CCMK
Well-known member
- Liittynyt
- 9.11.2009
- Viestit
- 15036
Lauantaina klo 13.00 paikallista aikaa ajettiin Hockenheimissa Virallinen Harjoitus. Siihen mennessä sadetta oli jatkunut koko tauon ajan, mutta sen voimakkuus oli ollut koko ajan laskusuunnassa ja se oli muuttunut lähinnä tihkuksi. Polttava aurinko kuivatti rataa koko ajan ja siten pitkällä radalla oli jo useissa paikoissa täysin kuivaa ja muissa radan osissa kuivia ajopaikkoja. Joka tapauksessa rata oli edelleen märkä. Ennakoissa Michelinin Kevyen Sateen miesten arveltiin menevän radalle ensin.
Heidän renkailleen ajo-olot olisivat olleet ideaaliset. Sen sijaan tavalliset märän kelin renkaiden kuljettajat olisivat joutuneet vaikeuksiin ja joutuneet pelaamaan uhkapeliä kilpailutilanteessa lauantaisessa säässä. Pitäisikö mennä varikolle vaihtamaan kuivan kelin renkaat alle vai ajaako sadekelin renkailla ja viilentää niitä kunnes rata olisi kokonaan niille käyttökelvoton?
Vastoin ennakkoa Michelinin Kevyen Sateen kuljettajista koko session aloitti Keke Rosberg harvinaisesti, mutta ei tosin kovinkaan odotetusti ensimmäisenä. Rosberg oli lähteä radalle kun hän yllättäen pysäytti auton. Turvavyön pidikkeet eivät olleet kunnolla kiinni. Tai oikeammin ne olivat vioittuneet. Vyölukoista kaikkiaan neljä toimi kuten piti, viides oli vioittunut ja kuudes lukko oli hajonnut. Koko turvavyön vaihtoon tai lukkojen korjaamiseen olisi kulunut kallista aikaa ja lopulta Williamsin paikalle kiirehtineet mekaanikot korjasivat vain osin vaurioituneen viidennen vyölukon ja kuudennen hajonneen lukon tilalle tehtiin melkoisen riskialtis korjausliike.
Hajonnut lukko kytkettiin viidenteen lukkoon ja sidottiin lopulta kiinni pitävällä remmillä joka oli sidos teräslankaa ja hyvin vahvaa ilmastointiteippiä. Loppuosa turvavöistä johdettiin rikki menneen vyön osien välistä kiinni muihin lukkoihn ja kun tämä erikoinen ja nopein mahdollinen korjausliike hätätilanteen varalta oli tehty niin Rosberg lähti varikolta ja ajoi kuin riivattu radalla. Mahdollisessa kovassa kolarissa Rosberg olisi saattanut pahimmassa tapauksessa lentää kuin räsynukke ulos autosta tai ainakin jäädä pahasti jumiin vioittuneisiin turvavöihin.
Rosberg lopetti kuitenkin voivottelut mahdollisesta karsiutumisesta ja oli edelleenkin oikuttelevasta turbomoottorista ja osin edelleen märästä radasta huolimatta session kärjessä ajalla 1.52.003. Toisen aika-ajorenkaiden sarjansa Rosberg aikoi käyttää heti kun rata vain olisi tarpeeksi kuiva ja kun turvavyöjärjestelmä olisi todella korjattu. Tultuaan varikolle radalle menivät lähinnä Michelinin Kevyen Sateen renkaita käyttäneet kuljettajat. Nelson Piquet, Derek Warwick, Patrick Tambay, Michele Alboreto ja Rene Arnoux vain tyytyivät odottamaan ja istumaan autoissaan. Tai juttelemaan mukavia Tambayn tapaan.
Piquet otti alleen välittömästi aika-ajorenkaat, aika-ajomoottorin ja aika-ajoon tarkoitettua polttoainetta tankkiinsa ja alkoi odottaa radan parempaa kuivumista. Hän ei ollut lähtenyt radalle kokeilemaan Michelinin Kevyitä Saderenkaita. Samoin kuin Piquet teki myös Warwick, mutta Tambay päätti ottaa erilaisen ratkaisun käyttöönsä. Samoin myös Alboreto ja Arnoux. Kaikki kolme lähtivät melkein samoilla ideoilla liikkeelle kuin Piquet, mutta moottorinsa rasitusta peläten he ottivat käyttöönsä kisarenkaita ja tavallista kisabensaa ja aikoivat vasta ratkaiseviin vetoihinsa ottaa käyttöön terästetyt aika-ajobensat ja käyttöön sopivat aika-ajorenkaat.
Mahdollisesti myös aika-ajomoottorinkin, mutta räjähdysten yleisyyden takia Hockenheim ei ollut mikään säästörata niille. Lopulta Tambay lähti huippumiehistä radalle 20 minuutin kuluttua session alusta. Jacques Laffitekin meni pitkän odottelun jälkeen radalle, mutta oli lähinnä tientukko muille nopean kierroksen yrittäjille. Michele Alboreton yritys vaikutti saavan saksalaisyleisöön jotain riemua, mutta sekin yritys jäi Alboreton auton irtoamiseen ja spinnaukseen. Ensimmäisten aika-ajorenkaiden kulutusten jälkeen sessiossa alkoi jälleen tauko-osuus, mutta sitten radan ollessa täysin lopullisesti kuiva vihdoin ja viimein 40 minuutin kuluttua session alusta tarkoitti sitä, että infernaalinen moottoreiden pauhu täytti Hockenheimin radan vihdoin ja viimein ansaitusti.
Virallisessa Harjoituksessa käytiin ankaraa kisailua paremmuudesta ja sitä oltiin odotettu ja toivottu. Ensin Elio de Angelis näytti saavan paalupaikan ajalla 1.47.065 joka oli lähes sama aika kun hänen haamuaikansa edellisenä päivänä. Valitettavasti Alain Prost oli rahtusen häntä nopeampi ajalla 1.47.012. Derek Warwick näytti olevan ensin heistä vain kymmenyksen päästä, mutta ajovirhe Sachsissa maksoi hänelle aikaa. Hänen aikansa oli lopulta vain 1.48.382, mutta silti hän oli kolmas. Myös Patrick Tambay ajoi vahvan ajan 1.48.425 mikä nosti odotuksia pitkästä aikaa myös Renaultin leirissä. Nelson Piquet oli viides ajalla 1.48.584 vaikka ei kahden ensimmäisen sektorin perusteella ollut kaukanakaan Prostista tai de Angelisin ajasta. Niki Laudalla yritystä tuntui piisaavan.
Maailman Nopein Kuljettaja tuntui ajavan vähän liiankin nopeasti ajoittain.
Stadionilla Lauda tuli ainakin yhtä vaihdetta liian kovaa mutkaan ja yritti luistaa McLareninsa rallityyliin sivuluisussa mutkan läpi huonoin tuloksin. MP4/2 toimi vähän aikaa Hockenheimin virallisena ruohonleikkurina ja sitten Lauda vielä rikkoi etusiipensä. Vaihdettuaan siivekkeen varikolla Lauda lähti yrittämään toisella aika-ajorenkaan sarjalla uudestaan ja kuten edelliselläkin huippukierroksella hän ajoi nurmikon kautta leveäksi onnistuen tällä kertaa pitämään kuitenkin autonsa enimmäkseen radalla ja saamaan ajan tauluun. Virhe saattoi maksaa hänelle jopa paalupaikan ja alle 1.47:n ajan ajamisen.
Tosin Lauda ehti muutenkin vain hieman viivan jälkeen saada moottoririkon autoonsa ja Laudan oli tyytyminen seiskapaikkaan toisen aika-ajorenkaan sarjan ajalla 1.49.004. Perjantain aika 1.48.912 ei riittänyt koska Michele Alboreto paransi aikaansa nipistäen itsensä uskomattomasti Goodyearin D-seoksilla Laudan edelle ajalla 1.48.847. Alboreto oli siis kuudes. Molemmat Ferrarin kuljettajat kärsivät jousituksen säätöongelmista johtuen liian nopeasta rengaskulumisesta aika-ajorenkaiden osalta ja Alboreton ohella myös Rene Arnoux joutui ratkaisevassa sessiossa käyttämään D-seoksia aika-ajorenkaiden asemasta.
Ferrarin kuljettajien näkemykset olivat kuitenkin erilaiset. Siinä missä Arnoux arveli Forghierin radalle D-seoksilla arvioidun maksimin mukaan olevan 1.49:n paikkeilla niin Alboretolla tuntui ehkä huippukierroksesta johtuen tunteet olevan kovilla ja italialainen arveli pystyvänsä jopa 1.48:n aikoihin sillä renkaalla. Ei kuitenkaan pystynyt kovasta yrityksestä huolimatta. Ja taisi Alboretokin vähän nostataa ajohenkeään sillä kehumisella. Arnoux oli pettynyt sillä pysymällä lähellä maksimirajaa hän olisi ollut aivan Laudan perässä ja kahdeksas. Ei kuitenkaan ollut.
Muilla kuin Ferrarin miehillä ei Goodyearin renkaita käyttävillä kuljettajilla ollut ongelmia samalla tavalla, mutta tarkkana renkaiden kanssa kuitenkin piti olla. Ferrarin miehet testasivat jälleen turhaan myös autonsa jousitusuudistusta, mutta se ei ratkaissut rengasongelmaa. Mauro Forghierin mukaan Ferrarin rengaskulutus Hockenheimissa oli naurettava. Jopa Lotuksen autotkin kuluttivat vähemmän renkaita kuin heidän autonsa juuri Hockenheimissa. Tai siltä se ainakin näytti. Rene Arnoux ei ollut D-seoksilla tallikaverinsa vauhtia kovasta yrityksestä huolimatta ja oli 10:s ajalla 1.49.857.
Tosin ranskalaisen aika oli sentään lähempänä D-seoksen oikeaa aikamittaa kuin tallikaverinsa superaika sellaisella renkaalla. Ja aika oli yleensäkin Hockenheimin radalla renkaan tunnettuun kuluvuuteen nähden varsin hyvä. Teo Fabi oli kahdeksas ajalla 1,49.302. Fabi oli äärimmäisen ilahtunut tuloksesta. Etenkin kun Fabi pystyi nyt keskittymään vain ja ainoastaan formula 1:siin. Parannusta oli italialaisen mukaan odotettavissa seuraaviin kisoihin.
Ayrton Senna oli Virallisen Harjoituksen 9:s ja äärimmäisen helpottunut hyvästä perjantain ajastaan johtuen. Perjantaina hänen aikansa oli ollut 1.49.395 ja lauantaina aika oli viime hetkellä 1.49.831 mikä oli pudottanut hänet muutaman pykälän alemmaksi, mutta Hartin turbomoottorin sytytysvaurion takia hänen aikansa olisi voinut olla todella huono.
Ennen ratkaisevaa aikakierrosta Sennan aikakierros oli ollut 2:n minuutin paikkeilla. Viimeisen 10:n minuutin ajan radalla ei tapahtunut oikeastaan enää paljon mitään. Elio de Angelis tosin yritti saada paalupaikkaa lähes epätoivoisella pakkoyrittämisellä. Hän käytti kaikki saatavilla olleet D-seoksensa ja vasta Peter Warrin selvä käsky olla tuhlaamatta enää renkaita esti häntä yrittämästä enempää. Nigel Mansellin murheet vara-autolla jatkuivat ja hän oli 16:sta ajalla 1.51.715.
Keke Rosbergin session alun kärkiaika riitti lopulta sijaan 19:sta. Syy oli siinä, että Rosberg odotti alun jälkeen hieman liian pitkään tallinsa toivomusten mukaisesti vielä turvavöiden korjauksenkin jälkeen varikolla ja jäi aika-ajorenkaan jäljellä olevalla sarjallaan sittemmin ruuhkaan. Tämän jälkeen Virallisen Harjoituksen viimeisiksi ajoivat Stefan Johansson ajalla 1.59.461 ja Mike Thackwell ajalla 1.59.516. Thackwell oli jälleen tilapäisajajan asemastaan huolimatta vastaan ajettavaa tallikaveria perässä tai muutenkaan. Molemmat ajajat olivat tosin sekuntikaupalla hitaampia kuin mitä edellisenä vuonna Michele Alboreto tai Danny Sullivan olisivat olleet. Välillä Johansson ja Thackwell olivat olleet heidän kauden 1983 aikojaan yli 5 sekuntia hitaampia. Lisäksi kilpailun tuomaristo pyöritteli päitään Tyrrellin 012-autojen hitaudelle. Näillä näkymin ilman mitään todella erikoista ihmettä Mike Thackwell oli harmittavasti karsiutumassa sillä 27 autoa ei aiottu ruudukossa ajattaa.
Heidän renkailleen ajo-olot olisivat olleet ideaaliset. Sen sijaan tavalliset märän kelin renkaiden kuljettajat olisivat joutuneet vaikeuksiin ja joutuneet pelaamaan uhkapeliä kilpailutilanteessa lauantaisessa säässä. Pitäisikö mennä varikolle vaihtamaan kuivan kelin renkaat alle vai ajaako sadekelin renkailla ja viilentää niitä kunnes rata olisi kokonaan niille käyttökelvoton?
Vastoin ennakkoa Michelinin Kevyen Sateen kuljettajista koko session aloitti Keke Rosberg harvinaisesti, mutta ei tosin kovinkaan odotetusti ensimmäisenä. Rosberg oli lähteä radalle kun hän yllättäen pysäytti auton. Turvavyön pidikkeet eivät olleet kunnolla kiinni. Tai oikeammin ne olivat vioittuneet. Vyölukoista kaikkiaan neljä toimi kuten piti, viides oli vioittunut ja kuudes lukko oli hajonnut. Koko turvavyön vaihtoon tai lukkojen korjaamiseen olisi kulunut kallista aikaa ja lopulta Williamsin paikalle kiirehtineet mekaanikot korjasivat vain osin vaurioituneen viidennen vyölukon ja kuudennen hajonneen lukon tilalle tehtiin melkoisen riskialtis korjausliike.
Hajonnut lukko kytkettiin viidenteen lukkoon ja sidottiin lopulta kiinni pitävällä remmillä joka oli sidos teräslankaa ja hyvin vahvaa ilmastointiteippiä. Loppuosa turvavöistä johdettiin rikki menneen vyön osien välistä kiinni muihin lukkoihn ja kun tämä erikoinen ja nopein mahdollinen korjausliike hätätilanteen varalta oli tehty niin Rosberg lähti varikolta ja ajoi kuin riivattu radalla. Mahdollisessa kovassa kolarissa Rosberg olisi saattanut pahimmassa tapauksessa lentää kuin räsynukke ulos autosta tai ainakin jäädä pahasti jumiin vioittuneisiin turvavöihin.
Rosberg lopetti kuitenkin voivottelut mahdollisesta karsiutumisesta ja oli edelleenkin oikuttelevasta turbomoottorista ja osin edelleen märästä radasta huolimatta session kärjessä ajalla 1.52.003. Toisen aika-ajorenkaiden sarjansa Rosberg aikoi käyttää heti kun rata vain olisi tarpeeksi kuiva ja kun turvavyöjärjestelmä olisi todella korjattu. Tultuaan varikolle radalle menivät lähinnä Michelinin Kevyen Sateen renkaita käyttäneet kuljettajat. Nelson Piquet, Derek Warwick, Patrick Tambay, Michele Alboreto ja Rene Arnoux vain tyytyivät odottamaan ja istumaan autoissaan. Tai juttelemaan mukavia Tambayn tapaan.
Piquet otti alleen välittömästi aika-ajorenkaat, aika-ajomoottorin ja aika-ajoon tarkoitettua polttoainetta tankkiinsa ja alkoi odottaa radan parempaa kuivumista. Hän ei ollut lähtenyt radalle kokeilemaan Michelinin Kevyitä Saderenkaita. Samoin kuin Piquet teki myös Warwick, mutta Tambay päätti ottaa erilaisen ratkaisun käyttöönsä. Samoin myös Alboreto ja Arnoux. Kaikki kolme lähtivät melkein samoilla ideoilla liikkeelle kuin Piquet, mutta moottorinsa rasitusta peläten he ottivat käyttöönsä kisarenkaita ja tavallista kisabensaa ja aikoivat vasta ratkaiseviin vetoihinsa ottaa käyttöön terästetyt aika-ajobensat ja käyttöön sopivat aika-ajorenkaat.
Mahdollisesti myös aika-ajomoottorinkin, mutta räjähdysten yleisyyden takia Hockenheim ei ollut mikään säästörata niille. Lopulta Tambay lähti huippumiehistä radalle 20 minuutin kuluttua session alusta. Jacques Laffitekin meni pitkän odottelun jälkeen radalle, mutta oli lähinnä tientukko muille nopean kierroksen yrittäjille. Michele Alboreton yritys vaikutti saavan saksalaisyleisöön jotain riemua, mutta sekin yritys jäi Alboreton auton irtoamiseen ja spinnaukseen. Ensimmäisten aika-ajorenkaiden kulutusten jälkeen sessiossa alkoi jälleen tauko-osuus, mutta sitten radan ollessa täysin lopullisesti kuiva vihdoin ja viimein 40 minuutin kuluttua session alusta tarkoitti sitä, että infernaalinen moottoreiden pauhu täytti Hockenheimin radan vihdoin ja viimein ansaitusti.
Virallisessa Harjoituksessa käytiin ankaraa kisailua paremmuudesta ja sitä oltiin odotettu ja toivottu. Ensin Elio de Angelis näytti saavan paalupaikan ajalla 1.47.065 joka oli lähes sama aika kun hänen haamuaikansa edellisenä päivänä. Valitettavasti Alain Prost oli rahtusen häntä nopeampi ajalla 1.47.012. Derek Warwick näytti olevan ensin heistä vain kymmenyksen päästä, mutta ajovirhe Sachsissa maksoi hänelle aikaa. Hänen aikansa oli lopulta vain 1.48.382, mutta silti hän oli kolmas. Myös Patrick Tambay ajoi vahvan ajan 1.48.425 mikä nosti odotuksia pitkästä aikaa myös Renaultin leirissä. Nelson Piquet oli viides ajalla 1.48.584 vaikka ei kahden ensimmäisen sektorin perusteella ollut kaukanakaan Prostista tai de Angelisin ajasta. Niki Laudalla yritystä tuntui piisaavan.
Maailman Nopein Kuljettaja tuntui ajavan vähän liiankin nopeasti ajoittain.
Stadionilla Lauda tuli ainakin yhtä vaihdetta liian kovaa mutkaan ja yritti luistaa McLareninsa rallityyliin sivuluisussa mutkan läpi huonoin tuloksin. MP4/2 toimi vähän aikaa Hockenheimin virallisena ruohonleikkurina ja sitten Lauda vielä rikkoi etusiipensä. Vaihdettuaan siivekkeen varikolla Lauda lähti yrittämään toisella aika-ajorenkaan sarjalla uudestaan ja kuten edelliselläkin huippukierroksella hän ajoi nurmikon kautta leveäksi onnistuen tällä kertaa pitämään kuitenkin autonsa enimmäkseen radalla ja saamaan ajan tauluun. Virhe saattoi maksaa hänelle jopa paalupaikan ja alle 1.47:n ajan ajamisen.Tosin Lauda ehti muutenkin vain hieman viivan jälkeen saada moottoririkon autoonsa ja Laudan oli tyytyminen seiskapaikkaan toisen aika-ajorenkaan sarjan ajalla 1.49.004. Perjantain aika 1.48.912 ei riittänyt koska Michele Alboreto paransi aikaansa nipistäen itsensä uskomattomasti Goodyearin D-seoksilla Laudan edelle ajalla 1.48.847. Alboreto oli siis kuudes. Molemmat Ferrarin kuljettajat kärsivät jousituksen säätöongelmista johtuen liian nopeasta rengaskulumisesta aika-ajorenkaiden osalta ja Alboreton ohella myös Rene Arnoux joutui ratkaisevassa sessiossa käyttämään D-seoksia aika-ajorenkaiden asemasta.
Ferrarin kuljettajien näkemykset olivat kuitenkin erilaiset. Siinä missä Arnoux arveli Forghierin radalle D-seoksilla arvioidun maksimin mukaan olevan 1.49:n paikkeilla niin Alboretolla tuntui ehkä huippukierroksesta johtuen tunteet olevan kovilla ja italialainen arveli pystyvänsä jopa 1.48:n aikoihin sillä renkaalla. Ei kuitenkaan pystynyt kovasta yrityksestä huolimatta. Ja taisi Alboretokin vähän nostataa ajohenkeään sillä kehumisella.
Arnoux oli pettynyt sillä pysymällä lähellä maksimirajaa hän olisi ollut aivan Laudan perässä ja kahdeksas. Ei kuitenkaan ollut.Muilla kuin Ferrarin miehillä ei Goodyearin renkaita käyttävillä kuljettajilla ollut ongelmia samalla tavalla, mutta tarkkana renkaiden kanssa kuitenkin piti olla. Ferrarin miehet testasivat jälleen turhaan myös autonsa jousitusuudistusta, mutta se ei ratkaissut rengasongelmaa. Mauro Forghierin mukaan Ferrarin rengaskulutus Hockenheimissa oli naurettava. Jopa Lotuksen autotkin kuluttivat vähemmän renkaita kuin heidän autonsa juuri Hockenheimissa. Tai siltä se ainakin näytti. Rene Arnoux ei ollut D-seoksilla tallikaverinsa vauhtia kovasta yrityksestä huolimatta ja oli 10:s ajalla 1.49.857.
Tosin ranskalaisen aika oli sentään lähempänä D-seoksen oikeaa aikamittaa kuin tallikaverinsa superaika sellaisella renkaalla. Ja aika oli yleensäkin Hockenheimin radalla renkaan tunnettuun kuluvuuteen nähden varsin hyvä. Teo Fabi oli kahdeksas ajalla 1,49.302. Fabi oli äärimmäisen ilahtunut tuloksesta. Etenkin kun Fabi pystyi nyt keskittymään vain ja ainoastaan formula 1:siin. Parannusta oli italialaisen mukaan odotettavissa seuraaviin kisoihin.
Ayrton Senna oli Virallisen Harjoituksen 9:s ja äärimmäisen helpottunut hyvästä perjantain ajastaan johtuen. Perjantaina hänen aikansa oli ollut 1.49.395 ja lauantaina aika oli viime hetkellä 1.49.831 mikä oli pudottanut hänet muutaman pykälän alemmaksi, mutta Hartin turbomoottorin sytytysvaurion takia hänen aikansa olisi voinut olla todella huono.
Ennen ratkaisevaa aikakierrosta Sennan aikakierros oli ollut 2:n minuutin paikkeilla. Viimeisen 10:n minuutin ajan radalla ei tapahtunut oikeastaan enää paljon mitään. Elio de Angelis tosin yritti saada paalupaikkaa lähes epätoivoisella pakkoyrittämisellä. Hän käytti kaikki saatavilla olleet D-seoksensa ja vasta Peter Warrin selvä käsky olla tuhlaamatta enää renkaita esti häntä yrittämästä enempää. Nigel Mansellin murheet vara-autolla jatkuivat ja hän oli 16:sta ajalla 1.51.715.
Keke Rosbergin session alun kärkiaika riitti lopulta sijaan 19:sta. Syy oli siinä, että Rosberg odotti alun jälkeen hieman liian pitkään tallinsa toivomusten mukaisesti vielä turvavöiden korjauksenkin jälkeen varikolla ja jäi aika-ajorenkaan jäljellä olevalla sarjallaan sittemmin ruuhkaan. Tämän jälkeen Virallisen Harjoituksen viimeisiksi ajoivat Stefan Johansson ajalla 1.59.461 ja Mike Thackwell ajalla 1.59.516. Thackwell oli jälleen tilapäisajajan asemastaan huolimatta vastaan ajettavaa tallikaveria perässä tai muutenkaan. Molemmat ajajat olivat tosin sekuntikaupalla hitaampia kuin mitä edellisenä vuonna Michele Alboreto tai Danny Sullivan olisivat olleet. Välillä Johansson ja Thackwell olivat olleet heidän kauden 1983 aikojaan yli 5 sekuntia hitaampia. Lisäksi kilpailun tuomaristo pyöritteli päitään Tyrrellin 012-autojen hitaudelle. Näillä näkymin ilman mitään todella erikoista ihmettä Mike Thackwell oli harmittavasti karsiutumassa sillä 27 autoa ei aiottu ruudukossa ajattaa.
Viimeksi muokattu: