Vuosi 1984 - Maailman Nopeimman, Professorin ja Alpun vuosi

[CCMK]

Siinä missä kaksi ensimmäistä uutta syytettä olivat pikemminkin uusvanhoja syytteitä tai vai johdettuja jo olemassa olevien syytteiden jakeista niin kolmas ja viimeinen uusi syyte oli todellakin uusi syyte. Kyseessä oli artiklan 152:n kolmannen pykälän kolmannen momentin rikkominen eli toisin sanoen auton aerodynaamisen säännön rikkominen. Lisäksi pääsyytteeseen liitettiin myöhemmin kolmannen jakeen lisäsyyte. Pääasiallisesti lakimiestermein syyte oli siis merkattu luvuin 152.3.3 ja se löytyi sääntökirjasta sen osoittamalta paikalta.

Sääntökirjan rikkeen mukaan syyte perustui siihen, että tasapohjaiseen autoon oli tehty sääntöjenvastaisia reikiä jotka Tyrrel Racingin mukaan olivat tarkoitettu vain ilman tai jäähdytysnesteiden ulospääsyyn autosta kemiallisen reaktion seurauksena. Tuomariston mielestä sääntökirjan rike tapahtui sen perusteella, että ylimääräiset reiät olivat tarkoitettu sääntöjenvastaisen polttoaineen tai lisäaineen ulosvirtauksen helpottamiseksi ja auton tehokkuuden parantamiseksi.

Mikäli Tyrrell Racing olisi halunnut noudattaa sääntöjen mukaista toimintaa niin saman vedenpoiston tai ilmanvaihdon olisi voinut tehdä helpommin ja toista kautta autoon sijoitettavien reikien kautta. Vetoomustuomioistuimen käyttämien Hockenheimin ja Österreichringin tuomariston todistajalausuntojen mukaan reiät sijaitsivat myös liian lähellä auton yleistä polttoaineenvirtausputkea auton pohjan sijainnista huolimatta.

Ken Tyrrell kiisti oman yllättävän rauhallisen lausuntonsa perusteella tämän syytteen jälkeen sanomalla, että reiät sijaitsivat auton luonnollisen pohjareiän ulkopuolella lähellä vesitankkia enemmän lähempänä kuin Vetoomustuomioistuimen tuomareiden tai paikallisten kilpailutuomariston väittämän polttoaineputkiston tai auton pohjareiän vieressä. Siten hänen tallinsa autot eivät voineet mitenkään saada aerodynaamista lisähyötyä mitään kautta.

 

[CCMK]

Pieniä reikiä oli ja on edelleen näihin päiviin asti esiintynyt F1-autoissa aina kaudesta 1983 lähtien huolimatta siitä, että autot ovat lähtökohtaisesti ns. Imurireikää lukuunottamatta olleet aina tasapohjaisia. Teknisesti, pilkuntarkasti ja aina kirjaimellisesti lain kirjainta noudattaen sanomalla F1-autot olisivat olleet täten siitä lähtien aina laittomia. Kaudella 1984 sääntö oli vielä verraten uusi ja siten se aiheutti kohua myös Vetoomustuomioistuimessakin. Huolimatta lain kirjaimesta pienten reikien tarkoitus oli tietyn mittaisella syvyydellä yksinkertaisesti helpottaa autojen ilmanpainetta ja antaa ulosmenoaukko muun muassa vapaastihengittäville autoille ja turboautoille niissä käytettävälle vedelle suihkutusprosessissa ja sen aikana. Se oli tuomittu jo edellisellä kaudella lailliseksi ja siksi asiasta väittely oli erittäin kummallista.

 

[CCMK]

Ken Tyrrellin puolustaessa omaa näkemystään asiassa ja sanomalla, että hänen autonsa eivät ainakaan tuon syytteen perusteella olleet ainakaan sen laittomia kuin vaikkapa Ferrarin autot kaudella 1983. Siten hän herätti jo pitkään istunnon aikana häntä häirinneen Marco Piccininin raivon ja samalla myös Tolemanin Alex Hawkridge liittyi samaan herjailukuoroon Arrowsin Jackie Oliverin kanssa. Kaikki neljä herrasmiestä sanailivat taas varsin värikkäästi istunnossa ja lopulta kolme jälkimainittua herraa uhkasi ulosheitto salista koska he olivat jo aiemmin häirinneet herra Tyrrellin todistajalausuntoa ja painostaneet omia näkökantojaan liikaa istunnon aikana.

 

[CCMK]

Ken Tyrrell kutsui pian puolestaan todistamaan McLarenin vaikutusvaltaisen jäsenen. Koska Ron Dennis ei ollut istunnossa läsnä niin hänen puolestaan todisti John Barnard. Barnard kehui melko paljon Ken Tyrrelliä kyselyssä miehen urasta siihen asti ja kaiken kaikkiaan muutenkin. Kun tuli syytteistä keskustelun aika niin Barnard todisti Tyrrellin puolesta uusimman syytteen pohjalta ja sanoi siihen, että sääntöjen sallimista pienet reiät eivät tuottaneet minkäänlaista aerodynaamista etua millekään tallille ja kyseessä oli vain luonnollinen suihkutukseen käytettävä ulosmenoaukko.

 

[CCMK]

Williamsinkin puolelta kutsuttiin Ken Tyrrellin puolesta todistamaan arvovaltainen todistaja. Koska Frank Williams ei ollut istunnossa läsnä niin Ken Tyrrellin puolestapuhujana oli istunnossa Patrick Head. Head sanoi tunteneensa myös Tyrrellin kauan ja myös puolusti herra Tyrrellin omia näkökantoja ja ajoittaisia kiukunpuuskia sanomalla niitä luonnolliseksi reaktioksi vihamieliseen toimintaan. Head oli itsekin monta kertaa tuskaillut sääntökirjojen pikkuseikkojen kanssa ja ollut ongelmissa tuomariston kanssa ajoittain pahastikin vuosien 1977-1984 aikana lajissa.

Tuorein tapaus oli ollut Renaultin ja Ferrarin kanssa kaudella 1983 silloisen turboautojen suihkutuskohussa. Silloin Head ja Frank Williams olivat yrittäneet Tyrrellin kanssa turhaan protestia keskellä kautta turboautojen hylkäyksen puolesta ja silloin Ken Tyrrelliä oli varoitettu viimeisen kerran häiritsemästä Vetoomustuomioistuinta sen kaltaisilla seikoilla.

Nyt olevasta istunnosta jo aiemman valitushistorian perusteella saattoi tulla hylkäys jo pelkästään niin monen aiemman perusteettoman istunnon takia. Kun sitten tuli aika antaa lausunto teknisestä aerodynamiikka-asiasta niin Headin mukaan Tyrrell ei saanut mitään etua reikäasiassa. Ei edes ylimääräisistäkään sellaisista. Head heitti myös, että aivan sama tuomariston olisi kohta kutsua Williamsinkin auto tai kenen tahansa muunkin tallin auto tuomittavaksi vain pohjareikien takia.

 

[CCMK]

Jean-Marie Balestren mielestä kuitenkin Vetoomustuomioistuin harjoitti työtään ja Tyrrelliä vastaan seikat puhuivat puolestaan. Kiistanalaisesta reikäasiasta Balestre suostui sanomaan vain, että nitrometaania tai muuta äärimmäisen korkeaoktaanista polttoainetta oli johdettu niiden kautta. Vesitankkaukset olivat siis edelleen Balestren mielestä ongelma Monacoa lukuunottamatta missä vesitankkia ei ollut. Balestren ja Tyrrellin äänenpainot korottuivat äärimmilleen ja sanoja sinkoili voimakkailla painoilla puolin ja toisin. Balestren mukaan Monacossakin talli saattoi käyttää sääntöjenvastaisia painonesteitä jotka olivat veruke vanhemman ajan vesitankkaukselle. Ken Tyrrellin mielestä sellainen puhe oli törkeää valhetta.

 

[CCMK]

Kun Tyrrellin kolmea viimeistä kilpailua Brands Hatchin jälkeen kaudella 1984 katsoi niin talli oli pudonnut auttamatta kyydistä. Hockenheimissa autot olivat viime vuottakin hitaampia, Österreichringillä molemmat miehet karsiutuivat ja lisäksi alipainosyytteiden takia talli olisi suljettu ja edes Zandvoortissakaan talli ei ollut lähelläkään saada pisteitä. Talli ei siis ollut menestynyt edelleenkään sarjassa sitten Detroitin jälkeen.

 

[CCMK]

Tyrrelliä syytettiin siis edelleen sääntöjenvastaisen maaefektin luomisesta reikäasiassa ja siitä talli ei luonnollisestikaan pitänyt. Miksi hänen johtamansa keskikastin talli syyllistyisi niin ilmiselvään rikokseen? Vanhan 011-auton pohjalta sellaisen syytteen olisi vielä voinut ymmärtää koska auto perustui maaefektille kuten 010-automallikin. Sen sijaan 012-malli oli kokonaan uusi ja vain tasapohjasäännölle perustunut malli. Lisäksi lajin teknisten asiantuntijoidenkin lausunnot olisi mieluusti otettava huomioon lopullista päätöstä harkitessa. Vetoomustuomioistuin lupasi katsoa asiaa. Tässä vaiheessa maratonmittaiseen istuntoon oli käytetty melkein kaksi vuorokautta aikaa. (Kaikkiaan istuntoon käytettiin noin kolme vuorokautta joista tosin päätös tuli julki noin kahden ja puolen vuorokauden jälkeen ja yleisesti tapahtumasta tiedettiin hieman yli kolmen vuorokauden jälkeen istunnon alkamisesta..

 

[CCMK]

Kaudella 1984 Tyrrell oli tosiaan ollut vaikeuksissa monella muullakin puolella. Taloudellisesti puhuttaessa muun muassa Elfin asenne polttoainetoimittajana oli muuttunut. Elf vaati maksua käytettävästä polttoaineesta kun aikoinaan Elf oli antanut tallille pitkään ilmaiseksi. Elfiä oli myös harmittanut Tyrrellin siirtyminen Valvolinen asiakkaaksi vähäksi aiaa. Elf aikoi vaatia myös runsasta vahingonkorvausta ja lisämaksua mikäli talli osoittautuisi syylliseksi vesitankkaustapauksessa.

 

[CCMK]

Tyrrell 012-auton teknisestä seikasta puhuttaessa Vetoomustuomioistuin näytti pääsevän jonkinlaiseen ymmärrykseen siitä seikasta, että auton kaksi muuta pientä reikää eivät mitenkään voineet antaa tallille aerodynaamista lisäetua. Tosin edelleen se vaati myös FIA:n virallisen tarkastajan lausuntoa.

 

[CCMK]

FIA:n teknisen päätarkastajan todistuslausunnon jälkeen Vetoomustuomioistuin päätti noteerata lausunnon todenmukaisuuden ja liittää sen tarvittaessa erillisenä lisäpöytäkirjana syytejoukkoon mahdollista vapauttavaa tuomiota varten.

 

[CCMK]

Vetoomustuomioistuimessa Ken Tyrrellin taktiikka oli tullut varsin selväksi. Hän halusi tallinsa vapaaksi koko kauden mittaisista hylkäyksen aiheuttavista syytteistä tai äärimmäisen vaihtoehtoisesti tunnustaa joitakin pieniä syytteitä ja halusi jatkaa loppukaudella. Eräässä vaiheessa viimeisessä kokoavassa istunnossa ennen suurta istuntoa elokuussa 1984 Jean-Marie Balestre oli kummastellut herra Tyrrellin päätöstä yrittää ajaa itsepäisesti asiaansa jokaisen mahdollisen tuomioistuimen kautta. Sen hän kuitenkin ymmärsi. Sen sijaan hän ei ymmärtänyt vaihtoehtoista syyllisyyden tunnustamista tai jopa kaikkien pisteiden poisottoa kaudelta ja muutoin tallin jatkamista normaalisti muiden mukana kauden loppuun asti.

Tuolloin Ken Tyrrell olisi halunnut vielä yhden erillisen istunnon tai sitten Maailmanneuvoston istunnon jossa hylkäysasia olisi käsitelty lopullisesti ja kunnolla loppuun ilman kilpailukauden paineita. Siihen ei Balestre ollut suostunut ja sanoi Vetoomustuomioistuimen olevan viimeinen paikka missä asiaa käsiteltäisiin. Lisäksi hänen mukaansa Tyrrell Racing ei selviäisi mitenkään istunnosta ilman edes jonkinlaista rangaistusta vaikka vapauttava tuomio tulisikin.

 

[CCMK]

Ikävä kyllä Ken Tyrrellin hyvistä aikomuksista huolimatta Alex Hawkridge oli pitänyt myös oman lauselmansa ja se tuntui vaikuttaneen tuomariston mietteisiin varsin paljon. Hawkridgen mukaan Tyrrell oli jo muutaman vuoden ajan harjoittanut lajille haitallista toimintaa protestoimalla turboja ja turbotalleja vastaan. Raskauttavana seikkana hänen mukaansa lähes kukaan muu tallipäällikkö ei ollut valittanut erilaisista tuomioista viimeisen kolmen vuoden aikana niin paljon kuin mitä herra Tyrrell oli valittanut. Marco Piccinininkin mukaan Vetoomustuomioistuin oli ollut Ken Tyrrellin oikuille jopa liiankin armollinen viimeisen kolmen vuoden aikana. Piccininin mielestä muun muassa Ferrarin syyttäminen huijariksi ilman todisteita kaudella 1983 oli aiheuttanut arvelluttavaa suhtautumista talliin ja sen toimintaan edellisellä kaudella.

 

[CCMK]

Jackie Oliverin mukaan Ken Tyrrell piti lähtökohtaisesti rehellisen miehen perikuvaa ja toimintaa tärkeänä, mutta herra Tyrrell oli myös syyllistynyt tämän kuvan rikkomiseen muutamankin kerran viimeisen kolmen vuoden aikana. Muun muassa Imolan 1982 toimintaa hän piti törkeänä. Silloin Tyrrell oli rikkonut FOCA:n sääntöjä menemällä kilpailuun ja saamalla tallipisteitä Michele Alboreton ajamana. Muutenkin Oliver oli valmis pitämään tallia huijaritallina joskin poikkeuksena Oliver oli tuolloin kuitenkin hyväksynyt Brasilian kilpailun tuomariston väitteet auton laillisuudesta ja vesitankkausta hän ei enää pitänyt aivan yhtä vahingollisena ilmiönä kuin vaikkapa 012-auton muita teknisiä seikkoja tai alipainoisena ajattamista.

 

[CCMK]

Vetoomustuomioistuimen lausuntojen mukaan siihen asti Ken Tyrrellin lausunnot olivat kaiken kaikkiaan olleet asiallisia ja järkeviä, mutta valitettavasti Vetoomustuomioistuin ei aikonut puuttua ammattieettisistä syistä johtuen lausuntojen semantiikkaan tai muihin asiassa pätemättömiin muotoseikkoihin. Vetoomustuomioistuimen mielestä sen piti toimia huomattavasti ammattimaisemmin kuin mitä esimerkiksi tavallisen FISA:n tuomariston minkä puheille valitukset yleensä osoitettiin ennen sinne valittamista. Käsittelyn pohjalta Vetoomustuomioistuin oli siis melko lailla alemman tuomioistuimenkin tapaan siis kiinnostunut vain selkeistä ja kivenkovista faktoista.

 

[CCMK]

Vetoomustuomioistuin oli pahoittanut mielensä Ken Tyrrelille myös siitä syystä, että talli oli jo ties kuinka monetta kertaa syytteen alaisena sen edessä ja jo kaudella 1983 tämä toimielin oli langettanut Tyrrell Racingille ehdonalaisen kilpailukiellon mikäli se olisi vielä kerrankin syyllistynyt jatkuvaan ja tarpeettomaan valittamiseen sille. Tuolloin talli oli Williamsin kanssa syyllistynyt tuloksetta tapahtuneeseen turbotallien suorasuihkutuskohuun jolla ne yrittivät vaikuttaa MM-sarjan tilanteeseen.

Vetoomustuomioistuimen mukaan jo pelkkä istuntoasiakin Tyrrellin kohdalla olisi voinut riittää lopullisen sarjasta sulkemisen syyksi ja erityisen raskauttavana seikkana se piti jatkuvan valituksen ohella myös sitä, että talli oli syyllistynyt Österreichringillä autojen alipainoisena ajattamiseen ja samalla rikkonut jo omaa ehdonalaista kilpailulupaansa.

Vetoomustuomioistuin edellytti, että yleensä sen edessä olevat syytetyt olisivat syyttömiä kunnes toisin todistetaan tai ainakin ilman rikkeitä ehdonalaisten tilanteiden aikana. Kuitenkin Vetoomustuomioistuin oli todennut myös sen, että jotkut syytteet tallia kohtaan oli kuitenkin todettu tarpeettomiksi tai ainakin niiden rangaistuksellinen arvo oli pienentynyt paljon tapauksen aikana. Se voisi lieventää jonkinlaisena muotoseikkana tuomiota, mutta ei poistaa sitä mikäli talli todettaisiin suljetuksi koko loppukauden 1984 osalta. Lisäksi Vetoomustuomioistuin olisi voinut langettaa äärimmillään jopa kaudelle 1985 ulottuvan kilpailukiellon. Se olisi ollut Tyrrellin loppu mikäli niin kävisi.

 

[CCMK]

Vetoomustuomioistuin syytti lauselmassaan Ken Tyrrelliä piittaamattomuudesta lajin sääntöjä kohtaan ja oli valmis hylkäämään tallin mikäli sen syytteet pitäisivät enemmistömääritteisesti paikkansa. Kun kaikki mahdolliset istunnossa mukana olleet todistajat joihin kuuluivat myös Tyrrellin ajajat Stefan Bellof ja Stefan Johansson olivat haastateltu niin Vetoomustuomioistuin aikoi kirjoittaa pian olevan loppupuheenvuoronsa. Samalla se kutsui myös viimeisen todistajan puhutteluun.

 

[CCMK]

Viimeinen todistaja ei ollut Dallasin kolaristaan toipuva Martin Brundle vaan hieman yllättäen Tyrrellin Stefan Bellofin oma manageri Willi Maurer. Maurerin mukaan Ken Tyrrell oli kaiken kaikkiaan ollut asiallinen ja erittäin hyvä mies johtamaan F1-talliaan kuten kuuluikin. Valitettavasti herra Tyrrell oli kuitenkin myös ollut ajoittain valitettavan itsepäinen ja myös törkeä häntä ja hänen asiakastaan kohtaan. Maurer oli lähtökohtaisesti puoltamassa häntä kaikissa talliin liittyvissä seikoissa, mutta samalla oli myös valmis tuomitsemaan hänet mikäli hänet todettaisiin syylliseksi. Maurerin mukaan hän oli mielestään oikeutettu vaatimaan suurta vahingonkorvausta häneltä mikäli hänet tuomittaisiin syylliseksi. Loppupuheenvuoro järkytti niin Ken Tyrrelliä kuin Stefan Bellofiakin. Vetoomustuomioistuin ja Jean-Marie Balestre kiittivät asianmukaisia vieraitaan ja lähtivät kamarin puolelle valmistelemaan loppulauselmaa FIA:n virallisen teknisen tarkastajan ja lukemattomien muiden merkkihenkilöiden ja 13 kilpailun tuomariston kanssa.

 

[CCMK]

Loppulauselmassaan tuomaristo totesi ennen lopullista tuomion julistamista pitkän mietinnän jälkeen, että Tyrrell Racing ei voinut todistaa täydellisellä varmuudella autojensa sääntöjenmukaista painoa kauden 1984 ensimmäisen 8 osakilpailun mittaiselta ajalta ja lisäksi kauden muiden osakilpailuiden osalta 9-13 osakilpailun ajalta muutaman muunkin kilpailun osalta Dallasista Zandvoortiin asti oli ollut liian paljon epäilyjä tästä rikkeestä.

Lisäksi Tyrrell Racing ei kyennyt satavarmasti osoittamaan, että se ei olisi lisännyt mitään ylimääräistä lisäainetta tai polttoainetta veden sekaan tehostaakseen autojensa suorituskykyä vesitankkausten aikana. Eikä Tyrrell Racing myöskään kyennyt osoittamaan sitä, että lyijyä ei ollut imeytynyt jäähdytysveden sekaan mitenkään vahingossa vaan tuomariston mukaan kyse oli tahallisesta toiminnasta.

Lähtökohtaisesti Vetoomustuomioistuin aikoi hylätä tallin MM-sarjasta ilman jotain todella merkittävää hylkäyksen tarpeettomaksi osoittavaa seikkaa. Siten tuomaristo pyysi vielä kerran teknisiä asiantuntijoita ja 13 osakilpailun edelleen paikalle kutsuttuja tuomaristojen jäseniä äänestämään asiasta. Äänestyksen ja erillisten viimeisten tutkimusten perusteella tuomaristo aikoi antaa päätöksensä. Tuomio puhui loppupuheenvuoron jälkeen puolestaan. Ken Tyrrellin ilme alkoi siinä vaiheessa olla erittäin synkkä.

 

[CCMK]

Tuomaristot antoivat lopulta äänensä ennen lopullista tarkistusta ja siinä vaiheessa äänet hylkäyksen puolesta olivat 9-4. Vain Rio de Janeiron, Dijon-Prenoisin, Monacon ja Zandvoortin tuomaristot olisivat olleet vapauttaneet Tyrrell Racingin syytteistä. Kaikki muut tuomaristot antoivat äänensä hylkäyksen puolesta. Tuomariston loppupuheenvuoron lähestyessä se ilmoitti myös, että Maailmanneuvoston istunto pidetään vain mikäli tuomaristo jossain määrin näkisi syytteiden perusteella sen mahdolliseksi. Muussa tapauksessa niin ei tehtäisi.