Suomen F1-rata – tänne sen piti tulla
07.07.2013 06:02/Taloussanomat
Ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb sanoi huhtikuussa, että Suomessa voitaisiin joskus ajaa formula 1 -osakilpailu.
– Onhan se tietysti aika villi ajatus. Tulee mieleen, että yhtä villi kuin olympialaisten hakeminen Suomeen, mutta mielestäni mikään tässä maailmassa ei saa olla mahdotonta, Stubb sanoi MTV3:lle.
Ministeri myönsi kuitenkin, että formuloiden kuninkuusluokan mitat täyttävän radan rakentaminen Suomeen vaatisi valtavasti rahaa. Esimerkiksi Helsinkiin tai muihin kaupunkeihin ei saisi nopeasti pystyyn sopivaa katurataa, Stubb sanoi.
Ajetaanko kadulla
vai jäällä?
Verkon keskustelupalstoilla vilisee hyviä ehdotuksia ratapulman ratkaisemiseksi.
– Katurata ei vaadi muuta kuin uudet asvaltit ja katsomot. Nehän olisi äkkiä laitettu. Hyvinhän se Monacossakin sujuu, kirjoittaa Tilitantti.
– Katetaan se ja laitetaan valot. Lämmitys vielä ja voisi ajaakin vaikka talvella, ehdottaa Raiggu.
– Tai sitten pyydetään Pirelliltä nastarenkaita ja ajetaan jäällä, sanoo SamuelMaki.
Urheilumarkkinointiin erikoistuneen Infront Finlandin varatoimitusjohtaja Tero Kumpulainen toppuuttelee ideointia. Hän sanoo, että F1-autot eivät enää mahdu katuradalle. Monacon osakilpailu on perinteikäs poikkeus.
– Kisaradan vaatimukset kaistaleveyksien ja turva-alueiden puolesta ovat sitä luokkaa, että kustannukset nousevat helposti kymmeniin ja satoihin miljooniin euroihin. Investoinnin takaisinmaksu kilpailujen tuottojen avulla on erittäin haastavaa, sanoo Kumpulainen.
Sörnäinen, Espoo tai
Länsisatama kiikarissa
Sörnäisten DTM-ajojen avulla yritettiin tuoda kansainvälistä rata-autoilua Suomeen vuosina 1995–1997. Kisojen yhteydessä myös Ferrarin F1-auto kävi esittäytymässä katuradalla. Tero Kumpulainen kertoo, että Sörnäisten ajojen jälkeisinä vuosina F1-rataa suunniteltiin kolmeen eri paikkaan pääkaupunkiseudulle.
– Yksi ajatus oli rakentaa rata uudelleen Sörnäisiin. Espoossa ehdolla oli Olarinluoman teollisuusalue, jossa ei asunut paljon ihmisiä. Myös Länsisataman silloin vielä asuntorakentamaton alue olisi sopinut katuradaksi, kertoo Kumpulainen.
Raha liikkuu
vilkkaasti
Yksi formulaviikonloppu houkuttaa Infront Finlandin toimitusjohtajan Mikko Vannin mukaan paikalle noin 100 000 katsojaa. Pääsylipputuloja kertyisi silloin 10 miljoonaa euroa.
Vannin ja Kumpulaisen arvion mukaan sponsorituotot olisivat Suomessa 5–6 miljoonaa euroa ja yritysten palvelumyynnistä kertyisi kolmisen miljoonaa. Koko tapahtuman liikevaihto voisi olla 15–19 miljoonaa euroa.
Haaga-Helia ammattikorkeakoulun yliopettaja Kari Puronaho sanoo, että oheispalvelut ovat merkittävä tulonlähde ja vetonaula.
– Vierumäen Sport Business Schoolissa tekemämme tutkimuksen mukaan esimerkiksi Jyväskylän MM-rallin yleisön päämotiivi on tapahtuman tunnelma ja vain 10–15 prosenttia tulee paikalle varsinaisen urheilun vuoksi, toteaa Puronaho.
Puronahon mukaan MM-rallin vaikutuksia Jyväskylän alueelle mitataan uudelleen tänä vuonna. Niitä on arvioitu suuriksi. Aiempina vuosina esimerkiksi paikalliset asukkaat ovat vuokranneet asuntojaan ralliväelle.
Rallin ympäristövaikutukset ovat olleet edellisissä arvioinneissa luultua vähäisemmät.
– Eniten häiriötä tuottavat helikopterit, jotka lennättävät yleisöä seuraamaan rallia ilmasta. Tiet ovat rallin jälkeen olleet jopa paremmassa kunnossa kuin ennen kisaa ja myös siivous toimii mallikelpoisesti.
Iittiin suunnitteilla
moottoriurheilukeskus
Formuloita odotellessa uusi Kymi Ring -yhtiö on päättänyt rakentaa Pohjois-Euroopan johtavan moottoriurheilukeskuksen Kymenlaaksoon. Iittiin, noin 15 kilometrin päähän Kouvolasta on suunnitteilla EM- ja MM-kilpailuehdot täyttävä moottorirata ja toimintakeskus. Niiden on tarkoitus valmistua vuosina 2016–2018.
Keskus tarjoaisi moottoriurheilua, ajokoulutusta, kulttuuritapahtumia sekä majoitusta ja elämyspalveluita. Moottorirata toteutetaan kansainvälisen autoliiton FIA:n kestävän kehityksen standardien mukaisesti. Alueelle suunnitellaan myös tuulivoimapuistoa.
Kymi Ringin osakkaina ovat maanomistajayhtiö Ahlstrom, Iitin kunta, AKK Sports ja Suomen Moottoriliitto. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja on vuorineuvos Kari O. Sohlberg. Opetusministeriö on varannut hankkeelle 1,5 miljoonaa euroa tukea.
