Vuosi 1984 - Maailman Nopeimman, Professorin ja Alpun vuosi

  • Viestiketjun aloittaja CCMK
  • Aloituspäivämäärä

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15036
Hollannin kilpailun aikaan F1-rintamalla sopimusasiat kaudeksi 1985 kiinnostivat monia kuljettajia. Eräs niistä oli katkerasti kotikilpailustaan ja F1:stä ylipäänsä erossa noihin aikoihin ollut Jan Lammers. Lammers oli ehdolla yllättävänkin moneen talliin sillä Lammers oli Renaultin listoilla ja lisäksi hänellä olisi ollut myös sponsorirahaa tuotavaksi talleihin. Hän oli ehdolla Renaultille, Ligierille ja Tolemanille kaudeksi 1985. Zandvoortissa Renaultin Hollannin maahantuojan pyynnöstä Lammers olisi saatettu nähdä tallin kolmannessa autossa, mutta tuolloin tallia ei kiinnostanut ajattaa häntä siellä.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15036
Sunnuntaina kilpailun Warm-Up vaikutti alkavan normaalin aikataulun mukaisesti. Ikävä kyllä näin ei käynyt vaan Zandvoortin radalla tapahtui asia jota oli ollut pelätty jo joitakin vuosia. Zandvoortin katsomot alkoivat olla radan tapaan kunnoltaan vanhentuvia ja heikkeneviä. Valitettavasti yksi radan katsomon tukipilareista alkoi kirskua paikoiltaan ja ennen kuin osa yleisöstä ehti edes säikähtää tilannetta niin katsomon parveke romahti jo lämmittelyä seuraamaan tulleiden ihmisten painosta.

Osa katsojista sai vain lieviä ruhjevammoja ja pahan säikähdyksen kun toiset taas putosivat enemmän kuin neljäkin metriä maahan saaden vakavia vammoja ja parvekkeen palkit hajosivat kauheasti kolisten ja murtuneita metallinpalasia lensi tuhkan ja pölyn muodostaman pilven seassa päin katsojia. Punainen lippu heilui jo ennen kuin ensimmäinenkään moottori oli ollut käynnissä. Pahimmillaan muutama katsoja jäi parvekkeen osien alle loukkuun. Kaikkiaan eri tavalla loukkaantuneita ihmisiä oli joukossa mukana 40.

Suurin osa onneksi kuitenkin vain lievästi loukkaantuneita katsojia. Tosin parikymmentäkin ihmistä tarvitsi Zandvoortin omaa ratasairaalaa ja siellä ollutta lääkärin apua. Rata-alueella oli totta kai paikan päällä myös tohtori Sid Watkins paikallisen kisalääkärin kanssa tarkistamassa tilannetta ja hoitamassa loukkaantuneita. Kahdeksan katsojaa ei tarvinnut pintahaavojensa hoitoon lainkaan lääkärin apua ja ainoa haava oli lähinnä siinä tilanteessa henkisellä puolella. Lopulta 12 katsojaa oli vietävä paikallisen ratasairaalan sijasta lähimpään keskussairaalaan.

Yhdeksän keskussairaalan potilaista selvisi eriasteisilla lievemmillä luunmurtumilla, mutta kolme vakavasti loukkaantunutta tarvitsi pitkäaikaista jatkohoitoa siellä. Vakavimmat vahingot tulivat eräälle nelikymppiselle miehelle jolta oli mennyt lantio sijoiltaan, keuhkoon oli tullut vaurioituma ja jolla todettiin myös vakavaa sisäistä verenvuotoa hänen pudottua kaikkein korkeimmalta paikalta siinä kohtaa katsomoa missä romahdus tapahtui ja mies joutui vielä parvekkeen palkin aiheuttaman polven murskaantumisen uhriksi.

Warm-Up aloitettiin lopulta 40 minuuttia myöhässä, mutta se saatettin kuitenkin loppuun asti ikävästä onnettomuudesta huolimatta.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15036
Tolemanin Alex Hawkridge piti silmällä Ayrton Sennan tilanteen ohella myös toisen kuljettajan hankkimista talliin. Stefan Johansson oli tietoinen Tyrrell-ajojensa mahdollisesta päättymisestä jo ennen Monzaa tai ääritapauksessakin viimeistään sen jälkeen. Siten Johansson tiedusteli Toleman-tallin halukkuutta ottaa hänet tilapäiseksi kuljettajaksi talliin.

Hawkridge aikoi kertoa vastauksensa pian sillä ruotsalaisen Johanssonin lahjakkuutta oli hehkutettu ja hän tarvitsi loppukaudeksi joka tapauksessa jonkun kuljettajan Johnny Cecotton tilalle. Mahdollisesti jopa kaksikin kuljettajaa joko koko loppukaudeksi tai sitten ainakin Monzaan.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15036
Laitetaan sitten viimeinen vertailu Tyrrellin kauden 1984 ja 1983 kilpailutason väliltä. Hollannin kilpailu Zandvoortista lähtöasetelmineen oli tällainen kaikkiaan kuljettajien osalta:

1983:

Michele Alboreto: 1.20.149 (18.)

Danny Sullivan: 1.20.842 (26.)

1984:

Stefan Johansson: 1.20.236 (25.)

Stefan Bellof: 1.20.092 (24.)

Vuoden 1984 ruudukossa Alboreto olisi ollut edellisen kauden ajallaan Johanssonin edellä, mutta Bellofin takana sijalla 25. Sullivan olisi ollut korkeintaan 26:s. Kauden 1983 lähtöruudukossa Johansson olisi ollut ajallaan 21:s ja Bellof olisi ollut Alboreton sijaan 18:sta jolloin Alboreto olisi ollut 19:sta.

Zandvoortin vertailussa muutamaan muuhun rataan nähden se oli oikeastaan hieman keskimääräistä nopeampi rata jossa kuitenkin oli myös hitaita mutkia missä Tyrrellin 012-automalli oli ketterä.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15036
Vuoden 1983 ajoillaan kauden 1984 Monzasta olisivat Michele Alboreto ja Danny Sullivan karsiutuneet varsin selvästi omilla sen hetken ruudukkoajoillaan.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15036
Laitetaan tähän sitten molempien päivien sessioista ajat:

Kuljettaja Talli Perjantai Lauantai
1 Nelson Piquet Brabham-BMW 1:13.872 1:13.953
2 Teo Fabi Brabham-BMW 1:16.607 1:15.338
3 Stefan Johansson Tyrrell-Cosworth 1:20.959 1:20.236
4 Stefan Bellof Tyrrell-Cosworth 1:20.861 1:20.092
5 Jacques Laffite Williams-Honda 1:16.659 1:15.231
6 Keke Rosberg Williams-Honda 1:15.137 1:15.117
7 Alain Prost McLaren-TAG 1:14.946 1:13.567
8 Niki Lauda McLaren-TAG 1:15.556 1:14.866
9 Philippe Alliot RAM-Hart 1:21.387 1:20.270
10 Jonathan Palmer RAM-Hart 1.19.849 1:19.598
11 Elio de Angelis Lotus-Renault 1:14.027 1:13.883
12 Nigel Mansell Lotus-Renault 1:16.533 1:15.811
14 Manfred Winkelhock ATS-BMW 1.17.760 1.16.450
15 Patrick Tambay Renault 1.17.013 1.14.566
16 Derek Warwick Renault 1:15.184 1:14.405
17 Marc Surer Arrows-BMW 1.17.534 1.17.368
18 Thierry Boutsen Arrows-BMW 1.16.595 1.15.735
19 Ayrton Senna Toleman-Hart 1.16.951 1.15.960
21 Huub Rothengatter Spirit-Hart 1.24.771 1.21.063
22 Riccardo Patrese Alfa Romeo 1.17.124 1.17.402
23 Eddie Cheever Alfa Romeo 1.16.991 1.17.855
24 Piercarlo Ghinzani Osella-Alfa Romeo 1.22.472 1.19.454
25 Francois Hesnault Ligier-Renault 1.18.469 1.17.905
26 Andrea de Cesaris Ligier-Renault 1.17.897 1.16.070
27 Michele Alboreto Ferrari 1.16.248 1.15.264
28 Rene Arnoux Ferrari 1.16.121 1.16.200
30 Jo Gartner Osella-Alfa Romeo 1.21.655 1.20.017
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15036
Lähtöruudukko

Prost Piquet
McLaren MP4/2 Brabham BT53B
1.13.567 (208,072 km/h) 1.13.872

de Angelis Warwick
Lotus 95T Renault RE50
1.13.883 1.14.405

Tambay Lauda
Renault RE50 McLaren MP4/2
1.14.566 1.14.866

Rosberg Laffite
Williams FW09B Williams FW09B
1.15.117 1.15.231

Alboreto Fabi
Ferrari 126C4 Brabham BT53B
1.15.264 1.15.338

Boutsen Mansell
Arrows A7 Lotus 95T
1.15.735 1.15.811

Senna de Cesaris
Toleman TG184 Ligier JS23
1.15.960 1.16.070

Arnoux Winkelhock
Ferrari 126C4 ATS D7
1.16.121 1.16.450

Cheever Patrese
Alfa Romeo 184T Alfa Romeo 184T
1.16.991 1.17.124

Surer Hesnault
Arrows A7 Ligier JS23
1.17.368 1.17.905

Ghinzani Palmer
Osella FA1F RAM 02
1.19.454 1.19.598

Gartner Bellof
Osella FA1F Tyrrell 012
1.20.017 1.20.092

Johansson Alliot
Tyrrell 012 RAM 02
1.20.236 1.20.270

Rothengatter
Spirit 101C
1.21.063
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15036
Lotuksen siirto Ayrton Sennan suuntaan sai Elio de Angeliksen ja Nigel Mansellin hermostuneeksi. Tavallaan de Angeliksella ei olisi pitänyt olla mitään hätää sillä hän oli tallin suosikkikuljettaja sinällään. Toisaalta taas de Angelis ja Peter Warr eivät myöskään olleet tulleet aina toimeen keskenään ja sitä suhtautumista eivät olleet aina myöskään auttaneet Elion omat silloin tällöin tapahtuneet raivonpurkaukset.

Eräässä kuuluisimmassa ja tuoreimmista niistä yhteenotoista vain Peter Warrin vankkumaton luotto häneen takasi hänen tallipaikkansa sen jälkeen kun Elio oli sanonut vihan puuskassa lähtevänsä pois koko tallista. Ja tämän kuuluisan tilanteen sattuessa oli kulunut vain hieman yli vuosi aikaa siitä. Kausi 1984 oli auttanut korjaamaan vanhempien Lotus-aikojen tilanteita, mutta silti jossain määrin de Angelis oli epävarma uudesta kuljettajasta tallissa. Jossain määrin de Angelis olisi halunnut Hollantiin ajamaan ehdolla olleen Johnny Dumfriesin tallikaverikseen, mutta Peter Warr oli äärimmäisen epäileväinen testikuljettajansa kyvyistä eikä juuri luottanut niihin kovinkaan paljon kaikkiaan kilpakuljettajana.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15036
Nigel Mansell vuorostaan käytännössä tiesi Sennan tulon Lotus-talliin kaudeksi 1985 olevan hänelle lähtöpassit sieltä. Mansellin suurin pelko oli siinä, että kehtaisiko Peter Warr toteuttaa uhkauksensa heittää Mansellin ulos tallista jopa ennen sopimuksessa ja Colin Chapmanin viimeisen tahdon mukaista päivämäärää eli 31.12.1984 vai ei? Mansellilla ei juuri paikkoja ollut katsottu kun Frank Williamsin oma tallipaikkatilanne oli myös auki. Ainoastaan tiedettiin se, että Jacques Laffite ei melkein satavarmasti enää ajaisi tallissa kaudella 1985.

Sen verran huonosti olivat Laffiten kaksi Williams-kautta kaikkiaan sujuneet ja Laffite olisi halunnut välillä lähteä kesken sopimuskauden takaisin Ligierille josta tämä oli alun alkaenkin häipynyt. Toleman oli yksi vaihtoehto, mutta paljon enemmän siitä paikasta olisi ollut hyötyä uran alussa Manselille kuin myöhemmin sillä hetkellä. Lopulta Mansell päätti pelata upporikasta ja rutiköyhää. Lotuksen paikka joko jäisi kauden 1984 loppuun asti tai sitten ei ja se menisi Johnny Dumfriesille.

Päätös oli tehty ja siten Mansell päätti mennä Williamsille kaudeksi 1985. Mansell oli kuullut maanmiehensä Derek Warwickin sopimustilanteesta Renaultille ja oli viimeiset pari kuukautta hakenut enemmän tai vähemmän aktiivisesti Williamsin vapautuvaa paikkaa. Hän ei takuulla tekisi samaa virhettä kuin Warwick teki eli kieltäytyisi tärkeällä hetkellä sellaisesta paikasta kuin Williams.

Mansell oli tavallaan koko uransa aikana ollut siihen asti äärimmäisen kova taistelija, mutta virheitäkin oli sattunut ja kun hänellä ei ollut sitä tiettyä ns. Lahjakkuutta ja mediapersoonaa poislukien Mansellin sittemmin oikeinkin mallikasta showmies-tyyliä taustalla sen hetken arvioiden mukaan niin hänen asemansa oli vain hieman parempi kuin kenen tahansa muun keskikastin kuljettajan. Toisin sanoen Mansell kuului ylempään keskikastiin ajajana Lotus-aikoina ja kykyjäkin oli näytetty, mutta parhaimmat asiat olivat jääneet saavuttamatta.

Ja Mansellin ponnisteluja eivät ainakaan hyödyttäneet oman tallipäällikkön ilkkumiset viimeisen kahden vuoden ajalta säännöllisesti ja satunnaisesti jo tätä ennenkin. Tallipäälliköt lukivat heidän omista henkilökohtaisista väleistä huolimatta suhteessa heidän kollegoihinsa aina tarkkaan arvioita kilpailevistakin kuljettajista ja useimmiten säikkyivät ns. Huonoksi ja kolariherkäksi mainittuja kuljettajia.

Frank Williams suostui antamaan vastauksensa Mansellin omaan pyyntöön heti maanantaina kilpailun jälkeen. Laffiten osalta oli surullista, että ranskalainen ei juuri tiennyt kohtalostaan ennen kuin se hänelle kerrottiin. Toisaalta Laffite ei alkujärkytyksen jälkeen ollut niin pahoillaan asiasta kuin ehkä kaikkea katsoen olisi kannattanut olla. Keke Rosberg oli vuorostaan aiemmin jo marissut siitä, että hän lähtee Williams-tallista jos Mansell tulee sinne ja samalla myös kesken sopimuskautensa. Suomessakin hokemaksi jäi Rosbergin lähtösanat tallista mikäli Mansell sinne tulee.:D
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15036
Ennen Zandvoortia Williams-tallissa oltiin käyty varsin perustavaa laatua ollut kriisipalaveri tallin ja sen kuljettajien kesken. Tallin johdon mukaan kuljettajat eivät olleet ymmärtäneet asiansa merkitystä tai olivat olleet liian harvoin paikan päällä kun vakavista ja tärkeistä asioista oltiin keskusteltu. Keke Rosbergin mukaan suurin ongelma asioissa oli se, että hänen mielipidettään ei oltu kuultu riittävästi tallin sisällä. Lisäksi hänellä ja Patrick Headilla oli ollut erittäin paljon keskinäisessä ymmärryksessä ongelmia. Headilla oli menossa omat ongelmansa ja se heijastui paljon kaikkeen.

Jacques Laffite oli keskimäärin Rosbergin kanssa samaa mieltä asioista, mutta ei ymmärtänyt toisaalta häneen asetettuja liiallisia vaatimuksia silloin kun auto ei ollut voittajatasoa. Laffiten arvostelusta eivät Head ta itse Frank Williams pitäneet alkuunsakaan ja kokous oli saada ikäviä piirteitä ylleen. Kokous oli asenteeltaan rajuin ja pahin tallissa sitten Montrealin 1982 jälkeen pidetyssä kriisikokouksessa jossa Frank Williams oli syyttänyt Rosbergia ja tallin silloista kakkoskuljettajaa Derek Dalya tallin aseman vaikeuttamisesta ja jossa Head oli käynyt myös yhtä kuumana kuin tässäkin kokouksessa.

Rosbergin mukaan juuri Montrealin kokouksesta eteenpäin tallissa oli vallinnut kaksi vuotta eräänlainen hiljainen patoutuma tallin, sen kuljettajien, mekaanikojen ja lopulta jopa itse herra Williamsin ja Headin välillä. Henkilötasolla ongelmat olivat kärjistyneet jossain määrin jo vuonna 1983, mutta tuolloin ne olivat sivuutettu. Kun asioista ei keskusteluyhteyden puutteen tai pikemmin sen asiallisuuden puuttumisen takia osattu hoitaa ilman sotkua niin tuloksena Williams-tallissa oli kaudella 1984 lähes Lotus-tallin tai Ferrari-tallin tasolla arkipäiväistynyt ilmiö jossa kaikki tallin osapuolet tappelivat enemmän tai vähemmän toistensa kanssa henkisesti. Erojakin edellisen suuren yhteenoton kanssa oli.

Montrealin 1982 kriisikokouksen jälkeen Rosberg ja Daly olivat saaneet ongelmanaiheuttajan maineen ja Frank Williams oli Patrick Headin kanssa yhteistuumin päättänyt salaisesti Rosbergin tietämättä vaihtaa hänet toiseen kuljettajaan ja samalla myös Dalylle etsittiin tuolloin korvaajaa. Vastuu tilanteesta meni tuolloin siis lähes yksinomaan kuskien viaksi. Vuoden 1984 tilanteessa kriisikokouksen tiimoilta aiempaan ongelmien salailuun ja piilotteluun verrattuna asiat käytiin läpi perusteellisesti ja tilateen laukeamisesta kunnia kuului jossain määrin myös itse Headille.

Headin mielestä hän oli ollut liiankin kova ja vaativa kilpailuinsinöörinä ajoittain eikä kuljettajilla todellakaan ollut aina saatavilla paras mahdollinen kalusto allaan. Lopulta Neil Oatley tarjoutui Keken uudeksi kilpailuinsinööriksi ja Head siirtyi Laffiten insinööriksi. Vuonna 1984 ongelmien keskipiste oli siis vaihtunut Rosbergin ja Laffitenkin sanojen mukaan liian kireistä pyöränmuttereista ja kuljettajien yliyrittämisongelmista organisaation ja toimimattoman yleisauton tasolle.

Kriisikokouksen jälkeen Frank Williams allekirjoitti alustavasti Nigel Mansellin kanssa sopimuksen kaudesta 1985 talliin, mutta ei suostunut vielä virallistamaan sitä. Yksi syy oli yleinen ajajamarkkinoiden primadonnasointi ja toinen syy oli siinä, että Mansell oli hänen mukaansa kuin John Watson. Eli vaati liian suurta palkkaa aivan liian varhain ennen kykyjen näyttöä. Siten Williamsin ja Mansellin välit olivat vielä odottavalla kannalla.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15036
Laitetaan seuraavaksi sitten rengastaktiikoita eri tallien osalta Zandvoortin kilpailusta:

Brabham: Kuljettajista Nelson Piquet otti alleen Michelinin Kovat renkaat ja aikoi olla pysähtymättä kilpailussa. Teo Fabi vuorostaan otti alleen Michelinin Pehmeät renkaat ja aikoi pysähtyä kilpailussa kierroksella 22.

Tyrrell: Kuljettajista Stefan Johansson otti alleen AA-seokset ja aikoi olla pysähtymättä renkaita varten, mutta hänelle suoritettaisiin vesitankkaus ennen kilpailun loppua kierroksella 65. Stefan Bellof vuorostaan otti alleen melkoisella riskillä C-seokset ja aikoi pysähtyä kilpailussa jo kierroksella 38. Samalla aiottaisiin suorittaa myös vesitankkaus. Tyrrellin osalta kevyiden renkaiden käyttö oli ollut varsin harvinaista kilpaluissa jo pitkän aikaa.

Williams: Molemmat kuljettajat ottivat alleen A-seokset ja aikoivat olla pysähtymättä kilpailussa.

McLaren: Kuljettajista Alain Prost otti alleen Michelinin Kovat renkaat ja Niki Lauda Keskikovat renkaat. Itävaltalainen halusi ottaa ennen kilpailua alle Pehmeät renkaat joita hänellä oli säästynyt Virallisesta Harjoituksesta, mutta Ron Dennis ei sallinut turhaa riskinottoa. Huhujen mukaan McLarenin rengaskulutus oli niin alhaista, että ennen loppukierroksia Laudan ei olisi tarvinnut tulla edes varikolle niitä vaihtamaan. Eikä lopulta vaihtanutkaan.

RAM: Kuljettajista Philippe Alliot otti alleen Pirellin Ristijyväiset renkaat ja aikoi käydä varikolla kilpailussa sen puolivälissä kierroksella 34 ja Jonathan Palmer otti kilpailuun Pitkäjyväiset Pirellin renkaat ja aikoi olla käymättä varikolla kilpailussa.

Lotus: Molemmat kuljettajat ottivat alleen AA-seokset ja akoivat olla pysähtymättä kilpailussa.

ATS ja Manfred Winkelhock: Winkelhock otti alleen Pirellin Lyhytjyväiset renkaat ja sillä olisi pitänyt pysähtyä kierroksella 20 aikaisintaan ja viimeistään kilpailun puolivälissä aikaisemmin kuin Ristijyväisillä renkailla.

Renault: Kuljettajista Derek Warwick otti kilpailuun Michelinin Kovat renkaat ja aikoi olla pysähtymättä kilpailussa, mutta Patrick Tambay otti kilpailuun Michelinin Keskikovat renkaat ja aikoi käydä varikolla kierroksella 37.

Arrows: Kuljettajista Marc Surer otti alleen A-seokset ja aikoi olla pysähtymättä kilpailussa, mutta Thierry Boutsen otti alleen C-seokset ja aikoi pysähtyä kilpailussa kierroksella 38.

Toleman ja Ayrton Senna: Senna otti kilpailuun Michelinin Kovat renkaat ja aikoi olla pysähtymättä niillä kilpailussa.

Spirit ja Huub Rothengatter: Rothengatter otti kilpailuun Pirellin Ristijyväiset renkaat ja aikoi pysähtyä kierroksella 27 kilpailussa.

Alfa Romeo: Kuljettajista Riccardo Patrese otti kilpailuun AA-seokset ja aikoi olla pysähtymättä kilpailussa, mutta Eddie Cheever otti kilpailuun B-seokset ja aikoi pysähtyä kilpailussa kierroksella 48.

Osella: Molemmat kuljettajat ottivat kilpailuun Pirellin Pitkäjyväiset renkaat ja aikoivat olla pysähtymättä kilpailussa.

Ligier: Molemmat kuljettajat ottivat kilpailuun Michelinin Kovat renkaat ja aikoivat olla pysähtymättä kilpailussa.

Ferrari: Kuljettajista Michele Alboreto lähti kilpailuun A-seoksilla ja aikoi olla pysähtymättä kilpailussa, mutta Rene Arnoux lähti kilpailuun B-seoksilla ja aikoi pysähtyä kierroksella 46.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15036
Zandvoort 26.8.1984

Hollannissa ajettu osakilpailu aloitettiin Warm-Upin onnettomuudesta huolimatta ajallaan ja romahtaneen katsomon alueen pääsykieltoa ja tilapäispalkkeja lukuunottamatta kaikki oli varsin tavallista aurinkoisessa säässä ajetussa kilpailussa. Tai siltä ainakin näytti. Course Carina toiminut BMW E21 eli ns. Mustalaisen Bemari asettui saman merkin, mutta eri automallin Medical Carin kanssa lähtöruudukon taakse ja kun vihreä valo sitten syttyi ja kaikki 27 autoa syöksyivät kohti Tarzan-kaarretta niin johtoon asettui Nelson Piquet, perässään Alain Prost, Patrick Tambay, Elio de Angelis, Keke Rosberg, Derek Warwick, Jacques Laffite, Michele Alboreto, Thierry Boutsen, Teo Fabi ja Niki Lauda.

Laudalla oli ollut yllättävänkin huono startti. Ensimmäisellä kierroksella Manfred Winkelhock ajoi ulos radalta ja auto sammui. Tilanteen epäilyttävästä luonteesta huolimatta ratavirkailijat ja tuomaristo tuli siihen tulokseen, että vaarallisen ulosajo-alueen sisällä autoa saa työntää käyntiin tai eteenpäin ainakin pois vaarallisesta paikasta. Winkelhock hän pääsi jatkamaan. Hän myös vaihtoi heti vääränlaiset Lyhytjyväiset Pirellin renkaat Pitkäjyväisiin renkaisiin ja aikoi yrittää niillä maaliin asti. Francois Hesnault ja Eddie Cheever vuorostaan kolaroivat keskenään.

Hesnault oli lähtenyt miehen tavallisesta linjasta (tai näin ainakin haluttiin uskoa.) poiketen hakemaan ohituspaikkaa uhkarohkealla tavalla ja valitettavasti yliohjauksesta kärsinyt Ligier JS23 ei totellut kuljettajaansa ja seurauksena oli osuma. Tästä huolimatta molemmat pääsivät jatkamaan matkaansa.

Höyryn sanoin Rinnakkaisen suorassa lähetyksessä Keke Rosberg oli kilpailun alkuvaiheen paras kuljettaja ja Keke antoi taas katsojilleen ja kuulijoilleen viihdettä koko rahan edestä. Rosberg ohitti nopeasti Tambayn ja oli jo de Angeliksen kannassa kiinni kun taas Lauda vuorostaan ohitti Fabin, Boutsenin ja Alboreton kannassa hän oli myös kiinni. Pian Rosberg oli ohittanut myös de Angeliksen ja Lauda Alboreton.

Siinä vaiheessa kilpailua Piquet oli ajanut kärjessä sekuntia nopeampia kierroksia kuin Prost, mutta ranskalaisen takana tullut Rosberg ajoi vain 0,5 sekuntia nopeampia kierroksia kuin Prost säännöllisesti ja vain kerran sekuntia nopeammin kierrokseen kuin hän. Niin nopeita kierroksia Williams saavutti yhden kymmentä kohti. Sellainen ei ollut kovinkaan uhkaavaa sillä Prost kykeni halutessaan ajamaan kovempaa saavuttamatta kuitenkaan mitenkään brasilialaista Piquetia kärkipaikkaa ajatellen.

Prost ei halunnut voittaa muita kuin Laudan ja siten hän ei aikonut ottaa mitään riskejä Piquetin tai edes voitonkaan suhteen. Syy siihen oli liiankin hyvin Prostin muistissa vuoden takaisesta Zandvoortista. Silloin Prost oli ajanut epätyypillisen aggressiivisesti ja pilannut oman ja brasilialaisen kilpailun ja mahdollisen maailmanmestaruutensa vältettävissä olleeseen kolariin. Lauda poimi Warwickin päänahan ja pian myös Laffiten. Tambay ja de Angelis olivat myös jäämässä Laudan hampaisiin.

Hetkeä ennen kierrosta 7 ja Alboreton keskeytystä järjestys oli Piquet, Prost, Rosberg, Tambay, de Angelis, Lauda, Laffite, Warwick, Boutsen, Alboreto, Ayrton Senna, Fabi ja Rene Arnoux. Keskeytyshetkellä Alboreto päästi ohi Sennan ja Fabin ja oli ajaa kolarin oman tallikaverinsa kanssa ennen kun moottori hajosi häneltä. Piercarlo Ghinzani keskeytti kierroksella 8 polttoainepumpun repeämiseen. Kierroksella 9 Lauda oli jo neljäntenä. Kierroksen 10 aikana Piquetin matka päättyi öljynpaineiden ylikuumentumisen seurauksena tapahtuneeseen moottorivaurioon.

Keskeytyksen jälkeen Prost siirtyi johtoon ja hänellä oli 8 sekuntia Laudaan eroa. Rosberg oli ohimenevän pienen hetken ajan toisena, mutta silloin Lauda oli yhtä pikaisen kolmospaikkansa jälkeen jo toisena. Rosberg ei kuitenkaan luovuttanut.

Suomalaisen sisukkuus ärsytti Laudaa, mutta toisaalta itävaltalainen kävi kovilla kierroksilla muutenkin sillä hän ei tuntunut saavan Prostia kiinni. Piquetin keskeyttäessä Hollannin televisiopalvelun eli NOS:n kuvaajat kohdistivat huomionsa paikallisten suureen sankariin eli Huub Rothengatteriin tämän tullessa varikolle.

Rothengatterilla oli kaasutinvaurio ja pieniä korjauksia autoon tehtiin. Rothengatter jäi pian jatkamaan viimeisenä ajoaan.

Kierroksesta 11 eteenpäin siis vaikutti taas siltä, että vain Prost tai Lauda voittaisi kilpailun. Järjestys oli tässä vaiheessa Prost, Lauda, Rosberg, Tambay, de Angelis, Warwick, Laffite, Fabi, Boutsen, Senna ja Arnoux. Puolen tusinaa kierrosta myöhemmin Tambay ja de Angelis osuivat Winkelhockin tielle kierrosta ohittamista varten. Winkelhock oli turhautunut ja päästi Äreän Härän asenteensa peliin. Se tiesi sitä, että hän blokkaili törkeästi ja oli osua kaksikin kertaa pahasti de Angelista.

Hesnault takarivin taistoissa vuorostaan tuntui saavan ylimääräistä vauhtia päälle ja ajeli Zandvoortin shikaaneja suoriksi ajoittain suorastaan rallityyliin.:thumbup: Kierroksella 17 Marc Surer tuli varikolle keskeyttämään. Syy oli rikkoutunut pyöränlaakeri ja vaurioitunut ripustus.

Kierroksella 19 keskeytti jo muutenkin hieman vaisusti ajanut Senna moottoririkkoon. Kierroksella 22 tilanne oli ratkaisevan muuttuva jossain määrin kilpailun osalta: Lauda oli vähentänyt Prostin johdon enää neljän sekunnin mittaiseksi, Fabi kävi renkaanvaihdossa varikolla ja peräti kolme kuljettajaa keskeytti vajaan kierroksen sisällä.

Fabin varikkostoppi kesti 9 sekuntia, mutta nopeasta pysähdyksestä mielenkiinto kohdistui radan varteen. Laffiten moottori räjähti ja se alkoi syöstä öljyä radalle. Winkelhock ja Warwick eivät ehtineet väistää öljyvanaa ja ajoivat ulos radalta hiekka-alueelle keskeyttäen. Prostin ero alkoi mystisesti vähentyä entisestään Laudaan ja syy selvisi siihen pian. Hänelle oltiin näytetty vääriä varikkotauluja ja samalla annettu virheellisesti tietoa tiimiradiossa siitä, että Rosberg on kilpailussa toisena 17 sekuntia häntä jäljessä. Prost oli ajanut väärällä nopeudella kilpailussa.

Lisäksi tiimiradiossa oltiin pyydetty vahingossa häntä aiemmin ajamaan kilpailua vain Rosbergia vastaan eikä Laudaa vastaan. Kun väärinkäsitys selvisi niin Prost ajoi välittömästi isomman eron Laudaan. Prost pelkäsi sitäkin, että Lauda ohittaisi hänet ja Keskikova rengas kului McLarenin autossa muihin Michelinin renkaita käyttäviin tallien eri autoihin nähden huomattavasti vähemmän.

Kierroksella 27 Rothengatter kävi varikolla taas kerran kaasutinvaurion takia ja tällä kertaa hänelle vaihdettiin Pirellin Pitkäjyväiset renkaat alle myöskin vaikka se pysähdyksen pituutta lisäsikin. Kierroksella 31 Andrea de Cesaris tuli varikolle keskeyttämään kilpailun moottoririkon takia.

Moottorista levisi myös vaarallinen tulipallon alku, mutta onneksi eräs Ligierin mekaanikoista oli tuonut paikalle kylmää vettä täynnä olevan sangon ja kaatoi sen välittömästi auton moottorin päälle. Hurja onnettomuus vältettiin nopealla reagoinnilla. Kierroksella 34 Philippe Alliot tuli varikolle renkaanvaihtoon ja palasi takajoukkoihin nopeasti.

Kierroksella 37 Tambay ja Boutsen tulivat varikolle renkaanvaihtoon. Tambayn stoppi kesti 14,99 sekuntia, mutta Boutsen teki suorastaan Arrowsin mittapuulla ja muutenkin uskomattoman nopean stopin ja palasi radalle vain hieman Tambayn jälkeen. Pysähdys kesti 8 sekuntia. Kierroksella 38 järjestys oli siis viiden kärjen osalta Prost, Lauda, Rosberg, de Angelis ja Nigel Mansell.

Stefan Bellof tuli Tyrrelillään samalla kierroksella varikolle niin renkaanvaihtoon kuin myös vesitankkaukseen. Kierroksella 45 Arnoux oli aivan hetken aikaa kuudentena pitkään paikkaa pitäneen Fabin jälkeen, mutta meni varikolle renkaanvaihtoon kierroksella 46. Kierroksella 48 Eddie Cheever tuli varikolle renkaanvaihtoon ja hänen pysähdyksensä kesti 15,41 sekuntia.

Kierroksella 51 Riccardo Patrese keskeytti moottoririkkoon. Tässä vaiheessa ilmeisesti tilastomiehillä tai Olivettin ajanoton kanssa tuli taas virhe sillä Rothengatter ajoi kyllä radalla vielä kaikkiaan muutaman kierroksen pitempään aina kierrokselle 58 saakka, mutta keskeytykseksi merkittiin lopullisesti hajonnut kaasutin kierroksella 53. Joka tapauksessa Mansell alkoi yllättäen kiristää vauhtiaan ja Rosberg hiljentää sitä. Rosberg kiroili mielessään sitä, että polttoaine ei riittäisi maaliin asti ilman säästöajoa. Pian realiteetit olivat selvät.

Hän olisi korkeintaan hyvällä onnella viides ja vain puolittaisella turboteholla pitäisi ajaa korkeintaan. Ennen pitkää sitäkin alemmin pitäisi ajaa jotta edes ruutulipun olisi nähnyt kilpailun päätteeksi. Mansell ohitti de Angeliksen ja Rosbergin Ohitukset tapahtuivat peräkkäisillä kierroksilla ja Prostin ohittaessa koko kolmen miehen joukkoa kierroksella. Prost ei heti päässyt ohi mikä vähensi hänen Laudaan ollutta 15 sekunnin mittaista eroa. Päästyään kolmospaikasta taistelevista kuljettajista eroon Prost teki jälleen välimatkaa Laudaan.

Kierroksella 59 Boutsen keskeytti sillä Arnoux oli hidastanut liikaa ja Boutsen oli osunut häneen. Belgialainen keskeytti irronneen pyörän takia. Arnoux jatkoi matkaansa. Kierroksella 65 Stefan Johansson kävi varikolla tekemässä vesitankkauksen. Cheever keskeytti samalla kierroksella polttoaineen loppumiseen. Kierroksella 66 Rosberg alkoi hiljentää jo liiankin paljon ja näki toiveensa päästä maaliin turhiksi. Edes 1,2 barin säästöajolla ei ollut mitään järkeä jatkaa radalla. Samalla Arnoux keskeytti sähkövikaan. Kierroksella 68 Rosberg toi autonsa varikolle. Polttoaine oli hänen mielestään täysin lopussa.

Kilpailun voitti siis Alain Prost, Niki Lauda oli toinen, Nigel Mansell oli kolmas, Elio de Angelis 4:s, Teo Fabi 5:s, Patrick Tambay 6:s, Francois Hesnault oli toistaiseksi näyttävimmän kilpailunsa jälkeen 7:s, Stefan Johansson 8:s, Stefan Bellof 9:s, Keke Rosberg 10:s keskeytyksestään huolimatta, Jonathan Palmer 11:sta, Philippe Alliot 12:sta, Rene Arnoux 13:sta keskeytyksestään huolimatta, Jo Gartner 14:sta ja Eddie Cheever sai viimeisenä sijoituksen keskeytyksestä huolimatta eli hän oli 15:sta.
 
Viimeksi muokattu:

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15036
McLarenin Alain Prostin voitto Hollannin Grand Prixissa oli merkittävä suoritus ja samalla hyvitys kauden 1983 aggressiivisen ajon pilaamalle kilpailulle. Prost oli enää 1,5 pistettä Laudaa jäljessä mestaruuskamppailussa ja samalla hän ilmoitti myös, että hänellä ei ollut minkäänlaisia suuria polttoainevaikeuksia kilpailun aikana. Kuten ei myöskään ollut Laudallakaan. Texacon sponsoroimalla palkintokorokkeella tunnelma oli kuin IndyCarissa kun radan johtaja saapui jakamaan palkintoja oranssilla takilla ja hyvän näköisillä naisilla kyyditettynä. Jopa Jean Marie Balestre tuntui olevan tavallista iloisemmalla tuulella vaikka seuraavana päivänä olisi Tyrrellin suuren oikeudenkäynnin aika.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15036
Nigel Mansell oli jälleen kerran osoittanut sisukkuuttaan osaamalla hyödyntää Zandvoortin radan Tarzan-mutkaa oikein ja samalla myös säästää renkaita oikein. Ainoa todella vaarallinen ongelma Mansellin kilpailussa oli vain polttoaineen riittävyys maaliin saakka. Hieman pitempi kilpailu ja ilman alkukierrosten säästöajoa niin Mansell olisi jäänyt radan varteen Keke Rosbergin tapaan. Williams-huhuistaan Mansell kommentoi vain, että hänellä ei ole mitään Rosbergia vastaan vaikka suomalaisella mahdollisesti olisi jotain häntä vastaan.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15036
McLarenin Ron Dennisille kaksoisvoitto toi vähällä vaivalla, mutta silti pitkän ja piinallisen 10 vuoden tauon jälkeen kaivatun valmistajien mestaruuden tallille. Vuonna 1974 Teddy Mayerin alaisuudessa oli viimeksi voitettu tallin edellinen ja silloin ensimmäinen valmistajien maailmanmestaruus. McLaren juhli tapausta näyttävästi ja moni mestaruudesta muutoinkin tietämätön henkilö saattoi saada lahjaksi McLarenin virallisen 1984 mestaruuslippiksen tai paidan jossa kuviointi hieman erikoisesti muistutti Alfa Romeon Marlboro-ajan tai 1974 vuoden McLarenin Marlboro-kuviointia.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15036
McLarenin neljäs kaksoisvoitto ja yhdeksän voittoa ylipäänsä kaudella meni Lotuksen kauden 1978 kahdeksan voiton edelle. Dominointiin oli vielä mahdollista saada tätäkin komeammat luvut ylle.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15036
Patrick Tambay ja Teo Fabi olivat ajaneet toisiaan vastaan pitkän ja näyttävän kaksintaistelun jonka päätti Fabin eduksi aivan viime hetkellä tehty ohitus ja Tambayn viitosvaihteen puuttuminen. Ranskalaiselle Renault-kuljettajalle koko kausi oli tietyllä tapaa ollut pettymys, mutta silti kauden jälkipuoliskolla hän oli kuitenkin paljon levollisempi kaikkiaan kuin esimerkiksi hänen oma tallikaverinsa Derek Warwick. Teo Fabi vuorostaan alkoi tottua jälleen F1:n rankkaan maailmaan ja oli yleensäkin parantanut otteitaan varsin paljon.

Kriitikotkin myönsivät Fabin kehittyneen valtavasti sitten kaudesta 1982 tai kauden 1984 aikanakin. Fabin tason voitiin sanoa lähestyvän samaa kuin mitä Riccardo Patresen taso oli ollut Brabhamilla kausilla 1982 ja 1983 ennen häntä. Huonoimmillaan Fabi oli ollut Brabhamilla niin huono, että jopa Ricardo Zunino olisi saattanut ajaa häntä paremmin ja ainakin takuulla Hector Rebaque. Suurin ongelma oli ollut jaettu ohjelma F1:n ja IndyCarin kanssa. Ongelmia oli tosin ollut kuitenkin muitakin kuten esimerkiksi välivuosi aivan alkukaudesta 1984.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15036
Rene Arnoux oli edelliskauden voittajana todellinen pettymys ja huonoimmillaan suorastaan uskomaton idiootti Mauro Forghierinkin sanoin. Arnoux ei ollut missään vaiheessa kilpailua ollut kovinkaan hyvässä vauhdissa, hänestä tietyllä tapaa näkyi tyytymättömyys talliaan kohtaan ja niin näkyi myös tallistakin. Arnoux oli kilpailun aikana syyllistynyt myös estelyyn ja Thierry Boutsenin kanssa tapahtunut kolari vain lisäsi kritiikkiä häntä kohtaan. Forghierin mukaan ranskalaisen käytös erityisesti Boutsenin kolarissa oli ollut idioottimaista. Marco Piccinini ei myöskään silitellyt hänen päätänsä kilpailun jälkeen vaan kritiikkiä tuli ensin hänelle ja sitten normaalin päiväjärjestyksen mukaisesti Forghierille.

Il Commendatore ja hänen poikansa Piero olivat käyneet vakavia keskusteluja Maranellossa ja Arnoux oli saanut kesäkauden päätteeksi kuulustelun suoraan itse pääkallopaikalle tuomittavaksi. Kokous ei ollut sujunut hyvin ja erityisesti Pieron kanssa hänellä alkoi olla vakavia henkilökohtaisia ongelmia jotka liittyivät normaalien kilpailuasioiden ohella myös persoonallisiin ja äärimmäisen tärkeisiin ihmissuhteisiin. Arnoux oli vaikeuksissa myös naisystäviensä kanssa ja samalla hänestä veikattiin tulleen uusi Didier Pironi.

Varsinaista Didier Pironia hieman hymyilytti lukea ystävästään kirjoitettuja väitteitä, mutta toisaalta Pironi ei hymyillyt ainakaan yhdessä asiassa. Hänellä oli tasan joulukuuhun 1984 asti aikaa ilmoittaa tallille olevansa mukana Ferrarilla kaudella 1985 täysikuntoisena ajamaan F1-autoa tai sitten hänen täytyi lopullisesti luopua paikastaan ja jatkaa uraansa muualla. Toipumisaikaa oli jo annettu riittämiin ja kuljettajille oli annettu tapaus Pironi sopimusneuvotteluissa ilmi. Kolmatta autoa ei aiottu ajattaa Ferrarilla mielellään jo lajin isoimpien toimijoiden, mutta myös Piccininin aiheuttamasta kesäkauden vastaväitteistä johtuen. Il Commendatore oli hyväksynyt lopultakin myös alaistensa kritiikkiä jossain määrin päätöksistään ja se aiheutti Pironille turvattomuuden tunnetta.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15036
Toisaalta niin paljon kuin Rene Arnoux saikin kritiikkiä joka suunnalta niskaansa niin hän ajoi kuitenkin kilpailun nopeimman kierroksen Zandvoortissa. Kisan nopein kierros tehtiin 190 kilometrin keskituntinopeudella ja aika oli 1.19.465 kierroksella 64 ranskalaisen Ferrari-kuljettajan osalta totta.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15036
Nelson Piquet, Rene Arnoux, Keke Rosberg ja Michele Alboreto menettivät lopullisesti mahdollisuudet kauden 1984 maailmanmestaruuteen kukin omista sattumuksistaan johtuen Zandvoortissa.
 
Ylös