Lapsilisien reaaliarvo on romahtanut 20 vuodessa
Hallitus päätti kehysriihessä leikata lapsilisistä 110 miljoonaa euroa. Tämä tarkottaisi kaikkien tuensaajien kesken tasan jaettuna noin seitsemän prosentin leikkausta. Kelan ja THL:n tilastoista selviää, että jo nyt lapsilisän reaaliarvo on tippunut merkittävästi. A-studio: Talkissa klo 21.05 keskustellaan kehysriihipäätöksestä ja mm. lapsilisien leikkaamisesta.
Nykyinen hallitus on tehnyt lapsiperheisiin kohdistuneita säästöjä aiemminkin. Vaikka lapsilisä sidottiin elinkustannusindeksiin vuonna 2011, korotus ehdittiin tehdä vain kerran. Vuonna 2012 korotukset päätettiin jäädytettää vuosiksi 2013–2015.
Nyt leikataan suoraan tuen määrää. Hallitus maalaili tiistaina 110 miljoonan euron säästöjä lapsilisiin, joita maksetaan vuosittain noin 1,5 miljardin euron edestä. Mannerheimin lastensuojeluliitossa (MLL) kehysriihipäätös otettiin vastaan huolestuneena.
– Kyllä joudun sanomaan, että on ollut lapsikielteistä politiikkaa tällä hallituskaudella. Se on ollut meille hirveän suuri pettymys, MLL:n asiantuntijalakimies Esa Iivonen toteaa.
Kelan ja THL:n tilastot paljastavat, että 1990-luvun alun laman jälkeen tuen määrä oli suurempi. Nykyrahaksi muutettuna keskimääräinen lapsilisä vuonna 1995 oli noin 145 euroa kun se nyt on noin 122 euroa. Samalla on laskenut kotihoidontuen taso.
Iivosen mukaan kyse ei ole pelkästään rahasta vaan lapsiperheiden asemaa on heikennetty muillakin keinoin.
– Hallitus teki tämän ratkaisun, että kotihoidontuki jaetaan tasan vanhempien kesken. Perhe ei enää voi itse valita, miten se jakaa kotihoidontuen. Samoin subjektiivista päivähoito-oikeutta hallitus päätti jo aikaisemmin rajoittaa. Tässä ei kyllä näitä lapsen yksilöllisiä tarpeita ja perheiden erilaisia tilanteita oteta huomioon.
Aiheesta lisää A-studio: Talkissa tänään TV1:ssä klo 21.05. Vieraina kansanedustajat Paavo Arhinmäki (vas.), Jouni Backman (sd.), Petteri Orpo (kok.) ja Mauri Pekkarinen (kesk.). Keskustelun vetää Jan Andersson.