Vesku
Maatalousneuvos
- Liittynyt
- 14.6.2003
- Viestit
- 5795
[Pikaisella googlella Karjalan evakkoja oli 410 000. Ruotsiin meni sitten noin 300 000? (50) 60-70-luvuilla.
Minkä verran Ruotsiin muuttajista lie ollut toisen polven evakkoja? Vai oliko lähtijät suhteessa enemmän "alkuperäisiä"? Karkeasti Suomeen sopi siis 100 000 uutta asukasta, ja lopuille ei löytynyt elintason kohotessa riittävää työtä ja toimeentuloa.
Evakkojen asuttaminen tai paremminkin kylmien tilojen luonti "sekoitti" Suomen maatalouden 80-luvulle asti, jopa EU-aikaan asti.
Lisäys http://www.karjalanliitto.fi/siirtokarjalaisuus
Peltoa raivattiin ja tuloksena myöhemmin koneellistumisen seurauksena ylituotanto. 50-luvulla tehtiin vielä käsin, sen verran työtä ja leipää, että hengissä pysyttiin. 60-luvulla alkoi vauhdikas koneellistuminen ja tehokkuuden lisääntyminen. Yleinen elintaso nousi, ja sitä mukaa mm maatalouden tarvikekustannukset. En jaksa kaivaa, mutta jossain vaiheessa tuli 70-80-luvun maataloustuloneuvottelut joissa MTK ja valtio sopivat maataloustuotteiden hintojen noususta. Hinnannostoperustelut olivat kustannusten korvaaminen ja saman tulotason saavuttaminen kuin duunarilla. Muistaakseni oli sellaisia laskennallisia mallitiloja, joiden talouslukuja laskettiin ja niistä johdettiin korotukset tai hintapoliittiset tuet. Oliko laskentamalli oikea, sitäkin voinee jälkikäteen pohtia. Ja kun tuotteen hinta nousi, niin sittenpä tuotettiin liikaa. Oli voivuorta ja viljavuorta. (Irwin Goodman - Balladi voivuoresta )
AIka raju väitehän tämä on, että karjalaisten evokkojen asuttamisessa luotiin pohja ylituotannolle ja jälkikäteen arvioitunua epäonnistuneelle maatalouspolitiikalle.
Olisiko evakkojen asuttamiseen ollut silloin muita mahdollisuuksia?
Lisäys- Ja ruotsinkieliselle alueelle ei evakkoja siirretty....
Minkä verran Ruotsiin muuttajista lie ollut toisen polven evakkoja? Vai oliko lähtijät suhteessa enemmän "alkuperäisiä"? Karkeasti Suomeen sopi siis 100 000 uutta asukasta, ja lopuille ei löytynyt elintason kohotessa riittävää työtä ja toimeentuloa.
Evakkojen asuttaminen tai paremminkin kylmien tilojen luonti "sekoitti" Suomen maatalouden 80-luvulle asti, jopa EU-aikaan asti.
Lisäys http://www.karjalanliitto.fi/siirtokarjalaisuus
Peltoa raivattiin ja tuloksena myöhemmin koneellistumisen seurauksena ylituotanto. 50-luvulla tehtiin vielä käsin, sen verran työtä ja leipää, että hengissä pysyttiin. 60-luvulla alkoi vauhdikas koneellistuminen ja tehokkuuden lisääntyminen. Yleinen elintaso nousi, ja sitä mukaa mm maatalouden tarvikekustannukset. En jaksa kaivaa, mutta jossain vaiheessa tuli 70-80-luvun maataloustuloneuvottelut joissa MTK ja valtio sopivat maataloustuotteiden hintojen noususta. Hinnannostoperustelut olivat kustannusten korvaaminen ja saman tulotason saavuttaminen kuin duunarilla. Muistaakseni oli sellaisia laskennallisia mallitiloja, joiden talouslukuja laskettiin ja niistä johdettiin korotukset tai hintapoliittiset tuet. Oliko laskentamalli oikea, sitäkin voinee jälkikäteen pohtia. Ja kun tuotteen hinta nousi, niin sittenpä tuotettiin liikaa. Oli voivuorta ja viljavuorta. (Irwin Goodman - Balladi voivuoresta )
AIka raju väitehän tämä on, että karjalaisten evokkojen asuttamisessa luotiin pohja ylituotannolle ja jälkikäteen arvioitunua epäonnistuneelle maatalouspolitiikalle.
Olisiko evakkojen asuttamiseen ollut silloin muita mahdollisuuksia?
Lisäys- Ja ruotsinkieliselle alueelle ei evakkoja siirretty....
Viimeksi muokattu: