssa Italiassa ja Ruotsissakin tapausta puitiin pitkään lehdissä ja oltiin Johanssonin puolella. Minardin osalta Alessandro Nannini olisi Virallisessa Harjoituksessa ajanut alle 2 minuutin ajan ilman turbon hajoamista. Muutoin hän olisi ollut 20:s sijan 22 sijaan. Tallikaveri Andrea de Cesaris oli viimeinen 2 minuutin alittaja ja 19:sta. Muutoin kisa oli taas hyvin vaikea Minardille. Kilpailu jäi lopulta Marc Surerin uran viimeiseksi kilpailuksi sillä Surer loukkaantui pahoin rallionnettomuudessa vain viikkoa myöhemmin. Joka tapauksessa laitan tähän seuraavaksi kilpailun pysähdykset.

Tässä ne tulevat:

McLaren: Molemmat kuljettajat ottivat B-seokset kilpailuun. Keke Rosbergin piti pysähtyä kierroksella 22 ja Alain Prostin kierroksella 23. Prostin kolari ensimmäisellä kierroksella tarkoitti stoppia tietenkin heti. Etusiipi vaihdettiin lopulta 42 sekunnin jälkeen mikä oli melko paljon. Renkaita ei vaihdettu. Kierroksella 23 Prost meni varikolle ja silloin hänelle annettiin uusi sarja B-seoksia joilla hän ajoi maaliin asti. Toinen pysähdys kesti 11,03 sekuntia.

Tyrrell: Molemmat kuljettajat ottivat B-seokset kilpailuun. Martin Brundlen piti käydä varikolla kierroksella 22 ja Philippe Streiffin kierroksella 23, mutta yllättävä renkaiden kuluminen molemmilta toi ensin Streiffin sisään ja Brundlen lähes heti perään kierroksella 21. Streiffin pysähdys kesti 15 sekuntia ja Brundlen 14 sekuntia. Streiff kävi uudelleen varikolla kierroksella 34 saatuaan ensin vahingossa C-seokset. Sittemmin ajoi maaliin asti B-seoksilla varmuuden vuoksi. Streiffin toinen pysähdys kesti 10 sekuntia. Brundle vuorostaan kävi kierroksella 26 uudelleen varikolla ja keskeytti.

Williams: Molemmat kuljettajat ottivat B-seokset kilpailuun. Nigel Mansell aikoi käydä varikolla kierroksella 21 ja Nelson Piquet kierroksella 23. Piquet ehti kuitenkin keskeyttää. Mansellin pysähdys kesti 8,4 sekuntia. Mansell sai uudet B-seokset ja niillä hän ajoi maaliin asti.

Brabham ja Riccardo Patrese: Patrese otti Pirellin Kovat renkaat kilpailuun. Valitettavasti renkaat kuluivat liikaa ja hän tuli varikolle jo kierroksella 8. Pysähdys kesti 12 sekuntia. Uusi sarja Kovia renkaita toi uuden pysähdyksen kierroksella 29 ja silloin pysähdys kesti 13,24 sekuntia. Sittemmin vielä yhdellä uudella sarjalla Kovia renkaita ajoi maaliin asti.

Lotus: Molemmat kuljettajat ottivat B-seokset kilpailuun. Johnny Dumfries aikoi käydä varikolla kierroksella 23 ja Ayrton Senna kierroksella 22. Dumfries meni varikolle jo kierroksella 7 ja keskeytti, mutta Senna pysähtyi normaalissa päiväjärjestyksessä. Sennan pysähdys kesti 9,06 sekuntia. Senna sai uudet B-seokset millä ajoi maaliin asti.

Zakspeed: Kuljettajista Jonathan Palmer otti B-seokset kilpailuun ja Huub Rothengatter otti A-seokset kilpailuun. Rothengatterin piti käydä varikolla kierroksella 33 ja Palmerin kierroksella 22. Lopulta Rothengatter meni varikolle kierroksella 26 ja autoa korjattiin viisi kierrosta ja renkaat vaihdettiin. Rothengatterille annettiin B-seokset maaliin asti ajamista varten. Palmer kävi vuorostaan teknisten vikojenkin vuoksi varikolla kaikkiaan 5 kertaa kilpailupäivänä. Kierrokset 4, 15, 22, 35 ja 37 olivat hänen varikkokierroksiaan. Ensimmäinen pysähdys kesti 30 sekuntia, toinen kierroksen verran, kolmas 10 sekuntia jolloin renkaat vaihdettiin uusiin B-seoksiin, neljäs 3 kierrosta ja viimeinen pysähdys kaksi kierrosta. Sittemmin Palmer taisi tiettävästi keskeyttää vaikka joissakin tuloksissa maaliin asti ajoikin.

Team Lola-Haas: Molemmat kuljettajat lähtivät A-seoksilla kilpailuun. Kuljettajista Alan Jones aikoi pysähtyä kierroksella 33 ja Patrick Tambay kierroksella 34. Lopulta Jones vain pysähtyi koska Tambay keskeytti. Jonesin pysähdys kesti 15,06 sekuntia ja Jones sai C-seokset maaliin asti ajamista varten.

Arrows: Kuljettajista Marc Surer otti AA-seokset ja kävi aivan kilpailun lopussa varikolla renkaanvaihdossa. Samalla hänelle annettiin D-seokset ja polttoaine oli käytännössä loppu. Hän ajoi lopulta vanhalle varikolle kun kilpailu oli jo ohi. Muutoin hän olisi jäänyt varikolle tai vähän sen jälkeen radan muuhun osaan omalla viimeisellä kierroksellaan. Surerin pysähdys kesti 15 sekuntia ja koko erikoinen seikkailu 51 sekuntia auton ongelmien takia. Thierry Boutsen otti vuorostaan B-seokset ja olisi käynyt varikolla kierroksella 22, mutta keskeytti.

Benetton: Molemmat kuljettajat ottivat Pirellin Kovat renkaat. Gerhard Berger kävi kuitenkin korjauttamassa autoaan ensimmäisellä kierroksella ja se renkaidenvaihdon ohella kesti 3 minuuttia ja 7 sekuntia. Berger otti Pirellin Endurot alle joilla ajoi loppuun asti. Teo Fabi vuorostaan kävi varikolla kierroksella 21 ja pysähdys kesti 15 sekuntia. Fabi otti myös Pirellin Endurot alle ja ajoi niillä loppuun asti.

Osella: Molemmat kuljettajat ottivat Pirellin Kovat renkaat kilpailuun. Christian Danner keskeytti varikolle kierroksella 2 ja Piercarlo Ghinzani kävi ensimmäisellä kierroksella varikolla korjauksessa ja vaihdatti Kovat renkaat Pirellin Enduroihin. Sittemmin kierroksella 3 meni uudelleen varikolle korjaukseen ja lopulta kierroksella 8 keskeytti varikolle.

Minardi: Kuljettajista Andrea de Cesaris otti Pirellin Endurot kilpailuun ja Alessandro Nannini otti Pirellin Kovat renkaat kilpailuun. Nannini kävi varikolla kierroksella 28 ja keskeytti sinne. Mahdollisesti de Cesaris olisi selvinnyt maaliin asti ilman keskeytystään.

Ligier: Kuljettajista Rene Arnoux otti Pirellin Kovat renkaat kilpailuun ja Jacques Laffite Pirellin Endurot kilpailuun. Arnoux kävi varikolla kierroksilla 21 ja 26. Arnoux'n varikkopysähdys kesti 17 sekuntia ja hänelle annettiin Pirellin Endurot maaliin ajamista varten, mutta kierroksella 26 Arnoux kävi uudelleen varikolla ja keskeytti. Laffiten ei tarvinnut käydä varikolla kilpailussa.

Ferrari: Kuljettajista Michele Alboreto lähti kilpailuun AA-seoksilla ja hänen ei tarvinnut käydä varikolla kilpailussa. Stefan Johansson otti vuorostaan B-seokset ja kävi varikolla kierroksella 24 ja hänen pysähdyksensä kesti 7,75 sekuntia ja oli päivän nopein pysähdys. Sittemmin oli Ferrarin tallimääräyksien vastaisesti kolmas, mutta oikealla paikallaan kilpa-autoilun normaalin käytännön mukaan ajamalla.:alppu: