F1 Kausikooste -82

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Lähtö liian varhain osa 3

Kauden 1980 lopulla marraskuussa Riccardo Paletti sai takuut kaudesta 1981 Formula 2:ssa. Saman vuoden lopulla Paletti oli neuvotteluissa jopa f1-tallien kanssa. Ikävä kyllä Ensignin tarjous meni ensin Roberto Guerreron suuntaan ja lopulta se meni Marc Surerille. Marchin neuvottelut taas menivät Eliseo Salazarin ja Derek Dalyn takia sivu suun.

Myöskään Theodore tai Fittipaldi eivät olleet kovin kiinnostuneita hankkimaan nuoria kuljettajia tiimiin. Fittipaldi tosin kaipasi erittäin maksukykyistä kaveria Keke Rosbergin tallikaveriksi ja Paletti oli yksi ehdokkaista.

Lopulta valittiin kuitenkin Chico Serra ajamaan. Kauden 1980 Monzan F2-kilpailu oli tärkeä paikka, sillä f1:n tallipäälliköt katsoivat kilpailua varsin tarkasti. Osella oli jo tuolloin kuitenkin neuvotelluin paikka Palettille. Ensin kuitenkin Alberto Colombo vei paikan ja myöhemmin Beppe Gabbiani joten Paletti sai tyytyä viettämään kautensa Formula 2:ssa.

Tyrrell ei kaivannut myöskään nuorta milanolaista. Kuin kohtalon ivana Ken Tyrrell oli eräässä vaiheessa valmis ottamaan Palettin talliinsa kaudella 1981. Ikävä kyllä Palettilla ei ollut superlisenssiä ja näin paikan sai eräs Michele Alboreto.

Viimeinen vaihtoehto olisi ollut Tolemanilla. Sen paikan vei kuitenkin Derek Warwick ja kakkosajajana nähtiin mieluummin Brian Henton kuin Riccardo Paletti. Paletti joutui jäämään Formula 2:seen. Hänen ovenrakonsa F1:siin oli kuitenkin avattu. Hän oli vasta 22 vuotta vanha. Ennen kautta 1981 talvella 1980 Paletti testasi ja testasi. Hänen ajajankykynsä kehittyi myös hänen englannin taidon karttuessa. Hän oli tehnyt myös erään ennätyksen.

Hän oli maksanut ajoistaan alemmissa sarjoissa yhteensä 400 000 dollaria mikä oli ennätys. Kausi 1981 F2:ssa maksoi 600 000 dollaria. Sillä rahalla hän maksoi yli kaksi kertaa enemmän kuin seuraavaksi eniten ajoistaan maksanut kuljettaja ja keskimäärin Palettin rahoilla olisi ajanut useampi muukin kuski yhteensä tai samalla summalla myös useita kilpailuja f1:ssä.

Kauden 1981 testien jälkeen F2-kauden avauksessa Silverstonessa hän oli 10:s aika-ajon jälkeen. Mike Earlen mukaan Paletti oli kasvanut kilpailijana aivan eri tasolle kuin kaudella 1980. Kilpailussa hän oli toinen Mike Thackwellin jälkeen. Kauden toisessa kilpailussa Hockenheimissa hän ajoi kilpailun nopeimman kierroksen ja johti kisaa. Vain kolme kierrosta ennen maalia hän keskeytti akun hajoamiseen. Kilpailun voitti Stefan Johansson.

Thruxtonissa Paletti ajoi koko kilpailun ajan hyvin ja oli lopulta kolmas. Eje Elgh Ruotsista oli toinen ja kilpailun voitti Roberto Guerrero. Sitä taustaa vasten Paletti ei todellakaan ollut huono ajaja. Siinä vaiheessa sarjaa hän olikin kolmantena sarjataulukossa jaetuin pistein Stefan Johanssonin kanssa. Thackwell johti sarjaa kolmella pisteellä. Sitten onni hylkäsi Palettin ja Nürburgringillä hän keskeytti.

Vallelungassa hän ajoi kuudenneksi ja sai pisteen. Se jäi hänen viimeiseksi. Mugellossa hän ajoi 10:ksi ja keskeytti Paussa ja Enna-Pergusan kilpailuissa. Spassa hän oli 15:sta ja Doningtonissa, Misanossa ja Mantorp Parkissa Ruotsissa hän keskeytti. Kauden saldoksi tuli 10:s sija ja 11 pistettä. Mestaruuden vei Geoff Lees.

Vaikea kausi toi kuitenkin Earlea lähemmäksi Palettin perhettä ja Riccardo oli rakastettavan mukava mies. Huonona puolena hänellä oli tosin ujous ja samalla herkkyys tietyistä asioista. Lisäksi hänen kuntonsa ei vain tuntunut riittävän. Toisaalta hän korvasi sen rajulla yrityksellä ja keskittymisellään.

Vuoden loppuun mennessä hän halusi päästä F1:siin. Earle joutui surullisesti kertomaan että hänen f1-ajonsa saisi tapahtua muuta kautta. Tallilla ei ollut edes autoa suunnitteilla ja f1:ssä ajaminen olisi kallista puuhaa. Earlen ja Arietto Palettin keskusteluista sovittiin alustavasti vielä kaudesta 1982 Formula 2:ssa. Silloin Paletti voittaisi mestaruuden ja hän saisi debytoida vuoden 1983 Formula 1:n MM-sarjassa.

Riccardon lisäksi myös Pioneerin yhtiömiehet halusivat kuitenkin nähdä nuoren Riccardon jo kaudella 1982 f1:ssä. Mahdollisesti jopa kauden 1981 lopulla. Marchilla oltiin kiinnostuneita hankkimaan nuori Riccardo talliin ja kauden 1981 lopulla neuvottelut Fittipaldin kanssa olivat pitkällä jo kauden loppuihin kilpailuihin ja erityisesti kaudelle 1982.

Chico Serra haluttiin korvata nuorella ja erittäin maksukykyisellä Palettilla. Keke Rosberg haluttiin säilyttää tallissa, mutta tarvittaessa kärkäs ja tallia jatkuvasti kritisoinut Rosberg olisi voitu korvata Palettilla. Palettin tulo talliin kaatui myös Pioneerin yhtiöiden erään toiveen toteutumattomuuteen. Alkukaudesta 1981 Pirelli olisi tuotu tukemaan tallin rengastoiveita.

Pirelli halusi tosin myös Palettin mukaan talliin. Ikävä kyllä Wilson Fittipaldi torjui toiveen ja näin rahat jäivät saamatta Fittipaldilta. Kauteen 1982 mennessä Pirelli rengasti tallia, mutta Palettia ei saatu enää tulemaan talliin. Sponsorien ristiriitaan ja haluamattomuuteen kaatuivat myös Roberto Guerreron ja Johnny Cecotton mahdolliset ajot Fittipaldilla kaudella 1982.

Vuoden 1981 lopulla Paletti oli uransa risteyskohdassa. Hän olisi voinut mennä F1:siin riskillä, mutta olisi ollut vaarassa menettää ajopaikkansa koska se oli rahasta riippuvainen. Toisaalta taas Formula 2:ssa toinen kausi olisi ainakin taloudellisesti turvattu. Lopulta pitkän Englannissa viettämänsä loman jälkeen talvella 1981 Paletti teki päätöksen f1-kaudesta 1982.

Hänellä ei kuitenkaan ollut mitään syytä mennä f1:siin vielä tuolloin 23-vuotiaana. Ikävä kyllä sponsorien pelot ja tallien mahdollinen kiinnostumattomuus huonon kauden toistuessa saivat Palettin f1:n kannalle. Earlen mukaan ratkaisu oli huono, mutta Paletti sai kuitenkin hänen tukensa asialle.

Hänellä oli loppuvuodesta vieläkin mahdollisuus mennä Fittipaldille, Tolemanille tai jo pitkin kautta neuvoteltuun Osellan talliin. Enzo Osellalle raha kelpaisi todella hyvin ja asiat f1:n suhteen näytti olevan hyvin. Haaste superlisenssistä olisi vain suurin. Seuraavassa osassa tulee lisää asiaa Palettin edesottamuksista.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Lähtö liian varhain osa 4

Loppuvuodesta 1981 myös Theodore ja Ensign olivat kiinnostuneita ottamaan nuoren Riccardo Palettin talliinsa kaudeksi 1982. Paletti sai oman superlisenssinsä. Se herätti huomiota ja monien mielestä nuori ja hento italialainen ei ollut valmis f1:siin. Isoa rahaa kaverilla oli kuitenkin muille jaettavaksi. Miljoona dollaria oli kulunut hänen aiempaan moottoriurheilu-uraansa ja kaudeksi 1982 hän tekisi historiaa. Hänestä tulisi kautta aikojen toinen f1:ssä miljoona dollaria kauteen maksanut kuljettaja.

Ensimmäinen maksumiljonääri oli ollut Chico Serra Fittipaldilla edeltävällä kaudella. Lisäksi Serra oli valmis maksamaan saman verran kaudella 1982 ajoistaan. Miljoona dollaria oli erittäin suuri summa ja jopa keskikastin tallit harkitsivat vakavasti Palettin ottoa talleihinsa juurikin valtavan rahan takia. Rahan lisäksi Palettin kanssa sopimuksen tehnyt Osella tuli saamaan huipputeknistä taustatukea ja paljon muuta kivaa talliin.

Miljoona dollaria kuitenkin maksettaisiin kahdessa osassa valtavan summan takia. 400 000 dollaria Paletti maksaisi ensimmäisessä osassa ja myöhemmin kaudella 600 000 dollaria toisessa osassa. Osella ei tallina ollut kovin hyvä. Se oli viettänyt kaksi kautta f1:ssä erittäin laihoin tuloksin ja maksukuskeistaan talli oli enemmän kuuluisa kuin mistään muusta.

Tosin se tarjosi Eddie Cheeverin debyytin ja jo kahden vuoden ajan se oli ollut kiinnostunut Riccardo Palettin palveluksista. Suurin ongelma oli kuitenkin juuri superlisenssin puuttuminen. Kauden 1981 loppupuolella talliin oli hankittu kyvykäs Jean-Pierre Jarier. Jarierilla oli kuitenkin vaikeuksia saada autoa kisoihin ja kausi 1982 ei myöskään luvannut hyvää tallille. Kahden auton tallina rahaa kuluisi enemmän ja 3 miljoonan dollarin budjetilla ei ollut helppoa viedä kautta läpi.

Lisäksi Enzo Osella olisi halunnut saada miljoonansa välittömästi mutta joutui pettymään Arietton tiukan asenteen takia. Hän saisi rahansa erässä. Summa kuitenkin oli niin valtava että Osella ei halunnut riskeerata sitä. Vaikeuksia oli luvassa jo alusta alkaen. Uudella FA1C:llä Paletti ei saanut juuri ollenkaan testiaikaa ja hän joutui testaamaan vanhaa FA1B:tä.

Jarier sai melkein kaiken testiajan uusvanhalla FA1C:llä. Lisäksi tallin epäluottamus Palettia kohtaan nousi hänen romutettua autonsa Paul Ricardin testeissä. FA1C ei tuonut ihmeitä ja näin kaudesta tulisi erittäin vaikea. Ilmanvastus autossa oli järkyttävän suuri. Sen takia auton voima oli tonnin verran kovempaa kuin millään muulla tallilla. Lisäksi auto kulutti renkaita ja tärisi kuin vanha puulaatikko.

Se kulutti myös nuorta Palettia. Kauden avausviikonloppuun mennessä Osellan kausi 1982 ei näyttänyt avautuvan hyvin. Tallilla oli kuitenkin suurin budjetti koskaan ja lisäksi tallissa oli 30 henkilöä töissä. Kaiken piti näyttää hyvältä. Päätösosassa käsitelläänkin sitten kautta 1982 Riccardo Palettin osalta aina kohtalokkaaseen Montrealin kuolonkolariin saakka.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Lähtö liian varhain osa 5

Kauden 1982 Kyalamin kilpailuviikonloppu oli Osellalle vaikea. Renkaiden ja moottorien maksut olivat myöhässä ja Michelin oli vetänyt tukensa pois. Pirelli järjesti kuitenkin renkaita ja Palettin tulon myötä kyettiin maksamaan laskut pois. FA1D-auto oli tulossa Imolaan ja koko huonous olisi vain tilapäistä. FAIC ei juurikaan FA1B:tä parempi ollut. Koko viikonloppu meni ongelmiin. Suoranopeutta ei riittänyt ja auton sähköviat kiusasivat tallia. Lisäksi ajajien lakko oli huono juttu. Palettille se kenties oli pieni unelma. Unelmiensa lisäksi Paletti teki myös f1:ssä erään tärkeän tulevaisuuden ilmiön. Hänen mukanaan matkasi säännöllinen kuntovalmentaja ja omalääkäri. Lisäksi hänelle oltiin määrätty huippukuljettajan ruokavalio. Siihen aikaan f1:ssä ei kuitenkaan moiseen suhtauduttu vakavasti. Kyalamissa hän pääsi juttelemaan Villeneuven, Laudan ja Reutemannin kanssa. Lisäksi hän ilahdutti lakkolaisia pianonsoittokyvyllään. Pääosin kuitenkin nuori italialainen pysyi omissa oloissaan. Hän myönsi myös lehtihaastattelussa pelkäävänsä f1:siä. Hän olisi loppujen lopuksi halunnut ajaa vielä yhden kauden F2:ssa ja sitten yrittää f1:siä.

Odottelu ei kuitenkaan ollut hänen mukaansa viisas ratkaisu moottoriurheilussa. Etenkin f1:ssä sellainen asenne voisi viedä mahdollisuudet. Lisäksi hän harmitteli lakkoa ja pelkäsi senkin vaikuttavan hänen ajoihinsa kauden muissa kisoissa. Ajajista hän tuli parhaiten toimeen Eliseo Salazarin ja Raul Boeselin kanssa. Sen sijaan Jean-Pierre Jarierin kanssa välit olivat alusta alkaen jännittyneet. Kilpailusta hän karsiutui suurella erolla muihin ja tallikaveriin ero oli melkein 3 sekuntia. Hän kärsi myös kylkiluiden kivuista. Se herätti taas tallin sisällä kestävyyspelkoja ja muutkin tallit olivat huolissaan nuoresta Palettista. Rio de Janeirossa Harjoituskarsinnassa Paletti ei saanut aikaa ja karsiutui. Syy johtui renkaan irtoamisesta ja ripustuksen pettämisestä. Autossa oli lisäksi huolimattomasti kiinnitetyt jarrupalat ja ensimmäistä kertaa Paletti oli vihainen. Arietto syytti myös tallin mekaanikkoja täydellisestä huolimattomuudesta ja ilmapiiri alkoi kiristyä.

Long Beachissa Paletti oli alustavasti nopeampi Harjoituskarsinnassa ja muutenkin perjantaina Virallisessa harjoituksessa, mutta lauantaina hän karsiutui jälleen. Syynä olivat puutteeliset säädöt ja kokemattomuus. Hän jäi Jarierille melkein 3,5 sekuntia. Jarier taas ajoi kympin sakkiin ja pärjäsi varsin hyvin muutenkin. Imolaan Paletti pääsi mukaan koska kilpailuun starttasi vain 14 autoa. Kilpailu meni kuitenkin huonosti. Ensin auto sammui lämmittelykierroksella ja kun lähtö tapahtui niin Paletti oli 49 sekuntia jo kärjen perässä. Ainoastaan kytkinviasta kärsinyt Brian Henton ja Alfa Romeon Andrea de Cesaris olivat jääneet Palettin taakse ennen keskeytystä. Ensimmäinen startti f1-kisassa kesti Palettilla vain 12 minuuttia ja 6 täyttä kierrosta. Auto sinnitteli vielä pari kierrosta, mutta särkynyt ripustus ja jousitus aiheuttivat keskeytyksen.

Zolderiin mennessä ilmapiiri oli myös ajajien välillä jo huono. Jarier oli epäillyt Palettin kykyjä ja riitelyä puolin ja toisin riitti. Sekasortoisessa tilanteessa Paletti olisi halunnut jättää tallin ensimmäistä kertaa. Muita paikkoja ei vain ollut vapaana. Harjoituskarsintaan hänen tiensä jäi Emilio de Villotan kanssa. Gilles Villeneuven kuolemasta Paletti oli syvästi pahoillaan ja hän ilmaisi osanottonsa. Kuitenkin Osellan lupaamaa uutta autoa ei ollut tullut Imolaan, Zolderiin tai Monacoonkaan. Ruhtinaskunnan kaduilla Osellalla oli uusia osia tullut autoon, mutta kokonaan uutta autoa ei Palettille tullut. Se meni jälleen Jarierille. Osellan rahat eivät riittäneet edes uusiin ripustusosiin Palettille ja Riccardo oli erittäin vihainen asiasta. Monacossa hän kuitenkin oli hieman tavallista nopeampi.

Vanhoilla päivitysosilla ja aika-ajorenkaiden vähyydellä kuitenkin oli tekemistä Palettin karsiutumisen kanssa. Hän jäi melkein 3 sekuntia tallikaverilleen joka ei päässyt kuitenkaan aika-ajon karsinnasta läpi. Detroitissa molemmat Osellat saivat kiittää Piquetin ja Tolemanin ongelmia kuljettajiensa kanssa. Niiden myötä myös Paletti pääsi mukaan kilpailuun. Vapaissa harjoituksissakin vauhtia riitti ja tallikaveri oli enää vain noin sekunnin nopeampi. Hänen uransa toinen startti jäi toteutumatta lopulta. Lämmittelyssä Paletti romutti autonsa ja tallin varaosat alkoivat loppua ja korjaukset kestivät hitaasti. Vara-autolla Paletti olisi voinut startata kilpailuun, mutta Jarierin särkiessä autonsa Paletti jäi lopulta ilman autoaan. Aivan viime hetkellä vara-auto oli kokonaan valmis ja sitten Jarier tuli varikolle ja ykköskuskin oikeudella otti auton käyttöön itselleen. Tapaus aiheutti vastalauseryöpyn ja Arietto Paletti aikoi vetää Osellalta rahansa pois.

Muutenkin koko Osellan tilanne tuntui Riccardon mielestä pahalta. Tallin talous olisi sopinut paremmin vain yhden auton ajattamiseen ja lisäksi Arietton mielestä hänen poikansa rahoja käytettiin vain palkkarenkien huvituksiin. Tässä tapauksessa renki oli Jarier. Enzo Osellan mukaan tilanne oli valitettava. Montrealin kilpailun alla Osellasta löytyi yllättäen vauhtia ja Paletti oli ensi kertaa nopeampi kuin Jarier. Karsiutuminen uhkasi silti molempia kuskeja. Lauantaina Paletti pääsi mukaan kilpailuun ja sunnuntain lämmittelyn jälkeen tilanne oli helpotus Palettille. Hän ajaisi vihdoin uransa toisen kunnollisen startin ja kolmannen ylipäänsä. Monien mielestä hänen kunto-ongelmat alkoivat olla historiaa ja Enzo Osellakin kehui Palettia pitkästä aikaa. Pinnan alla kuitenkin kuohui. Paletti halusi vaihtaa tallia ja vaihtoehdot olivat vähissä. Marchilla oli kuitenkin vaihtoehto. Talli oli yrittänyt Riosta asti saada Emilio de Villotaa ajamaan talliinsa.

Muut tallit eivät kolmannen auton ajattamiseen olleet ensin suostuneet. Zolderiin mennessä tilanne oli muuttunut ja hyväksyntä oli hankittu. Emilio kuitenkin karsiutui jatkuvasti ja herätti vain pahennusta ja myötähäpeää. Montrealin jälkeen de Villota saisi lähteä pois tallista. Talli halusi saada Palettin mukaan ajamaan. Sopimuksen purkaminen ei olisi helppoa ja osin kilpailut saattaisivat jäädä vasta ensi kaudelle. Arietto antoi Schittonen välityksellä muille tiimeille viestiä 600 000 dollarin summasta. Sillä hinnalla mikä tahansa talli saisi käyttöön Riccardon palvelukset. Ensign, Theodore ja Fittipaldi olivat Marchin ohella kiinnostuneet Palettista. Paletti halusi kuitenkin ajaa Marchilla. Mikäli sopimus ei onnistuisi nyt niin sitten kaudella 1983 hän halusi palata f1:siin.

Mike Earle antoi hyväksyntänsä ja halusi tehdä kaikkensa jotta Paletti saataisiin ajamaan talliin Jaramasta tai Zandvoortista lähtien. Toinen Earlen haluama tilanne oli Rothmansin rahoilla kustannettu Henri Toivosen ajattaminen. Se vaihtoehto oli kuitenkin kiinni emotallin haluista. Marchin päätallilla oli suunnitelmia myös kaudesta 1983 Palettin ja Toivosen ajattamisesta. Ikävä kyllä mikään näistä ei koskaan toteutunut. Montrealissa 13.6.1982 unelmat särkyivät. Tuona päivänä Earle joutui menemään Gina Palettin tueksi sairaalaan minne Riccardo joutui. John Watsonille tilanne oli myös murheellinen. Hänen mielestään Palettilla olisi vielä voinut olla paljon edessään. Ikävä kyllä hän oli myös nuori ja innokas ja unohti katsoa eteensä. F2-sarjan mittapuulla Paletti oli kokenut kuljettaja, mutta F1:ssä hän oli vielä noviisi.

Watson oli myös Mike Earlen ystävä ja tunsi sitä kautta muita kuljettajia paremmin myös Palettin. Niki Laudan mukaan taas Palettin kuolema saattoi aiheutua myös sammutusvaahdon aiheuttamista kemikaalien hengityksestä. Samalla Lauda kritisoi myös pelastustöiden aiheuttamaa ensipaniikkia. Vain Pironin tiukat otteet estivät pahemman hyytymisen. Toisaalta Palettin keuhkot olivat jo vaurioituneet todella pahoin ja sisäinen verenvuotokin olisi voinut aiheuttaa kuoleman jo ilman muita vammoja. Kuolema olisi lievimmässäkin tapauksessa ollut pitkä ja tuskallinen. Kaikki olivat surullisia nuoren italialaisen herrasmiehen poismenosta ja hänen luonnettaan kehuttiin. Hän otti niskoilleen joskus syitäkin jotka eivät olleet hänen omiaan.

Hän oli vain kaksi päivää 24 vuotta vanha. Arietton ja Ginan antamassa yhteishaastattelussa Montrealin jälkeen vain hyvästeltiin rakastettu poika joka rakasti autourheilua enemmän kuin mitään muuta siinä vaiheessa elämää ja jonka piti kuolla samalla julmalla tavalla radalla kuin hänen ihailemansa Gilles Villeneuve. Vain kuukautta aiemmin hän oli itkenyt Gillesiä ja nyt taas häntä surtiin. Mitä Riccardosta olisi tullut? Olisiko hänestä kenties tullut mukava kuljettaja ja jonain päivän suuri liikemies? Olisiko hänestä tullut kenties seuraava menestyvä italialainen kuljettaja sitten Riccardo Patresen? Miten kausi 1983 Onyx-Marchilla olisi mennyt?

Niiden kysymyksien vastauksia ei koskaan saada valitettavasti tietää. Palettin nimi elää Varano de Melegarin radan nimessä. Vuodesta 1983 lähtien radan nimi on ollut Autodromo Riccardo Paletti. Tällainen oli nuoren Riccardo Palettin tarina. Lähtö tuli todellakin liian varhain.
 
Viimeksi muokattu:

Laatikkokauha

Well-known member
Liittynyt
7.8.2008
Viestit
1187
Huolimatta massiivisesta liekkimerestä Palettin ruumis ei edes kärsinyt palovammoja, vaan kuoleman aiheutti rintakehään kohdistunut raju isku (löysät vyöt, jotka päästivät kehon osumaan ohjaamon etuosaan?)
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Tuossa Palettin kolarissa auto vain yksinkertaisesti rusentui ja koko ohjaustanko ratteineen lävisti Palettin. Turvavöiden tasosta en mene sanomaan täydellä varmuudella mitään, mutta todennäköisesti ne olivat yhtä kiinni ja tiukalla kuin muillakin kuljettajilla.

Tuon vuoden autoista oikeastaan mikään ei ollut kovin turvallinen. Ehkä McLaren ja muutaman muun huipputallien autoissa käyttämä hiilikuiturunko olisi ehkä saattanut kestää kolarin voiman tai mennä vähemmän huonoon kuntoon, mutta alumiiniseoksesta koostuva Osellan runko rusentui.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Hmm... tämä toikki on viime aikoina viettänyt varsin paljon hiljaiseloa. Pitääkin pian laitella niitä skanneja ja lisäksi kaikki kisaraportit Zandvoortista Monzan kilpailuun asti.

Tänään onkin kulunut 30 vuotta Keke Rosbergin melkein mestaruuden varmistaneesta Monzan kilpailusta. Monzasta alkoikin Dijonin tapaan rutistus kohti maailmanmestaruutta.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Pitää tämän toikin kilpailut yrittää laittaa kasaan ennen vuoden loppua kun alkuperäinen aikataulu jäi saavuttamatta työkiireiden ja muiden vastaavien seikkojen takia.:frown: Harmittava takaisku näin juhlavuonna, mutta ei kaikkea voi aina saada tehdyksi. Kenties ensi vuonna tai joskus muuna aikana pitää yrittää tehdä parempaa jälkeä suurissa kausiprojekteissa.:dunno:

Seuraavien viestien aikana tulen laittamaan niitä HS:n tarinoita Zandvoortin ratahommien jatkoksi ja ennen Zandvoortin viikonloppua laitan tietenkin kokoelmat muista kilpailuista. Alunperin kun tarkoitus oli laittaa kilpailuraportit kirjoitettujen raporttien päälle, mutta kiireet estivät senkin tilanteen.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Hollannin Grand Prix Zandvoort

Päivämäärä: 3.7.1982

Rata: Zandvoort

Radan pituus: 4,251 kilometriä

Kilpailun pituus: 72 kierrosta tai 306,072 kilometriä 2 tunnin sisään

Sää: Pilvinen ja harmaa pienellä tihkusateella kyyditettynä. (Alunperin kilpailun alla pelättiin pysyvämpää suurta sadetta jolloin kilpailu olisi ajettu märän kelin kilpailuna.)

Yleisöä: 45 000 katsojaa oli paikalla. (Yleisömäärän vähyys johtui Wimbledonin peleistä, jatkuvasta kisan arvonnasta Espanjan Jaraman kanssa ja kisan ajamisesta lauantaina.)

Ilman saksalaisten neuvontaa Hollannissa ei olisi ajettu pitkään aikaan yhtäkään Grand Prix-ajoa. Puhtaalle hiekkaranta-alueelle dyynien keskelle rakennettu kestävä maantierata muunnettiin pysyvämmäksi moottoriradaksi Toisen Maailmansodan jälkeen ja runsas 4 kilometriä pitkä rata valmistui vuonna 1948 ja vuodesta 1952 eteenpäin on ajettu MM-sarjan osakilpailu melkein joka vuosi.

50-luvun alun kilpailut vuosina 1954, 1956 ja 1957 jäivät rahapulan vuoksi pitämättä ja vuoden 1972 kilpailu jäi rahapulan lisäksi pitämättä myös radan riittämättömän turvallisuuden takia. Vuonna 1973 rataan lisättiin kokonaan uusi asvaltti, kilpailunjohdon torni ja uusinta tekoa olevat suoja-aidat ja turva-alueet.

Ikävä kyllä nekään eivät estäneet rahapulan vuoksi laiminlyötyjä pelastusmiehistön varustehankintoja ja turvallisuusvastaavien väliinpitämättömyyden myötä eräänä ne olivat tekijöinä aiheuttamassa ainakin välillisesti Roger Williamsonin kuolemaa saman vuoden kilpailussa.

Kroonista rahapulaa Hollannin Kuninkaallinen Autoklubi kärsii edelleenkin ja Bernielle teki tiukkaa saada miljoonansa tämän kauden kilpailusta. Koko viikonloppu on korvaavana kisana Espanjan Jaraman peruunnuttua. Bernie järjesti vielä rataisäntien suureksi harmiksi kilpailun lauantaille sunnuntain sijaan minkä odotettiin vain johtavan yleisökatoon. Lisäksi kilpailun aikatauluakin muutettiin televisio-oikeuksien haltijoita miellyttävämpään suuntaan.

Zandvoortin rataympäristö soveltuisi sellaisenaan paremmin hiekkaranta-alueeksi kuin f1-kilpailuksi. Rata on kuitenkin haastava ja erittäin nopea. Yleisökin pitää yleensä näkemästään ja liikenneruuhkat voidaan välttää Montrealin tapaan nopeasti ja kätevästi. Amsterdamiin on myös varsin lyhyt matka. Kallistetun Tarzan-kaarteen jälkeen rata muuttuu kapeaksi ja ajolinjan etsiminen on vaikeaa. Hunzerug on nopea oikealle ja vasempaan kääntyvä mutka.

Rata höykyttää takaosuudella kuin vuoristorata ja aiheuttaa usein niskasärkyjä, kipeitä jäseniä, velttoa vatsaa ja pahoinvointia kilpailun jälkeen. Takaosuudella on myös paljon nopeita mutkia mikä ei aina ole mukava asia. Zandvoortin radalla myös tuulen nopeudella on väliä. Tuuli lennättää hiekkaa niskaan ja radalle ja silloin tarvitaan niitä jauhavia renkaita. Tuulen yltyessä navakaksi se aiheuttaa heittoa takapäässä ja voi pahimmassa tapauksessa heittää takasiiven pois. Se tietäisi nopeissa mutkissa pikaisia hyvästejä. Downforce kun on takasiivestä, helmoista ja auton pohjasta riippuvainen. Ilman niitä onnistuminen on Yläkerran Ukon varassa.

Muita radan haastavia paikkoja ovat Hugenholtz Bochtin hiusneula, Panorama Bocht Tunnel Oostin jälkeen ja sitten pelottava Bos Uit joka erottaa pojat miehistä. Formula Fordilla kyseisen mutkaan voi ajaa täysillä, mutta F1:llä sen ajaminen samaan tapaan vaatii urotekoja. Tähän ovat kyenneet vain Herr Lauda ja Ruusuvuori tämän kauden kilpailussa. Muita mutkia radalla ovat Gerlachbocht, Rob Slotemakerbocht, Scheivlak, Hondenvlak, ja Pulleveld. Zandvoortin rata on Turbomafiaa suosiva, mutta Rosbergilla on Laudan ja Watsonin tapaan mahdollisuudet kilpailussa. Cossyliigan autoja myös sade auttaisi sillä useimmat kyseisen liigan tallit ovat testanneet sadeajoja ja lisäksi turbojen vauhtiero ei olisi niin suuri tavalliseen tapaan. Rengasvalintana radalle toimisi parhaiten Pirellin Pitkäjyväinen rengas Michelinin Enduron ohella. Goodyearin renkaista parhaimmat voisivat olla AA, A tai B-renkaat.

Polttoainettakin rata vie, mutta välitöntä välitankkauksen vaaraa monen muun radan tapaan ei ole joten pysähdykset ovat enemmän renkaista riippuvaisia. Zandvoortin rata ei ole helppo ja perinteistä huolimatta rata ei ole etenkään nuoren polven suosiossa. Vanhoilla ajajilla taas pelkona on myös Viikatemiehen läsnäolo radan historian varrelta. Rahapulasta kärsivä Autoklubi on vakuuttanut kuitenkin pitävänsä radan kunnossa myös ensi kaudelle vaikka kaupunginisät olisivat halunneet tehdä rata-alueesta enemmän asuntotuotannon tai lomamatkailun alueen.
 
Viimeksi muokattu:

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012


Saa nähdä, että tepsiikö tämä kuvanlaiton yritys kunnolla tätäkin kautta kerrankin.:dunno:

Ei onnistunut...
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15012
Ja laitetaan seuraavaksi kaikista kilpailuista kaudelta 1982 Zandvoortin alkuun saakka näitä kuvajulkaisuja. Ainoastaan hetki sitten laitettua viimeisen harjoituksen kuvaa Montrealista en laita, mutta muuten laitetaankin paljon kuvia.

Lehtien kuvat alkavat ajajien lakon yhteydestä Kyalamista ja päättyvät toistaiseksi Riccardo Palettin poismenoa käsittelevään kuvaan. Ja lähteinä toimivat edelleen Helsingin Sanomat Keken Mestaruusvuodelta. Myöhemmin kuvia aion laittaa kilpailujen ja niiden katsauksien päätteeksi ennen seuraavaa kilpailua.
 
Ylös