Ralliautoa on kyllä ihan turha verrata formuloihin. Tuossa Arrowsin kiihtyvyystestissä väli 50-80 menee lähinnä Saabin tahtia. Onko kuski pysähtynyt välissä ja startannut uudestaan vai mennyt sudittamalla välin 0-100?
QUOTE]
Niin, että kun kaikki muut faktuaaliset suorituskykymittaukset ilmentävät tosiasiaa, ettei 80-luvun F1-auto pysy millään B-ryhmän tykin perässä asfalttiradalla, niin nyt sitten Tekniikan Maailmankin suorituskykymittaukset ovat jotenkin "pakko olla virheellisiä":ahem:
Milloin tämä näytösajo on tehty? 1986 Estoril GP oli muuten vasta syyskuussa...Tämä mystisesti yhtäkkiä juuri ennen F1-kisaa itsestään "lyhentynyt" Estoril nyt on lähinnä tämän foorumin kehittämä myytti..
Portugalin rallin aattona maaliskuun alussa.Milloin tämä näytösajo on tehty? 1986 Estoril GP oli muuten vasta syyskuussa...
OK, osaatko sanoa onko tästä raportoitu sen aikaisissa lehdissä esim VM:ssä tai Autosportissa? Tai ihan missä tahansa painotuotteessa.Portugalin rallin aattona maaliskuun alussa.
Valitettavasti en osaa sanoa. Todennäköisesti jotain on jossain kuitenkin ollut. Kuski ja auto joka tapauksessa olivat Estorilissä, koska rallin kilpailukeskus sijaitsi sielläOK, osaatko sanoa onko tästä raportoitu sen aikaisissa lehdissä esim VM:ssä tai Autosportissa? Tai ihan missä tahansa painotuotteessa.
Niin? ja itse jatkat saman paskan kirjoittamista :eek!:Toivottavasti jatkossa keskustelu pysyisi asiallisella pohjalla ja erilaisia alatyylisiä ilmauksia (haukkumasanoja jne) vältettäisiin. Asiapitoisella linjalla on kaikkien kannalta hedlemällisempää keskustella; on olemassa erilaisia näkökantoja ja itseasiassa mielestäni juuri erilaisten näkemysten pohjalta käydään se kaikkein mielenkiintoisin ja aidoin debatti.
Kuten on jo satan kertaan todettu, 4-vedosta olisi hyötyä ainoastaan jostakin neulansilmästä kiihdytettäessä, muuten vain haittaa (syö tehoa).-4x4: vetopitoa selvästi enemmän tarjolla joka sekunti, joka kiihdytyksessä voidaan käyttää enemmän tehoja ilman, että pito kärsii. Selvä etulyöntiasema.
Kuten jo todettiin, miten F1 kiihtyisi jollakin välillä samalla tavalla kuin turboSaab? Eli jotain häikkää ollut mittauksessa.-Suorituskyky matalammissa vauhdeissa: jopa ylläolevassa TM:n linkissä todettiin vanhempienkin kehitysversioiden (Kuten Pösö 205 kaudelta 1986) kiihdytvän kovempaa 0-180 km/h välin kuin F1-auto (Arrows).
Niinpä tarjotaan vain faktoja, jotka tukevat omia harhakuvitelmia. Miksi ihmeessä jätit kaksi ERITTÄIn oleellista tekijää pois?-Suorituskyky kovemmissa vauhdeissa: Koppiauton aerodynamiikka sallii samalla teholla ja painolla HUOMATTAVASTI nopeamman huippunopeuden ja koska sen ilmanvastus on selvästi siipiautoa parempi kovissa vaihdeissa. Tästä konkreettinen esimerkki ihmettelijoille: F1-auto saavuttaa huipuiksi säälittävät noin 370 km/h, vaikka siinä on lähemmäs 1000hv ja painoa erittäin vähän vs. tavallinen koppimallin tuotanto-auto (esim Bugatti Veyron), joka siis tuotanto-auto ei edes vielä super-ralli-auto, vaan täydet liikenneturvallisuusmääräykset täyttävä ilmastoitu 2,5 tonninen möhkäle=saavuttaa suunnilleen samoilla tehoilla reilusti yli 400 km/h huippunopeuden. Ajatelkaa millaisiin huippuihin tätä tuotantoautoa lähes 3 kertaa kevyempi, suunnilleen samantehoinen B-ryhmän ohjus olisi päässyt jos olisi haluttu testata ja välittää se sopivasti (tietenkään metsään ei ole hyötyä välittää kulkemaan enempää kuin yleensä n.200 km/h)?! Se olisi syönyt F1 autojen huippunopeudet aamupalaksi mennen tullen! Fysiikanlakeja ei voi kumota, sorry.
On se jännä kun ei faktoja haluta uskoa, vaikka ne lukevat omin silmin silmäiltävässä muodossa niinkin kadunmies-inttäjääkin lähellä olevissa aineistoissa kuin Juha Kankkusen todistajanlausunnoissa kuin TM:n suorituskykymittauksissakin.
Tuo on Rallyworld -kirjasta kirjasta vuodelta 1986/1987. Taitaa olla se alkuperäinen lähde ja syy koko myytille. Vähän tuntuisi siltä, että tämä on alkanut kuitenkin elämään ihan omaa elämäänsä internetin aikana.Tuossa on sitten mitä nopeasti googletuksellä löysin:
Kiitoksia. Omasta puolesta tämä on nyt loppuunkäsitelty. (Tai olihan se jo aiemmin, mutta en ole ihan kaikkea tuosta ketjusta lukenut)Tuo on Rallyworld -kirjasta kirjasta vuodelta 1986/1987 (tarkistin: postaukseni siitä legendaketjusta). Taitaa olla se alkuperäinen lähde ja syy koko myytille. Vähän tuntuisi siltä, että tämä on alkanut kuitenkin elämään ihan omaa elämäänsä internetin aikana.
ps. Ala-asteella juoksin ylipainoisena rapakunnossa 100 metrillä syysmyrkyssä ajan, joka joidenkin epävirallisten arvioiden mukaan olisi riittänyt olympiafinaalissa mitalisijalle.
http://www.ten-tenths.com/forum/showpost.php?p=739200&postcount=33As reported in Autosport many months ago. Teo Fabi in 1986 was tested in his Bennetion BMW B186 runnning race boost (approx 900bhp) did the quarter mile in 6.7 secs @167mph.
http://www.ten-tenths.com/forum/showpost.php?p=737257&postcount=291987 Williams FW11B Honda Turbo (about 1000hp) and did 0-100km/h in 2.6 and 0-200km/h in 5.7 This was in the hands of John Watson on a cold day at Suzuka with too much downforce for optimum times (so more speed was probably available).
1988 McLaren MP4/4 Honda Turbo (probably a bit less power as there was less boost allowed then) did 0-100 in 2.8 and 0-200 in 5.6 Emanuele Pirro driving (probably about as fast as it would go)
Notably the McLaren got to 200km/h in only 159.4 metres, and was obviously still accelerating quite hard, which would bode well for its quarter mile time (but obviously nowhere near what a top fueller would do).
Tuosta aerodynamiikasta vielä, että sillä ei oo *itunkaa välia, vaikka F1-autossa on suurempi ilmanvastus, vaan sillä, kuinka sitä ilmanvastusta käytetään hyödyksi, kun se muutetaan downforceksi. Eihän tavallisen B-ryhmäläisen dowforse ole loppujenlopuksi kummallinen, verrattuna senaikaisen F1-auton kehittyneisiin siipii.-Suorituskyky kovemmissa vauhdeissa: Koppiauton aerodynamiikka sallii samalla teholla ja painolla HUOMATTAVASTI nopeamman huippunopeuden ja koska sen ilmanvastus on selvästi siipiautoa parempi kovissa vaihdeissa. Tästä konkreettinen esimerkki ihmettelijoille: F1-auto saavuttaa huipuiksi säälittävät noin 370 km/h, vaikka siinä on lähemmäs 1000hv ja painoa erittäin vähän vs. tavallinen koppimallin tuotanto-auto (esim Bugatti Veyron), joka siis tuotanto-auto ei edes vielä super-ralli-auto, vaan täydet liikenneturvallisuusmääräykset täyttävä ilmastoitu 2,5 tonninen möhkäle=saavuttaa suunnilleen samoilla tehoilla reilusti yli 400 km/h huippunopeuden. Ajatelkaa millaisiin huippuihin tätä tuotantoautoa lähes 3 kertaa kevyempi, suunnilleen samantehoinen B-ryhmän ohjus olisi päässyt jos olisi haluttu testata ja välittää se sopivasti (tietenkään metsään ei ole hyötyä välittää kulkemaan enempää kuin yleensä n.200 km/h)?! Se olisi syönyt F1 autojen huippunopeudet aamupalaksi mennen tullen! Fysiikanlakeja ei voi kumota, sorry.
Entä 1987? Mutta ei kai siinä ole ollut mitään raportoitavaa. Toisin kuin eräs nimeltä mainitsematon kirjoittelija on asian päässään väännellyt, se tuskin on ollut aikanaan mediatapahtuma yhtään sen enempää kuin näytösajo yleensäkään on. Melkeinpä riippumatta siitä, mikä kohta tuossa Rallyworld-lainauksessa on virheellinen ja/tai väritetty.Ainakaan VM -86 vuosikerrasta ei löytynyt mitään mainintaa kyseisen legendan synnystä:alppu:
Monacosta voi tehdä ehkä vertailuakin. Vuonna 2008 Monte Carlo rallin viimeisenä erikoiskokeena oli Monacon rata. En kyllä osaa sanoa miten tarkkaan rata oli sama, mutta seisovalla lähdollä kuitenkin. Nopein aika oli 1:40,7.Jollain Monacon kaltaisella radalla uskon B-ryhmäläisillä olleen mahdollisuuksia piekseä F1-autot nelivedon ja kiihtyvyyden ansiosta, mutta jollain muulla, nopeammalla radalle en usko siihen olevan mahdollisuutta.
Henkan F1-testihän tapahtui Silverstonessa 1982, ei Estorilissä... Siinä testissähän Toivonen pieksi tallin kilpakuskin Raul Boeselin 1,4 sekunnin erolla.Muistelisin nähneeni joskus haastattelun jossa HARRI Toivoselta kysyttiin kyseisestä myytistä, oikaisi sen siten että Henkka olisi F1 testissä (siis F1 autolla) ajanut ajan joka olisi oikeuttanut 6. ruutuun kyseisen vuoden kisassa.
Oli vaan autot sekottunu F1:tä S4:een jossain välissä tunnetuin seurauksin.