F1-kuljettajien palkkakehitys

[CCMK]

Michele Alboreto olisi voinut päästä Ferrarille jo kaudella 1982, mutta Tyrrell kieltäytyi huolimatta Enzon ruhtinaalisesta korvausrahasta joka olisi ollut 350 000 dollaria loppukauden lainauksesta.

Toisaalta taas Enzon hyväksymistä tarjouksen jättämiseen sivuun rohkaisi Villeneuven poismeno. Alboretosta Enzo piti ja ei halunnut tämänkään menehtyvän.

Alboreto sai seuraavan kerran suuren tarjouksen vasta 1989 kun Mansell tuli Ferrarille. Williams olisi voinut olla talli, mutta se päätyi kuitenkin Thierry Boutseniin. Keskikaudella olisi voinut päästä Benettonille mutta Ken Tyrrelin vaikutuksesta Alboreton tie valui kohti Larroussen maita.

Viimeinen suuri tilaisuus tuli kaudella 1994 mahdollisen Benettonin paikan ja 4 miljoonan dollarin maksukuskipaikan myötä. Hän itsekin myönsi hitautensa ja haluttomuutensa enää ajoihin. Testiajat olivat hitaita. Sen sijaan hän yritti viimeiseen asti vakuuttaa Badoerin paremmutta ja paikkaa tallissa Briatorelle.

Lopulta molempien tiet veivät Minardille. Toinen ajoi viimeisen kautensa lähinnä uskollisuudesta entiselle F2-pomolleen koska aikoinaan Minardi ei liittynyt kaudella 1981 F1:siin eikä se tullut vielä kaudelle 1982 joten Alboreto ajoi ne vuodet Tyrrelillä ja sittemmin oli matkalla maineeseen.

Toinen taas testasi autoa ja ajoi kisakuskina lopulta saamatta yhtään pistettä muutaman katkeran paikan jälkeen.

 

[kurski]

Venäläinen kuljettaja Alan Burke (oikea nimi: Mukhtar Bayramukov) allekirjoitti keväällä 1996 Arrowsin ja Tom Walkinshawin kanssa sopimuksen. Hänen oli tarkoitus ajaa F3000 sarjaa ja testata Arrowsia 10 kertaa. Hänen olisi pitänyt ajaa toista Arrowsia kuulemma jopa Portugalin ja Italian F1 kisoissa 1996, mutta sopimuksen arvo oli 1.2 miljoonaa eikä siihen ollut Burkella tarvittavia rahoja ja näin ajot saivat jäädä. Hän menehtyi 1998 palattuaan Venäjälle Stavropoliin.

 

[CCMK]

Tuo olikin aikoinaan vaaralista toimintaa tiimeiltä. Nimenomaan mahdollisen venäläisen rahan hankkiminen. Sääli, että Burke ei päässyt Minardille. Tuossa vaiheessa tuolla summalla olisi todella hyvin voinut päästä Fortille mikäli talli olisi ollut enää pystyssä.

 

[kurski]

TS:n palkkapaneeli ei uskonut elokuussa 1998 brittilehti The Guardian arvioita formulakuskien tuloista kaudeksi 1999:

Laskelman mukaan Guardian uumoilee kuljettajien keskipalkaksi ensi vuonna 42 miljoonaa markkaa, TS-tutkimus päätyi 27 miljoonan keskiarvoon.

Käydäänpä lista lävitse, luvut muutettu punnista ja dollareiksi Suomen markoiksi (ensin Guardianin, sitten TS-raadin arvio):

Ferrari: Michael Schumacher - G 198 miljoonaa, TS 175 miljoonaa, Eddie Irvine - G 45 miljoonaa, TS 15 miljoonaa (varma tieto nykyinen 7,5 miljoonaa).

McLaren: Mika Häkkinen - G 45 miljoonaa, TS 55 miljoonaa. David Coulthard - G 27 miljoonaa, TS 10-15 miljoonaa (varma tieto nykyinen 7,5 miljoonaa).

Benetton: Giancarlo Fisichella - G 27 miljoonaa, TS 7,5 miljoonaa. Alexander Wurz - G 22,5 miljoonaa, TS alle 7,5 miljoonaa.

Williams: Alex Zanardi - G 36 miljoonaa, TS 5-10 miljoonaa, ehdokkaat Rubens Barrichello - G ei arviota, TS 5 miljoonaa (tuo itse tallille sponsorirahaa, mistä palkka irroitetaan), Juan Pablo Montoya - G 4,5 miljoonaa, TS 1-2 miljoonaa, Johnny Herbert - G 27 miljoonaa, TS 4-5 miljoonaa.

Jordan: Damon Hill - G ja TS 45 miljoonaa, Ralf Schumacher - G 18 miljoonaa, TS 5-10 miljoonaa.

Arrows: Mika Salo - G 18 miljoonaa, TS 15 miljoonaa. Pedro Diniz - G 11,7 miljoonaa, TS - mahdoton sanoa, kun maksattaa tallipaikastaan sponsoreillaan 40 miljoonaa.

Stewart: ehdokkaat Rubens Barrichello - G 27 miljoonaa, TS 5 miljoonaa (tuo itse tallille sponsorirahaa, mistä palkka irroitetaan), Jos Verstappen - G 9 miljoonaa, TS alle 5 miljoonaa, Johnny Herbert - G 27 miljoonaa, TS 4-5 miljoonaa, Juan Pablo Montoya - G ei arviota, TS 1-2 miljoonaa.

BAR: Jacques Villeneuve - G ja TS 54 miljoonaa (kuuluu itse tallin omistajiin ja siten oman palkkansa maksajiin). Ehdokkaat Jimmy Vasser - G 18 miljoonaa, TS 5-10 miljoonaa, Dario Franchitti - G 18 miljoonaa, TS 5 miljoonaa, Adrian Fernandez G ei arviota, TS 5 miljoonaa.

Minardi: Esteban Tuero - G ja TS maksaa ajopaikastaan, ehdokkaina kaikki rahaa tallille tuovat kuljettajat.

Prost: Olivier Panis - G 36 miljoonaa, TS 5-9 miljoonaa, Jarno Trulli - G 18 miljoonaa, TS 2,5 miljoonaa, ehdokas Heinz-Harald Frentzen - G 27 miljoonaa, TS ei edes neuvotella.

Sauber: Jean Alesi - G 45 miljoonaa, TS 22,5 miljoonaa. Ehdokkaat Heinz-Harald Frentzen - G 27 miljoonaa, TS 7,5 miljoonaa, Johnny Herbert - G ei arviota, TS 7,5 miljoonaa, Jörg Müller - G 9 miljoonaa, TS 2,5 miljoonaa.

Jacques Villeneuve on yksi kaikkien aikojen rikkaimpia moottoriurheilijoita. F1:ssä hän sai hyvin nopeasti aseman nopeimpana rahamiehenä. Toisaalta BAR:illa oleminen vei uran alamäkeen. Tässä kuitenkin palkkoja:

2001: Sai 16 miljoonaa dollaria kaudelta.

Flavio Briatore yritti palkata kauden aikana Jacques Villeneuven Benetton-tiimin kaudelle 2001. Briatoren lähipiiristä tietonsa ammentavat italialaislehdet kirjoittavat, että Villeneuve olisi jo ollut viimeistelemässä kolmivuotista sopimusta, joka olisi tuottanut 20-25 miljoonaa dollaria kausi ja lisäksi kuljettaja saisi vielä oikeudet myydä mainostilaa ajohaalarista, mutta lopulta Villeneuve päätti jäädä Bar-talliin missä tunsi olonsa kotoisammaksi sillä Benetton olisi ollut hänelle jotain tuntematonta ja riskialtista. Jacques ei myöskään halunnut nähdä että joku muu voittaisi kilpailuja Bar:illa hänen lähdettyään tallista.

 

[CCMK]

Kaudelle 1979 McLaren olisi halunnut Ronnie Petersonin ja Ronnin suosittelemana oli luvannut testit ja harkitsemaan myös kiinteää testipaikkaa Eje Elghille. Elghillä olisi ollut mahdollisuus sponsorien myötä päästä jopa kakkoskuljettajaksi talliin, mutta Ronnien poismeno sulki tarjouksen.

Kausilla 1994-1996 McLarenilla seurattiin ensin erittäin vähän ja vähäisellä mielenkiinnolla, mutta myöhemmin erittäin tarkkaan nuoren Greg Mooren otteita. Noilla kausilla päähuomion vei kuitenkin Jacques Villeneuven seuranta nuorista erittäin taitavista kuljettajista F1:n ulkopuolella.

Kauden 1997 jälkeen Norbert Haugista tuli Mooren puolestapuhuja ja kausilla 1998-1999 häntä harkittiin tuleville vuosille jopa Häkkisen tallikaveriksi. Ikävä kyllä Fontanan kuolonkolari esti senkin hankkeen.

 

[CCMK]

Kaudella 1986 Lotuksella oli suhteellisesti suurin ero ykköskuljettajan ja kakkoskuljettajan välillä palkkojen suhteen. Senna sai 2,5 miljoonaa dollaria kaudelta ja Dumfries sai vain vaivaiset 50 000 dollaria joka vastasi hänen huippuluokan testipalkkaansa viime vuodelta.

Dumfriesin palkka oli yksi sarjan alhaisimpia. Ainoastaan muutaman heikomman tallin ja maksutiimien kuskien palkat olivat alempia. Brasilian lehtien mukaan Senna sai myös sponsorien kautta enemmän rahaa ja seuraavalla kaudella Camelin myötä vieläkin enemmän.

 

[kurski]

Kausilla 1994-1996 McLarenilla seurattiin ensin erittäin vähän ja vähäisellä mielenkiinnolla, mutta myöhemmin erittäin tarkkaan nuoren Greg Mooren otteita. Noilla kausilla päähuomion vei kuitenkin Jacques Villeneuven seuranta nuorista erittäin taitavista kuljettajista F1:n ulkopuolella.

Kauden 1997 jälkeen Norbert Haugista tuli Mooren puolestapuhuja ja kausilla 1998-1999 häntä harkittiin tuleville vuosille jopa Häkkisen tallikaveriksi. Ikävä kyllä Fontanan kuolonkolari esti senkin hankkeen.

British American Racingin Graig Pollock oli kiinnostunut kanadalaisen Greg Mooren palveluksista heinäkuussa 1998, mutta nuori Moore jolla oli kauden 1999 loppuun kattava sopimus Forsythen kanssa, niin ei halunnut siirtyä kesken kaiken ykkösiin ja miehen veikkailtiin huhujen mukaan siirtyvän ykkösiin kaudeksi 2000.

 

[Bobakki]

British American Racingin Graig Pollock oli kiinnostunut kanadalaisen Greg Mooren palveluksista heinäkuussa 1998, mutta nuori Moore jolla oli kauden 1999 loppuun kattava sopimus Forsythen kanssa, niin ei halunnut siirtyä kesken kaiken ykkösiin ja miehen veikkailtiin huhujen mukaan siirtyvän ykkösiin kaudeksi 2000.

Moorella oli sopimus Pensken kanssa kaudesta 2000 eteenpäin. Lopullinen tavoitteensa oli toki silti F1...

 

[kurski]

Moorella oli sopimus Pensken kanssa kaudesta 2000 eteenpäin. Lopullinen tavoitteensa oli toki silti F1...

Tiedän ja kävi kaudella 1997 Cart-sarjan lisäksi ajamassa FIA GT:ssä mersulla Sebringin ja Laguna Secan kisat. Tiedotus välineissä häntä pidettiin seuraavana/uutena Villeneuvena. Moore otti 96, Forsythe-tiimissä Villeneuven paikan, kun tämä siirtyi ykkösiin.

 

[Bleu]

Moorella taisi olla sellainen ajatus, että hän ei siirry ykkösiin ennen kuin voittaa mestaruuden CART-sarjassa. Hän oli tosiaankin siirtymässä Penskelle, ja täytyy muistaa se, että de Ferran, jonka oli tarkoitus olla Mooren tallikaveri, ajoi mestariksi 2000 ja 2001.

 

[CCMK]

Näin oli. Toinen mielenkiintoinen asia oli kaudella 1982 Fittipaldin mahdollinen toisen kuljettajan hankkiminen. Kuka tahansa oikein ison summan omaava maksukuski olisi kelvannut, mutta eniten tavoiteltiin Johnny Cecottoa. Maksusumma muodostui kuitenkin esteeksi. Summa olisi ollut 500 000-1 miljoona dollaria kaudelta.

Serra toi miljoona dollaria kaudella ja oli sen ajan ennätysmaksukuski. Cecottoa ei lopulta kiinnostanut paikka täysin kilpailukyvyttömässä tallissa jolla oli epäselvyyksiä moottorien ja renkaiden huollon kanssa.

Ei edes maksusumman alentaminen kaudessa kiinnostanut ja lopulta talli myi rahapulassaan toisen autonsa joka oli kuulunut Kekelle ja näin tallissa ajoi vain Serra. Toki vara-auto rakennettiin tarpeen mukaan ja loppukaudesta oli myös taas uusi Fittipaldi joka jäi nopeasti jalkoihin.

 

[CCMK]

Seuraava juttu koskee kauden 2005 TV-rahan ja palkintorahojen jakelua. Juttu on saksankielinen ja se vastaa Concordea ennen kautta 2007 eli kausien 1998-2006 väliseen viidenteen sopimukseen.

Viidennen Concorden sopimus oli kuitenkin kiistanalainen sen alkuvuosina ja muutamat tallit liittyivät siihen vasta jälkikäteen. Myöskin rahanjako oli muutamina vuosina erilainen sillä jo vuonna 1999 kymppipaikan rahanjako kasvoi 12 miljoonasta dollarista 14 miljoonaan dollariin.

Tässä kuitenkin linkki siihen miten kisojen erittäin salaisia palkintorahoja jaettiin. Jutun ainoa huono puoli on se, että menetelmä tiedetään mutta ei summia.

http://www.motorsport-total.com/f1/news/2005/12/Enthuellt_So_wird_in_der_Formel_1_das_Geld_verteilt_05121701.html

 

[CCMK]

Vuoden 1997 ja 1998 Concorden sopimus oli ensimmäinen ja toistaiseksi tiettävästi ainoa Concorde jonka pykälät ovat vuodettu julkisuuteen. Sopimuksessa olleiden TV-rahojen suuruutta ei tullut julki.

Palkintorahojen jakelu oli kuitenkin rajattu 2,5 miljoonaan dollariin kisalta ja kisa muodosti 45 % ja aika-ajo 20 % palkintorahoista. Loppuosa eli 35 % menivät tasan tiimien rahana.

Lisäksi sopimuksessa oli pykälä joka määritti kisojen äärimmäisen maksimimäärän 20 kisaan kaudella ja joista 16 sai olla yleisiä kisoja. Niiden lisäksi sai ottaa kalenteriin korkeintaan 4 ennalta määrättyä varakilpailua joita ajettiin tarpeen mukaan. Kaudella 1997 Estorilin ongelmien takia otettiin ensimmäiseksi varakisoista päätetty Jerez päättämään kausi.

Varakilpailujen pykälän lisäksi Concordessa oli protestien varalta pykälä mikä määritti säännöt siitä että miten toimitaan alle 16 auton kilpailussa. 16 autoa piti olla jokaisessa mm-lähdössä mukana. Sitä alemmalla määrällä tallit olivat velvoitettuja ottamaan kolmansia autoja ja kuljettajia tarpeen mukaan kilpailuihin.

Testikuskien kilpailukäytössä hätätilanteessa kolmantena autona oli kuitenkin oma huono osansa sillä kyseiset kuljettajat eivät saaneet ilman erikoishyväksyntää järjestäjiltä kisojen palkintorahoja.

Ja mikäli sekään ei olisi ollut mahdollista tai kilpailijoita olisi protestin tai jonkin muun syyn takia liian vähän eli vähemmän kuin 16 niin kisalla ei olisi ollut mm-arvoa tai sitten kilpailu olisi ollut nyrkkeilytermein no-contest.

 

[CCMK]

Ja vaikka seuraava on hieman off-topicia niin banni on kärsitty ja on viritetty kyllä aika kova linja tuon asian ympärille. Kyseisessä banniviestissä vastasin vain toiselle käyttäjälle ja toisessa taas vain liitin asian aiempaan suureen kokonaisuuteen vailla pahaa tarkoitusta.

Ilmeisesti kuitenkin sen voisi tehdä vastaisuudessa vain yhdistämällä asian toiseen viestiin tai sitten kirjoittaa todella pitkän yhden asian...:dunno:

Ja sitten asiaan. Kaudella 1975 McLarenille oli tarjolla Jochen Massin lisäksi myös Hans-Joachim Stuck. Stuckille tarjottiin hyvää palkkaa ja kakkoskuskin asemaa mestarin rinnalla, mutta saksalaisten yhtiöiden painostus vastaavaa Marlboroa kohtaan ja BMW:n yhtiömiesten suosittelemina lopulta jättivät Stuckin ilman tukirahoja mikäli Stuck ajaisi McLarenilla kaudella 1975.

Mass taas oli McLarenin omissa silmissä myös jotenkin parempi kuljettaja kuin Stuck joten asia oli sen jälkeen sillä selvä.

Stuck jäi ajamaan lopulta Marchia kaudelle 1975 ja Mass otti Espanjassa jopa voiton jonka arvo meni puoliksi Stommelenin rajun ulosajon seurauksena.

 

[CCMK]

Alex Yoong maksoi kauden 2001 kolmesta kisastaan Minardilla 5 miljoonaa dollaria. Sen jälkeen hänen otaksuttiin maksavan ennen kauden 2002 sopimuksen varmistusta 10 miljoonaa dollaria 3-6 kisasta kaudelta keikkakuskina sillä Minardi halusi mieluusti jonkun pysyvämmän ja kilpailukykyisemmän rahamiehen talliin.

Lopulta ketään ei ollut ehdolla kun Prostin raunioille puhalletun Phoenixin ajajatkaan eivät saaneet paikkaa. Sen tilanteen esti Yoongin tuomat 30 miljoonaa dollaria mikä edelleen säilyy ainakin vielä tämän kauden ajan suurimpana maksukuskin tuomana yksittäisenä kausimaksuna. Yoongin summa löi kaudella 2002 aikoinaan suurimpana yhden kauden summana pidetyn Pedro Dinizin 16 miljoonan dollarin summan kaudella 1995.

 

[CCMK]

Niki Lauda halusi Brabhamin aikoinaan kausilla 1978 ja 1979 voittaa mestaruuden ja Bernielle se ei ollut iloinen asia rahallisesti. Lauda vaati nimittäin sen ajan suurinta mahdollista mestaruusbonusta eli 200 000 dollaria. Lauda sai noina vuosina miljoona dollaria kaudessa ja vielä 200 dollaria jokaisesta pisteestä.

Bernien mielestä se olisi ollut ylimaallisen suuri maksettavaksi. Lopulta mestaruusbonuksen olisi maksanut Parmalat. Asiasta oli aikoinaan paljon puhetta ja Laudan sopimukset olivat varsin rautaisia vaikka miehen itsensä motivaatio kyllä loppui kesken kauden 1979.

Vuonna 2009 30 vuotta tilanteen jälkeen Lauda kertoi eräässä saksalaislehden haastattelussa myös muita vastaavia tuon vuoden palkkoja ja hänellä oli myös sovittu Bernien kanssa sen ajan suurin henkilökohtainen minimipalkkio kaudessa eli 100 000 dollaria.

Tosin tämänkin maksoi aikanaan Parmalat. Pelkkä Laudan minimipalkkiokin olisi ollut jo riittävä monelle sen ajan kuskille.

 

[CCMK]

Kaudelle 1991 Camelin tulo Jordanin ensimmäiselle F1-kaudelle olisi ollut erittäin arvokasta. Tallin budjetti olisi ollut jo alustavastikin 10 miljoonaa dollaria ja koko kauden sponsorina toimiminen olisi voinut nostaa budjetin 20 miljoonaan dollariin. Ikävä kyllä Camel ei halunnu toimia enää sponsorina ja tallin oli otettava 7UP sponsoriksi.

Aivan aluksi tallilta ei juuri rahaa löytynyt mihinkään ja Andrea de Cesarisin ja Bertrand Gachot toivat tallille yhteensä 8 miljoonaa dollaria joilla kyettiin tulemaan toimeen. Lopulta budjetti tallilla oli 15 miljoonaa dollaria kaudelta.

Michael Schumacherin menetys oli kova pala. Schumille ehdotettu viimeinen mahdollisuus saada hänet pysymään tallissa Benettonista huolimatta loppukaudella ei ollut Weberin mielestä riittävä.

Kolmen vuoden sopimuksella kauteen 1994 saakka olisi tuonut Schumille 3 miljoonaa dollaria yhteensä ja voittobonuksista olisi tullut myös hyvä osa. Mestaruudesta Eddie oli luvannut Schumille miljoona dollaria, mutta lopulta Schumi pysyi Benettonilla ja Eddie Jordan joutui etsimään kuljettajat muualta.

Vaikeuksia aiheutti myös Fordin laskujen maksaminen ja Schumin palkkauksen ja palkan ehtona oli myös 3,5 miljoonan dollarin kausimaksu ajoista johon eivät Schumi ja Weber suostuneet muuta kuin kauden 1991 lopun osalta. Näin tietysti ennen Flavio Briatoren tunkemista asiaan. Ford ei suostunut jatkamaan moottoritoimittajana ja Jordanin piti ottaa seuraavaksi kaudeksi Yamaha.

 

[CCMK]

Kaudella 1992 ja 1993 Jordanilla oli vaikeuksia. Kaudella 1992 budjetti oli tiukilla vaikka Sasolilta tuli 8 miljoonaa dollaria ja saman verran tuli Mauricio Gugelminilta.

Yhteensä budjetti oli kaudelta 20 miljoonaa dollaria eli saman verran mikä olisi tullut Camelilta kaudelle 1991 mikäli Camel olisi tullut Jordanin pääsponsoriksi. Stefano Modena epäili pitkään tallinvaihtoa, mutta otti lopulta riskin joka käytännössä tuhosi uran.

Modenan vaatimuksia olivat hänen miljoonan dollarin minimipalkkio kauteen ja sponsorien vapaa rahoitus palkkaan nähden. Lisäksi hän ei tulisi talliin mikäli hän joutuisi maksamaan paikastaan.

Eddie Jordan piti lupauksensa ja Modena tuli talliin. Kausi oli kuitenkin pettymys. Suurin osa minimipalkkiosta tuli kuitenkin Gugelminin maksukuskirahoista. Yamahan kanssa talli oli tehnyt myöskin kaudelle 1994 asti olevan sopimuksen.

Moottorit olivat ilmaisia, mutta niiden huollosta ja muista kustannuksista arveltiin tulevan asiakaspajan kautta maksua 5 miljoonaa dollaria kaudelta. Huonon menestyksen myötä Jordan purki sopimuksen ja vaihtoi Hartin koneisiin.

Hartilla moottorit maksoivat 4 miljoonaa dollaria ja ilman kauden 1993 Sasolin 8 miljoonaa dollaria summaa olisi ollut vaikeaa maksaa. Kaudella 1993 budjetti oli vain 16 miljoonaa dollaria ja jokainen kuski joutui maksamaan paikasta ja ajoista tallissa.

Kaudella 1994 Jordanin budjetti kuitenkin hieman suureni, mutta kaikesta huolimatta ja sponsorien vaatimuksesta huolimatta Eddie Irvine valittiin toiseksi kuljettajaksi.

Sponsorit olisivat halunneet Etelä-Afrikasta kuljettajan f1:siin ja mikäli se ei olisi ollut mahdollista niin Mark Blundell oli toinen sponsorien suosikki vahvan Ligierin kauden jälkeen.

Kaudella 1994 Jordanin budjetti oli 23 miljoonaa dollaria ja palkkaa oli vara maksaa molemmille kuskeille ja maksurahoja ei tarvittu samalla tavalla kuin aiemmin. Lopullisesti kauden 1995 Peugeotin tuki ja rahat muuttivat tallin tilanteen kerralla keskikastin talliksi. Tuolloin budjetti oli 45 miljoonaa dollaria.

Ilman Peugeotin apua alustava budjetti kaudelle 1995 olisi ollut murheellista katseltavaa. Tuolloin budjettia olisi ollut vain 10-15 miljoonan dollarin tarpeisiin ja maksukuljettajaa olisi talliin kaivattu.

 

[CCMK]

Kausille 1994-1996 Mansellille tarjottiin Indycarin puolella kaikkien aikojen suurinta kuljettajasopimusta. Siihen aikaan Indycarissa Mansell olisi saanut 3 vuoden tai koko uran loppuun asti jatkamisesta 15 miljoonaa dollaria.

Mansell suostui ehtoon, mutta ensin vähensi halukkuuttaan ajaa kautta 1995 pidempään ja lopulta ajoi vain kauden 1994 loppuun saakka Indycarissa vieraillen välillä myös F1:ssä.

 

[CCMK]

Kaudella 1993 Qatar teki sen ajan suurimman f1-kilpailun pidosta maksettavan summan ehdotuksen. 40 miljoonaa dollaria olisi Qatar maksanut kisan pidosta kauteen 1995 tai 1996 mennessä.

Suostuminen olisi tarkoittanut radan rakennusta ja valmistamista viimeistään seuraavan vuoden loppuun mennessä. Bernie ei kuitenkaan suostunut ajatukseen koska ratoja ehdokkaina oli liikaa ja varakilpailunakin kilpailu olisi ollut erittäin epätodennäköinen.