Mukava ajosessio oli. Koska kyseessä oli ihan oudot ja tehokkaat autot ja ratakin täysin uusi, niin itselleni ei olisi niin ollut väliksi vaikka kisan sijasta olisikin ollut vain hupiajoa ilman sijoituksista käytävää kamppailua. Mutta hyvä näin.
Ensimmäisessä ajosessiossa oli käytössä auto #9. Ajelu meni lähinnä ihastellessa ja ihmetellessä. Olisi pitänyt koittaa opetella mutkien nopeasti ajamista edes hieman mutta oikeastaan ajolinjoilla ei jotenkin kummasti tuntunut olevan väliä, oli vain niin mukava huristella kun alla oli tuollainen auto jossa potkua oli monta tasoa enemmän aiempiin karting-kokemuksiin verrattuna. Tuli siinä kuitenkin sitten vasemmalle kääntyvän T2:n jarrutuksessa pyörähdettyä jollain kierroksella.
Aika-ajoon tuli sama auto #9 alle. Nyt tuli jo hieman yritettyä ajaakin mutta turhan varovaista meno oli vieläkin. Auton penkki oli itselleni aika lailla sopivan tuntuinen, mutta silti aika-ajon loppupuolella alkoi inhottavasti vihlomaan selästä. Tulinkin kierroksen aiemmin sisään kuin muut, kun lähietäisyydelle edessä oli ilmaantunut vielä lisäksi toinen auto ja kierrosaika tuskin olisi parantunut.
Aika-ajojen edetessä (kolmessa erässä aika-ajot ajettiin) alkoi selviämään, että b-finaaliin vienee tie ja sen melko etupäähän. B-finaaliin vaihtui auto numeroksi #8. Penkki tuntui heti alkuistumalta liian isolta yläselän kohdilta. Toisaalta, lähtöruudukkoon päin suunnatessa taas iloa aiheutti se, että auto tuntui kulkevan ihan eri malliin kuin mitä auto ysi teki. Lähtöruudukossa aiheutti ihmetystä se, että minut komennettiin kakkosruutuun, vaikka edellä kaiken järjen mukaan olisi pitänyt olla minua nopeammin aika-ajon ajanut Albert oil ja sekä lisäksi A-finaalista jaskan takia B-finaaliin pudotettu MF. Jälkeenpäin sitten selvisi, että homma oli siinä määrin mokattu että MF joutui lähtemään takajoukosta eli alunperin jaskalle kuuluneesta lähtöruudusta.
Startti tuli helmikuisen kisan mukaisesti missattu suht täysin. Vaan eipä Albert oilillakaan hyvin mennyt ja pääsin hänen ohi kakkoseksi. Auto tuntui suorastaan mahtavalta, ja olo tuntui siltä, että ainakin jossain vaiheessa kyllä ohitusta pääsee kärkikuskista (selvisi myöhemmin dzeidzeiksi) yrittämään. Jahtaaminen loppui kuitenkin jo ensimmäisellä kierroksella kun dzeidzei harmillisesti spinnasi nopeiden mutkien jälkeisessä mutkassa radan loppupuolella. Eli johtopaikka tuli lahjaksi. Seuraava kierros meni taas osittain vielä yhtä tasoa aiempaa autoa tehokkaamman auton vauhtia fiilisteltäessä mutta kyllä mutkia tuli jo vähän kovempaakin koitettua ajaa. Aika-ajon jälkeen kuulin, että esim. neulansilmää edeltävät oikealle kääntyvät mutkat voi ajaa, varsinkin niistä ensimmäisen, paljon kovempaa kuin mitä itse olin ajanut. Itsehän olin tarjonnut aika-ajossa noista mutkista ensimmäisessä jarruakin kun toiset pitivät siinä kaasun pohjassa
(aiemmillakin kerroilla, kun vastassa on ollut jokin outo rata, niin olen huomannut että useimmat muut ovat oppineet radan paljon nopeammin). Varovaisesti tuli kuitenkin otettua, sillä sivusilmällä pystyi näkemään että seuraavana tuleva kuski oli jäänyt jo kohtuullisen paljon ja siinä sitten alkoi A-finaalin paikka kangastelemaan silmissä. Toisella kierroksella löysäsin vauhtia ja ero tuntui vieläkin kasvavan seuraavaan. Samalla kun penkki alkoi tekemään tehtäviään selälle, niin tuli sitten tehtyä hieman mummomainen siirto ja ryhdyin melkeinpä suorastaan köröttelemään siihen nähden mihin autolla olisi parhaimmillaan itsekin ehtinyt. Pari kierrosta meni siinä määrin hitaasti että takaa kakkoseksi noussut MF alkoi lähestymään. Selän tilanne ei ollut ainakaan parempaan päin mennyt mutta ei siinä sitten auttanut kun yrittää puristaa ja pitää kärkipaikkaa. Samalla kun MF saavutti ensin hitaasti mutta varmasti ja sitten yhä nopeammin ja varmemmin, niin kävi kivut kolmen metrin selässäni sellaisiksi, että vaikka voitto sitten lopulta niukasti itselleni irtosikin, niin annoin sitten A-finaalipaikan MF:lle. Olisihan sinne itsekin voinut mennä ihan vaikka köröttelemään ja mutta kun sympatiat oli MF:n puolella sen omituisesti määritellyn lähtöpaikkansa suhteen ja alunperin B-finaaliin pudotuksen vuoksi ja lisäksi miehellä näytti olevan vielä energiaa runsaasti, niin eipä päätöksen tekeminen sitten vienyt loppujen lopuksi kuin sekunnin verran.
Hintava keikkahan tuo oli, mutta toisaalta kyllä nuo autot jotain sellaista olivat, että kyllä siitä tuon verran melkeinpä maksoi ihan ilokseen. Itselläni päivän nopein kierros oli kisassa 50.17 ja kyllä nuo muutamien sekuntien pudotus harjoitus- ja aika-ajosessioista kyllä heti huomattavasti enemmän mehuja vei. Kisassa tuntui, että niitä 53 sekunnin kierroksia olisi voinut ajaa loputtomiin, mutta heti kun joutui yrittämään enemmän, niin mehujakin meni sitten huomattavasti enemmän. Hattua täytyy nostaa reippaasti alle 50 sekunnin menneitä kuljettajia. Osittain kyllä jäi vähän harmittamaan kun tosiaan se A-finaali jäi ajamatta ja myös lisäksi se, että ei tullut/päässyt koitettua että mihin sitä miehestä loppujen lopuksi olisi kierrosajoissa ollut. Kunnon kestäminen tuli kyllä nähtyä ja ei häävi ole. Joku lihas selästä taisi hiukka kipeää saada ja tässä pari päivää on nyt nilkutettu kun ei tiedä oikein että miten päin olisi.
Kaiken kaikkiaan kuitenkin mukava ensikosketus noihin autoihin ja tuohon rataan. Seura oli mukavaa. Kiitos ja silleen.
Ensimmäisessä ajosessiossa oli käytössä auto #9. Ajelu meni lähinnä ihastellessa ja ihmetellessä. Olisi pitänyt koittaa opetella mutkien nopeasti ajamista edes hieman mutta oikeastaan ajolinjoilla ei jotenkin kummasti tuntunut olevan väliä, oli vain niin mukava huristella kun alla oli tuollainen auto jossa potkua oli monta tasoa enemmän aiempiin karting-kokemuksiin verrattuna. Tuli siinä kuitenkin sitten vasemmalle kääntyvän T2:n jarrutuksessa pyörähdettyä jollain kierroksella.
Aika-ajoon tuli sama auto #9 alle. Nyt tuli jo hieman yritettyä ajaakin mutta turhan varovaista meno oli vieläkin. Auton penkki oli itselleni aika lailla sopivan tuntuinen, mutta silti aika-ajon loppupuolella alkoi inhottavasti vihlomaan selästä. Tulinkin kierroksen aiemmin sisään kuin muut, kun lähietäisyydelle edessä oli ilmaantunut vielä lisäksi toinen auto ja kierrosaika tuskin olisi parantunut.
Aika-ajojen edetessä (kolmessa erässä aika-ajot ajettiin) alkoi selviämään, että b-finaaliin vienee tie ja sen melko etupäähän. B-finaaliin vaihtui auto numeroksi #8. Penkki tuntui heti alkuistumalta liian isolta yläselän kohdilta. Toisaalta, lähtöruudukkoon päin suunnatessa taas iloa aiheutti se, että auto tuntui kulkevan ihan eri malliin kuin mitä auto ysi teki. Lähtöruudukossa aiheutti ihmetystä se, että minut komennettiin kakkosruutuun, vaikka edellä kaiken järjen mukaan olisi pitänyt olla minua nopeammin aika-ajon ajanut Albert oil ja sekä lisäksi A-finaalista jaskan takia B-finaaliin pudotettu MF. Jälkeenpäin sitten selvisi, että homma oli siinä määrin mokattu että MF joutui lähtemään takajoukosta eli alunperin jaskalle kuuluneesta lähtöruudusta.
Startti tuli helmikuisen kisan mukaisesti missattu suht täysin. Vaan eipä Albert oilillakaan hyvin mennyt ja pääsin hänen ohi kakkoseksi. Auto tuntui suorastaan mahtavalta, ja olo tuntui siltä, että ainakin jossain vaiheessa kyllä ohitusta pääsee kärkikuskista (selvisi myöhemmin dzeidzeiksi) yrittämään. Jahtaaminen loppui kuitenkin jo ensimmäisellä kierroksella kun dzeidzei harmillisesti spinnasi nopeiden mutkien jälkeisessä mutkassa radan loppupuolella. Eli johtopaikka tuli lahjaksi. Seuraava kierros meni taas osittain vielä yhtä tasoa aiempaa autoa tehokkaamman auton vauhtia fiilisteltäessä mutta kyllä mutkia tuli jo vähän kovempaakin koitettua ajaa. Aika-ajon jälkeen kuulin, että esim. neulansilmää edeltävät oikealle kääntyvät mutkat voi ajaa, varsinkin niistä ensimmäisen, paljon kovempaa kuin mitä itse olin ajanut. Itsehän olin tarjonnut aika-ajossa noista mutkista ensimmäisessä jarruakin kun toiset pitivät siinä kaasun pohjassa
(aiemmillakin kerroilla, kun vastassa on ollut jokin outo rata, niin olen huomannut että useimmat muut ovat oppineet radan paljon nopeammin). Varovaisesti tuli kuitenkin otettua, sillä sivusilmällä pystyi näkemään että seuraavana tuleva kuski oli jäänyt jo kohtuullisen paljon ja siinä sitten alkoi A-finaalin paikka kangastelemaan silmissä. Toisella kierroksella löysäsin vauhtia ja ero tuntui vieläkin kasvavan seuraavaan. Samalla kun penkki alkoi tekemään tehtäviään selälle, niin tuli sitten tehtyä hieman mummomainen siirto ja ryhdyin melkeinpä suorastaan köröttelemään siihen nähden mihin autolla olisi parhaimmillaan itsekin ehtinyt. Pari kierrosta meni siinä määrin hitaasti että takaa kakkoseksi noussut MF alkoi lähestymään. Selän tilanne ei ollut ainakaan parempaan päin mennyt mutta ei siinä sitten auttanut kun yrittää puristaa ja pitää kärkipaikkaa. Samalla kun MF saavutti ensin hitaasti mutta varmasti ja sitten yhä nopeammin ja varmemmin, niin kävi kivut kolmen metrin selässäni sellaisiksi, että vaikka voitto sitten lopulta niukasti itselleni irtosikin, niin annoin sitten A-finaalipaikan MF:lle. Olisihan sinne itsekin voinut mennä ihan vaikka köröttelemään ja mutta kun sympatiat oli MF:n puolella sen omituisesti määritellyn lähtöpaikkansa suhteen ja alunperin B-finaaliin pudotuksen vuoksi ja lisäksi miehellä näytti olevan vielä energiaa runsaasti, niin eipä päätöksen tekeminen sitten vienyt loppujen lopuksi kuin sekunnin verran.Hintava keikkahan tuo oli, mutta toisaalta kyllä nuo autot jotain sellaista olivat, että kyllä siitä tuon verran melkeinpä maksoi ihan ilokseen. Itselläni päivän nopein kierros oli kisassa 50.17 ja kyllä nuo muutamien sekuntien pudotus harjoitus- ja aika-ajosessioista kyllä heti huomattavasti enemmän mehuja vei. Kisassa tuntui, että niitä 53 sekunnin kierroksia olisi voinut ajaa loputtomiin, mutta heti kun joutui yrittämään enemmän, niin mehujakin meni sitten huomattavasti enemmän. Hattua täytyy nostaa reippaasti alle 50 sekunnin menneitä kuljettajia. Osittain kyllä jäi vähän harmittamaan kun tosiaan se A-finaali jäi ajamatta ja myös lisäksi se, että ei tullut/päässyt koitettua että mihin sitä miehestä loppujen lopuksi olisi kierrosajoissa ollut. Kunnon kestäminen tuli kyllä nähtyä ja ei häävi ole. Joku lihas selästä taisi hiukka kipeää saada ja tässä pari päivää on nyt nilkutettu kun ei tiedä oikein että miten päin olisi.
Kaiken kaikkiaan kuitenkin mukava ensikosketus noihin autoihin ja tuohon rataan. Seura oli mukavaa. Kiitos ja silleen.
