Turun autot ja usein uudistuva rata olivat itselle täysin uusi tuttavuus, niin kyllä kovin monelle muullekin. Saavuimme Tampereelta ajoissa paikalle, että pääsimme harjoittelemaan ennen harjoituksia
Ulkorata näytti tosiaan myös mielenkiintoiselta, ehkä joskus sitäkin pääsee koittamaan.
Harkkoja edeltävät harkat
Tähän hyppäsin #7:n rattiin. Tavoitteena oli lähinnä ajaa rauhallisesti ja oppia rata. Noh, yhden kurvin jälkeen ei jaksanut enää himmailla ja tuli sitten paahdettua koko aika niin lujaa kuin pääsi
Albert Oilin kanssa meillä oli oikein hyvät väännöt, vuorotellen vaihdettiin sijoituksia.
Aika tais olla jotain 24.8, Alpulla 24.6. Pientä eroa siis jäi, mutta ihan hyvillä fiiliksillä lähdettiin eteenpäin. Rata oli kuitenkin helppo oppia siinä mielessä, ettei tarttenut arvailla mihin päin seuraavaksi käännytään. Arvelin että ainakin meidän kahden kesken autotuuri ratkaisee aika-ajoissa paljon.
Harkat
Tähän osui jälleen #7. Noh, eipähän tartte ajotyyliä muuttaa auton takia. Tässä ajeltiin Dominicin kanssa peräkkäin. Kivaa ajelua jälleen. Yllätyksekseni paras aika huonontui aavistuksen ekasta ajosta, vaikka ajolinjat kyllä parantuivat varmasti. Ehkä en sitten kuitenkaan saanut täysin onnistuneita kierroksia aikaiseksi? 24.9 muistaakseni aika eli ei mikään iso huononnus kuitenkaan. Näytti siltä, että Domppari olisi taistelemassa tiukasti samoista sijoista mun ja Alpun kanssa.
Toisen ryhmän harkkoja katsellessa sain vielä pientä lisävinkkiä omiin ajolinjoihin.
Aika-ajot
Aika-ajoihin osuikin sitten eri auto (#5). Tällä hetkellä ei vielä ollut kauheasti tietoa autojen eroista. Jo ekalla kierroksella huomasin kuitenkin, että tää on ihan erilainen auto kuin seiska ja tiesin, että kyllä tällä kelpaa aika-ajella.
Oman ajamisen suhteen ei tästä sessiosta jäänyt ihmeempiä mieleen. Olin niukasti oman ryhmäni nopein ajalla 24.51.
Mielenkiintosena/outona juttuna mainittakoon ajannäytön sekoilu noin puolessa välissä aika-ajoa. Siellä näkyi välillä Alpulle kärkiajaksi 24.07, jonka ohitin sitten ajalla 24.01. Muutaman kierroksen päästä, kun jälleen kerkesin katsomaan tilannetta, ajat olikin taas 24.x luokkaa. Aluksi luulin katsoneeni väärin, mutta Alpulta tuli samanlaista kommenttia, kun kerroin tästä. Vaikea sanoa mistä oli kyse... Vai olikohan matkalla juotu liikaa Lasolia?
No hyvillä mielillä lähdettiin kisaan, kuitenkin oman ryhmän nopein olin.
Kisa
Samalla hetkellä kun huomasin saaneeni seiskan kisaan, pääs kirosana suusta. Taas seiska ja tiesin, että tiukkaa tulee tekemään sillä. Varsinkin kun paalulta lähtevällä BMW:llä oli #3 ja kolmosruudun Alpulla #4, molemmat autot hyviksi todettuja. Itse tosiaan B-finaalin toiseen ruutuun päädyin.
Varikolla auto sammahti, vähän mietin (toivoin?) hajoaako se tähän, mutta pääsin liikkeelle kuitenkin. Lähtöruudussa valojen jo palaessa auto meinas jälleen sammua, mutta sain pidettyä käynnissä. En sitten viitsinyt nostaa kättä pystyyn, eikä se näin jälkeenpäin katsottuna olisikaan ollut tarpeellista.
Bemariin nähden pääsin hitaahkosti liikkeelle, mutta sain pidettyä takaa tulevat kuitenkin varmasti takana. Pieni ero Bemariin tuli heti. Vähän ehkä oli hakemista itsellä nuo ekat kierrokset syystä tai toisesta. Ei nyt mitään pahaa munimista, mutta paremminkin olis voinut mennä. Alppu oli aivan takakontissa kiinni ja huomasin, että hän on nopeampi kuin minä. Jouduin ottamaan kurvit aika sisältä, ettei pääsisi edelle. Tämä tietenkin vähän harmitti, koska Bemari ei vielä ollut kovin kauas päässyt ja peittely varmasti näkyy kierrosajoissa. Tästä syystä aloin hiljalleen ottamaan aavistuksen aika-ajomaisempia linjoja, vaikka tiesin Alpun olevan lähellä. Varsinaisia ohitusyrityksiä ei vielä tähän mennessä ollut tullut.
Viidennen kierroksen alussa (videolla 1:47->) sitten otin liiankin kaukaa ekan vasurin ja välittömästihän se Albertti tuli rinnalle. Rata kävi kovin ahtaaksi ja törmäsinkin sitten suoraan päin ratavallin rengasta, joka kyllä omaksi onnekseni antoi hyvin periksi ja pääsin jatkamaan suht nopeasti, ehkä 3 sekkaa siinä hävisin. Alppu kuitenkin pääsi karkuun ja Jacques meni ohi tässä välissä. Odotin hieman keltaisia, mutta niitä ei tullut ja ratamies sai korjattua radan suhteellisen nopeasti, joten kaasu pohjassa jatkettiin.
Tiesin olevani aavistuksen nopeampi kuin Jacques, mutta kysymysmerkkinä oli, että miten väännän itseni ohi hänestä
No vastaus tähän tuli hyvinkin nopeasti. Wilzku tuli Jacqueksen eteen kierroksella ohittavaksi kierroksen loppuosan paikkeilla (videolla 2:35). Mietin itsekseni tässä, että pitääpä kattoa tarkkaan, josko Jacques keskittyisi liikaa tähän.
Jacques teki ohituksen ekassa mutkassa, johon hän joutui jarruttamaan normaalia enemmän. Itse taas pääsin ajamaan normaalisti, joten pääsin aivan kantaan kiinni. Annoin pienen pusun ekassa vasurissa ja seuraavassa oikeassa (tää oli juuri se sama kohta missä aiemmin ajoin rengasta päin) pääsin sisäkautta rinnalle ja edelle. Jacqueksella ei tosiaan ilmeisesti ollut hajua siitä, kuka sieltä tulee eikä ehkä sen takia osannut sulkea tuossa oikealle päin kääntyvässä mutkassa
Sain nopeasti pienen hajuraon aikaiseksi, juuri sen verran ettei tarttenut pelätä ohitetuksi joutumista. Alppukin oli vielä saavutettavissa (videon perusteella 3.5 sekkaa), mutta vaikeaa se varmasti tulisi olemaan. Ero Jacquekseen tasoittui noin sekunttiin.
Kunnes... Kierroksella 12 katsoin tilannetta seinältä, lähinnä mietin että olisiko tässä mitään mahdollisuutta vetää täydellistä aika-ajokierrosta ja kaapata kisan nopein kierrosaika. Noh, olihan siinä jotain puol sekkaa eroa, elikkä eipä taida olla mahdollista. Jatketaan normaalisti. Hetkinen... milläs radalla me ajettiinkaan? Kolme seuraavaa kierrosta meni aivan miten sattuu, pasmat meni aivan sekaisin
Tuntu että hipaisen joka mutkassa johonkin seinään. No isompia mokia ei onneksi tullut, mutta Jacques kyllä sai mut hetkessä kiinni ja oli aivan kontissa kiinni jo.
Vakuuttelin kuitenkin itselleni, että kyl mä pysyn edellä kunhan saan itseni kasaan taas. Muutaman kierroksen päästä onnistuinkin sitten ja sain karistettua Jacqueksen puskurista irti. Ero alkoi hiljalleen kasvamaan ja päätyi 2 sekunttiin, jossa pysyikin maaliin asti. Loppuosassa kisaa ei mitään ihmeellistä oman kisani osalta nähty.
Tunnelmat
Sijoitus siis B-finaalin kolmas ja kokonaiskisan kymmenes. Aika pitkälti sellainen tulos mitä edeltäpäin osasi toivoa ja kyllä se kisaan lähtiessäkin vaikutti siltä, että vaikea on pitää toinen sija maaliin asti tuolla seiskalla. Tavoite toki oli pitää sijoitus ja kisaan lähtiessä Bemarin päänahan saaminen olisi vaatinut ekalla kierroksella ohi pääsemistä, mikä jäi haaveeksi jo ensimetreillä.
Olisihan tuo yksi törmäys rengasvalliin voinu jättää tekemättä, mutta eipä siitä kuitenkaan paha maku jäänyt suuhun. Kisatilanne. Kaiken kaikkiaan hyvät setit ja jälleen hyvä sijoitus kuten Kaanaassa ja Forssassakin.
Mielellään toistekin Turussa kävisi kisaamassa. Kiitoksia vielä järjestäjille ja miksei myös ratahenkilökunnalle, kaikki toimi niin hyvin kuin pitääkin. Eikä ne autojen erot kovin isot ollu, vaikka tuossa vähän valitinkin. Puolen sekunnin sisään varmaankin kaikki.
