jaska sanoi:
Ööö.. Mitäs globalisaation varjopuolia täällä on käsitelty.
Täällä on lahjakaasti sekotettu globalisaatioon kuntapalveluiden kilpailuttamiset jne.
Jos ajatellaan irtisanomisia, jota voidaan jossain tapauksessa jo pitää globalisaation syynä:
Toki se on henkilökohtainen tragedia, kun saa potkut. Mutta ei ne firmat huvikseen porukkaa potki pois. Isompi firma kuitenkin tuottaa enemmän.
Jos ajatellaan pääomien vapaata liikkumista, niin toki siinä varjopuolia on. Mutta minusta se tuo vaurautta ympärilleen - toki se vaatii aikaa. Mutta katsokaa koreaa, kattokaa entistä itä-blokkia, kattokaa kiinan vaurastumista jne. esimerkkejä on vaikka kuinka.
Afrikka nyt ei vaurastu _koskaan_ siellä on liikaa heimosotia jne. joita ei tosiaankaan voida pitää globalisaation syynä.
Ett silleen!!!!!!!!!
Se globalisaatio kyllä vaikuttaa kyllä välillisesti niihin kuntapalveluihinkin.
Lopeta tuo Kiinan käyttäminen esimerkkinä, ainakin siihen asti kunnes otat asioista selvää. Yritin Kiinan ja Intian tilanteesta kuntatoikissa antaa esimerkkejä vaan ei näemmä mene perille:
Kiinassa ja Intiassa tuloerot ovat räjähtäneet käsistä, köyhien määrä on kasvanut ja eliitti on rikastunut. Sama juttu itä-blokin maissa.
Afrikan tietämyksesi on näyttää olevan peräisin Tarzanista.
Voisit ottaa ensi töiksesi selvää siirtomaavallan jälkeisestä taloudesta, paikallis- ja vaihtotalouksien alasajosta IMF:n ja WTO:n ohjelmien pakkosääntelyllä (Bretton Woods-instituutiot), valuuttojen ja ulkomaanvelkojen uudellenjärjestelyistä (dollariin sitominen), sisämarkkinoiden ja paikallisen elintarviketuotannon sekä karjatalouden hävittämisestä ja palkkojen yleissitovuuden laskemisesta (pudotukset reaaliansioissa 60-80%) ja subventoidusta länsimaisesta viennistä ehtona lainojen uudelleen järjestelyihin liittyen alhaisen jalostusasteen raaka-aineiden viennistä, konsultoinnin käyttämisestä virkamiehistössä eli esteellisyydestä, korruptiosta ja tuhansien prosenttien inflaatiosta.
Näillä köyhyyttä, nälänhätää ja eriarvoisuutta lisäävillä järjestelyillä on yksi yhteinen piirre: ne ovat kaikki lisänneet länsimaisten suuryritysten voittoja ja lisänneet köyhyttä Afrikan maissa.
Globalisaation seurauksena vauraus keskittyy. Tässä käy kyllä esimerkiksi Koreasi.
Globalisaation seurauksena myös eriarvoisuus ja köyhyys lisääntyy. Tässä käy esimerkiksi mm. Intia, Kiina, Somalia, Ruanda, Bangladesh, Vietnam, Brasilia, Peru, Argentiina, Bolivia, entinen Neuvostoliitto ja Balkanin maat.
Mun mielestäni näissä asioissa on kyse arvoista. Jos haluaa pitää vahvemman ja voittajan puolta niin uusliberalismi sopii mitä parhaiten pirtaan. Jos taas haluaa pitää heikomman puolta ja eriarvoisuutta niin jonkinsortin yhteisvastuuta täytyy yrittää ajaa.
Willy Brandt sanoi aikanaan, että "jokainen joka ei ole marxilainen 20-vuotiaana on sydämetön ja jokainen 40-vuotias marxilainen on aivoton".
Tuo muistutti mieleeni muiston lapsuudesta. Lukion ensimmäisellä piti kirjoittaa yleisönosaston kirjoitus. Mun juttu oli Kalevassa ja herätti kuukausia kestäneen debatin. Se oli "Tuloerot yhteiskunnan kehityksen perustana".
Parikymppisenä pyörin hetken tuolla kokoomusnuorten jengeissä ja olin aika vitun nuorta ja nälkäistä leijonaa. Puku päällä ja salkku kädessä. Jossain vaiheessa aloin huomata, että kykypuoluetta kannatettiin osin siksi, että tuntisimme itsemme siten jotenkin kyvykkäämmäksi, hienommiksi ja vahvemmiksi. Jotakin omien lähtökohtien kieltämistäkin siinä oli.
Nyt, yli kymmenen vuotta, vajaa neljäkymmentä maata ja reilu kolmesataa opintoviikkoa myöhemmin huomaan kehitykseni menevän päinvastaiseen suuntaan mitä Willy tokaisi.
Ehkä olen tyhmä, mutta siitä olen ihan ylpeä, että maailmankuvani on muuttunut ja yhä muuttuu. Sillä muuttuhaan maailmakin, jaskaseni!
Meni vähän henkilökohtaiseksi tuossa lopussa mutta menköön!