Artikkeli on vuodelta 2004
Viikonloppuna ajetaan Formula 1 -kilpailu kokonaan uudessa paikassa Bahrainissa. Jos vastaavaa ”kulttuurishokkia” haetaan F1-historiasta, niin lähimmäksi taitaa osua Unkarin GP vuonna 1986. Tuolloinhan Unkari oli vielä kommunistivallan alla, eikä siellä tainnut olla juurikaan autourheiluperinteitä.
Bahrainin kohdalla hypätään myös autourheilun näkökulmasta täysin tuntemattomaan paikkaan. Hyvälle kisalle on sinänsä kaikki edellytykset. Kyllähän Hungaroringillä ajettu avauskisa on jäänyt muistiin varsin onnistuneena tapahtumana, mistä on todisteena jo 18 radalla ajettua kisaa.
Uusi rata
Rata on kokonaan uusi, eikä siellä ole siis ajettu yhtään pienempääkään kilpailua. Tämä on tietysti huolenaihe, koska järjestelykoneiston rutiini ei ole esimerkiksi Euroopan kisojen luokkaa. Euroopassa radat ovat varsin aktiivisessa käytössä ja ratahenkilökunta on tekemässä samoja töitä useampana viikonloppuna vuodessa. Itse uskon, että muutamia mitättömiä kömmähdyksiä sattuu viikonlopun aikana, mutta onko moisella niin väliä. Kyllähän järjestelyt onnahtelee aika-ajoin paremmissakin piireissä. Tietysti ensikertalaiset ovat suurennuslasin alla ja kaiken pitää sujua kuin rasvattu. Esimerkiksi Brasiliassa nähty mainospahvien tippuminen pääsuoralle ei ole suotavaa.
Kaikki on kuitenkin mahdollista uudessa kisassa. Itse olin aikoinaan Magny Coursin avauskisassa vuonna 1991. Perjantain vapaissa harjoituksissa tapahtui sellainen odottamaton asia, että radan yläpuolella olleiden kellojen lasit särkyivät ja murenivat radalle. F1-autojen äänet olivat jo tuolloin todella korkeaa luokkaa ja ilmeisesti äänistä syntynyt taajuus oli juuri sopiva rikkomaan lasit. Tällaisiin asioihin on liki mahdoton varautua, ja siksi olisi ehkä parempi, että radalla ajettaisiin ensin muutama vähäpätöisempi kisa.
Herman Tilke taustalla
F1-ratojen suunnittelussa liki monopoliasemaan noussut Herman Tilke on laatinut ainakin paperilla haastavan näköisen radan. Pituutta on reilut viisi kilometriä. Matkalla on pari nopeampaa mutkaa, pari tiukkaa neulansilmää ja kunnon suoria. Rata muistuttaa pitkälti Malesiaa, mikä tarkoittaa sitä että ohittamisen pitäisi olla mahdollista. Radan leveydestä ei ole tarkkaa tietoa, mutta luulisin senkin täyttävän modernit mitat. Leveä rata on hyvä, mutta vauhdin tunteen se tappaa tehokkaasti ainakin televisiossa. Lisäksi radan leveyden takia kuvakulmat tulevat kaukaa, jotta mainoksiakin mahtuisi kuviin. Vaikka rata onkin näyttävä, niin vaikutelma saattaa muodostua latteaksi.
Mielestäni tämä on kuitenkin parempi järjestely, kuin kapea rata jolla ei voi ohittaa ja jossa ei ole nopeita mutkia. Tilken ratoja arvioitaessa on syytä muistaa, että ne on tarkoitettu 2000-luvun F1:lle eikä kansallisten sarjojen ja autourheilukerhojen käyttöön. Niissä ei siis voi olla samanlaista tunnelmaa kuin vanhoilla radoilla, joihin automaattisesti liitetään legendaarisia tapahtumia vuosien varrelta. 1970-luvulla uusia ratoja kritisoitiin tylsiksi ja haasteettomiksi verrattuna vanhoihin. Paul Ricard, Jarama, Suzuka jne. ovat nykyään arvostettuja ratoja, joten aika yleensä ”parantaa” ratoja.
Tietyllä tapaa kaikki nykyradat kalpenevat vanhan Span, Nürburgringin Nordschleifen, Clermont-Ferrandin ja Montjuich Parkin rinnalla. Mutta näillä radoilla riskit olivat mielettömiä jo 1970-luvulla, kun ne putosivat F1-kalenterista. Tilke on sanonut, että vaikka moottoriradan ihanne onkin Nordschleifen kaltainen vuoristorata, niin edes sen osien kopioiminen on mahdotonta nykyradoille.
Uusi kisa tuo vaihtelua
Täysin uusi tapahtumapaikka tuo tietysti oman lisänsä viikonlopun kulkuun. Monella on muistissa Michael Schumacherin kova suoritus Malesian debyyttikisassa vuonna 1999. Jos kuitenkin tarkastellaan ketkä uusilla radoilla ovat voittaneet, niin Schumacherin voittoprosentti on samaa luokkaa kuin muutenkin Ferrarilla. Ferrarilla on varmasti etu puolellansa, sillä säädöt löytyvät nykyiseen autoon helposti. Eikä varmasti haittaa sekään, että Ferrarin kuljettajat ovat kaksi kokeneinta GP-kiertäjää.
Uudella radalla ajettaessa on kuitenkin pienemmillä tiimeillä mahdollisuus yllättää. Jos talli löytää uudet säädöt nopeasti ja kuski hahmottaa radan äkkiä, niin yllättäviäkin eroja voi tulla. Tämä tietysti edellyttää että radassa on jotain haastetta. Pienempien tallien työtä helpottaa myös se, että heillä on mahdollisuus ajaa perjantaina kolmannella autolla. Tämä mahdollisuus pitäisi hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti.
Muiden kärkitallien osalta on mielenkiintoista seurata Kimi Räikkösen työskentelyä. Kimi osoitti debyyttikaudella oppivansa radat todella nopeasti. Nyt tätä ominaisuutta pitäisi hyödyntää, sillä se voi tehdä ratkaisevan eron kilpailijoihin. Toki täytyy myöntää, että kaikki huippukuskit omaksuvat radan kiemurat nopeasti eikä nopealla oppimisella voi mitään mahdottomia etuja saavuttaa.
Olosuhteet arvoituksellisia
Bahrainin radan kunnosta on puhuttu paljon. Rata valmistui viime tingassa, aavikolta puhaltaa hiekkaa, terrorismi uhkaa ja asfaltti lohkeilee helposti. Toivottavasti näillä tekijöillä ei ole kisassa merkitystä, vaikka erilaisista hässäköistä seuraisikin mielenkiintoisia kuvioita. Historiankirjoihin ei ole mukava jäädä mainintaa mitä eriskummallisimmista sattumuksista, kuten radalle juoksevista sadetakkimiehistä.
Asfaltin rikkoutuminen ajon rasituksesta ei olisi mitenkään tavatonta. Varsinkin kuumassa ilmanalassa asfaltti pehmenee. Belgian Spassa kisa peruutettiin vuonna 1985 kun uusi asfaltti petti jo harjoituksissa, vaikka lämpötila ei ollutkaan kova. Kisa ajettiin muutaman kuukauden päästä uudestaan asfaltoidulla radalla ilman ongelmia. Tällainen peruuttaminen olisi tietysti suurin mahdollinen katastrofi Bahrainin järjestäjien kannalta.
Pekka Hacklin