F1-kuljettajien palkkakehitys

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15049
MV Agustan tiimibudjetti kaudelle 1964 hoitui vain 25 000 markalla. Siihen kuului lisäksi 12 000 markan kisarahtikustannukset ja muut pienet palkat joten loppukustannukset menivät lähteistä riippuen 40-50 000 markan paikkeille.

Siihen aikaan MV Agustalla oli isoin budjetti tiimeistä. Honda oli vasta rakentamassa budjettia sarjaan.
 

kurski

Oisko minkä tyyppistä ?
Liittynyt
6.10.2009
Viestit
18474
Kaudella 1970 Leo Kinnunen alkoi neuvotella pääsystä F1:siin kaudelle 1971 Lotukselle.
John Surtees kauppasi hieman myöhemmin, Leo Kinnusen käyttöön kolmannen F1-autonsa 600 000 markalla. Rahoituksen saivat kasaan kauden 1974 jo käynnistyttyä, mutta kalusto paljastui välittömästi auttamattoman vanhanaikaiseksi. Kuusi yritystä tuottivat Leksalle ainoastaan yhden lähtöruuden (Ruotsin GP Anderstorpissa) ja siinäkin epäluotettavaksi etukäteen tiedetty Cosworthin voimanlähde laukesi yhdeksännellä kierroksella.
 

kouvotsvoni

Banjottu
Liittynyt
30.1.1999
Viestit
89969
Sijainti
Corsica
Kuusi yritystä tuottivat Leksalle ainoastaan yhden lähtöruuden (Ruotsin GP Anderstorpissa) ja siinäkin epäluotettavaksi etukäteen tiedetty Cosworthin voimanlähde laukesi yhdeksännellä kierroksella.
Eikös se löpö loppunut, kun yritti näyttää muulta kuin hitaalta?
 

kurski

Oisko minkä tyyppistä ?
Liittynyt
6.10.2009
Viestit
18474
Eikös se löpö loppunut, kun yritti näyttää muulta kuin hitaalta?
Erilaisia tietoja erilähteissä, mutta autoon oli tosiaan huonon luotettavuuden takia tankattu polttoainetta vain kymmentä kierrosta varten, mutta sytytystulppa vika sen matkan keskeytti.
 

Bobakki

@f1hog
Liittynyt
29.6.2000
Viestit
19758
Sijainti
En oo mistään kotosin
Sehän meni niin päin, että mekaanikko sössi sytytystulppien kanssa ja oli selvää, ettei moottori kestäisi. Tästä johtuen tankkasivat vain osaksi matkaa.
 

Fagerholm

Oman elämänsä Sutil
Liittynyt
19.12.2004
Viestit
39266
Sijainti
Semminki
Tuli tuossa wikipediaa lukiessa mieleen, että kirjoitatko CCMK myös sinne?
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15049
Joo olen kirjoitellut joitakin tietoja sinnekin. Lähinnä noita YLE:n lähettämien kilpailujen koosteita, mutta myös joitakin Keken ajan selostajien nimiä.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15049
Laitetaan nyt sitten kauden 1989 testikuljettajien palkkoja. Tuohon aikaan testikuskien palkat olivat jo nousseet aiempaan verrattuna ja suomalaisittain toiveita herätti JJ Lehdon saaminen testitiimiin mukaan. Nelostestaaja oli JJ:n arvo, mutta se oli silti erittäin hyvä saavutus. Palkallisesti testaajat eivät saaneet paljon mitään huippukuljettajiin verrattuna. Kaudella 1989 sponsoreiden rahahanat avautuivat lopullisesti f1:ssä Enzon lähdettyä keskuudestamme ja Ferrarin vapautettua sponsorisopimuksensa. Tässä kuitenkin palkkoja:

Williams: Mark Blundell sai 400 000 markkaa kaudelta. Kisapesti olisi tuonut 300 000 markkaa voitolta ja mestaruudesta olisi tullut 600 000 markkaa.

McLaren: Jonathan Palmer sai 300 000 markkaa kaudelta. Lisäksi bonusedut olivat samat kuin Blundellilla. Voitosta Palmer olisi tosin saanut 600 000 markkaa. Palmer oli yksi rikkaimmista testikuljettajista kaudella 1989 jakaen paikan Emanuele Pirron kanssa. Molemmat saivat 2 miljoonaa markkaa kaudelta. Pirro sai McLarenin kakkostestaajana 150 000 markkaa kaudelta.

Benetton: Emanuele Pirro sai 250 000 markkaa Benettonin ykköstestaajana kaudelta. Bonusedut olivat kisapestin tullessa samat kuin McLarenilla ja Pirro pääsi ajamaan kaudella kun Herbert oli pettymys. Johnny Herbert oli toiseksi rikkain testaaja kaudella 1989 kun tilille tuli 6 miljoonaa markkaa kaudelta. Herbertin testipalkka oli Benettonilla 200 000 markkaa kaudelta. Bonusedut olivat puolet Pirron vastaavista.

Johnny Dumfries sai 100 000 markkaa kaudelta kolmostestaajana. Bonusedut olivat puolet Herbertin vastaavista. Nelostestaajana toimi Gary Brabham joka sai 50 000 markkaa kaudelta. Bonusedut olivat puolet Dumfriesin vastaavista.

Tyrrell: Jean Alesi oli rahakkain testimies kaudella 1989. Camel maksoi huikeita summia nuorelle ranskalaiselle. Testipalkka oli 80 000 markkaa kaudelta. Kisapestin tullessa sponsorit maksoivat lopulta 8 miljoonaa markkaa kaudelta. Kisan voitosta Alesi olisi saanut 600 000 markkaa ja mestaruudesta jopa 3 miljoonaa markkaa. Johnny Herbertin Tyrrell otti talliinsa ajamaan kaksi kisaa ja kakkostestaajana Herbert sai siellä 50 000 markkaa kaudelta. Bonusedut olivat Tyrrelillä puolet Alesin vastaavista.

Lotus: Martin Donnelly sai kaudelta 300 000 markkaa. Pääsi ajamaan yhden kilpailun Arrowsilla Paul Ricardissa. Arrows suostui maksamaan tarvittaessa menestysbonuksen mikäli Donnelly voittaa kilpailun. Summa olisi ollut testipalkan verran. Lotuksella kisapestin tullessa tarvittaessa Donnelly olisi saanut 750 000 markkaa voitosta ja mestaruudesta.

March: Bruno Giacomelli sai kaudelta 300 000 markkaa. Kisassa voitosta ja mestaruudesta olisi tullut saman verran kuin kaudelta.

Minardi: Paolo Barilla oli kauden maksava testikuski. Barilla maksoi 1,5 miljoonaa markkaa yhdeltä kilpailulta ja yhteensä maksoi testeistään 9 miljoonaa markkaa. Alunperin summa oli tarkoitettu kisoihin, mutta Luis Perez-Sala toi enemmän rahaa talliin.

Ferrari: Gianni Morbidelli teki testimiesten palkkaennätyksen kaudella 1989. Palkka oli kaudelta 420 000 markkaa. Voitolla kisassa tilille olisi tullut 210 000 markkaa ja mestaruudesta olisi tullut 810 000 markkaa. Dario Benuzzi sai 300 000 markkaa kaudelta kakkostestaajana ja bonusedut olivat puolet Morbidellin vastaavasta kisapestin tullessa.

Roberto Moreno sai kolmostestaajana 200 000 markkaa kaudelta ja kilpailujen tullessa saisi puolet Benuzzin bonusetujen hinnasta. JJ Lehto sai 100 000 markkaa kaudelta nelostestaajana. Kisapesti olisi tuonut puolet Morenon bonuseduista eli JJ:n voittaessa Ferrarilla rahaa ei olisi tullut paljon mitään. Ei myöskään mestaruudesta teoriassa. Toki sponsorit olisvat varmasti maksaneet paremmat edut siinä tapauksessa.
 
Viimeksi muokattu:

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15049
Kaudella 1990 testipalkat eivät olleet paljon muuttuneet aiempaan verrattuna. Tässä kuitenkin testaajien palkat:

Ferrari: Gianni Morbidelli: Teki testikuskien palkkaennätyksen saamalla 450 000 markkaa kauteen. Ajoi myös Dallaralla tiukan hintakisan jälkeen kauden alussa. Toisella onnella Dallaraa olisi ajanut Andrea Montermini isojen rahojen ansiosta ja toinen kuskiehdokas Pierluigi Martini pysyi Minardilla mikä oli hyvä juttu Morbidellille.

Bonusedut kisapestin tullessa pysyivät samana kuin edellisellä kaudella. Dario Benuzzi sai saman verran kuin edellisellä kaudella. Ferrarin vähennettyä tarvetta testata kaudella jätti hieman testirahastoon liikkumavaraa ja Benuzzi saisi kisapestin tullessa samat edut kuin Morbidelli.

McLaren: Jonathan Palmer ei saanut jatkaa Tyrelillä Satoru Nakajiman rahojen ja nuoren Jean Alesin tultua tiimiin ja sai McLarenilta testirahaa 300 000 markkaa. Testiedut pysyivät samana kuin edellisellä kaudella. McLaren supisti kauden päätteeksi testaustarvetta johtuen Ayrton Sennan huikeista palkkioista jotka supistivat myös McLarenin testirahastoa varsin paljon.

Seuraavalla kaudella vain yksi kuljettaja sai McLarenilla testipalkkaa kun muut satunnaiset testaajat vain ajelivat tallille. Kakkostestaajaksi otettu tulevaisuuden f1-lupaus Allan McNish sai kaudelta 150 000 markkaa testaajana. Kisapestin tullessa Ron Dennis olisi maksanut 900 000 markkaa voitosta ja 1,5 miljoonaa mestaruudesta.

Benetton: Roberto Moreno sai testaajana kaudelta 300 000 markkaa. Japanin kisaa edeltävänä aikana Alessandro Nannini loukkasi itseään hengenvaarallisesti helikopterionnettomuudessa.

Tilanteen selvitessä Moreno otettiin järkevänä vaihtoehtona talliin ja tarjottiin myös ensi kaudelle kisakuljettajapaikkaa. Kisakuljettajana Moreno sai puolet Nelson Piquetin peruspalkasta ja pisterahasta. Voitosta Suzukassa Moreno olisi saanut saman verran kuin tavallisesta palkasta ajajana tai testaajana. Ennen kautta mestaruudesta Flavio oli luvannut jopa 3 miljoonaa markkaa Morenolle.

Moreno sai lopulta 6 miljoonaa markkaa kaudelta ja oli kauden 1990 rikkain testaaja. Kakkostestaaja Johnny Dumfries olisi saanut Suzukassa viimeisen mahdollisuuden päästä kisaamaan f1:n parissa. Testaajana Dumfries sai puolet Morenon palkasta ja bonusedut myös puolittuivat.

Benettonilla oli McLarenin tavoin supistuksia testauksen puolella koska isot nimet ajoivat. Nelson Piquet oli Benettonin iso nimi.

Williams: Mark Blundell sai saman verran kuin edeltävänä kautena. Bonusedut pysyivät myös samoina.

Tyrrell: Volker Weidler sai 50 000 markkaa kaudelta. Tyrrellin taloustilanteen johdosta Weidlerille olisi kisassa voitosta maksettu 30 000 markkaa ja mestaruudesta 60 000 markkaa.

Leyton House: Entinen March-talli jatkoi samalla testaajalla. Bruno Giacomelli sai saman verran kuin edellisenä kautena. Bonusedut pysyivät myös samoina.

Lotus: Budjettiaan pienentänyt Lotus maksoi itseään parantelevalle Herbertille 300 000 markkaa kaudelta. Martin Donnellyn loukkannuttua Herbert pääsi vielä ajamaan kauden kaksi viimeistä kisaa.

Siellä Herbert olisi saanut voitosta 600 000 markkaa ja mestaruudesta olisi saanut 1,5 miljoonaa markkaa. Ennen kauden alkua kävi taistelua Donnellyn kanssa kisakuskin paikasta. Herbertin jalat eivät olleet toipuneet ja Donnelly sai ajaa Herbertin paikalla.

Arrows: Bernd Schneider sai 300 000 markkaa kaudelta. Kisapestin tullessa 750 000 markkaa kaudelta olisi tullut ja 900 000 markkaa mestaruudesta. Schneider pääsi ajamaan kauden aikana kaksi kertaa Phoenixissa ja Jerezissä.

Ligier: Emmanuel Collard sai rahaa tuhlaavan Ligierin testaajana vain 145 000 markkaa kaudelta. Kisapestin tullessa voitosta olisi tullut vain 60 000 markkaa ja mestaruudesta 600 000 markkaa.

Dallara: Andrea Montermini oli maksava testikuljettaja Dallaralle. Tiimin budjetti oli 60 miljoonaa markkaa ja se tarvitsi rahaa. Sitä se sai Andrea de Cesariksen muodossa, mutta lisäkäteistä toi myös Montermini. 6 miljoonaa markkaa Montermini toi tiimiin ja ei saanut ajopaikkaa vaikka sponsorisumma oli sama kuin de Cesariksen.

Miljoona markkaa meni Monterminilta ja mies pyöri kärkkyen Minardin paikkaa loppukaudesta. Sinnikkyys palkittiin seuraavalla kaudella Ferrarin kolmostestaajan paikalla ja 100 000 markan palkalla.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15049
Laitetaan sitten pitkän etsinnän jälkeen kauden 1989 kuljettajien palkat. Kyseisenä vuonna Formula 1:stä tuli lopullisesti sponsorien rahakenttä kun Ferrarikin salli suuren luokan henkilökohtaiset sponsorit tallissa. Tässä kuitenkin palkkoja:

Alain Prost: Sai kaudelta yhteensä 90 miljoonaa markkaa mistä 20 miljoonaa markkaa oli minimipalkkio ja loppuosa tuli sponsoreilta.

Ayrton Senna: Sai saman verran kuin Prost kaudelta vaikka hänen sponsorit, palkintorahat ja muut palkat yhteensä olivat vain 60 miljoonaa markkaa niin liiketoimien ja henkilökohtaisten sponsorien palkat nostivat summan samaan kuin Prostilla.

Riccardo Patrese: Sai kaudelta 40 miljoonaa markkaa josta 12 miljoonaa markkaa oli minimipalkkio ja loppu tuli sponsoreilta.

Nigel Mansell: Nautti kaudelta suurinta minimipalkkiota Ferrarilla. 30 miljoonaa markkaa oli uusi minimipalkkaennätys f1:ssä. Sponsorit maksoivat päälle vielä 38 miljoonaa markkaa ja se oli kauden kolmanneksi suurin palkka yhteensä eli 68 miljoonaa markkaa.

Thierry Boutsen: Sai kaudelta 15 miljoonaa markkaa minimipalkkiona ja 37 miljoonaa markkaa maksoivat sponsorit joten loppusumma oli 52 miljoonaa markkaa.

Alessandro Nannini: Sai kaudelta yhteensä 32 miljoonaa markkaa josta 8,4 miljoonaa markkaa oli minimipalkkio ja loppu tuli sponsoreilta.

Gerhard Berger: Sai kaudelta yhteensä 36 miljoonaa markkaa. Siitä 15 miljoonaa markkaa oli minimipalkkio ja loppuosa oli sponsorirahaa.

Nelson Piquet: Sai kaudelta 20 miljoonaa markkaa.

Jean Alesi: Sai rikkaimpana ajavana testikuljettajana kaudelta yhteensä 8 miljoonaa markkaa. Suurin osa tuli Camelilta ja testipalkka oli vain 80 000 markkaa.

Derek Warwick: Sai yhteensä 7 miljoonaa markkaa josta 4,8 miljoonaa markkaa oli minimipalkkio ja loppu tuli sponsoreilta.

Stefan Johansson: Sai 6 miljoonaa markkaa ja maksoi 16 miljoonaa markkaa Onyxille ajoistaan.

Eddie Cheever: Sai 6 miljoonaa markkaa kaudelta.

Michele Alboreto: Sai 6 miljoonaa markkaa kaudelta ja maksoi Larroussella ajoistaan 2,1 miljoonaa markkaa.

Johnny Herbert: Sai 6 miljoonaa markkaa kaudelta yhteensä. 3,6 miljoonaa markkaa oli minimipalkkio joka tuli Benettonilta. Tyrrelillä maksoi ajoistaan 600 000 markkaa. Tyrrel maksoi testeistä Herbertille 50 000 markkaa yhteensä.

Pierluigi Martini: Sai 6 miljoonaa markkaa kaudelta. Siitä 4,5 miljoonaa markkaa oli minimipalkkio ja loppu tuli sponsoreilta.

Andrea de Cesaris: Sai 4 miljoonaa markkaa kaudelta. Maksoi 6 miljoonaa markkaa ajoistaan.

Stefano Modena: Sai 4 miljoonaa markkaa kaudelta.

Mauricio Gugelmin: Sai 4 miljoonaa markkaa kaudelta.

Alex Caffi: Sai 4 miljoonaa markkaa kaudelta.

Martin Brundle: Sai 4 miljoonaa markkaa kaudelta.

Christian Danner: Sai 3 miljoonaa markkaa kaudelta. Maksoi myös 3,9 miljoonaa markkaa ajoistaan.

Satoru Nakajima: Sai 3 miljoonaa markkaa kaudelta ja maksoi 6 miljoonaa markkaa tiimiin ajoistaan.

Rene Arnoux: Sai kaudelta 6 miljoonaa markkaa mistä 3,9 miljoonaa markkaa oli minimipalkkio ja loppu tuli sponsoreilta.

Olivier Grouillard: Sai miljoona markkaa kaudelta.

Emanuele Pirro: Sai 2 miljoonaa markkaa kaudelta. Testiraha oli McLarenilta ja Benettonilta yhteensä 400 000 markkaa. McLaren maksoi 150 000 markkaa ja Benetton 250 000 markkaa.

Jonathan Palmer: Sai 2 miljoonaa markkaa kaudelta. Testiraha oli McLarenilta 300 000 markkaa.

Philippe Alliot: Sai miljoona markkaa kaudelta. Maksoi ajoistaan 18 miljoonaa markkaa.

Gabriele Tarquini: Sai miljoona markkaa kaudelta. Maksoi ajoistaan 4,5 miljoonaa markkaa.

Luis Perez-Sala: Sai miljoona markkaa kaudelta ja maksoi ajoistaan 15,6 miljoonaa markkaa.

Ivan Capelli: Sai 6 miljoonaa markkaa kaudelta.

Eric Bernard: Maksoi kisoistaan 600 000 markkaa.

Bertrand Gachot: Maksoi kisoistaan yhteensä 12,6 miljoonaa markkaa. Maksoi 600 000 markkaa Rialille kahdesta kilpailusta.

Nicola Larini: Maksoi ajoistaan yhteensä 4,8 miljoonaa markkaa.

Martin Donnelly: Sai testipalkkansa eikä mitään muuta kaudelta. Testipalkka oli 300 000 markkaa.

Roberto Moreno: Maksoi paikastaan yhteensä 4,8 miljoonaa markkaa. Sai Ferrarin kolmostestaajana palkkaa 200 000 markkaa kaudelta.

Piercarlo Ghinzani: Maksoi ajoistaan 7,2 miljoonaa markkaa.

Bernd Schneider: Maksoi ajoistaan 4,8 miljoonaa markkaa.

JJ Lehto: Maksoi ajoistaan 4 miljoonaa markkaa. Sai Ferrarin nelostestaajana 100 000 markkaa kaudelta.

Yannick Dalmas: Maksoi ajoistaan 18 miljoonaa markkaa. Suurin osa rahoista meni AGS:lle. 1,8 miljoonaa markkaa meni Larrousselle ja loput rahat siirtyivät AGS:lle potkujen jälkeen.

Pierre-Henri Raphanel: Maksoi ajoistaan 4,8 miljoonaa markkaa. 3 miljoonaa markkaa meni Colonille ja 1,8 miljoonaa markkaa meni Rialille.

Paolo Barilla: Maksoi yhdestä kisasta 1,5 miljoonaa markkaa. Maksoi myös testirahaa Minardille yhteensä 9 miljoonaa markkaa. Alunperin Barillan piti olla kisakuski mutta Luis Perez-Sala toi enemmän rahaa tiimiin. Testirahaksi Minardi otti maksusumman ja lupasi Barillalle seuraavan kauden kuljettajapaikan välivuoden jälkeen.

Gregor Foitek: Maksoi ajoistaan yhteensä 3,6 miljoonaa markkaa. 3,3 miljoonaa markkaa meni Eurobrunille ja yksi kisa Rialilla oli 300 000 markan arvoinen.

Volker Weidler: Maksoi ajoistaan 3 miljoonaa markkaa.

Aguri Suzuki: Maksumiesten kuningas maksoi kisoistaan 30 miljoonaa markkaa.

Joachim Winkelhock: Maksoi kisoistaan 2,1 miljoonaa markkaa.

Enrico Bertaggia: Maksoi kisoistaan 1,8 miljoonaa markkaa.

Oscar Larrauri: Maksoi kisoistaan 1,5 miljoonaa markkaa.

Philippe Streiff: Valmistautui maksamaan 5 miljoonaa markkaa AGS:lle, mutta loukkaantui pahoin ja halvaantui. 300 000 markkaa oli maksanut viikonloppu jonka seurauksena oli halvaantuminen.

Tiimibudjeteista suurin oli Ferrarilla millä oli 270 miljoonan markan budjetti. McLarenilla oli 252-258 miljoonan markan budjetti. Ligierillä oli 224 miljoonan markan budjetti. Benettonilla oli 220 miljoonaa markkaa budjetti ja vasta viidenneksi suurin oli Williamsilla jolla oli vain 210 miljoonaa markkaa budjetti. Arrowsilla oli 138 miljoonaa markkaa budjetti ja Lotuksella oli 120 miljoonaa markkaa budjetti. Brabhamilla oli 81 miljoonan markan budjetti.

Tyrellin budjetti oli 67,5 miljoonaa markkaa. Dallaran budjetti oli 54 miljoonaa markkaa ja Minardin budjetti oli 48 miljoonaa markkaa. Marchilla ja Lola-Larroussella oli 42 miljoonaa markkaa kummallakin. Onyxilla oli 36 miljoonaa markkaa ja häntäpäiden talleista Zakspeedillä ja Rialilla oli 30 miljoonaa markkaa. AGS:llä oli 24 miljoonaa markkaa. Eurobrunilla oli 21,6 miljoonaa markkaa budjetti. Heikoin budjetti oli Colonilla joka eli koko ajan kädestä suuhun ja FISA:n auttamana. Sen budjetti ennen kauden avausta oli vain 11,4 miljoonaa markkaa. Avustuksien ja muiden myötä budjetti nousi lopulta yhteiskustannuksineen 30 miljoonaan markkaan.
 
Viimeksi muokattu:

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15049
Kaudella 1990 palkkiot jatkuivat korkeina sarjassa, mutta jonkin verran parhaimpien kuljettajien palkat laskivat. Nelson Piquetilla oli hyvin erikoinen palkanmaksujärjestelmä niinkuin myös Roberto Morenolla. Tässä kuitenkin palkkoja:

Ayrton Senna: Sai kaudelta 78 miljoonaa markkaa. Suurin osa tuli bonusten ja muiden kautta. Liiketoimet ja muut bisnekset Nacionalin maksujen ohella saattoivat tuoda Sennalle 120 miljoonaa markkaa kauteen.

Alain Prost: Sai kaudelta 72 miljoonaa markkaa. 50 miljoonaa markkaa oli minimipalkkio ja muu osa tuli sponsorien kautta.

Nelson Piquet: Sai peruspalkkana 600 000 markkaa ja 600 000 markkaa pisteeltä. Pisteiden kautta sai kaudelta yhteensä 26,4 miljoonaa markkaa. Sponsorit maksoivat kaudelta yhteensä 44 miljoonaa markkaa ja se teki yhteensä 70,4 miljoonaa markkaa. Siihen tuli lisäksi vielä 600 000 markan varsinainen palkka joten yhteensä Piquet sai 71 miljoonaa markkaa kaudelta.

Nigel Mansell: Sai kaudelta jälleen 30 miljoonan markan minimipalkkion ja 37 miljoonaa markkaa tuli sponsoreilta. Yhteensä palkka oli 67 miljoonaa markkaa kaudelta.

Gerhard Berger: Sai kaudelta minimipalkkiona 24 miljoonaa markkaa ja Marlboro maksoi 36 miljoonaa markkaa. Yhteensä Berger sai kaudelta 60 miljoonaa markkaa.

Thierry Boutsen: Sai kaudelta yhteensä 15 miljoonaa markkaa minimipalkkiona ja sponsorit maksoivat Boutsenille 34 miljoonaa markkaa. Yhteensä summa oli 49 miljoonaa markkaa.

Riccardo Patrese: Sai kaudelta yhteensä 23 miljoonaa markkaa josta 12 miljoonaa markkaa tuli minimipalkkiona ja loput tulivat sponsoreilta.

Alessandro Nannini: Sai kaudelta yhteensä 21 miljoonaa markkaa josta 8,4 miljoonaa markkaa tuli minimipalkkiona ja loppu tuli sponsoreiden kautta.

Jean Alesi: Sai kaudelta 13 miljoonaa markkaa. 6 miljoonaa markkaa oli minimipalkkio ja loppuosa tuli sponsorien kautta.

Ivan Capelli: Sai kaudelta 6 miljoonaa markkaa sponsorien kautta.

Roberto Moreno: Sai peruspalkkana puolet Piquetin palkasta Benettonilla eli 300 000 markkaa ja 300 000 markkaa pisteeltä eli Piquetin pisterahasta puolet. Lisäksi sponsorit maksoivat yhteensä 3,3 miljoonaa markkaa. Testipalkka oli yhteensä 300 000 markkaa. Moreno sai kaudelta yhteensä 6 miljoonaa markkaa. Lisäksi Moreno maksoi kilpailukyvyttömälle Eurobrunille 4,2 miljoonaa markkaa.

Aguri Suzuki: Sai kaudelta 6 miljoonaa markkaa. 2,1 miljoonaa markkaa oli palkkio kaudelta ja loput tulivat sponsoreilta ja Gerardin taskusta hienon Suzukan kolmannen sijan myötä. Maksoi kuitenkin 16 miljoonaa markkaa tiimiin.

Eric Bernard: Sai kaudelta 6 miljoonaa markkaa ja maksoi saman verran ajoistaan.

Derek Warwick: Sai rahoitusvaikeuksiin ajautuneelta Lotukselta 3 miljoonaa markkaa.

Satoru Nakajima: Sai kaudelta 3 miljoonaa markkaa.

Alex Caffi: Sai sponsorien kautta 2 miljoonaa markkaa.

Stefano Modena: Sai vain 2 miljoonaa markkaa kaudelta.

Mauricio Gugelmin: Sai vain miljoona markkaa kaudelta.

Nicola Larini: Rahantuhlaus oli Ligierillä suosittua. Palkka oli 24 miljoonaa markkaa jonka kustansivat sponsorit erittäin suurelta osin. Varsinaista palkkaa Ligier maksoi vain 1,5 miljoonaa markkaa.

Philippe Alliot: Sai saman verran kuin Larini eli 24 miljoonaa markkaa. Sponsorit maksoivat ja varsinainen palkka oli vain 1,8 miljoonaa markkaa.

Martin Donnelly: Sai kaudelta vain 1,8 miljoonaa markkaa.

Gregor Foitek: Maksoi kaudelta yhteensä 9 miljoonaa markkaa saamatta yhtään palkkaa. 2 miljoonaa markkaa meni Brabhamille ja 7 miljoonaa markkaa meni Onyx-Monteverdille.

Pierluigi Martini: Sai 6 miljoonaa markkaa kaudelta. Minimipalkkio oli 4,5 miljoonaa markkaa ja lopun maksoivat sponsorit.

Yannick Dalmas: Maksoi 4,8 miljoonaa markkaa kaudelta.

Emanuele Pirro: Sai kaudelta yhteensä 1,5 miljoonaa markkaa.

Andrea de Cesaris: Sai kaudelta yhteensä 2,7 miljoonaa markkaa.

Paolo Barilla: Maksoi kaudelta 9 miljoonaa markkaa ja ei saanut mitään palkkaa.

JJ Lehto: Maksoi kaudelta 10 miljoonaa markkaa. Oli valmistaunut maksamaan 16 miljoonaa markkaa, mutta Onyx-Monterverdi vetäytyi kesken kauden.

Bernd Schneider: Sai kaudelta testikuskipalkkansa eli 300 000 markkaa ja ei mitään muuta.

Michele Alboreto: Sai kaudelta 6 miljoonaa markkaa sponsorien kautta.

Olivier Grouillard: Maksoi ajoistaan 19,2 miljoonaa markkaa saamatta mitään palkkaa.

Gabriele Tarquini: Maksoi 4,8 miljoonaa markkaa kaudelta.

Gianni Morbidelli: Maksoi 1,2 miljoonaa markkaa 4 kisasta. Kaksi kisaa meni Dallaralle ja kaksi Minardille. Sai kaudelta 450 000 markkaa rikkaimpana testikuljettajana.

David Brabham: Sai 1,2 miljoonaa markkaa kaudelta ja maksoi 12 miljoonaa markkaa tiimiin.

Johnny Herbert: Sai kaudelta 300 000 markkaa palkkaa testaajana ja ei enempää.

Bertrand Gachot: Maksoi 4,8 miljoonaa markkaa kaudelta.

Claudio Langes: Maksoi kaudella yhteensä 4,2 miljoonaa markkaa.

Bruno Giacomelli: Maksoi kaudelta yhteensä 3,6 miljoonaa markkaa. Sai 300 000 markkaa Leyton Housen testauksesta.

Stefan Johansson: Maksoi kisoistaan 2 miljoonaa markkaa.

Gary Brabham: Maksoi 600 000 markkaa kahdesta kisasta.

Dallaralle maksoi kauden aikana myös Andrea Montermini josta piti tulla toinen kuljettaja talliin. Montermini maksoi 6 miljoonaa markkaa talliin. Lisäksi Montermini maksoi testeistään miljoona markkaa.

Tallien puolella budjetti paisui ennätykseen kun Ferrarin budjetti oli 300 miljoonaa markkaa. McLarenin budjetti oli 270 miljoonaa markkaa. Benettonin budjetti oli 258 miljoonaa markkaa ja Ligierin 252 miljoonaa markkaa. Williamsin budjetti oli 240 miljoonaa markkaa. Tyrrelin budjetti oli 86,4 miljoonaa markkaa. Lotuksen budjetti oli pienentynyt 84 miljoonaan markkaan ja Lola-Larroussen budjetti oli saman verran. Leyton Housen budjetti oli saman verran myös.

Dallaralla oli 60 miljoonan markan budjetti ja Minardilla oli 54 miljoonan markan budjetti. Arrowsilla oli hyvin vähän rahaa ja sen budjetti oli vain 48 miljoonaa markkaa. Vähimmillään vain 30 miljoonaa markkaa oli ennen kuin Footwork tuli pelastamaan. Footworkilla oli asettaa tarvittaessa 240 miljoonaa markkaa hädän tullessa. Brabhamilla oli puolittunut budjetti ja sen budjetti oli 40,5 miljoonaa markkaa.

Onyx-Monteverdilla oli 30 miljoonaa markkaa budjetti ja vähemmän tuli kun sovitut maksut eri sponsoreilta menivät vääriin taskuihin ja lopulta tiimi ajautui konkurssiin nopeammin kuin olisi osattu ennakoida. Osella oli käytännössä Fondmetalin talli. Fondmetalilla oli riittävästi rahaa pitää sitä yllä tarvittaessa. Budjetti oli kuitenkin vain 24 miljoonaa markkaa. Eurobrunilla oli 21,6 miljoonaa markkaa kun Juddin koneet veivät 36 miljoonaa markkaa. Sekin joutui konkurssiin ennen kauden päätöstä.

AGS:llä oli vain 18 miljoonaa markkaa ja seuraavan kauden talvella tallilla oli vain 12 miljoonaa markkaa ja Phoenixissa talli käytännössä vararikossa kun työntekijöille ei riittänyt ruokarahaa ja autoihin ei ollut varaosia ja myöskin vaihdelaatikkoja puuttui. Colonilla oli varsinainen budjetti vain 14 miljoonaa markkaa ja koko kauden kustannukset pyörivät 30 miljoonan markan varassa kun FISA joutui jälleen avustamaan tiimiä.

Life-tallilla ei edes ollut varsinaista budjettia ja talli maksoi vain matkakulut ja muut pakolliset menot. Budjetti oli noin 12 miljoonaa markkaa ja kustannukset kaudelta olivat noin 30 miljoonaa markkaa ja tiimi ei saanut edes ajettua kautta loppuun asti kun rahat loppuivat kesken.
 
Viimeksi muokattu:

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15049
Ferrarilla oli kaudella 1991 300 miljoonan markan budjetti ja 300 henkilöä tallissa. Kaudella 1987 Minardilla oli 30 henkilöä tallissa mikä oli ennätys sillä edeltävällä kaudella Minardilla oli vain 14 henkilöä tiimissä.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15049
Laitetaan sitten erilaisia ajajien bonuksia kaudelta 1989:

Thierry Boutsen: Voitosta luvattiin 1,5 miljoonaa markkaa ja mestaruudesta 3 miljoonaa markkaa.

Riccardo Patrese: Voitosta luvattiin siinä vaiheessa 6 vuotta voitotta olleelle Patreselle 3 miljoonaa markkaa ja mestaruudesta luvattiin 6 miljoonaa markkaa.

Nigel Mansell: Voitosta luvattiin 1,5 miljoonaa markkaa ja mestaruus olisi tuonut 6 miljoonaa markkaa.

Gerhard Berger: Voitosta luvattiin 3 miljoonaa markkaa ja mestaruudesta olisi tullut 6 miljoonaa markkaa.

Alessandro Nannini: Voitosta luvattiin 1,2 miljoonaa markkaa ja mestaruudesta 3 miljoonaa markkaa.

Johnny Herbert: Voitosta luvattiin 600 000 markkaa ja mestaruudesta 1,5 miljoonaa markkaa.

Jonathan Palmer: Voitosta ja mestaruudesta luvattiin 600 000 markkaa.

Michele Alboreto: Voitosta luvattiin 1,5 miljoonaa markkaa ja mestaruudesta 3 miljoonaa markkaa. Tyrrelillä ei ollut sellaista rahaa joten Marlboro olisi maksanut senkin.

Nelson Piquet: Varikon uskomattomimmat bonukset neuvotteli Piquet. Voitolta hän olisi saanut 6 miljoonaa markkaa ja mestaruudesta 6 miljoonaa markkaa.

Satoru Nakajima: Voitosta olisi tullut 1,5 miljoonaa markkaa ja mestaruudesta 3 mljoonaa markkaa.

Derek Warwick: Voitosta olisi tullut 300 000 markkaa ja muistakin palkintosijoista. Mestaruudesta olisi tullut 900 000 markkaa.

Eddie Cheever: Voittobonus ja muut palkintobonukset olivat samat kuin Warwickilla, mutta mestaruusbonus olisi ollut 1,8 miljoonaa markkaa.

Alex Caffi: Saisi 300 000 markkaa voitosta ja mestaruudesta mahdollisesti sen tullessa.

Andrea de Cesaris: Saisi 600 000 markkaa voitosta ja mestaruudesta 900 000 markkaa.

Martin Brundle: Saisi 300 000 markkaa voitosta ja kymmenkertaisen mestaruusbonuksen eli 3 miljoonaa markkaa.

Stefano Modena: Saisi 900 000 markkaa voitosta ja mestaruudesta.

Rene Arnoux: Voitosta olisi tullut 900 000 markkaa ja mestaruudesta 1,2 miljoonaa markkaa.

Olivier Grouillard: Voitosta olisi tullut 300 000 markkaa ja mestaruudesta saman verran.

Yannick Dalmas: Voitosta olisi tullut 900 000 markkaa ja mestaruudesta olisi tullut 1,5 miljoonaa markkaa.

Philippe Alliot: Voitosta olisi tullut 750 000 markkaa ja mestaruudesta 900 000 markkaa.

Pierluigi Martini: Minardilla yllätysjohdosta vastannut Martini olisi teoreettisesta voitosta saanut 750 000 markkaa ja mestaruudesta 900 000 markkaa.

Luis Perez-Sala: Olisi saanut vain 300 000 markkaa voitosta ja mestaruudesta.

Mauricio Gugelmin: Olisi saanut 300 000 markkaa voitosta ja 900 000 markkaa maailmanmestaruudesta. Riossa mahdollinen voitto ei olisi ollut kovinkaan suuri rahallisesti. Marchin tai joissakin yhteyksissä myös Leyton House-Marchina tunnettu talli ei juuri bonuksia maksanut kuljettajilleen.

Ivan Capelli: Olisi saanut voitosta 1,5 miljoonaa markkaa ja saman verran mestaruudesta.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15049
Laitetaan sitten vielä ajajien bonuksia kaudelle 1990:

Alain Prost: Voitosta luvattiin samat edut mitä Gerhard Bergerille eli 3 miljoonaa markkaa voitosta ja mestaruudesta 6 miljoonaa markkaa. Sennan kolarointi vei miljoonat taivaan tuuliin.

Nigel Mansell: Bonusedut pidettiin samalla tasolla joten sekään ei ollut mikään hyvä juttu Il Leonen mielestä. Seuraavaksi kaudeksi palkan ohella olisi tippunut mestaruusbonukset.

Palkanalennus koski peruspalkkaa ja bonuksia, mutta sponsoreilta rahasummat olisivat olleet sponsorien päätettävissä. Voitosta Mansell sai kaudelta 1,5 miljoonaa markkaa ja mestaruudesta olisi tullut 6 miljoonaa markkaa.

Gerhard Berger: Kaikkien aikojen siinä vaiheessa parhaiten palkattu kakkoskuljettaja olisi ryövännyt Ron Dennisiltä 3 miljoonaa markkaa voitolta ja mestaruudesta 6 miljoonaa markkaa itselleen.

Dennis tuskaisesti maksoi sen mitä Berger pyysi vaikka helppoa se ei varmasti ollut sillä Marlborollakin oli rajansa. Onneksi Senna vei mestaruuden eikä Berger.:D

Alessandro Nannini: Olisi saanut 1,2 miljoonaa markkaa voitosta ja 3 miljoonaa markkaa mestaruudesta eli bonukset pysyivät samoina.

Nelson Piquet: Vaati voitosta 6 miljoonaa markkaa, mutta Flavio jätti Piquetille luun käteen. Hänen palkat olivat pisteisiin sidottu. Peruspalkan Flavio maksoi Nelsonille. Se oli vain 600 000 markkaa. Lopulta sovittiin veto mihin Flavio suostui.

Nelson Piquetin saadessa mestaruuden Benettonin kausillaan Flavio Briatore oli velvoitettu maksamaan 6 miljoonaa markkaa sopimuksen aikana. Flavio tiesi McLarenin ja Williamsin ylivoiman ja suostui vetoon.

Piquet ei voittanut mestaruutta ja kauden 1991 lopulla Piquetin suostuessa jatkamaan tallissa 30 miljoonan markan palkalla Flavio potkaisi hänet pihalle tallista.

Sopimus olisi ollut Flaviolle edullinen siinä mielessä, että hänen ei olisi tarvinnut maksaa mitään muuta sillä Piquet olisi luopunut bonuseduistaan. Ikävä kyllä Flaviolla oli eräs Wunderkind ja Kengäntekijä tähtäimessään joten Piquet lähti pois sarjasta.

Thierry Boutsen: 1,5 miljoonaa markkaa voitosta tuli ja mestaruudesta olisi tullut 3 miljoonaa markkaa. Edut pysyivät samana kuin edeltävällä kaudella.

Riccardo Patrese: Voitosta tuli 3 miljoonaa markkaa ja mestaruudesta olisi tullut 6 miljoonaa markkaa. Edut pysyivät samana kuin edeltävällä kaudella.

Satoru Nakajima: Olisi saanut voitolta 1,5 miljoonaa markkaa ja mestaruudelta 3 miljoonaa markkaa. Edut pysyivät samana vaikka talli vaihtui.

Jean Alesi: Muutaman kerran kauden aikana jopa Ayrton Sennaa pelotellut nuori sisilialainen ranskalainen olisi voittaessaan saanut vain 600 000 markkaa ja mestaruus olisi tuonut 3 miljoonaa markkaa tilille.

Tyrrellin raha oli tiukassa ja tavallinen palkkiokin oli riittävän suuri etenkin aloittelevalle kuljettajalle. 6 miljoonaa markkaa oli palkkio ja toinen samanlainen summa tuli sponsoreilta.

Aguri Suzuki: Voitosta kotiradallaan Suzuki olisi saanut niinkuin muistakin mahdollisista voitoistaan 750 000 markkaa ja mestaruudesta olisi tullut 1,8 miljoonaa markkaa.

Mauricio Gugelmin: Sai samat bonukset kuin edeltävällä kaudella eli 300 000 markkaa voitosta ja 900 000 markkaa mestaruudesta.

Ivan Capelli: Sai samat bonukset kuin edeltävällä kaudella eli 1,5 miljoonaa markkaa voitosta ja mestaruudesta.

Derek Warwick: Voitosta olisi tullut 300 000 markkaa ja mestaruudesta 900 000 markkaa.

Martin Donnelly: Voitosta ja mestaruudesta olisi saanut 750 000 markkaa.

Michele Alboreto: Sponsorit olisivat maksaneet voitosta 1,5 miljoonaa markkaa ja mestaruudesta 3 miljoonaa markkaa.

Alex Caffi: Sponsorit olisivat maksaneet 300 000 markkaa voitosta ja mestaruudesta.

David Brabham: Voitosta legendaarisella isänsä nimeä kantavalta tallilta David olisi saanut 300 000 markkaa ja mestaruus olisi tuonut 600 000 markkaa Brabhamin kuopukselle.

Stefano Modena: 900 000 markkaa olisi tullut voitosta ja mestaruudesta eli bonukset pysyivät samana vaikka palkka puolittui.

Nicola Larini: Huikean palkkion vuoksi Ligierin kuljettajien bonukset olivat alhaiset. Larini saisi voitosta ja mestaruudesta vain 600 000 markkaa kustakin.

Philippe Alliot: Palkkion takia bonukset olivat alhaiset. Alliot saisi samat bonukset kuin viime kaudelta eli 750 000 markkaa voitosta ja 900 000 markkaa mestaruudesta.

Pierluigi Martini: Saisi voitosta ja mestaruudesta samat bonukset kuin viime kaudella eli 750 000 markkaa voitosta ja 900 000 markkaa mestaruudesta.

Emanuele Pirro: Olisi saanut voitosta vain 300 000 markkaa ja mestaruudesta 600 000 markkaa.

Andrea de Cesaris: Olisi saanut voitosta vain 600 000 markkaa ja 900 000 markkaa mestaruudesta.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15049
Nelson Piquetin henkilökohtainen minimipalkkio kaudella 1986 Williamsilla ja kaudella 1987 samassa tallissa oli 900 000 dollaria.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15049
Ei varsinaisesti kuljettajapalkkaa, mutta Bernie Ecclestone ansaitsi kaudella 1985 f1:stä 7 miljoonaa dollaria. Vuonna 1987 hänen omaisuus oli 50 miljoonaa dollaria ja suurin osa oli kerääntynyt kauden 1981 jälkeen kun Concordet tulivat lajiin.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15049
Kaudella 1987 Hockenheim joutui maksamaan 30 miljoonaa markkaa kilpailun pidosta.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15049
Kaudella 1989 Hockenheim oli kallein Euroopan kalenterin kilpailu. Se joutui maksamaan 49 miljoonaa markkaa kisanpidosta.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15049
Hungaroring tuli yhdeksi halvimmista radoista f1:ssä sen alkuvuosina. Kaudella 1989 Bernien alehinnat olivat ohi. 16 miljoonaa markkaa eli 500 miljoonaa Unkarin Forinttia joutuivat maksamaan kisan pidosta kaudella 1989.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15049
Kaudella 1990 Hungaroring maksoi 20 miljoonaa markkaa kilpailun pidosta mikä edelleen oli halvin kisa kaudella.
 
Ylös