Suomalaisia kusetetaan?

[mn97]

Samaa mieltä Ferrarin kanssa :thumbup: .

Ongelman ydin on hyvin yksinkertainen. Ongelman nimi on ahneus, luulo siitä, että olisi mukamas oikeutettu jonkin omistamiseen. Sama kaava on jatkunut aina antiikin ajoista asti ja sama kaava tulee jatkumaan tulevaisuudessakin. Tähän "samaan kaavaan" on aina kuulunut samat yhtäläisyydet, jotka ovat:

1. Se, että asioista puhutaan hyvin monimutkaisella tavalla. Tehdään yksinkertaisimmastakin asiasta hirveen monimutkainen. Mikä tarkoitaa sitä, että käytetään slangi kieltä ja takerrutaan toissijaisiin sivuseikkoihin jne., ymmärrätte varmaan...?

2. Annetaan sellainen kuva, että asiat olisi jotenkin erityisen huonossa jamassa. Näin saadaan orjat taas patistettua taas rahakaivoksiin kaivamaan lisää rahaa itse suurelle.

3. Samaan kaavan on aina liittynyt myös aina ns. pinnallisuus. Mikä tarkoittaa sitä, että ollaan pukupäällä, ajetaan mersulla ja annetaan muutenkin itsestä mahdollisimman huva kuva itsestä. Rakennetaan itsestä mahdollisimman hyvä kulissi (maine) ja piilotetaan se todellinen luonto sinne kuoren alle.

4. Manipulointi. Tämä tarkoittaa taas sitä, että ihmisiä manipuloidaan sellaisiksi, mitä se juuri itseä eniten hyödyttäisi. Keinoja on monia mm. gallupit, mainonta jne..

5. Vaatimustasot ihan älyttömiä. Pitää olla rikas, nuori, hyvännäköinen, menevä, paras kaikessa, Sauli Niinistö jne.. Tällkaista ihmistä ei ole koskaan ollut olemassakaan.

6. Huono itsetunto.

Kun nyt katselen tätä yhteiskuntaamme niin näen lähinnä ns. orjayhteiskunnan. Ihmiset uskovat sokeasti kaiken, mitä se pukupäällä oleva hyvännäköinen ja menevä yritysjohtaja suustaan päästää. Sitten kolmekymppisenä ihmetellään mistä se masennus mahtaisi johtua. Niin masennus on ollut aivan huikeassa nousussa. Työuupumustutkimuksen mukaan puolet työssäkäyvistä kärsii masennuksesta ja kymmenes vakavasta masennuksesta. Masennuslääkkeitä syödään ihan tajuttomasti ja psykologian hoitolaitosten varausjonot ovat pullollaan täynnä. Muutenkin nykyään oikeuslaitokset on pullollaan kaiken maailman riitoja jne.. Tottakai kilpailukyky ja talouskasvu on korkealla tasolla, ei ole kysymys siitä. Puhumattakaan siitä kenellle se jakaantuu. Kuulostaako synkältä? Tervetuloa helvettiin.

 

[Archie]

Hitto vie, ei täällä ole varaa ruveta masentuilemaan - muuten isot pomot vie työpaikat kiinaan!

 

[Knoukka]

Globalisaatio vaikuttaa välillisesti mun vessan oven väriin. Mutta ei me siitä puhuta.

Helvetin hienoa argumentointia! Et sitten muuta keksinyt?

Onko jyrkät tulo ja kastierot esim. Intiassa mikään uusi juttu. Fakta kuitenkin on, että molemmissa maissa on laajeneva ja rikastuva keskiluokka. Sama tilanne on aina ollut ja tulee aina olemaan kun kehittyminen pääsee alkuun, jotkut hyötyvät enemmän jotkut vähemmän. Mutta pidemmän päälle se vauraus jakaantuu kaikille (esim. Suomi 1800-> nykypäivä)

Eikö pohjoismaisella hyvinvointipolitiikalla ole mitään osaa tässä kehityksessä? Koulutuksella, tasa-arvolla, demokratialla? Ja ne tuloerot ovat kasvaneet ja kasvavat koko ajan sekä Kiinassa että Intiassa. Köyhyysrajan alapuolella olevien ihmisten määrä kasvaa koko ajan.

Jaa... onkos näin ? Kuitenkin Afrikka on yksi kaikkein rikkaimmista alueista maailmassa (noin niinku luonnonvaroiltaan) mutta silti kaikki valtiot ovat uskomattoman köyhiä. Toki syynä on iso pahat firmat. Sillä ei ole mitään tekemistä, että ties kuinka monessa valtiossa on heimosota menossa. jne.

Lue historiaa. Aloita siirtomaavallan ajasta. Monien heimosotien syy on alkuperäisten elinkeinorakenteiden tuhoaminen.

Somalia ja Ruanda ainakin ja melko pitkälti Vietnamkin on valtioita, joissa Globalisaatio ei vaikuta jokapäiväiseen elämään P:n vertaa.. Pian varmaan syytät Globalisaatiota Daifurin tilanteesta... .

Somalia oli ruuan suhteen omavarainen 1970-luvun alussa. Maassa vallitsi paimentolaisuustalous, joka perustui vaeltavien paimentolaisten ja pienviljelijöiden vaihdantaan. Vientituloista 80% tuli karjataloudesta. Toistuvista kuivista kausista huolimatta Somalia pysyi ruuan suhteen omavaraisena.

IMF:n ja Maailmanpakin väliintulo 80-luvun alussa johti Somalian maatalouden heikkenemiseen. Rikottiin tarkoituksellisesti paimentolaisen ja pientilallisten hyvin hienovarainen suhde. Somalian hallitus pakotettiin noudattamaan erittäin tiukkaa säästöohjelmaa.

Elintarvikkeiden tuonti kasvoi viisinkertaiseksi. Subventoidun vehnän ja riisin tuonti tiputti romahdutti hinnat murto-osaan. Tästä seurasi pientilallisten joukkohäviäminen, samalla öljyn, lannoitteiden ja maataloutarvikkeiden hinnat nousivat 50% vuosivauhdilla Somalian shillingin devalvointikierteestä johtuen, tämä alkoi 1981.

Ensimmäisenä tämä iski maaseutuväestöön. Seuraavaksi romahti kaupunkilaisten ostovoima. Valtion tukirakenteita romutettiin, viljamarkkinoiden säännöstelyn purku ja tuontiviljan virtaaminen maahan johti maaseutujen yhteisöjen köyhtymiseen ja hajoamiseen.

Samalla karjan lääkkeiden hinnat kohosivat- kiitos devalvaation. Eläinlääkintäpalvelu yksityistetiin, rokotukset kävivät ylivoimasen kalliiksi paimetolaisille Karjan hätäruokinta muutettiin tulosvastuulliseksi, seurauksena suuria karjan kuolemia, eritoten rokottamattoman karjan parissa.

Näiden toimien tavoitteena oli vain ja ainoastaan päästä eroon paimentolaisista, koska Maailmanpankin mukaan "paimentolaistalous tuhoaa Saharan eteläpuolisen ympäristön". Tälle väitteelle ei ollut mitään tosiasiallista tutkimustukea.

Kokonaisuudessaan maatalouden tuotto tipahti 85% kymmenessä vuodessa. IMF esti Somalian hallitusta käyttämästä kotimaisia resursseja rakenteellisen köyhyyden korjaamiseen. IMF ja Maailmanpankki pitivät tosiasiallista valtaa Somaliassa- niiden käsissä oli nyt ulkomainen "ruoka-apu". Ruoka-avun myymisestä tuli valtion pääasiallinen tulonlähde, ja siten lahjoittajat saattoivat ottaa valvontaansa koko valtion budjentoinnin.

Pian erotettiin terveydenhuolto ja koulutusohjelmat. 80-luvun loppuun mennessä terveydenhoitoon käytetyt varat olivat vähentyneet 80% vuoden 1975 tasoon. Eli noin 4 dollariin oppilas/vuosi. Koulunkäynti laski 40%. Koulumateriaali loppui kokonaan, koulurakennukset rapistuivat ja opettajien palkat laskivat alle elinkustannusten.

IMF:n ja Maailmanpankin ohjelma oli näin saattanut Somalian talouden noidankehään: karjalaumojen hävikki sysäsi paimentolaiset nälänhätään, se iski viljantuottajiin. Paimentolaisuuden koko sosiaalinen kudos pyyhittiin pois Somalian kartalta. Valuuttatulojen loppuminen karjanviennin vuoksi vaikutti kauppataseeseen, valtion rahoituspohjaan ja aiheutti talous- ja sosiaaliohjelmien täydellisen romahtamisen.

Pienviljelijät syrjäytyivät yhdysvaltalaisen subventoidun viljan polkumyynnin seurauksena, varsinki kun maataloustarvikkeiden hinnat olivat nousseet kiitos sarjadevalvointien.

Julkisen sektorin palkat laskivat 90% vuodesta 1975 vuoteen 1990. Keskipalkka oli laskenut 3 yhdysvaltain dollariin kuukaudessa. Maailmanpankki vaati palkkojen korjausta- toteutus tehtiin erottamalla 40% virkamiehistä ja poistamalla loppujen palkanlisät.

Seurasi kaupunkiväestön ostovoiman romahtaminen.

Lopulta 1990 velanhoitokustannukset olivat liki 200% vientituloista. IMF ja Maailmanpankki olivat päässeet päämääräänsä. Somalia oli jäänyt velanhoidon ja rakennesopeutusohjelman pakkopaitaan.

Somalia on erinomainen esimerkki siitä, että nälänhätä ei ole ole ruokapulan seuraus. Päinvastoin, nälänhätä on seurausta maailmanlaajuisen viljan ylituotannosta. Kehittyneet maat vievät subventoitua viljaa kehitysmaihin ja vaihtavat, lue varastavat, viljan maan luonnonvarojen ja työvoiman riistoon (somalialaisen keskipalkka 1980 alle 20 dollaria vuodessa).

Kaiken tämän seurauksena koko yhteiskuntarakenne oli romutettu. Jäljellä oli juurettomia ja köyhiä ihmisiä.

Että siinä sulle jaska globalisaation vaikutuksesta Somaliaan. En jaksa kirjoittaa nyt Ruandasta, pieniä viljakasvien erilaisuuksia lukuunottamatta asioiden kulku oli samankaltainen.

Ei ihme että syttyy sisällisotia.

Sama juttu Vietnamissa.

Ja Perussa.

Ja monessa, monessa muussa maassa.

Jos tämä ei sinun mielestäsi vaikuttanut somalialaisen jokapäiväiseen elämään niin mikä sitten?

Arvoistahan tässä on kyse ja meillä ne on erillaiset

Mutta myös siitä, että onko parempi, että valtiossa on tuloerot, kuin että koko valtio on täysin PA. ? Koska edelleen väitän, että kun Valtioon alkaa tulla rikkautta, se pidemmällä aikavälillä jakaantuu eteenpäin.
Ett silleen!!!!!!!!!!!!

Arvot ovat toden totta erilaiset. Luojan kiitos. Mutta siitä huolimatta pyydän, että älä lässytä asioista joista et ilmiselvästikään tiedä paskanhajun vertaa.

Valtioon valunut rikkaus kyllä jakaantuu eteenpäin ja useammalle, luo hyvinvointia. Mutta ongelma onkin siinä, että noilla sinun ajamillasi arvoilla ei niin käy- niiden seuraus on täsmälleen päinvastainen.

 

[Giffen:[]

KnowHow: en nyt rupea vastaan väittämään kun sinä varmasti paremmin tiedät. Mutta kun minä etsin googlesta tietoa, niin Somalian historiasta mainittiin vuosista 1960-90 lähinnä sisällissotia, huonoja hallitsijoita ja yhteyksistä kylmän sodan molempiin osapuoliin, sekä niistä aiheutuneista sotkuista. Pari kysymystä:

1) Miksi et maininnut niitä koko tekstissäsi sanallakaan?
2) Miksi tuossa lähteessäni ei mainittu sinun mainitsemiasi syitä Somalian ahdinkoon?

edit- Kylmä sota taidetaan kirjoittaa erikseen

 

[patriot]

Somalian ahdinko johtunee heistä itsestään.

 

[Knoukka]

1) Miksi et maininnut niitä koko tekstissäsi sanallakaan?
2) Miksi tuossa lähteessäni ei mainittu sinun mainitsemiasi syitä Somalian ahdinkoon?

Kirjoitin niin kiihkossa ja nopeesti niistä perimmäisistä syistä nälänhädän taustalla. Olisi pitänyt mainita.

Tiedotusvälineet on Somaliankin tapauksessa suunnanneet huomionsa mekaanisesti noihin poliittisiin ja ilmastollisiinkin syihin. Se nyt on vaan historian vääristelyä.

Nuo yllä kirjoittamani tapausten kulku on se perimmäinen syy nälänhätään ja yhteiskuntarakenteen romahtamiseen. Lähteinä kansainvälisten ja riippumattomien tutkimuslaitosten selvityksiä, selontekoja, kehitysmaakirjallisuutta, globalisaatiokirjallisuutta jne...

Noilla mainitsemillasi tekijöillä on osansa nälänhädän synnyssä, mutta marginaalinen ja pikemminkin ne ovat talouden romahtamisen seurauksia.

Miksi noissa lähteissäsi sitten toisin väitetään: länsimainen media harvoin pureutuu asioihin pintaa syvemmälle, varsinkaan silloin kun se ajaisi omaa etua vastaan.

Hyvä tuo huomiosi muuten. Hienoa!

 

[sooda]

Noissahan arvosteltiin mm. koulutusta ja korruptiota jne.

Siis pitäisikö koulutusta vähentää ja korruptiota lisätä????
Jolloin Jaskan mukainen kilpailukyky lisääntyisi.


Ett silleen!!!!!!!!!!

 

[jaska]

Sooda: Ei, mutta se on kuitenkin valitettavasti seikka, jota firmat huomattavan vähän katsoo, kun valitaan sijaintia. Jolloin niiden ylisuuri painottaminen saa aikaan epärealistisen tuloksen.

Tuommoisissa tutkimuksissa saat melkein minkä tahansa valtion ykköseksi painottamalla sopivia juduja...
Ett silleen!!!!!!!

 

[jaska]

Knowhow, tuosta Somalian tilanteesta en noin pitkälle tiedä. Mutta eiköhän ne sisällissodatkin ole vaikuttanut melko paljon.

Mutta kerroppa missä vaiheessa Vietnamin tuhosi Globalisaatio. Eikös se kuitenkin eka tapellut Ranskana kanssa. Sitten pian sisällissota, johon jenkit osallistu ja lopuksi eristäytyminen (pl. Kiina/Venäjä)

Niin ja edelleenkin esitän kysymyksen, kuinka kauan Afrikka saa vedota siirtomaa-aikaan. Joka kieltämättä oli perseestä, mutta milloin heidän pitää ottaa ite vastuuta ongelmistaan, eikä syyttää länsimaita ?
Ett silleen!!!!!!!!!

 

[Formulanomi]

Knowhow, tuosta Somalian tilanteesta en noin pitkälle tiedä. Mutta eiköhän ne sisällissodatkin ole vaikuttanut melko paljon.

Mutta kerroppa missä vaiheessa Vietnamin tuhosi Globalisaatio. Eikös se kuitenkin eka tapellut Ranskana kanssa. Sitten pian sisällissota, johon jenkit osallistu ja lopuksi eristäytyminen (pl. Kiina/Venäjä)

Niin ja edelleenkin esitän kysymyksen, kuinka kauan Afrikka saa vedota siirtomaa-aikaan. Joka kieltämättä oli perseestä, mutta milloin heidän pitää ottaa ite vastuuta ongelmistaan, eikä syyttää länsimaita ?

Mahdatkohan ymmärtää sanaa globalisaatio oikein tai edes osittain ? Tokihan kyseinen sana on sellainen, että se sisältää lähes kaikkea mahdollista eli voi olla ihan luonnollista, että sitä ei ymmärrä.

Globalisaatiolla on varmaan hyviäkin vaikutuksia, mutta kyllä talouspuolella 'tavallisten paikallisten työläisten' kannalta vaikutukset ovat pääsääntöisesti negatiivisia. Suuryritykset kun tuppaavat unohtamaan ns. yhteiskuntavastuun. Ja koska maailma on muuttunut niin em. pitäisi nimenomaan panostaa.

Knowhow kirjoitti:
Ensimmäisenä tämä iski maaseutuväestöön. Seuraavaksi romahti kaupunkilaisten ostovoima. Valtion tukirakenteita romutettiin, viljamarkkinoiden säännöstelyn purku ja tuontiviljan virtaaminen maahan johti maaseutujen yhteisöjen köyhtymiseen ja hajoamiseen.

Samalla karjan lääkkeiden hinnat kohosivat- kiitos devalvaation. Eläinlääkintäpalvelu yksityistetiin, rokotukset kävivät ylivoimasen kalliiksi paimetolaisille Karjan hätäruokinta muutettiin tulosvastuulliseksi, seurauksena suuria karjan kuolemia, eritoten rokottamattoman karjan parissa.

Näiden toimien tavoitteena oli vain ja ainoastaan päästä eroon paimentolaisista, koska Maailmanpankin mukaan "paimentolaistalous tuhoaa Saharan eteläpuolisen ympäristön". Tälle väitteelle ei ollut mitään tosiasiallista tutkimustukea.

Kokonaisuudessaan maatalouden tuotto tipahti 85% kymmenessä vuodessa. IMF esti Somalian hallitusta käyttämästä kotimaisia resursseja rakenteellisen köyhyyden korjaamiseen. IMF ja Maailmanpankki pitivät tosiasiallista valtaa Somaliassa- niiden käsissä oli nyt ulkomainen "ruoka-apu". Ruoka-avun myymisestä tuli valtion pääasiallinen tulonlähde, ja siten lahjoittajat saattoivat ottaa valvontaansa koko valtion budjentoinnin.

Siis perinteiset rakenteet tuhoamalla aiheutettiin ongelmia. Joista varmaankin epäjärjestys ja sodat saattoi olla seuraus. Toisin sanoen globalisaatiolla on ollut suuri merkitys Somalian ja muidenkin mainittujen kehitysmaiden talouteen. Ei sitä voi kiistää.....
----
Olisi tosiaan kiva jos joku joka todella tuntee globalisaatiota ja löytää siitä jotain hyvää osallistuisi keskusteluun. :thumbup:

 

[Archie]

Brunila: Palkanalennuksista ei ole puhuttu

Hallituksen globalisaatiotyöryhmän vetäjä, valtiovarainministeriön ylijohtaja Anne Brunila kiistää julkisuudessa esitetyt väitteet, joiden mukaan yrityksille oltaisiin esittämässä oikeutta työntekijöiden palkkojen alentamiseen. Brunila sanoi Ylen TV-uutisissa, ettei palkanalennuksista ole puhuttu työryhmässä kertaakaan. Sen sijaan esillä on ollut kysymys palkanmuodostuksen joustoista.

Palkanalennukset nosti esiin Kauppalehden viikonloppuliite Presso. Se kertoi, että globalisaatiotyöryhmä aikoo esittää loppuraportissaan heikosti menestyville yrityksille oikeutta poiketa yleissitovista työehtosopimuksista ja alentaa palkkoja, jos vaihtoehtona olisi irtisanominen tai lomauttaminen. Työryhmä luovuttaa raporttinsa pääministeri Matti Vanhaselle (kesk.) tiistaina.

Ammattiyhdistysliike on tyrmännyt tuoreeltaan globalisaatiotyöryhmän esitykset. TV-uutisten haastatteleman SAK:laisen Metalliliiton puheenjohtajan Erkki Vuorenmaan mukaan ay-liike ei missään olosuhteissa tule suostumaan siihen, että sopimusten yleissitovuuteen puututaan.

 

[Knoukka]

Mutta kerroppa missä vaiheessa Vietnamin tuhosi Globalisaatio. Eikös se kuitenkin eka tapellut Ranskana kanssa. Sitten pian sisällissota, johon jenkit osallistu ja lopuksi eristäytyminen (pl. Kiina/Venäjä)

Lyhyesti: Vietnamissa toteutettiin 80-luvun puolivälistä lähtien rakennesopeutusohjelmaa. Sen seuraukset olivat katastrofaaliset. Terveyskeskuksia ja sairaaloita on suljettu, on syntynyt paikallisia nälänhätiä ja liki miljoona lasta on pudonnut koulujärjestelmästä.

Epidemioita on puhjennut, kiitos rokotusohjelmien lopettamisen. Malariaan kuolleiden määrä on kolminkertaistunut.

Valtion noin 12 000 yrityksestä puolet on ajautunut konkurssiin. Yli miljoona työntekijää ja yli 200 000 virkamiestä on irtisanottu. Unohtamatta kymmeniä tuhansia opettajia ja terveydenhuollon työntekijää.

Tässä vaiheessa Pariisissa solmitun, 1993, sopimuksen mukaan Vietnam pakotettiin korvaamaan Yhdysvalloille sodan kustannukset. Sopimuksessa vaadittiin Hanoita tunnustamaan kenraali Thieun, entisen Saigonin hallituksen, velat. Velkojen tunnustaminen oli ehtona uusien luottojen myöntämiselle ja Yhdysvaltain määräämään kauppasaarron poistamiselle.

Näin mitätöitiin koko kansakunnan pyrkimykset. Neutraaleilta ja tieteellisilta vaikuttavat talouspolitiikan menetelmät ovat olleet jopa napalia ja myrkkykemikaaljea tehokkaampi ja "väkivallaton" keino entisen siirtomaavallan alistamiseen, ihmisten köyhdyttämiseen ja sen luonnonvarojen riistoon.

En nyt ehdi pidempään selontekoon- lähtien vuoden 1940 Vichyn hallituksen kenraalikuvernöörinimityksestä- Jean Decaux. Yhdysvallathan sotkeutui mukaan jo vuonna 1944 kun OSS (CIA:n edeltäjä) aseellisen ja taloudellisen tuen muodossa. Washington on ollut siis jo vaikuttamassa yli 30 vuotta ennen vuoden 1975 kenraali Van Minghin syrjäytymistä ja jälleenrakentamisen aikakautta.

Niin ja edelleenkin esitän kysymyksen, kuinka kauan Afrikka saa vedota siirtomaa-aikaan. Joka kieltämättä oli perseestä, mutta milloin heidän pitää ottaa ite vastuuta ongelmistaan, eikä syyttää länsimaita ?
Ett silleen!!!!!!!!! [/B]

Siirtomaavalta elää ja voi hyvin edelleen. Entisiä siirtomaita hallitseva nukkehallitukset, joita yhä ohjaa entisten hallitsijamaiden ja suuryritysten etu.

 

[Absolut]

Keskustelu on nyt ajautunut kinasteluksi, vaan kysäisen ohimennen et minkä takia kannattava suomalainen yritys irtisanoisi tuottavia työntekijöitä?
Jos äijä tekee taloon rahaa, niin se pidetään duunissa, jos se on pelkkä menoerä, niin lähtö tulee, ei voi mitään. Ja näiden turhien työntekiöiden irtisanominen voi pitää moninkertaisen määrän työpaikkoja pitkässä juoksussa.
En ota tässä kantaa optiojärjestelyihin sen kummemmin, mutta tapanahan niissä on ollut että palkitaan hyvästä työstä. Ja joskus se hyvä työ voi olla aika kipästikin kirpaisevaa.

Valtion tulisi puuttua yritysten halukkuuteen teettää työtä halvemmalla ulkomailla, miten, sitä en osaa sanoa. Suomeen on syntynyt kohtuullisen korkeat palkat, kulut, verot yms, ja järjestelmien uusiminen tasolle jossa rahaa jäisi niin valtiolle, työntekijälle ja yritykselle nykyistä enemmän ei ole mitenkään yksinkertainen toimi. Ei erityisesti jos halutaan korottaa suomen kilpailukykyä verrattuna halvan työvoiman maihin.

 

[Archie]

Keskustelu on nyt ajautunut kinasteluksi, vaan kysäisen ohimennen et minkä takia kannattava suomalainen yritys irtisanoisi tuottavia työntekijöitä? ...

Ei erityisesti jos halutaan korottaa suomen kilpailukykyä verrattuna halvan työvoiman maihin.

Yritys voi lopettaa kannattavan yksikön mm. siitä syystä, että investoimalla saman summan vastaavaan yksikköön ulkomailla, yritys saa vieläkin suuremman voiton.

Suomi ei koskaan pysty kilpailemaan työvoiman hinnalla, ei vaikka palkat puolitettaisiin. Kiinalaiset ja puolalaiset ovat silti halvempia. Siksi suomalaisten ei ole mitään järkeä lähteä vastaamaan globalisaation haasteisiin palkka-alennuksin (eri asia kuin palkkajoustot). Korkea työntuottavuus on meidän kilpailuvalttimme. Siksi tulee pitää huolta siitä, että suomalaiset olisivat maailman kuolutetuinta ja osaavinta työvoimaa.

 

[Sam]

Luin vihdoin tämänkin toikin läpi ja eniten tuntuu duunarista huolissaan olla henkilöt, jotka itse eivät päätoimisesti ole ansiotyössä. Eipä ole yllättävää tuokaan

 

[Sam]

Yritys voi lopettaa kannattavan yksikön mm. siitä syystä, että investoimalla saman summan vastaavaan yksikköön ulkomailla, yritys saa vieläkin suuremman voiton.

Suomi ei koskaan pysty kilpailemaan työvoiman hinnalla, ei vaikka palkat puolitettaisiin. Kiinalaiset ja puolalaiset ovat silti halvempia. Siksi suomalaisten ei ole mitään järkeä lähteä vastaamaan globalisaation haasteisiin palkka-alennuksin (eri asia kuin palkkajoustot). Korkea työntuottavuus on meidän kilpailuvalttimme. Siksi tulee pitää huolta siitä, että suomalaiset olisivat maailman kuolutetuinta ja osaavinta työvoimaa.

Aivan ja kun on riittävä osaamistaso, voi vaatia riittävää korvausta työstään:thumbup: Silti täällä paikallisesti tarvitaan paljon perinteistä työn tekijää, mutta heillähän on olemassa vakaat markkinat. Otetaan esimerkiksi parturit: ei ole mitään järkeä lähteä Kiinaan (eikä edes Viroon) hiuksia leikkuuttamaan. Ja kun kysyntää on riittävästi, voidaan hintataso pitää työntekijälle sopivana:thumbup:

Mistä sitten tulee riittävän koulutettua työvoimaa? Suomessa verovaroin taataan kaikille riittävästi älliä omaaville mahdollisuus HYVÄÄN koulutukseen sekä vielä annetaan rahaa elämiseen, jotta opiskelun päätoimisuus säilyy:thumbup:

 

[sooda]

Aivan ja kun on riittävä osaamistaso, voi vaatia riittävää korvausta työstään:thumbup: Silti täällä paikallisesti tarvitaan paljon perinteistä työn tekijää, mutta heillähän on olemassa vakaat markkinat. Otetaan esimerkiksi parturit: ei ole mitään järkeä lähteä Kiinaan (eikä edes Viroon) hiuksia leikkuuttamaan. Ja kun kysyntää on riittävästi, voidaan hintataso pitää työntekijälle sopivana:thumbup:

Mistä sitten tulee riittävän koulutettua työvoimaa? Suomessa verovaroin taataan kaikille riittävästi älliä omaaville mahdollisuus HYVÄÄN koulutukseen sekä vielä annetaan rahaa elämiseen, jotta opiskelun päätoimisuus säilyy:thumbup:

Jess. Pestään toistemme paitoja kuten italialaiset muinaisessa vitsissä. Siinähän se raha kiertää!

 

[jps]

Jess. Pestään toistemme paitoja kuten italialaiset muinaisessa vitsissä. Siinähän se raha kiertää!

Suomessa suuri työttömyys johtuu hyvin paljon siitä, että korkean verotuksen takia ei käytetä palveluita. Tosten paitojen pesemisellä on suuri työllistävä vaikutus.

 

[Sam]

Jess. Pestään toistemme paitoja kuten italialaiset muinaisessa vitsissä. Siinähän se raha kiertää!

Et sitten lukenut koko viestiä:nope: Juurikin korkealla koulutuksella voidaan työllistyä globaaleissa yrityksissä ihan Suomen rajojen sisällä. Täällä tarvitaan monipuolista teollisuutta ja palvelua. Myös alkutuotantoa.

 

[300 SLR]

Tuohon palkkajoustoon en kyllä uskaltaisi lähteä. Muistelkaapa kuinka kävi vaateteollisuuden työntekijöille, jotka yritti matalill palkoilla pitää teollisuutta suomessa. Ne on ollu työttömiä jo pitkään.
Oma periaate on, että jos alat kyykistelemään palkassa, niin saat kyykistellä yhä syvemmälle ja syvemmälle.

Kvartaalitalous jyllää kovalla vauhdilla ja sen näkee täältä tuotekehityksen puoleltakin varsin hyvin.