Postaanpa tännekin nämä Hesarissa tänään olleet artikkelit. (lähde HS 5.9.2005)
ARATON
Juoksuprofessori Tim Noakes: Maitohappo on hyvä lihaksille
Noakesin mukaan juoksijan tärkein elin ovat aivot
tulosta juttu
lähetä linkki
keskustele
Juoksumaailmassa laajalti tunnettu professori Tim Noakes heittää romukoppaan teoriat siitä, että maitohappo olisi myrkkyä lihaksille. Kuntoilijatkin toteavat usein, että "lihakset menivät hapoille", mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että ne väsyvät ja kipeytyvät.
Eteläafrikkalainen Tim Noakes vieraili Suomessa yleisurheilun MM-kisojen aikaan ja luennoi täällä teorioistaan.
Maitohappo syntyy lihaksessa olevasta glykogeenista, joka hajoaa hapettomassa rasituksessa eli hapen loputtua maitohapoksi.
Noakesille maitohappo on suoritusta parantava tekijä.
"On aika jo luopua teoriasta, että maitohappo on myrkkyä lihaksille ja väsyttää ne. Päinvastoin: maitohappo suojelee lihaksia väsymiseltä. Lisäksi lihasten tuottamaa maitohappoa käyttävät esimerkiksi sydän ja hengityselimistö polttoaineena eli se on hyvä ja suoritusta parantava aine."
Todistuksena teorialleen Noakes esittää ruotsalaisen vuonna 2001 julkaistun tutkimuksen, jossa testattavien suoritus parani, kun heidän lihaksiinsa laitettiin maitohappoa.
Mikä sitten selittää väsymyksen ja loppuunpalamisen tunteen esimerkiksi kuntomaratoonareilla?
Noakesin teorian mukaan ihmiset voivat lakata ajattelemasta, että lihakset ovat väsyneet, koska itseasiassa aivot ovat väsyneet ja aivot huiputtavat lihakset uskomaan, että ne ovat väsyneitä.
Aivot rekrytoivat lihaksia urheilusuoritukseen mukaan sitä mukaa kuin on tarvetta ja tarkkailevat samalla, että katastrofirajoja ei ylitetä.
Aivot hallitsevat elimistön toimintaa siinä määrin, että niiden yli "ei kävellä". Noakesin mukaan on virhe asettaa itselleen aikaraja.
"Juokset aina parhaiten, jos juokset aivojesi mukaan ja kuuntelet elimistösi tuntemuksia juoksun aikana", Noakes toteaa.
Aivot pysäyttävät juoksijan liiallisen taakan alla, Noakes sanoo.
"Avain hyvään suoritukseen on, että juokset maratonin jälkimmäisen puoliskon kovempaa kuin ensimmäisen puoliskon. Tällöin aivot toimivat hienosti. Jos juokset alun liian kovaa, toisella puoliskolla aivot hidastavat matkaa enemmän kuin on tarpeellista", Noakes neuvoo. Aivojen valtaa todistaa Noakesin mukaan myös se, että sata kilometriä juoksevilla tuntemukset 42 kilometrin kohdalla ovat paremmat kuin maratoonareilla, joille aivot ovat kertoneet, että loppu häämöttää ja sinun "tulisi olla aivan loppu".
Samaa psykologista vaikutusta todistaa Noakesin mukaan myös se, että yleisö parantaa aina suoritusta, sillä "kaikki juoksijat ovat show-ihmisiä".
Ihmisiä kuitenkin pyörtyy ja kuoleekin kuntomaratoneilla. Miksi näiden ihmisten aivot eivät varoittaneet heitä?
Noakes sanoo, että maratonilla kuolevalla on yleensä jokin lääketieteellinen vika, joka aiheuttaa kuoleman.
"Ateenan maraton juostiin 35 asteessa eikä kukaan kuollut. Monet juoksivat kuitenkin hitaammin kuin odottivat, koska aivot kertoivat heille sopivan vauhdin", Noakes sanoo.
"Myös jos juoksija menee tajuttomaksi maratonin aikana, hänellä on jokin lääketieteellinen ongelma. Jos sen sijaan tajuttomuus iskee maratonin jälkeen, saattaa syy olla, että verenpaine laskee yhtäkkiä. Myös verensokeri voi laskea liikaa juoksun aikana", Noakes pohtii.
Myös lämpöhalvaus on vaarallinen ja vaanii juoksijaa kuumuudessa.
"Lämpöhalvausta ei kenenkään pitäisi saada aivojen valvonnassa. Arvioni on, että lämpöhalvauksen saaneilla ihmisillä on lihaksissaan joku poikkeama, joka saa lihakset tuottamaan liikaa lämpöä.", Noakes pohtii.
Aivoteoriansa vakuudeksi Noakes siteeraa "haamumailin" juossutta eli vuonna 1954 ensimmäisenä mailin alle neljän minuutin selvittänyttä Sir Roger Bannisteria, joka vuonna 1998 sanoi:
"Ratkaiseva elin juoksussa ovat aivot, eivät sydän tai keuhkot. Aivot ratkaisevat."
"Ihmisen fysiologiassa riittää vielä tutkimista"
tulosta juttu
lähetä linkki
keskustele
Maitohapon kertyminen elimistöön vaikuttaa oleellisesti kilpa- tai kuntomaratoonarin suoritustehoon ja vauhtiin: jos vauhtia on ollut liikaa, elimistö ajautuu liian korkealle maitohappotasolle, testauspäällikkö Matti Jääskeläinen sanoo.
Jääskeläinen yhtyy Noakesin väittämiin aivotoiminnan keskeisyydestä maratonilla.
"En kuitenkaan usko, että viime MM-maratonin alussa kärjessä olleet ja myöhemmin keskeyttäneet kaksikymmentä kaveria olisivat aivotoiminnoiltaan niin onnetonta porukkaa, etteivät olisi tienneet, mitä pitäisi ajatella. Kuntotasoonsa nähden nämä juoksijat lähtivät liian kovaan vauhtiin, jolloin maitohapontuotanto tuli liian korkeaksi. Tästä syystä he eivät pystyneet jatkamaan suoritusta", Testaus- ja kuntotutkimusasema Teskussa työskentelevä Jääskeläinen sanoo.
Jääskeläisen mukaan maratonsuoritukseen liittyviä keskeisiä tekijöitä ovat aivotoiminta eli tahto, ihmisen rakenne, hermo-lihasjärjestelmän toiminta, kestävyystekijät, ravintoaineiden riittävyys ja olosuhdetekijät.
UKK-instituutin johtaja Mikael Fogelholmin mukaan kukaan ei ole väittänytkään, että maitohappo rajoittaisi kestävyyssuoritusta.
Maitohappoa kertyy Fogelholmin mukaan paljon nopeuskestävyyslajeissa eli noin minuutin kestävissä suorituksissa, joissa se on selvästi yhteydessä väsymiseen. Ihmiset uupuvat kuitenkin kovin erilaisissa maitohappopitoisuuksissa.
"Kestävyyslajeissa ei vieläkään oikein tiedetä, mikä urheilijan uuvuttaa. Se tiedetään, että nestehukka on jopa hengenvaarallista, mutta jotkut ihmiset tulevat toimeen yllättävän vähäisellä nestemäärällä. Sekin tiedetään, että hiilihydraattien antaminen 2–5 tuntia kestävän rasituksen aikana parantaa suorituskykyä", Fogelholm kertoo.
"Tim Noakes on erinomainen tutkija ja värikäs persoona, joka uskaltaa kyseenalaistaa vanhoja uskomuksia ja teorioita. Ristiriitaa hänen ja muiden tutkijoiden välillä voisi selittää niin, että ihmisen fysiologiassa riittää vielä tutkimista", Fogelholm toteaa.
