Ilmari sanoi:
Myönnät siis että tämä pitää paikkansa: Rationaalinen viljelijä piirtäisi keväällä viirut sänkeen tyhjällä kylvökoneella, ihmettelisi, kun ei mitään nouse ja kuittaisi loppuvuodesta hehtaaritukiaiset minimikustannuksin.
Ja vaadit lisäperusteluita? Mitä ihmeen perusteluita vielä tuollaisen lisäksi pitäisi löytää. Pitäisikö lisäksi paljastaa että maanviljelijät käyttävät laitonta lapsiorjatyövoimaa ![Big grin :D :D]()
Kyllä minä käsitän että kaikki länsimaiset teollisuusvaltiot tukevat maatalouttaan, mutta onko tilanne todellakin keskieurooppalaisen viljelijän tulojen suhteen samanlainen kuin millainen se tuossa tolerantin tiivistelmässä kuvattiin Suomessa olevan?
Jos pystyt aukottomasti osoittamaan että näin on, niin minä nostan kädet pystyyn ja lähden kanssasi seuraavalle traktorimarssille :wink:
Jos maanviljely täällä on yhtä järkevää ja kannattavaa kuin muualla Euroopassa, niin miksi ihmeessä asiasta täällä koko ajan puhutaan?
Enpä illalla saunan jälkeen viitsinyt enää nettiä kaivella! Sorruin parin siivun verran ranskalaiseen elintarviketuotteeseen, Hennessy VSOP:hen suomalaisen oluen jälkeen! Molemmat maistuivat!
Ei noin saa tukiehtojen mukaan tehdä! Siinähän on konditionaali: –isi-. On noudattava ” paikkakunnalla vallitsevaa hyvää viljelytapaa, johon kuuluvat asiallinen muokkaus, kylvö, riittävä lannoitus ja sadonkorjuu”. Jos noita ei tee, niin tuet sanktioidaan (ei makseta tai peritään takaisin) ja pahimmassa tapauksessa ( yli puolet tilan pellosta sanktiossa) mitään EU-tukia makseta myöskään kahteen seuraavan vuoteen (ns. summakarenssi). Kesannointi on toki mahdollista pienillä tiloilla ja isoilla tiloilla (tällä alueella 40 ha ja Etelä-Suomessa 27.85 ha) jopa pakollista EU:n ylituotannon hillitsemiseksi. Viime vuonna kesannointipakko oli 10 % ja tänä vuonna 5 % ns. CAP-alasta. Kooltaan suurimmat tilat löytyvät Iso-Britanniasta (69 ha/tila), Tanskasta (43 ha/tila) ja Luxemburgista (43 ha/tila). Pienimmät tilat taas sijaitsevat Etelä-Euroopan maissa Kreikassa (4 ha/tila), Iltaliassa (6 ha/tila) ja Portugalissa (9 ha/tila). Suomessa tilan keskikoko on 28 ha, Ruotsissa 35 ha ja Hollannissa 18 ha . EDIT: EU:ssa tilojen keskikoko on 18 ha, meinasi jäädä pois!!Ja tiloja 7 miljoonaa yhteensä, suurin osa Italiassa!
Ihan vedenpitävää selvitystä en tunnin etsimisellä saanut netistä irti, mutta sinne päin...
”Eikä tukien kohdekaan ole ollut kovin selvä, sillä EU:ssa 20 % tuottajista on saanut 80 %
tuesta (European Commission 1997; Kola 2002). Eniten tukea saavat tilat ovat parhaimpien maatalousalueiden suurimpia tuottajia. Tuotantomääräsidonnainen hintatukihan toimii niin, että mitä enemmän tuotat, sitä enemmän saat tukea. Vinoutuma ei korjaantunut vuoden 1992 CAP-reformissa eikä Agenda 2000:ssakaan, vaikka siirtymä hintatuesta suoraan tukeen on entistä korostuneempi. Edelleen suurimmat tilat parhaimmilla alueilla saavat eniten tukea, jota maksetaan hehtaari- ja eläinmäärän mukaan. Harjoitetun maatalouspolitiikan tulos näkyy suurena tukivinoutumana.
Ranskaan on mennyt EU:n maatalousbudjetista lähes neljännes ja Saksaan noin 15% (Kola 1998) (Oma lisäys Suomeen n 2 %.) Satotasoperusteista CAP-hehtaaritukea saadaan parhaiden tuotanto-olosuhteiden maissa, esimerkiksi Hollannissa ja Ranskassa yli kaksinkertaisesti Suomeen verrattuna (Kuvio 8): Suomessa tuki on keskimäärin 178 euroa/ha, EU:ssa 301 euroa/ha. ( oma lisäys taulukosta : Saksa 350, Ranska 380, Hollanti 425) Esimerkiksi vuonna 1996 tanskalaistilat saivat kaikkia EU-maataloustukia keskimäärin
kolme ja brittitilat kaksi kertaa enemmän kuin suomalaistilat, joilla EU-tuet tuolloin olivat keskimäärin 6200 euroa”
http://honeybee.helsinki.fi/mmtal/mpol/docs/moppi2002.pdf EDIT2: koko EU:n maatalousbudjetti on reilut 40 miljardia euroa, Suomen osuus siitä noin 1 miljardia euroa eli reilu 2 %.
Tämä Jukka Kola on aika arvostettu tutkija, liekö ihan tohtoritason mies Helsingin yliopistosta. Tuota Suomen pienempää CAP-tukea kompensoidaan LFA:lla (jota maksetaan Saksassakin yllättävän paljon) ja ympäristötuella sekä niillä kansallisilla tuilla.
Tässä SAK:n lähteestä on kokonaisuudessaan ihan asiaa, mutta tuo Hollannin kohta on varmasti väärin : ”CAP, EU:n yhteinen maatalouspolitiikka, sanelee ehdot, joiden pohjalta Suomessakin toimitaan. Tällä hetkellä toteutettavan Agenda 2000:n mukaisesti tavoitteena ovat suorat tuet, joilla mahdollistetaan elintarviketuotanto siten, että tuottajat saavat oman leipänsä ja kuluttajat omansa kohtuuhintaan.
Kirjanpitoaineistosta tehtyjen tilalaskelmien mukaan tämä toteutuu käytännössä siten, että esim. Hollannissa tukien osuus tilojen kokonaistuotosta oli noin prosentti ja Suomessa 30—40 pros. Eri laskelmien perusteella suomalainen tila on elinkelpoinen noin 40—50 pros. tukitasolla. Tilastokeskuksen Maatilatalouden yritys- ja tulotilaston mukaan tukien osuus tilan tuloista vuonna 2000 oli 42 pros.”
http://netti.sak.fi/palkkatyolainen/pt2002/pt0209/p021105-a4.html
Siinä tuli myös virallinen selvitys tukien osuudesta suomalaisten viljelijöiden tuloista! MMM:n toimintakertomuksesta v 2002 löytyy tarkempi selvitys. Tuo Palkkatyöläisen juttu kannattaa muuten lukea! Yleiskuvaus tiiviisti kirjoitettuna, mutta tuo Hollannin prosentti on oltava väärin!
http://europa.eu.int/comm/agriculture/publi/agrep2000/2000_fi.pdf on osoite kun haluatte tutkia 166 sivua”maatalouden tilannetta Euroopan Unionissa komission esittämänä” Lähteen mukaan (sivu 24-26) Englannissa, Luxemburgissa ja Ruotsissa on samanlainen tilanne kuin Suomessa, että ” markkinatulot eivät riittäneet kattamaan tuotantokustannuksia” maataloustuloa tarkastellessa. Maataloustulotarkasteluun otetaan huomioon myös poistot ( kiinteiden kustannusten vuotuinen osuus), korot, jotenkin verotkin, ei pelkästään muuttuvat kustannukset. Kannattaa huomata, että noissa kolmessa maassa on peltoala huomattavasti yli EU:n keskiarvon. Isoilla pinta-aloilla voidaan hyödyntää paremmin EU:n tukipolitiikkaa!! Eli toimitaan samalla lailla kuin Tolerantin tiivistelmässä Etelä-Suomessa isolla viljatilalla!!!!
Tuota raporttia voisi käyttää myös tavallaan osoittamaan Suomen maatalouden tehottomuutta, jos siitä irrottaisi sopivia kohtia kokonaisuudesta. Ollaan kuitenkin ”samassa sarjassa” EU:n keskipeltopinta-alaltaan suurimman jäsenmaan kanssa!!!
Yksi toinenkin mielenkiintoinen juttukin löytyi surffatessa (niitä EU:n ”järkeviä asioita”!) Tupakan viljelylle maksetaan Etelä-Euroopassa yli 7000 euron hehtaarikorvauksia! Ja mitä ei saa mainostaa esim. formulakilpailuissa...?
Täältä löytyy asiallisen kuvaus EU-maataloustukipolitiikasta:
http://www.verkkotie.fi/Koulutie/Agridays/politiikka.html
Tuosta traktori- ja puimuriheitosta onkin tullut jo oikeaan osunut kommentti. Itsellä on puimuri vuosimallia 77, ”kunnolliset traktorit” 97 ja 86 ja ” olemattomat räpsyt” 85 ja 76.
Saisit Ilmari sen parhaimman ajattavaksesi!
[/B]Jos maanviljely täällä on yhtä järkevää ja kannattavaa kuin muualla Euroopassa, niin miksi ihmeessä asiasta täällä koko ajan puhutaan?[/B]
En ole missään väittänyt että viljely täällä olisi täysin yhtä kannattavaa kuin esim. Ranskassa. Mutten hyväksy sitäkään, että että se teilataan vain 70-80-luvuilta olevien mielikuvien mukaan täysin mahdottomaksi luonnonolosuhteiden vuoksi tai ainoastaan suomalaisten veronmaksajien rahoilla tapahtuvaksi puuhasteluksi! Olen pyrkinyt tuomaan esille kiihkottomasti mm. tukipolitikkaa seurauksineen EU:ssa ja Suomessa,viljelyn mahdollisuuksia, ehtoja ja rajoituksia sekä joitakin omia esimerkkejä. Oletan, että EU-tukiasiat ovat yleisesti ottaen aika paljon uskon ja luulon varassa. Toivottavasti olet Sinäkin saanut edes jotakin faktatietoa näistä asioista keskusteluihin.
Ja en minä sinne traktorimarssile kehtaa lähteä, jos et välttämättä mukaan vaadi!