Month: December 2020

E-urheilun verkkopohjaisuus on ollut onni lajille, sillä sitä voidaan harrastaa vaikka maailmantilanne olisi minkälainen ja myös turnaukset ovat mahdollisia samaan aikaan, kun muut lajit joutuvat tekemään peruutuksia.

Nettiturnaukset ovat mahdollisia

League of Legends -pelin kehittänyt yritys Riot Games näytti nettipelaamisen voiman järjestämällä pelin turnaukset vain viikon varoituksella. Tällaista olisi mahdotonta kuvitella tavallisen urheilun saralla. Myös Suomessa on järjestäydytty. Suomalainen SJ Gaming järjesti puolestaan CS:GO (CounterStrike: Global Offensive) -pelin turnauksen, jonka osallistujamäärä (64 joukkuetta) saatiin aikaiseksi 55 sekunnin sisällä.

Voidaan olla toki montaa mieltä siitä, onko e-urheilu urheilua. E-sportsin ammattilaiset eivät itsekään aina niele urheilutermiä, vaan suositumpi muoto tälle on kilpapelaaminen.  

Vedonlyöntiä e-sportsista

Vedonlyöntisivut ovat ottaneet veikkauskohteeksi e-sports -matseja koko ajan enenevissä määrin. Virtual sports eli virtuaaliurheilu on myös suosittu kohde, mutta tässä vaiheessa tulee muistuttaa että virtual sports ei ole sama asia kuin e-sports. Virtual sports -ottelut ovat tietokonesimuloituja matseja, jotka näyttävät hieman samalta kuin pelikonsoleiden urheilupelit. Esimerkiksi jalkapallo-ottelut muistuttavat FIFA-videopelejä. Olisi kuitenkin hauska nähdä kuinka F1-vedonlyönti toimisi virtuaaliurheiluna.

E-sportsissa suosittuja ovat CS:GO, Dota 2, Call of Duty ja League of Legends -turnaukset. Niiden palkintoina on tätä nykyä todella suuria rahoja ja koska turnaukset ovat maailmankin mittakaavassa isoja tapahtumia, kiinnostavat ne vedonlyöjiäkin entistä enemmän.

Suomessa turnaukset ovat olleet tähän asti pienimuotoisempia, mutta pienistä rahoista ei niissäkään aina puhuta. SJ Gaming Sotkamolta järjesti kesällä 2020 turnauksen CS:GO -pelistä, jossa voittajalle oli luvassa 24 000 euroa.  

E-urheilussa palkintojen rahamäärät ylittävät monessa suhteessa perinteisen urheilun, joten sitä ei kannata enää ylenkatsoa ja pitää pelkkänä puuhasteluna.

Tulevaisuus lajissa ja vedonlyönnissä

On todennäköistä että e-sportsin suosio kasvaa entisestään, jolloin myös sen kiinnostavuus veikkauskohteena kasvaa samalla. Suomessa lajin suosion kasvusta kertoo se, että myös kotimaassamme e-sports -harrastajia on aloitettu valmentamaan, tavoitteena ammattilaisura.

Valmentamisessa ei keskitytä pelkästään pelaamiseen, vaan siinä otetaan huomioon pelaajien henkinen ja fyysinen kunto. Tässä mielessä se muistuttaa hyvinkin paljon ns. tavallisen urheilun ammattilaisten valmennusta, sillä valmennuksen tulee olla kokonaisvaltaista.

Kun valmennus alkaa tuottaa lopulta hedelmää, tullaan maailmalla näkemään entistä enemmän suomalaisia yksilöitä ja joukkueita huipulla. Jo nyt monet suomalaisjoukkueet ovat niittäneet mainetta ja mammonaa, vaikka valmennus on ollut tähän asti jotakuinkin lapsenkengissä. Suomalaisilla on selvästi lahjakkuutta tähän lajiin.

Ja kun suomalaisia nähdään enemmän e-sports -kentillä, kiinnostaa se myös suurta yleisöä enemmän. Sekä tietenkin urheiluveikkaajia, jotka alkavat seurata tätä lajia kuten muutakin urheilua. Nyt siihen on jo hyvä mahdollisuus, sillä Yle näyttää e-sportsia ilta-aikoisin kohtuullisen ahkerasti. Milloinkahan Urheiluruudussa alkavat päivittäiset e-urheilu-uutiset?

Kilpapelaaminen kasvaa

E-sports tai kilpapelaaminen tulee todennäköisesti olemaan jossain vaiheessa yhtä suurta kuin monet perinteiset lajit Suomessa. Jääkiekon tasolle voi olla matkaa, mutta toisaalta ihmisten ymmärrys digitaaliseen pelaamiseen kasvaa sukupolvesta toiseen.

E-sportsissa olisi kieltämättä mukava nähdä F1-turnauksista tai muista kilpa-ajoturnauksista, sillä tyylikkäitä ajopelejä tulee uusille pelikonsoleille ja tietokoneille hyvään tahtiin. Esimerkiksi PlayStation 4 -konsolille tullut F1 2020 -peli tullaan todennäköisesti näkemään myös PlayStation 5:lla. Tosin e-sports pelaajat käyttävät pelaamiseen useimmiten tietokonetta. 

Kaikki eivät pidä elektronisesta urheilusta, eikä kenenkään ole pakko pitääkään. Elektronisen urheilun vastustaminen on kuitenkin turhaa, sillä se on yksi aikojemme nopeiden kasvavista urheilun tai kilpapelaamisen muodoista. Annetaan siis kaikkien kukkien kukkia, niin tavallisen urheilun kuin elektronisen.

Formula 1 -sarjan kilpailuissa riittää vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Tämä on yksi syy siihen, miksi moottoriurheilu viehättää Suomessa ja maailmalla. Huippuunsa viritetyt erikoisvarustellut autot, maineikkaat ja taitavat kuljettajat sekä tallin laatima taktiikka kutakin osakilpailua varten, ovat kivijalka menestyksen takana. Kisoja ovat tyypillisesti dominoineet samat, jo pidempään pinnalla pysytelleet kuljettajat, kuten Mika Häkkinen, Michael Schumacher, Lewis Hamilton tai Sebastian Vettel, vain muutamia mainitaksemme. Vain harvoin käy niin, että koko kisan tai jopa kauden vie sellainen altavastaaja, johon kukaan ei uskonut – lukuun ottamatta kuljettajan omaa äitiä.

Altavastaajaksi luokitellaan yleensä se henkilö, jonka odotetaan pärjäävän huonommin. Hän, joka on heikommassa asemassa. Tällaisen urheilijan pärjääminen luo mehukkaan asetelman ja tuo yllätyksellisyyden elementin kisaan tai otteluun. Pystymme kenties paremmin samaistumaan perinteisesti pienemmillä voittomahdollisuuksilla varustettuun henkilöön, verrattuna mainetta niittäneeseen superjulkkikseen. Tämä lienee yksi niistä syistä, miksi rakastamme sykähdyttäviä altavastaajista kertovia tarinoita niin F1- kuin muussakin urheilumaailmassa. Tutustumme seuraavaksi koko Formula 1 -historian ikimuistoisimpiin altavastaajatarinoihin.

Pierre Gasly, Italia 2020

Viimeaikaisimmasta yllätysvoitosta vastaa AlphaTauri-kuljettaja Pierre Gasly, joka kiilasi osakilpailuvoittoon Italian Monzassa järjestetyssä kilpailussa. Tämän tapahtuman uutisoidaan piristäneen koko F1-katsojakuntaa, sillä altavastaajavoitot ovat olleet viime vuosina harvassa. 24-vuotiaan ranskalaiskuljettajan voitto oli pitkästä aikaa ensimmäinen kerta, kun F1-osakilpailua ei voittanut Ferrari, Red Bull tai Mercedes.

Kyseessä oli Gaslyn ensimmäinen Formula 1 -voitto jännittävän kisan päätteeksi. Maailmanmestari Lewis Hamilton sai 10 sekunnin rangaistuksen ja molemmat Ferrari-kuskit, Sebastian Vettel ja Charles Leclerc, epäonnistuivat suorituksissaan. Gasly saapui maaliin 0,415 sekuntia ennen toiseksi tullutta McLaren-kuljettaja Carlos Sainzia. Kolmanneksi tulleeseen Lance Strolliin, hän kiri jopa 3,358 sekunnin etumatkan. Koko kisa oli siitä historiallinen, että palkintopallille ponnistaneista ei kukaan ollut voittanut osakilpailua ja kullakin oli ennestään vain yksi palkintopallisijoitus ennen Monzan osakilpailua.

Sebastian Vettel, Italia 2008

Sebastian on nykypäivänä tuttu nimi kaikille hiemankaan moottoriurheilua seuraaville. Saksalaiskuskia pidetään yhtenä Formula 1 -historian parhaista kuljettajista ja hän onkin nelinkertainen maailmanmestari. Tämä on siis tilanne nykypäivänä, mutta asiat olivat totisesti toisin yli 10 vuotta sitten.

Tuolloin Vettel oli vasta hieman päälle parikymppinen aloittelija, ja Scuderia Toro Rosso -tallin kuljettaja. Sekä Vettel että hänen tallinsa olivat kokemattomia, eikä Toro Rosso ollut voittanut vielä ensimmäistäkään Grand Prixiä.

Aika-ajot tulivat ja Vettel teki uskomattoman suorituksen päätyen paalupaikalle. Ykköspaikalta lähtevän kuljettajaan ei silti uskottu, eikä vedonlyönti Vettelin puolesta käynyt kuumana, toisin kuin nykypäivänä hänen yltäessään samanmoisiin suorituksiin.

Vettelillä kävi tuuri, sillä hänen rengasvalintansa kävi yksi yhteen odotettua aiemmin muuttuneiden sääolosuhteiden kanssa – alkoi sataa, mikä sopi Vettelille ja vaikeutti häntä ohittamaan pyrkineiden yrityksiä. Kisa päättyi uskomattomaan 12 sekunnin johtoasemaan. Vettelistä tuli kaikkien aikojen nuorin voittaja koko Formula 1 -lajin historiassa.

Giancarlo Fisichella, Brasilia 2003

Tämä Brasilian GP oli historiallinen monestakin syystä, mutta yksi suurimmista lienee altavastaajan asemasta korkeimmalle pallille noussut Fisichella, valitettavasti suomalaisen Jäämiehemme kustannuksella. Kisaa luonnehti rankkasade, joka toi monta mutkaa matkaan ja ensimmäiset kierrokset ajettiinkin turva-auton perässä.

Erityisen ongelmalliseksi muodostui kisan kolmas mutka, jossa epäonnistuivat niin Schumacher kuin Buttonkin. Osa putosi pois pelistä, mutta kärkipaikasta kamppailivat vuoron perään Kimi Räikkönen, Rubens Barrichello ja David Coulthard. Suomalaismies oli johdossa, kunnes Jordanin Giancarlo Fisichella nousi kärkeen.

Olosuhteet kävivät radalla yhä kaoottisemmiksi ja Fernando Alonso törmäsi autollaan radan reunaan osuttuaan toisesta autosta irronneeseen renkaaseen. Silloin kisan järjestäjät päättivät, että oli aika puhaltaa peli poikki.

Kun kisa keskeytetään ennen aikojaan, julistetaan tulokset kahden kierroksen takaisesta tilanteesta. Ensin voittajaksi julistettiin Fisichella, mutta sitten tuomaristo muutti mieltään ja oli kruunasi Räikkösen. FIA tutki tapahtumat jälkikäteen, minkä seurauksena Fisichella julistettiin lopulliseksi voittajaksi.

Kenties tämä ei ollut Fisichellalle se ideaalein tapa voittaa, mutta voitto se oli yhtä kaikki.

Olivier Panis, Monaco 1996

Ranskalaisen Oliver Panisin tarina on ikimuistoinen altavastaajakertomus, jos joku. Häntä pidetään kaikkien aikojen jännittävimmän F1-osakilpailun voittajana. Mitä sitten tapahtui?

Luontoäiti pisti jälleen näppinsä peliin. Satoi ja paljon. Michael Schumacher pääsi matkaan paalupaikalta ja oli voittajasuosikki. Hän oli kuitenkin yksi ensimmäisistä kuljettajista, jotka joutuivat jättämään kisan kesken luisuttuaan liukkaalla rankkasateen täyttämällä radalla. Sen jälkeen johtoasemassa oleva muuttui lähes joka ikisellä kierroksella ja yhä useampi jätti kisan kesken tai törmäsi kanssakilpailijoihin. Kaksi tällaista epäonnista olivat Suomen Salo ja Häkkinen.

Mikä mielenkiintoista (ja historiallista), oli kisassa viimeisellä kierroksella jäljellä ainoastaan kolme kuljettajaa: Olivier Panis, Johnny Herbert ja David Coulthard. Voittoisana maaliin saapui Olivier Panis. Tätä voittoa seurasi muuten pitkä hiljaiselo ranskalaisille, sillä Panis oli viimeinen osakilpailuvoittaja 24 vuoteen, kunnes Pierre Gasly voitti jälleen Italiassa vuonna 2020.

Keke Rosberg, Dallas 1984

Viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä: Suomen oma Keke Rosber, jonka Dallasin osakilpailun urotyö muistetaan yhä lähes neljä vuosikymmentä myöhemmin. Tämä altavastaajavoitto sopii muutenkin suomalaiseen mentaliteettiin, sillä voitossa oli kyse niin fyysisistä ajotaidoista, insinöörityön taidonnäytteistä kuin sisukkuudestakin.

Kisaa dominoi viiden kopla heti sen alkumetreiltä alkaen ja kärkeä pitivät muun muassa Niki Lauda ja Alain Prost. Rosberg kuitenkin sinnitteli kärkijoukon tuntumassa ja onnistui suoriutumaan ensimmäisenä maaliin edellä olijoiden kolaroitua ja osuttua radan reunoihin. Keken voitossa ei kuitenkaan ollut pelkästään kyse kilpakumppaneidensa harmillisista epäonnistumisista, sillä Dallasissa hän onnistui ajosuorituksessaan äärimmäistä taituruutta osoittaen.