CCMK
Well-known member
- Liittynyt
- 9.11.2009
- Viestit
- 15049
Vuoden 1995 Ranskan Grand Prix Magny-Coursin radalla oli jälleen erittäin haastava rata renkaille. Tuttuun tapaan hellettäkin oli joskin ei aivan yhtä kuumaa kuin edellisen vuoden Magny-Coursin osakilpailussa oli ollut. Vuosien 1991 ja 1994 rengaskatastrofien ja vuosien 1992-1993 aikaisen radan erittäin kovan rengaskulutuksen takia Goodyearin Cal Lint ilmoitti, että talleille järjestetään ylimääräiset sarjat renkaita jo automaattisesti ilman erillistä lisäpyyntöä minkä vuonna 1991 ja 1994 tallit olivat joutuneet rengaskatastrofiksi tuolloin nousseissa kohukisoissa järjestämään.
Vuoden 1995 kisaviikonloppuna hyvin pian selväksi kävi se, että millään ei voinut kilpailussa selvitä ilman kahta pysähdystä. Vaikka olisi lähtenyt kuinka täydellä polttoainetankilla tahansa.
Renkaat sanelivat sen, että pysähdyksiä olisi ollut pakko tehdä kaksi kertaa kisassa. A-seokset eivät kestäneet edes äärimmäisenkään kevyillä polttoainemäärillä riittävästi mahdollista, teoreettista yhden stopin kilpailua varten joten kahden stopin kilpailu nähtäisiin ainakin vähintään. B-seoksilla minimimäärät lähentelivät kolmea pysähdystä ja C-seoksilla neljää pysähdystä ja tuttuun tapaan D-seokset menivät Magny-Coursin kumileikkuriasvaltilla naurettavan ja jopa vuoden 1991 Gerhard Bergerin sanomaa mukaillen hengenvaarallisen nopeasti rikki.
Aika-ajoja varten mietittiin vuoden 1991 ja 1994 rengaskatastrofien pelko takaraivossa jopa erikoiskovennettuja D-seoksia kisaa varten käyttöön, mutta Leo Mehl ei suostunut sellaiseen koska se olisi vaatinut liikaa aikaa valmistaa erikoisrenkaita niin lyhyelle aikataululle. Siten tallit joutuivat tulemaan toimeen käytössä olevien renkaiden kanssa. Hyvin monet tallit kokeilivat aika-ajon aikana radan rajun rengaskulutuksen D-seosten lisäksi myös C-seoksia ja jopa B-seoksiakin.
Kilpailun oletettiin jälleen kerran kuitenkin menevän Michael Schumacherille vaikka toki renkaat olivat tarjoamassa omanlaistaan kykyä ja ratkaisijan asemaa kisaan. Valitettavasti jälleen autojen aerodynaamiset muutokset olivat tuottamassa Magny-Coursinkin radasta ennen pitkää jonoajeluradan jossa ei muutamia harvoja ohituspaikkoja huomioimatta ollut todellista kilvanajoa alun jälkeen luvassa ainakaan ennen varikkopysähdyksiä.
Seuraavassa viestissä laitan rengastaktiset asiat jotka osoittautuivat jonkin verran ennen aikaiseksi iloksi sinänsä ennakkoon nähden joskin tietenkin oli muistettava se tosiasia, että välitankkausten aikakaudella täysien tankkien aikakauteen verrattuna rengaspelinkin asema oli erilainen ja vuoden 1995 sunnuntain kilpailussa oli lopulta hieman oikeastikin viileämpää mikä ilmeisesti aiheutti sen, että renkaat eivät kuluneet aivan niin paljoa kuin täysin pelättiin.
Toki normaaliin vuoden 1995 f1-kisaan nähden renkaat kuluivat silti hyvin paljon Magny-Coursin radalla Ranskassa ja se tulisi aiheuttamaan omanlaisiaan yllätyksiä.
Vuoden 1995 kisaviikonloppuna hyvin pian selväksi kävi se, että millään ei voinut kilpailussa selvitä ilman kahta pysähdystä. Vaikka olisi lähtenyt kuinka täydellä polttoainetankilla tahansa.
Renkaat sanelivat sen, että pysähdyksiä olisi ollut pakko tehdä kaksi kertaa kisassa. A-seokset eivät kestäneet edes äärimmäisenkään kevyillä polttoainemäärillä riittävästi mahdollista, teoreettista yhden stopin kilpailua varten joten kahden stopin kilpailu nähtäisiin ainakin vähintään. B-seoksilla minimimäärät lähentelivät kolmea pysähdystä ja C-seoksilla neljää pysähdystä ja tuttuun tapaan D-seokset menivät Magny-Coursin kumileikkuriasvaltilla naurettavan ja jopa vuoden 1991 Gerhard Bergerin sanomaa mukaillen hengenvaarallisen nopeasti rikki.
Aika-ajoja varten mietittiin vuoden 1991 ja 1994 rengaskatastrofien pelko takaraivossa jopa erikoiskovennettuja D-seoksia kisaa varten käyttöön, mutta Leo Mehl ei suostunut sellaiseen koska se olisi vaatinut liikaa aikaa valmistaa erikoisrenkaita niin lyhyelle aikataululle. Siten tallit joutuivat tulemaan toimeen käytössä olevien renkaiden kanssa. Hyvin monet tallit kokeilivat aika-ajon aikana radan rajun rengaskulutuksen D-seosten lisäksi myös C-seoksia ja jopa B-seoksiakin.
Kilpailun oletettiin jälleen kerran kuitenkin menevän Michael Schumacherille vaikka toki renkaat olivat tarjoamassa omanlaistaan kykyä ja ratkaisijan asemaa kisaan. Valitettavasti jälleen autojen aerodynaamiset muutokset olivat tuottamassa Magny-Coursinkin radasta ennen pitkää jonoajeluradan jossa ei muutamia harvoja ohituspaikkoja huomioimatta ollut todellista kilvanajoa alun jälkeen luvassa ainakaan ennen varikkopysähdyksiä.
Seuraavassa viestissä laitan rengastaktiset asiat jotka osoittautuivat jonkin verran ennen aikaiseksi iloksi sinänsä ennakkoon nähden joskin tietenkin oli muistettava se tosiasia, että välitankkausten aikakaudella täysien tankkien aikakauteen verrattuna rengaspelinkin asema oli erilainen ja vuoden 1995 sunnuntain kilpailussa oli lopulta hieman oikeastikin viileämpää mikä ilmeisesti aiheutti sen, että renkaat eivät kuluneet aivan niin paljoa kuin täysin pelättiin.
Toki normaaliin vuoden 1995 f1-kisaan nähden renkaat kuluivat silti hyvin paljon Magny-Coursin radalla Ranskassa ja se tulisi aiheuttamaan omanlaisiaan yllätyksiä.
Viimeksi muokattu: