Rallin B-ryhmä jutustelu

[Fiesta]

Tämä kohtaus kuulostaa, hmm, mielenkiintoiselta...

Tuo ei kyllä yllätä yhtään kun katsoo niitä sen ajan videoita, jossa on ihmis "aura" joka aukeaa sitä mukaa kun autot painavat kohden.

 

[Raceway]

Otetaas tähän ylös Timo Salosen suusta numeraalista dataa Peugeot 205 T16 Evosta:

Korsikalla 1986 tehoa oli 480 hv ja kiihtyvyys racing-renkailla 0-100 km/h 2.8 s, 0-200km/h 9 s. Jyväskylässä testattiin isommalla turbolla, jolla tehoa saatiin 535 hv, mutta 480 hv:n pienemmällä turbolla mentiin kisaan. Vaihteita pösössä oli tuossa vaiheessa 6, ja Jyväskylä-säädöillä huippunopeus 235 km/h.

http://www.youtube.com/watch?v=zxiimZHq0_g

Mr. Rallycross Alamäki toimitteli itse joskus 80-luvun lopulla mm. Kauhajoen Sotkan radan varikolla, että Pögötistä sai 3.8 barin ahtopaineilla yli 700 hv. tehot irti.
2.2 sekunnissa ampui paikaltaan lähdössä kuivalla kelillä parhaimmillaan 0-100km/h.
Tuossa crossi -versiossa kone oli toki Pikes Peak -specseillä.

 

[AnttiL]

http://www.rallysportmag.com.au/home/wrc/11741-film-review-riding-great-balls-of-fire-group-b

Uutta B-Ryhmä-dokumenttia pukkaa, mahtaisikohan olla kympin arvoinen katselu, voiko olla että ovat löytäneet vielä jotain ennennäkemätöntä materiaalia?

Pitihän tuo ostaa heti iTunesista ja puoleen väliin katsomisen jälkeen vaikuttaa kyllä koko rahan arvoiselta, tuntuu että melkein joka sekunti on ollut ennennäkemätöntä.

 

[AnttiL]

No, loppupuolella ei uutta matskua ehkä niin paljoa ollut, mutta kaikenlaista pientä jännää kuvaa ja tietoa, kuten että Quattro S1 E2:ssa oli Audille ekaa kertaa Torsen-tasauspyörästöt.

 

[AnttiL]

Jatkoanalyysiä B-ryhmän autoista liittyen Urheilu-Suomen moottoriurheilujaksossa esitettyihin kommentteihin

http://www.iltalehti.fi/ralli/201712152200606109_ri.shtml

Henri Frank toimii AKK:ssa muun muassa rallin lajipäällikkönä. Hän sanoo Iltalehdelle, että B-ryhmän autoissa oli noin sata hevosvoimaa enemmän kuin vuoden 2017 WRC-autoissa on.

B-ryhmän aikaan hevosvoimat määräytyivät kisan mukaan - Jyväskylän soralla 450-470, San Remon asvaltilla 550.

Frank sanoo, että nykypäivän autot ovat kuitenkin rallipoluilla paljon nopeampia kuin B-ryhmän tykit olivat, vaikka WRC-autot painavat muutama sata kiloa enemmän.

- Esimerkiksi Ouninpohjassa WRC-autot ovat kilometrillä ainakin sekunnin-puolitoista nopeampia, Frank kertoo.

- Nykyautojen ominaisuudet ovat niin paljon paremmat jousituksesta, voimansiirrosta ja ajettavuudesta lähtien. Kun nyt vielä saatiin lisätehoja ja parannuksia aerodynamiikkaan, ollaan jo aika lähellä B-ryhmän autoja.

Myös turvallisuus on nykyään aivan eri luokkaa.

- Autothan ovat tosi leveitä. Siinä ei ole kysymys pelkästään näyttävyydestä. Ovet ovat 20-30 sentin paksuisia. Törmäyssuojat ovat kovaa luokkaa. Autot kestävät muodossaan melkein mitä tahansa.

 

[Vämpylä]

Löysä sanoo että pösö lähti 0-200kmh 5,9 sekunnissa... taisi sekoittua nyt 100-200km/h aikaan.

 

[Don Vito]

'74 Lancia Fulvia 1.6 HF 160 hv/830 kg
'77 Lancia Stratos HF 270 hv/890 kg
'82 Lancia Rally 037 310 hv/960 kg

Stratoksella ja 037:lla vähintään haastaisi kuivassa asvalttirallissa tämän päivän WRC:t tiukkaan kisaan, mutta soralla ei tietenkään olisi mitään jakoa edes R5:lle. Siinä ja siinä pärjäisivätkö edes F-ryhmän E36 Bemareille.

 

[AWD]

'74 Lancia Fulvia 1.6 HF 160 hv/830 kg
'77 Lancia Stratos HF 270 hv/890 kg
'82 Lancia Rally 037 310 hv/960 kg

Stratoksella ja 037:lla vähintään haastaisi kuivassa asvalttirallissa tämän päivän WRC:t tiukkaan kisaan, mutta soralla ei tietenkään olisi mitään jakoa edes R5:lle. Siinä ja siinä pärjäisivätkö edes F-ryhmän E36 Bemareille.

Laskin huvikseni vertailuja Korsikan ralli 1984 vs 2017 keskinopeuksista. Tämän vuoden EK9 sisälsi osittain samoja teitä kuin 1984 ek:t 8 & 9. Korsika 1984 valikoitui, koska sille löysin netistä (epätarkan) kartan, ja vuoristoiset asvalttitiet eivät (luultavasti) hirveästi pääse levenemään (nopeutumaan) vuosien saatossa.

1984 EK9 pohjat ajoi Vudafieri Lancia 037:lla, keskinopeudella 96,33 km/h.
2017 EK9 pohjat ajoi Thierry Neuville. EK:n alun 17,9 km oli samaa tietä kuin 1984 EK9. WRC+ onboardin perusteella Neuville ajoi tuon osuuden liikkenneympyrään, josta kääntyi eri suuntaan kuin 1984 erikoiskoe meni, aikaan 10min 10s. Tästä laskettuna Neuvillen keskinopeus tuolla tieosuudella oli 105,64 km/h. S/km muutettuna ero tarkoittaa 3,29 s/km.

Vastaavasti 2017 EK9 loppuosa (19,0km-53,78km, eli 34,78km) oli samaa tietä kuin 1984 EK8.
Neuville kurvasi tuon aikaan 21min 47,6s (WRC+ onboard), eli keskinopeudella 95,75 km/h.
1984 EK8 pohjat ajoi Ari Vatanen Peugeot 205:llä. 50,50km ek taittui aikaan 37min 58s, keskinopeudella 79,81 km/h. S/km ero oli 7,51 s/km.

Pätkät eivät toki olleet kokonaan samoja, 1984 EK9 alkoi aiemmasta kohtaa kuin 2017 ja jatkui loppuosuudesta eri tielle. 1984 EK8 (50,50km) ja 2017 EK9 välillä oli 34,78km samaa tietä.

Näiden laskelmien perusteella voisin jo sanoa, ettei noilla vanhoilla takavetoisilla ole mitään asiaa nykypäivän WRC:n vauhtiin. Koitan vielä katsoa, jos löytyisi paremmin samoille teille osuneita erikoiskokeita.

 

[henrizio]

'74 Lancia Fulvia 1.6 HF 160 hv/830 kg
'77 Lancia Stratos HF 270 hv/890 kg
'82 Lancia Rally 037 310 hv/960 kg

Stratoksella ja 037:lla vähintään haastaisi kuivassa asvalttirallissa tämän päivän WRC:t tiukkaan kisaan, mutta soralla ei tietenkään olisi mitään jakoa edes R5:lle. Siinä ja siinä pärjäisivätkö edes F-ryhmän E36 Bemareille.

Kun se 037 ei pärjännyt edes kankeille nelivetoisille asvaltilla ja jo A-ryhmäläiset meni kovempaa kuin nopeimmat B-ryhmäläiset asvaltilla, niin miten ihmeessä? :alppu:

 

[DC]

Stratoksella ja 037:lla vähintään haastaisi kuivassa asvalttirallissa tämän päivän WRC:t tiukkaan kisaan

Eh...

Ja Delta S4 pesisi tämän päivän WRC:t sitten ihan 100-0, eiks niin?

 

[Don Vito]

Kun se 037 ei pärjännyt edes kankeille nelivetoisille asvaltilla ja jo A-ryhmäläiset meni kovempaa kuin nopeimmat B-ryhmäläiset asvaltilla, niin miten ihmeessä? :alppu:

Jaa. Kummasti nää B-ryhmäläisillä kilpaa ajaneet kuskit on olleet vähemmän innoissaan näistä A-ryhmäläisistä.

 

[Vämpylä]

Jaa. Kummasti nää B-ryhmäläisillä kilpaa ajaneet kuskit on olleet vähemmän innoissaan näistä A-ryhmäläisistä.

Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa mitä kello sanoo. Taidat olla teknologiasta aika pihalla?

Jo 90-luvun alussa A ryhmäläiset saavutti pisteen jossa ne oli kaikkialla nopeampia kuin Beet. Paitsi tietty suoraan kiihytettäessä.

 

[Audi_sport_UK]

En tiedä kuinka paljon Audi käytti rahaa Sport quattron suunnitteluun ja kuinka paljon se oli suhteessa kilpailijoiden suunnittelubudjetteihin, mutta lopputuloksessa taloudellisuus oli kyllä viety pitkälle.
Yleisestihän puhutaan, että Sportti oli vain quattro jonka koria oli lyhennetty ja tuulilasin kulmaa muutettu (plus tekniikka muutokset). Asiahan ei oikeastaan ole näin. Jokin aika takaperin itselleni uutena tietona valkeni, että tuo tuulilasikulman muuttaminenkin oli tehty taloudellisimmalla mahdollisella tavalla.
Sport quattrohan on quattron/coupen perä, joka on naitettu 80 Audin keulaan ja välistä on jätetty siivu pois.
Katumallissa siis ovet ja tuulilasi on perus Audi 80:stä.
Voin toki olla väärässä, mutta nyt uskon tähän totuuteen.

 

[AnttiL]

En tiedä kuinka paljon Audi käytti rahaa Sport quattron suunnitteluun ja kuinka paljon se oli suhteessa kilpailijoiden suunnittelubudjetteihin, mutta lopputuloksessa taloudellisuus oli kyllä viety pitkälle.
Yleisestihän puhutaan, että Sportti oli vain quattro jonka koria oli lyhennetty ja tuulilasin kulmaa muutettu (plus tekniikka muutokset). Asiahan ei oikeastaan ole näin. Jokin aika takaperin itselleni uutena tietona valkeni, että tuo tuulilasikulman muuttaminenkin oli tehty taloudellisimmalla mahdollisella tavalla.
Sport quattrohan on quattron/coupen perä, joka on naitettu 80 Audin keulaan ja välistä on jätetty siivu pois.
Katumallissa siis ovet ja tuulilasi on perus Audi 80:stä.
Voin toki olla väärässä, mutta nyt uskon tähän totuuteen.

Näin se on. Kuskit halusivat itse että tuulilasi olisi pystymmässä, koska pitkän Quattron tuulilasi aiheutti heijastuksia auringosta tms. Suomessa muutama vuosi sitten rakennettu S1 replica on ihan käytännössä tehty yhdistämällä 80 keula ja Coupen perä. Aina joskus tulee vastaan näitä kotitekoisia Sport Quattro-replikoita, jotka on tehty vain lyhentämällä tavallista Coupe Quattroa ja näyttää kyllä oudolta...

 

[AnttiL]

Näiden laskelmien perusteella voisin jo sanoa, ettei noilla vanhoilla takavetoisilla ole mitään asiaa nykypäivän WRC:n vauhtiin. Koitan vielä katsoa, jos löytyisi paremmin samoille teille osuneita erikoiskokeita.

Nyt on hyvää tutkimustyötä, lisää vaan jos löytyy :thumbup:

 

[Audi_sport_UK]

Jaa. Kummasti nää B-ryhmäläisillä kilpaa ajaneet kuskit on olleet vähemmän innoissaan näistä A-ryhmäläisistä.

Olihan se nyt melko shokki siirtyä yhtäkkiä Delta S4:n ratista, HF 4WD:n puikkoihin, tai Sport quattron puikoista 200 quattron puikkoihin. Jopa b-ryhmän Mantasta on pitkä matka a-ryhmän Kadettiin.
Jos moottoripuolelle halusit muutakin päivitystä (kuten puristussuhteen muutos, tai isommat venttiilit yms. pientä), kuin jyrkemmät nokat ja polttoaineen syötön rukkauksen, niin piti valmistaa 500 auton evoluutio malli, kun B-ryhmän aikaan riitti 20 autoa
Olihan tuo hieman ajattelematonta FIA:lta yhtäkkiä kesken kauden ilmoittaa, että ensi kaudella ajetaankin A-ryhmän autoilla. Melko kiire työntää tehtaalta se luokituksen vaatimat parituhatta autoa ennen Montea, jos huvitti lähteä mukaan kilpailemaan toden teolla maailmanmestaruudesta. Puhumattakaan rahasta. Ei ollut paljon aikaa testailla ja hioa, että minkälaisista osista se auto rakennetaan.
Itselle on jäänyt hieman hämärän peittoon millä ihmeellä Lancia taikoi tuotantolinjalta puolessa vuodessa neliveto turbo auton. Oliko 4WD delta tulossa jokatapauksessa jo ennen Korsikan tapahtumia?

 

[AnttiL]

Lancia ainakin oli ainoa B-ryhmän tehdastalli joka yksimielisesti puolusti A-ryhmää, että eiköhän se auto ollut sitten jossain määrin valmiina.

Olen sanonut aiemminkin, mutta kaudessa 1987 oli kiehtovaa se, miten monenlaisella autolla lähdettiin yrittämään, ja miten monella erilaisella lopulta pärjättiin. Voittava yhdistelmähän oli ketteränkokoinen 2.0-litrainen nelivetoturbo, mutta osakilpailuvoittoihin ylsivät myös ylipainoinen Audi 200 Quattro, 1.6-litrainen Mazda 323 4WD, sekä turbottomat takavetoinen BMW M3 ja etuvetoinen VW Golf sekä seuraavalla kaudella myös turboahdettu, mutta takavetoinen Ford Sierra Cosworth. Sen sijaan vähemmän menestyksekkäitä olivat turbottomat nelivetoiset Audi Coupe Quattro ja Ford Sierra XR4x4. Turboahdettu 1.4-litrainen etuvetoinen Renault oli yllättävän toimiva teho-paino-suhteeltaan, ja Ragnotti ylsi autolla jopa kakkostilaan Portugalissa. Kenneth Erikssonin 2-litrainen turboton etuvetoinen VW Golf oli edellisellä kaudella vienyt A-ryhmän maailmanmestaruuden nelivetoisten Audien nenän edestä, ja tälläkin kaudella Eriksson oli pisteissä neljäntenä heti Lancia-kolmikon jälkeen.

Aika pian toki huomattiin mikä on voittava yhdistelmä ja parin vuoden päästä Lancian haastajia oli jo Toyotalta, Mitsubishiltä ja hetken päästä myös Fordilta ja Subarulta. Tosin kehitys eteni hitaasti, vasta Jyväskylän Suurajoissa 1989 oli ensimmäistä kertaa A-ryhmän aikakaudella 10 parasta kaikki nelivetoautoja. Ja viimeistään vuonna 1990 keskinopeudet oli jo kovempia kuin B-ryhmän aikakautena useimmissa ralleissa.

 

[Kenda]

Suomessa muutama vuosi sitten rakennettu S1 replica on ihan käytännössä tehty yhdistämällä 80 keula ja Coupen perä.

Tätä tarkoittanet? http://www.audiclub.fi/audifinns/showthread.php?t=132439

 

[AnttiL]

Tätä tarkoittanet? http://www.audiclub.fi/audifinns/showthread.php?t=132439

juuri tätä :thumbup:

 

[Audi_sport_UK]

Lancia ainakin oli ainoa B-ryhmän tehdastalli joka yksimielisesti puolusti A-ryhmää, että eiköhän se auto ollut sitten jossain määrin valmiina.

Olen sanonut aiemminkin, mutta kaudessa 1987 oli kiehtovaa se, miten monenlaisella autolla lähdettiin yrittämään, ja miten monella erilaisella lopulta pärjättiin. Voittava yhdistelmähän oli ketteränkokoinen 2.0-litrainen nelivetoturbo, mutta osakilpailuvoittoihin ylsivät myös ylipainoinen Audi 200 Quattro, 1.6-litrainen Mazda 323 4WD, sekä turbottomat takavetoinen BMW M3 ja etuvetoinen VW Golf sekä seuraavalla kaudella myös turboahdettu, mutta takavetoinen Ford Sierra Cosworth. Sen sijaan vähemmän menestyksekkäitä olivat turbottomat nelivetoiset Audi Coupe Quattro ja Ford Sierra XR4x4. Turboahdettu 1.4-litrainen etuvetoinen Renault oli yllättävän toimiva teho-paino-suhteeltaan, ja Ragnotti ylsi autolla jopa kakkostilaan Portugalissa. Kenneth Erikssonin 2-litrainen turboton etuvetoinen VW Golf oli edellisellä kaudella vienyt A-ryhmän maailmanmestaruuden nelivetoisten Audien nenän edestä, ja tälläkin kaudella Eriksson oli pisteissä neljäntenä heti Lancia-kolmikon jälkeen.

Mielestäni siellä ei juuri pärjätty kuin Lancialla. Afrikan rallit ja Korsika oli niin erityisiä kilpailuita, että muodostivat poikkeuksen. Yksi poikkeus toki Mazdan Ruotsin ralli voitto.

Kauteen -87 lähdettiin sillä kalustolla mitä oli tarjolla.
Lanciasta ei oikein oltu varmoja ja Mazdaa pidettiin lupaavimpana, kun heillä testi kausi jo takana. Mazdalla olisi kait pärjättykin jos voimalinja olisi kestänyt. Muistaakseni jäivät jostain huijausyrityksestäkin kiinni(?), kun yrittivät ajaa luokittelemattomalla taka-akselilla tai jotain.