Tamperelaisittain kisaan startattiin kolmen epelin voimin.
Emme olleet ihan varmoja että pitikö Turkuun olla mukana passit/sanakirja ja olisiko matkalla vesistön ylityksiä, mutta ykskaksyllättäen olimmekin kisapaikan pihalla! Matkassa oli onneksi yksi åboriginaali, joten kieliongelmiin oli kuitenkin varauduttu. CV:ssäni nimittäin lukee että puhun kieltä ja liki ymmärränkin turkulaisia aika hyvin. Tai ainakin siedän.
Alkuun setti treeniä omaan laskuun, rata tuntui mutkien puolesta nopealta oppia ja ekat ajat kaikilla oli siedettäviä eli ei tarvinnut hävetä silmiä päästä ihan heti alkuun.
Treeni, #3
Tämä meni ihan nappiin: autona #3 joka kulki juuri sinne minne halusin, vaikka Wope myöhemmin morkkasi autoa jäykäksi jne. Mulla se kulki juuri niin kuin piti: pirteä ja pito hyvin kohdallaan, vaikka jarrutuksissa oli pienoista luistelua. Treenien 4. sija ja homma näytti parhaalta mahdolliselta, sillä tällä porukalla se on paras mahdollinen sijoitus.
Intoa piukeena siis aika-ajoon. Homma näytti kuin Ruisrockissa -80!
A-A, #10
Jo ekan kierroksen aikana huomasin että nyt tuli "Nauvon lossi" alle (huom: käytän tietenkin Varsinais-Suomalaisia tokaisuja tällä kertaa). Pito oli ihan ok, mutta en tykännyt löysästä rungosta (?) ja muutenkin mutkista lähtö oli kuin takkuisen tuntuista. En saanut yhtään kierrosta ajettua omasta mielestäni tarkasti, vaan aina tuli virheita siellä sun täällä, koska auto oli "veltto" kuin juoppo Puutorilla.
Kokeilin myös a-a kikkaa eli ajoin joka toisen kierroksen a-a kierroksena, elikäs ajoin pääsuoralle tulon vikan mutkan ulkokautta renkaita nuollen ja keräsin matkaa maaliviivalle = suurin huippunopeus maaliviivan ylityksessä. Ehkä se lopulta auttoi, sillä huikean 8 satasen turvin sain vikan suoran A-finaalipaikan. Iloitsin tästä kuin Sedu Koskinen uuden ravintolan avajaisissa.
Oli turhankin jännää seurata koko ajan tulostaululta oman sijoituksen putoamista a-a:ssa ja sitä että kuittaako BMW mut vielä vikoilla kierroksilla ohi, sillä näin taulusta että roikuin epätoivoisesti vikassa A-finaalipaikassa kiinni kuin lokki Aurajoen rantakivillä. BMW:ltä taisi mennä tulostaulu ohi silmien
ja näin sain varmistettua ekan tavoitteeni eli A-finaalipaikan.
Kisa #11
Ehdin juuri ja juuri ennen autoihin hyppäämistä nähdä aiemmista tuloslistoista että Wope oli ajanut autolla huippuajan, joten luotin että tällä mennään.
Lämmittelykierroksella asia varmistui - nyt oli pelit ja pensselit alla ja tulosta on synnyttävä :ahem: Kuten Turun Sinapilla viime vuonna!
Startti ja Andystä ohi, sillä se oli se minkä varaan laskin "taktiikkani".
Sijalla 6. ja heti Dickin ja Nipsun tuntumaan. Ja siinä se sitten olikin. Andy ja BMW jäivät muutaman ekan kierroksen jälkeen jo sen verran että tiesin että heistä ei tänään vastusta ole (päivän tavoite nro 2 tuli hoidettua
).
Siinä sitten ajeltiin tappituntumassa (ei SE Dominicin tappi
) loppukisa ja odottelin epätoivoisesti että Dick olisi koittanut ohi Nipsusta, koska se olisi ollut ainoa mahis edes koittaa ohi parivaljakosta - jommasta kummasta. Sen verran oli meillä 4-5-6 sijoilla meno tasaväkistä ja kun kukaan ei tehnyt mainittavia virheitä, että tässä järjestyksessä päädyttiin maaliin, kuten juoppolaivat Maarianhaminaan.
Olin kuitenkin huipputyytyväinen päivään, sillä taas tuli hyviä pisteitä ja omaan kisasuoritukseeni olin 107% tyytyväinen. Homma napsahti kotiin kuin Turkkari postilaatikkoon sunnuntaiamuna.
Muita huomioita:
Tuli parit uudet nikit bongattua eli Dominic ja FW08. Ihan mukavia miehiä, vaikka Turussa asuvatkin
Hyvä etteivät Kärsämäessä.
Olin itseasiassa aika lailla ihmeissäni kun katselin Dompparin menoa harkoissa (a-a meni heikommin): luulin että mies on ihan heittopussi, mutta ajat oli liki veret seisauttavia eli se oli mulle se päivän yllätys tällä kertaa! Jos se mitä mies sanoi ajaneensa karttia tähän saakka elämässä piti paikkaansa, niin jonkinmoisia ajajanlahjoja tuntuis kyllä olevan! Ei paha. Ei muuta kuin jatkossakin kisoihin mukaan.
Mesta oli liki ylisiisti: haalarit oli pestyjä ja tuoksuivat kuin Aurajoki kevätpäivänä, autot kondiksessa ja tilat perfecto. Ei pahaa sanaa paikasta. Paitsi että sen voisi nostaa lavalle ja siirtää esim. Turtolaan. Ulkorataa katseltiin Trio Tampereen voimin himokkain silmin ja fiilisteltiin että jos siellä ens kesänä päästäis kisaamaan. Olisi maukas rata ajaa.
Paluumatkalla mietiskeltiin viikon muita tapahtumia ja todettiin sisäpiiritietona että Vettel on (ihan oikeasti - tää on varmaa dataa!!!) käynyt katsomassa hiljakkoin mökkiä Pirkanmaalla :ahem: ja Kimihän oli lehtien mukaan Matin luona myöskin Pirkanmalla dokaamassa, ja siksi päädyimme ajatukseen että josko me nyt sitten pyydettäin Vettel ja Kimi johonkin KKWCS kisaan kirittäjiksi mukaan. Antin ja Anssi Kelan lisäksi
Ja tietysti Heikki Kulta.
Muuten paluumatkakin meni hyvin, mutta se että Alppu lauloi koko paluumatkan turkulaisia juomalauluja ja, noh jääköön kertomatta loput - aiheutti pientä jännitystilaa muussa autoseurueessa. Mutta onhan se tunnettua että kisamatkat on kisamatkoja ja miehet kestää sen
Loppujen lopuksi aig sukkela reissu, mut onneks Runosmäes on gaig hyvi!