F1 Kausikooste -83

[CCMK]

Kaikki kolme mestaruuskamppailijaa tiesivät myös sen, että pisteitä varmistelemalla ei ainakaan alustavasti mestaruuksia voitettaisi. Siten muun muassa Prostin Brands Hatchin kilpailun tapainen varmisteleva ajo saattaisi jättää vain luun käteen. Sen myötä Prostin tiedettiin ainakin yrittävän kovempaa kuin hänen normaalisti olisi ollut tarpeen.

Piquet taas tiesi, että oikeastaan mikään muu kuin voitto ei hänelle riittäisi lähtökohtaisesti takaamaan mestaruutta. Edes toinen sija ei riittäisi jos Prost olisi ajanut kolmantena. Silloin pisteet olisivat tasan, mutta Prost voittaisi mestaruuden voittojen lukumääräisellä enemmistöllä.

Arnoux'n mahdollisuudet vuorostaan realistisesti pyörivät oikeastaan vain Prostin ja Piquetin keskeytyksen ympärillä. Muussa tapauksessa voiton saaminen ja pahimpien kilpakumppanien jääminen pisteiden ulkopuolelle tai vain yhteen pisteeseen miestä kohti toisi hänelle mestaruuden. Se vain ei ollut kovin todennäköistä.

Säästelevä ajotyyli ei ollut hänen lajinsa vaikkakin Scaramelli ja Mauro Forghieri sitä hänelle ehdottivatkin. Heidän mielestään Piquet ja Prost todennäköisesti hajoittaisivat autonsa Kyalamin kuumuudessa ja siten ranskalaisen tarvitsi vain saada kärkipaikka itselleen ja pysyä siinä maaliin saakka.

Arnoux ei pitänyt ajatuksesta, mutta harkitsi toki tilanteen niin vaatiessa sen myös tekevänsä vaikka se soti hänen kilpa-autoilun käsitteitään vastaan.

 

[CCMK]

Oma lukunsa Maranellon viikonloppuun toi varikon huonoiten salattu salaisuus eli Patrick Tambayn erottaminen. Talli oli yrittänyt saada Tambayta kiinni puhelimitse, mutta kun mieheen ei oltu saatu yhteyttä niin Marco Piccinini julkisti asian oikeastaan varsin omin luvin Italian lehdistölle ja Franco Lini oli ensimmäisiä lehtimiehiä jotka kertoivat asiasta Tambaylle.

Tambay oli luonnollisesti erittäin pettynyt tilanteesta. Toisaalta Tambay päätti näyttää Piccininille närhenmunat. Suurin osa mekaanikkoryhmästä ja muunkin tallin jäsenistä oli Piccininin päätöstä vastaan ja he myös protestoivat asiasta.

Asian selvittelyyn tarvittiin Il Commendatoren ohjaavaa kättä. Toisaalta Ferrarin lehdistötiedotteessa ei hiiskuttu lainkaan Didier Pironin asemasta La Famiglialla mitään ja se ärsytti myös paikan päällä ollutta Pironia. Tambayn tulisi korvaamaan Michele Alboreto ja se taas oli tyrmäävä uutinen Ken Tyrrelille.

 

[CCMK]

Ranskan lehdistössä ei juuri Piccininin päätöksestä iloittu ja Piccininiä syytettiin Petturiksi, Valehtelijaksi, Kusettaja-Piccininiksi, Robespierreksi, Selkäänpuukottajaksi ja kutsuttiin vielä monta viikkoa Ranskassa ja myös Italiassakin monella muulla yhtä halveksuttavalla nimellä.

Ferrarin ja erityisesti Patrick Tambayn fanijoukot kautta maailman olivat asiasta ärsyyntyneitä ja Maranellossakin asia aiheutti erään suurimmista kuljettajiin kohdistuneista kohuista kautta aikain.

Tambayn suosio oli sen verran valtava, että lopulta Enzo Ferrari yritti aktiivisesti ajaa kohun hillitsemiseksi Tambayta kolmannen auton rattiin talliin mikäli ne olisi säännöllisesti hyväksytty seuraavaksi kaudeksi lajiin. Ferrari tarjosi myös testipaikkaa juuri erottamalleen ranskalaiselle.

Tambayta sekä ärsytti, että huvitti koko Maranellon sydämellisyys hänen erottamisensa jälkeen. Hänelle oli selvästi sanottu, että talli ei häntä kaipaisi kauden 1983 jälkeen ja mikäli kaipaisi niin erityisesti Piccininin mukaan talli olisi käyttänyt häntä kolmannessa autossa vain Didier Pironin toipumisajaksi. Pironi kun oli soittanut Maranelloon kysyäkseen asiaa henkilökohtaisesti Enzolta.

Tuolloin Enzo oli tietenkin vakuuttanut hänen entisen tähtikuljettajansa hänen asemansa tarpeellisuudesta ja myöhemmin moittinut Piccininiä koko tilanteen ilmoittamisesta tarpeettoman häpeällisenä kesken viikonlopun kun todellisuudessa Ferrarin piti ilmoittaa asiasta vasta vuoden lopussa viimeistään.

Aikaisintaankin vasta kauden päätöksen jälkeisten testien päätteeksi kun pahin mestaruusjuhlakohu olisi laantunut ja tomut laskeutuneet. Tambayn mielestä talli oli näyttänyt oikean karvansa.

Jossain määrin Ferrarille pääsy oli aina tuntunut unelmalta, mutta yhtä samassa määrin myös utopialta. Etenkin kun hän oli aina tuntunut olevan vain tilapäisratkaisu tallissa ja samalla miehen onnistuttua ärsyttämään Piccininiä hänen jäämisensä talliin oli vain entistäkin heikompaa mahdollisuuksien suhteen.

Lisäksi Tambay oli Prostin jälkeen kenties teknisesti nopein kuljettaja koko sarjassa. Sen tietotaidon ja osaamisen Ferrari oli heittämässä pois yhtä nopeasti kuin Interin ja Milanon peleissä feikkipelaajat kuperkeikkaa nurmelle ylimääräistä korttia varten.

Samalla Tambay näki uhranneensa kaikkensa Maranellolle ja olisi odottanut vähintäänkin hänen säilyttämistään tallissa. Mutta ei. Sen seurauksena Tambay aikoi ajaa näyttöjä ensi kauden mahdolliselle tallilleen jota ranskalaislehdissä pidettiin Renaultina.

Siellä kun Eddie Cheeveriä pidettiin lähinnä yhden kauden ratkaisuna. Toisaalta taas Tambay tuli tilittämään viikonlopun aikana monta kertaa Maranellon synkkiä kuvioita ja etenkin tallimääräyksiä oli hänelle sadellut jo joitakin kertoja kauden lopulla.

Ranskan lehdistölle Tambay sanoi olevansa suostumatta auttamaan Rene Arnoux'ta hänen maailmanmestaruustaistossaan mitenkään. Tambay aikoi siis ajaa vain voittoon ja hän ei tulisi nielemään enää yhtäkään oikkua Maranellon hyväksi. Samalla hän oli jo auttanut La Famigliaa liikaakin. Näin jälkikäteen sanottuna Marco Piccinini oli eräänlainen 80-luvun painike Stefano Domenicalista.

Tavallaan oikein mukava, sulava, alistuvuudessaan erittäin sopiva täydelliseksi apulaisjohtajaksi talliin. Toisaalta taas Domenicaliin verrattuna Piccinini oli kuitenkin monta astetta kierompi tyyppi ja armottomampi häntä ärsyttäneitä henkilöitä kohtaan.

 

[CCMK]

Kyalamin viikonlopun seuraava ongelma oli ollut testiongelma. Radalla ei oltu ajettu 19 kuukauteen ja tallit halusivat kaksi päivää testiä.

Alustavasti FISA kieltäytyi myöntämästä testejä sovittua yhtä testipäivää enempää. Lopulta pitkän kiistelyn jälkeen myönnettiin kaksi testipäivää ennen torstain ensimmäistä Virallisen Harjoituksen päivää.

 

[CCMK]

Kilpailun ylimääräisten testipäivien aikataulujen sovittaminen oli äärimmäisen vaikeaa. Lopulta perinteinen PR-päivä sijoitettiin maanantain sijasta keskiviikkoon ennen torstaita ja ylimääräiset testit ajettiin maanantaina ja tiistaina. Maanantain ylivoimaisesti radan nopein mies oli Patrick Tambay ja Nelson Piquet tuli heti toisena. Lotusin Elio de Angelis oli maanantain testipäivän kolmas.

Maanantaina nähtiin myös Bruno Giacomellin erittäin raju ulosajo. Takaripustuksesta oli irronnut kiinnike minkä jälkeen rengas rakennelmineen luhistui ja Giacomelli ajoi käytännössä jarruttamatta suoraan seinään. Ihmeen kaupalla auto meni huonoon kuntoon, mutta mies ei.

 

[CCMK]

Tiistain testeissä mentiin tuttua kaavaa järjestyksen suhteen. Tambay oli ylivoimaisesti nopein mies radalla. Tambayn aika 1.06.860 oli vain puolisen sekuntia hitaampi kuin Rene Arnoux'n maaefektiautolla vuotta aiemmin ajettu paalupaikkakierros.

Elio de Angelis paransi vauhtiaan omasta mielestään uskomattomalla, mutta lopulta ei siltikään nopeimmalla mahdollisella ajalla eli 1.07.510 ja oli viimeisten testien toinen.

Muiden kuljettajien osalta järjestys oli Rene Arnoux, Jacques Laffite, Alain Prost, Nigel Mansell, Nelson Piquet, Niki Lauda, Riccardo Patrese, Andrea de Cesaris, Keke Rosberg ja Eddie Cheever.

12:sta kärjestä kovin yllättäjä oli Laffite, mutta hänenkin ajoilleen oli selitys. FW09 sopi erinomaisesti luonnollisen aliohjaavana autona Laffitelle ja Kyalamin rata korosti FW09:n linjoja myös hyvin. Viimeinen selittävä tekijä oli rengasvalinta. Laffite teki parhaimman aikansa D-seoksella kun taas Rosberg ajoi C-seoksilla ja jonkin verran raskaammalla polttoainelastilla.

Testivedossa Rosbergilla ei kuitenkaan ollut 30 litraa enempää polttoainetta tankissa missään vaiheessa toista testipäivää eli tallikaveri keskittyi ajamaan muutenkin aika-ajon säädöillä ja bensalasteilla.

Rosberg vuorostaan haki enemmän harjoitusohjelmaa konservatiivisella rengasvalinnalla myöskin lauantain mahdollisesti erittäin lämmintä kilpailua varten. Myöskään kilpailijoiden huhut erikoisbensasta tai Hondan aika-ajomoottoreista Williams-talli kiisti välittömästi testien päätteeksi.

Lisäksi Rosberg piti hänen ja tallikaverin aikojen spekulointia ihmeellisenä. Toki Hondan turbomoottori toimi odotettuakin paremmin, mutta hänen aikansa oli niin hyvä kuin hänen mielestään inhottavankin liikaa aliohjautuvalla autolla pystyi saavuttamaan.

 

[CCMK]

Viimeisen testipäivän rajuin tilanne nähtiin Derek Warwickin ajaessa ulos Clubhousen mutkassa romuttaen autonsa pahoin. Talli työskenteli kuumeisesti myös keskiviikon PR-päivänä löytääkseen syyn siihen, että miksi autot vain yhtäkkiä pettivät alta niin vain. Samaa pohdittiin myös Bruno Giacomellin auton suhteen. Lopulta syy löytyi takajarruista.

Ne eivät saaneet tarpeeksi jäähdytystä auton rakenteen vuoksi ja myöskin liiallisten jarrupaineiden takia jarrunesteet kiehuivat aiheuttaen nesteputken laajenemisen ja putken rikkoutuessa valtavalla paineella iskuvaikutus osui jarruihin ja niiden hajoaminen aiheutti luonnollisesti myös ulosajon.

Jarrujen lämpöviat olivat olleet Toleman TG 183B:n tyyppivika kaudella 1983 aiemminkin ja muun muassa kesän Silverstonen kilpailussa talli oli kärsinyt samasta viasta ja myöskin Brands Hatchin ja Silverstonen kauden viimeisissä testeissä ennen Kyalamin omia testipäiviä. Jarruihin yksinkertaisesti asennettiin erilliset jarrujen välijäähdyttimet korvaamaan jäähdytystä ja takaamaan jarrunesteen virtaus paremmin.

 

[CCMK]

Keskiviikon PR-päivänä Renaultilla komeiltiin kunniasta. Renaultin emoyhtiö oli kustantanut ennätysmäärän verran reporttereja Ranskan lehdistä paikan päälle Etelä-Afrikkaan ja lehtimiehet olivat valmiita kirjoittamaan Alain Prostin maailmanmestaruudesta. Samana päivänä ylitettiin Ferrarin mielestä 1000 hevosvoiman raja ns. Kranaattimoottorilla promotesteissä.

Ikävä kyllä Brabhamin vastaavalla moottorilla revittiinkin sitten jo 1400 hevosvoimaa kaikkine mahdollisine temppuineen. BMW:n erikoistehokkaassa moottorissa käytettiin lentokonepolttoainetta ja senkin hyvin erikoisen seoksen juuret olivat olleet jo toisen maailmansodan aikaisissa hävittäjälentokoneissa.

Brabham käytti promotesteissään myös neljännen polven turbomoottoria. Kauden viimeinen päivitysosa autoon oli hyvin erikoinen ja yksi ainoa. Turboon ja sen ahtimeen päivitettiin vain välijäähdytin molempiin autoihin. Ei sen kummempaa.

Ratkaisevampaa oli se, että sen tuoma viilennysetu oli 20-30 astetta Renaultin tai Ferrarin vastaavaan verrattuna. Ainoastaan McLarenilla huhuttiin olevan parempi laitteisto kuin Brabhamilla jäähdyttimien suhteen.

 

[CCMK]

Torstain Vapaissa Harjoituksissa jonkin aikaa näytti siltä, että Niki Lauda ottaa nopeimman ajan haltuunsa. Lopulta kuitenkin järjestys meni paljon tutummalla tavalla. Patrick Tambay, Rene Arnoux, Nelson Piquet, Riccardo Patrese, Alain Prost, Eddie Cheever, Keke Rosberg ja Jacques Laffite ajoivat häntä nopeammat ajat tulostaululle.

Lauda oli 9:s mikä toki oli pieni pettymys, mutta varsin hyvä saavutus ottaen huomioon myös Michelinin Harjoitusrenkaiden ongelmat lämmönsaannissa.

Brabhamien ajat olivat jatkuvista pienistä ongelmista huolimatta nopeampia kuin Prostin ajat. Ne enteilivät vaikeuksia Renaultille kilpailuun. Cheeverin autoon kehittyi moottorivaurio kesken Vapaiden Harjoitusten ja sen seurauksena hänen autoonsa vaihdettiin uusi moottori Virallisia Harjoituksia varten.

Lotusin miehet Nigel Mansell ja Elio de Angelis kärsivät myös moottorivaurioita torstain Vapaiden Harjoitusten aikana ja heidän aikansa olivat testejä tuntuvasti huonompia.

 

[CCMK]

Torstain Virallisissa Harjoituksissa jännittävyyttä riitti. Ensimmäisellä sarjallaan aika-ajorenkaita Patrick Tambayn aika oli 1.07.631 ja ajaessaan vielä toisella sarjallaan aika oli 1.06.841. Nelson Piquetin tehdessä ajan 1.06.792 Ferrarilla oli kiire miettiä parempaa keinoa Tambayn saamiseksi paalupaikalle kilpailuun.

Sillä välin kun Tambay tuli varikolle niin Mauro Forghieri kertoi ohjeensa. Tambaylle laitettiin 2 kierroksen verran Vapaissa Harjoituksissa käytetyt D-seokset alle ja Tambayn ajaessa radalla Forghieri ja Scaramelli käskivät muita mekaanikkoja kiirehtimään.

Etelä-Afrikan valtavan kuumuuden vuoksi mekaanikot jäähdyttivät kuluneita aika-ajorenkaita kaatamalla vettä sankokaupalla ja sen jälkeen valtavilla kuumailmapuhaltimilla.

Vain muutamaa minuuttia ennen ensimmäisen Virallisen Harjoituksen loppua Scaramelli käytti viimeisen kerran ilmanpainelaitetta Ferrarin renkaisiin ja kun hetki tuli ja päätös oli tehty niin Tambay lähti vielä ajamaan kuluneella toisella sarjallaan vaikka useimmat ajajat eivät niillä olisikaan ajaneet.

Renkaissa oli jäljellä vielä yksi kierros kumipinnan korjailujen ja jäähdytyksen jälkeen. Se riitti. Tambay ajoi tyhjällä radalla itselleen ajan 1.06.554 ja samalla saavutti paalupaikan viimeisessä Ferrarin kilpailussa ainakin toistaiseksi ja monien mielestä yleensäkin.

 

[CCMK]

Rene Arnoux oli torstain Virallisessa Harjoituksessa vaikeuksissa. Ensimmäisen aika-ajorenkaan sarjalla Arnoux oli seitsemäs ja kun toisen sarjan käyttöaika tuli niin auton sähkölaite petti ja moottori vaurioitui.

Auto jäi radan vaaralliseksi määritellylle osalle ja Arnoux yritti saada ratavalvojia työntämään autoa liikkeelle. Lopulta auton lähtiessä pitkän suostuttelun jälkeen liikkeelle työnnön seurauksena se osui ranskalaista jalkaan ja sen seurauksena jalka tulehtui pahoin ja hermon arveltiin menneen rikki.

Pahojen mustelmien lisäksi mitään muuta ei ollut rikki. Tärkeät luut eivät olleet rikkoutuneet tai edes vaurioituneet. Toisaalta hänen loppuajan viikonlopun osallistumiskunto ei ollut varma. Kipujen takia poisjäänti olisi tarkoittanut poisjäämistä kilpailusta ja mestaruuden luovutusta Alain Prostille tai Nelson Piquetille.

 

[CCMK]

Torstain Virallisessa Harjoituksessa Riccardo Patresen hyvin todennäköinen viimeinen kilpailu Brabhamilla näytti saavan välittömästi kurjan käänteen. Turbo hajosi autosta hänen yrittäessään ajaa ensimmäistä kunnon aikaansa aika-ajorenkailla ja lopulta hän oli 12:sta.

Brabhamilla oli ollut hyvin vähän päivitysosia Kyalamiin ja uuden välijäähdyttimen lisäksi auton öljypumpun jäähdyttimet olivat vaihdettu vain pelkästään Kyalamiin tarkoitettuun erikoisversioon.

Renaultin osalta Alain Prost oli jälleen varsin vaisu. Virallisen Harjoituksen ajat eivät tuntuneet riittävän kärkeen. Ranskan television haastattelussa Prost ilmoitti lähtöruudut 4-6 todennäköisiksi ja vaisulla hymyllä ilmoitti Renaultin olevan lauantain kilpailun jälkeen sijoilla 1-2 riippuen Piquetin sijoittumisesta radalla.

Renault menetti mestaruuden ratkaisevassa kilpailussa paljon aikaa myös polttoaineen ja moottorin käytössä. La Regien ongelma oli ollut se, että käytetäänkö aika-ajon polttoainetta vai tavallista kilpailupolttoainetta? Sama kysymys oli myös aika-ajoon tarkoitetun ahtimen ja kilpailuun tarkoitetun ahtimen käytössä.

Aika-ajon moottorilla RE40 oli hyvin käyttäytyvä, mutta hävisi silti suoranopeudessa 8-10 kilometriä Brabhamin autoille suorilla. Lisäksi mitään todella suurta etua ei aika-ajon polttoaineseoksesta ei ollut tavalliseen kisapolttoaineeseen verrattuna.

Kisamoottorilla taas varsinkin pitkillä suorilla turboviive oli muihin vuosiin nähden jostain syystä selvästi suurempi. Prost ja amerikkalainen Eddie Cheever arvelivat, että vika piileksi auton välijäähdyttimessä ja auton ahtimen rakenteessa.

Loppukierroksilla auto yksinkertaisesti pysähtyi kierroslukujen osalta 10 000-10 200:n kun muilla autoilla pystyi vielä ottamaan irti kierroksia hajottamatta moottoria.

 

[CCMK]

Williamsin osalta turboauton eli FW09:n debyytti vaikutti erittäin vakuuttavalta. Jacques Laffite oli seitsemäs torstaina aliohjautuvalla autolla ja Keke Rosberg oli viides.

Rosberg ei pitänyt aliohjautuvasta autosta, mutta tehokas se hänen mukaansa oli. Auto ei vain reagoinut kaasutukseen kunnolla ja vasta toisella kierroksella moottori antoi voimansa peliin.

Aika-ajorenkaat kuluivat kuitenkin Williamsilla liian äkkiä alta johtuen auton ja moottorin epätasapainosta tehon tuoton osalta. Toisaalta Rosberg oli joka tapauksessa äärimmäisen tyytyväinen oltuaan jo monta aiempaa kilpailua lähinnä lähtöruudukon takaosissa.

Jacques Laffite lähes säteili onnesta sillä aliohjautuva FW09 totteli hänen ajotapaansa huomattavasti enemmän mutkissa ja muutenkin Laffite tuntui saaneen itseluottamusta takaisin oltuaan pari kilpailua jopa poissa lähtöruudukosta karsiutumisen takia. Leikkisästi Laffiten sanottiinkin saaneen siipiauton alleen.

 

[CCMK]

Nigel Mansellille ja Lotusille torstain Virallinen Harjoitus oli painajainen. Ensimmäisellä aika-ajorenkaan sarjalla hänen autonsa moottori hajosi ja britti joutui vaihtamaan vara-autoon.

Vara-autoon vuorostaan kehittyi moottorivaurio ja välttääkseen perjantain paineet Mansell tyytyi vain ajamaan moottorivaurioisella autolla ja sijoitus oli myös sen mukainen.

17:sta sija perjantaina ajalla 1.09.443 ei ollut unelma-aika ja kisarenkaiden ajon myötä Mansell päätti, että lauantaina hän ottaa riskin ja yrittää aikojaan enemmän aika-ajorenkailla kuin Pirellin Lyhytjyväisillä renkailla. Torstaina Elio de Angelis vuorostaan ajoi niin hyvin kuin pystyi autollaan ja 94T kiidätti hänet ruutuun kahdeksan ajalla 1.07.937.

Toisaalta hänenkin autostaan vaurioitui välijäähdytin viimeisen yrityksen jälkeen. Lisäksi italialaisen mielestä auton aika-ajorenkaat sulivat alle liian nopeasti. Sen myötä hän päätti yrittää ajaa enemmän Lyhytjyväisillä Pirellin renkailla perjantaina mikäli aika-ajorenkaat olisivat liian heikot.

Lotus käytti myös testeihin verrattuna koko ajan aika-ajon ahdinta ja erikoispolttoainetta. Silti mikään ei auttanut tallia siivittämään sitä kohti testien kärkiaikoja.

 

[CCMK]

Alfa Romeo oli torstaina suurten paineiden alla. Tallin oli pakko voittaa kilpailu saadakseen johtokunnan tyytyväiseksi ja samalla myös jatkamaan tallin rahoittamista alustavasti myös kaudelle 1984. Mikään ei ollut varmaa ja samalla myös vetäytymisestä puhuttiin. Mauro Baldi oltiin korvaamassa Emerson Fittipaldilla tai Alan Jonesilla riippuen siitä, että kummalla vanhoista mestareista olisi parempi motivaatio ajamiseen.

Andrea de Cesaris ei vuorostaan ollut kovin iloinen torstaina. Hänen kisa-autostaan hajosi turbo ja hän joutui ajamaan koko session vara-autolla joka oli säädöiltään viritetty Baldille sopivaksi. Siten de Cesaris oli vaikeuksissa torstaina. Sijoitus oli 15:sta ja vain marginaalisesti nopeammin hän ajoi kuin varovaisesti ensimmäisen session ajanut Baldi.

Rooman miehen mukaan auto ei kevyellä autolla toiminut oikeastaan mitenkään. Ainoastaan Enduroilla ja täydellä tankilla auto tuntui toimivan niin Vapaissa Harjoituksissa kuin Virallisissakin Harjoituksissa. Ikävä kyllä radan kuumuus ei tuottanut tarpeeksi kumia ja samalla hiekkaa ja likaa ei ollut tarpeeksi renkaiden vaatimaan kumiosien irtoamiseen.

Kisavauhtien osalta Alfa Romeo vaikutti kuitenkin muidenkin Michelinin tallien tapaan erittäinkin kilpailukykyiseltä. Parhaiten auto toimi 220-250 litran polttoainelastissa ja huonoiten aika-ajon polttoainemäärillä eli muutamalla litralla nopeisiin kierroksiin.

 

[CCMK]

ATS:n ja Manfred Winkelhockin osalta Kyalami näytti olevan viimeinen mahdollisuus saada jotain toimivaa aikaan. Winkelhock oli erittäin pettynyt koko kauteen kaikkiaan ja hän oli valmis lähtemään pois tallista seuraavaksi kaudeksi johonkin muuhun talliin.

Saksan lehdistö suorastaan aneli ja toivoi Lempeän Härän siirtymistä Brabhamille Nelson Piquetin tallikaveriksi. Ikävä kyllä Günther Schmidt piti Winkelhockin lausuntoja vain tyypillisinä tunteenpurkauksina mitä jopa hänellä itselläänkin tuli aina vaikeina hetkinä. Samalla hän myös vakuutti lehtimiehet sitä, että Winkelhock jatkaa hänen tallissaan kaikesta kaudella 1983 tapahtuneesta huolimatta.

Siten jossain määrin tilannetta pidettiin huipputallien osalta lähinnä huumorina. Toisaalta taas Schmidtin ja Winkelhockin välit olivat huomattavasta keskinäisestä kunnioituksesta huolimatta erittäin räiskyvät ja Schmidtin riehuessa tallin muulla henkilöstöllä oli kestämistä näissä kohtauksissa.

 

[CCMK]

RAM:n osalta taattu paikka lähtöruudukossa aiheutti silti kuitenkin yritystä ja torstaina Kenny Achesonille ja tallille tuli yllätys. Ennen tätä yllätystä Acheson ajoi jälleen jopa hitaammin kuin Osellan kuljettajat Corrado Fabi tai Piercarlo Ghinzani. Lopulta John Macdonaldin puheille saapui yllättävä hahmo.

Williamsin Frank Dernie kävi iloisesti kysymässä, että sopisiko heille antaa lainaan Cosworthin moottori? Tämä moottori oli Williamsin edelliseen autoon tarkoitettu malli ja Williams halusi auttaa pientä tallia jalomielisesti hyvän tahdon eleenä. Samalla talli sai yhden erikoismoottorin ohella myös siihen tarkoitettua aika-ajon erikoispolttoainetta yhden pienen kanisterin.

Williamsilla oli Hondan moottoreiden hajotessa kaiken varalta ollut mukana kaksi kappaletta Cosworthin moottoreita Kyalamiin. Ne olivat tarkoitettu tilanteeseen jossa talli olisi jättänyt turboauton kotiin tai Jonathan Palmerin mahdollista lisäajattamista varten.

Kyalami oli ensimmäinen kerta kaudella kun RAM:llä oli käytössään aika-ajon erikoispolttoainetta tai aika-ajoon tarkoitettuja erikoismoottoreita. Talli oli aiemmin ajanut pelkillä kisapolttoaineilla ja kisamoottoreilla. Toisaalta tallin varattomuuden takia melkein koko kauden ajaminen niillä ja lähes vailla mitään päivityksiä oli siten hyvin ymmärrettävä tilanne.

Pikaisen moottorivaihdon jälkeen RAM:n auto suorastaan tuntui lentävän ja äänikin kuulosti tavallisen tukkoisen nuhapumpun sijaan huomattavasti pirteämmältä ja korkealta lentävältä ääneltä. Cossyliigan nimikkomoottoreiden ääni alkoi olla kauden 1983 lopussa muutenkin katoava luonnonvara röyheiden Turbomafian moottoriäänien rinnalla.

Erikoisella moottorilla varustettuna Acheson oli välittömästi nopeampi kuin Osellat ja haastoi myös Raul Boeselin hidasta Ligieriä. Lopulta Acheson kuitenkin oli 24:s ja erittäin tyytyväinen. Samoin muutkin tallit olivat RAM:n puolesta ylpeitä.

 

[CCMK]

Torstain osalta kaikki kuljettajat saivat siis ajan tauluun ja seuraavaksi laitetaan pienessä listamuodossa kaikkien kuljettajien ajat torstailta:

Patrick Tambay: 1.06.554

Nelson Piquet: 1.06.792

Alain Prost: 1.07.186

Rene Arnoux: 1.07.222

Keke Rosberg: 1.07.256

Manfred Winkelhock: 1.07.726

Jacques Laffite: 1.07.931

Elio de Angelis: 1.07.937

Niki Lauda: 1.07.974

Derek Warwick: 1.08.061

Eddie Cheever: 1.08.069

Riccardo Patrese: 1.08.181

John Watson: 1.08.328

Bruno Giacomelli: 1.08.350

Andrea de Cesaris: 1.08.970

Mauro Baldi: 1.09.364

Nigel Mansell: 1.09.443

Michele Alboreto: 1.11.096

Danny Sullivan: 1.11.750

Thierry Boutsen: 1.11.988

Jean-Pierre Jarier: 1.12.017

Marc Surer: 1.12.309

Raul Boesel: 1.12.745

Kenny Acheson: 1.13.352

Corrado Fabi: 1.14.483

Piercarlo Ghinzani: 1.14.903

 

[CCMK]

Torstain osalta hävettävän hidas talli radalla ja usein kaikkien tiellä pientä RAM:n vaisuutta lukuunottamatta oli Osella. Tallin autot eivät toimineet oikeastaan mitenkään Kyalamissa. Korkea maanpinta rajoitti autojen kykyä tuottaa voimaa moottoriin, moottorit hajosivat tai vähintään vaurioituivat koko ajan ja lisäksi varaosia ei tallilla ollut mukana paljonkaan.

Lisäksi myös Osellan polttoainevarastokin oli viikonlopun ajan koko ajan vähissä ja autoilla ajettiin vain välttämättömät kierrokset. Tallilla ei ollut varaa edes pyytää Alfa Romeon tallilta lisää polttoainetta kilpailuviikonlopun aikana. Tallin kauden 1983 budjetti oli melkein kokonaan käytetty ja samalla tallin piti miettiä myös kautta 1984 kuljettajiensa jatkon kannalta.

Corrado Fabi oli jättämässä tallin ja muutenkin koko kauden aikana muuttunut mies. Fabi oli alustavasti iloinen ja onnellinen päästyään mukaan f1:siin, mutta kauden lopussa hän tuntui olevan hermoromahduksen partaalla. Hänen olisi kuulunut F2-mestarina olla paremmassa tallissa ja muutenkin eturivissä.

Piercalo Ghinzani oli järkyttävän heikon alun jälkeen osoittanut kuuluvansa maksukuljettajan asemastaan huolimatta f1:siin ja oli lähtökohtaisesti myös herrasmiesmäinen mitä tuli kierroksella ohittajiin ja ohitustilanteissa muutenkin. Ennen kaikkea pienessä ja lähes koko ajan vararikkoa vastaan kamppailevassa tallissa sellaista urheiluhenkeä arvostettiin korkealle.

Loppukauden näytöt Ghinzanilta olivat aivan toista maata kuin mitä esimerkiksi kauden 1981 pari yritystä ajaa sarjassa mukana.

 

[CCMK]

Perjantaina Vapaissa Harjoituksissa oli oikeastaan vain yksi kysymysmerkki. Ajaisiko Rene Arnoux enää koko viikonloppuna vai ei? Lopulta ranskalainen ajoi muutaman hitaan, mutta vahvan kierroksen ja vakuutti olevansa mukana Virallisessa Harjoituksessa ja kilpailussa mikäli Sid Watkins sen hänelle sallii.

Lyhyessä ajassa kylmävedellä ja kylmägeelillä varovasti hoidettu ilkeän näköinen kohta jalasta oli alkanut laskemaan painetta ja Arnoux ei tarvinnut edes kipulääkkeitä ajaakseen autoa. Novokainiinia eli paremmin tunnettuna Prokainiinia olisi ranskalaiselle annettu, mutta lääkkeen huumaavan vaikutuksen takia Arnoux ei halunnut sitä ottaa.

Lääkettä mies oli toki aiemminkin käyttänyt testeissä sattuneiden onnettomuuksien jälkeen kipuun ja särkyyn. Pahojen kielten mukaan ranskalaisissa sensaatiolehdissä Arnoux'n kerrottiin käyttävän ainetta muutenkin juhliessa sillä kyseinen lääke oli usein myös kovana huumausaineena tunnetun kokaiinin korviketta tai johdannaista minkä väärinkäytöstä retkahtaminen kokaiinin käyttämiseen olisi huomattavasti todennäköisempää.

Samalla huumaava vaikutus oli laskenut kivun lisäksi myös jalkojen ja käsien tuntoa. Siten kipujalkaan olisi iskenyt tunnottomuus ja hänen ajamisestaan olisi tullut hyvin riskialtista. Kipujalalla kun Arnoux kaasutti ja jarrutti. Nilkuttaen pahasti vielä Vapaissa Harjoituksissa, mutta sittemmin kävellen jo selvemmin Viralliseen Harjoitukseen hänen rohkeuttaan ja päättäväisyyttä ei voinut muuta kuin ihailla. Tosin olihan panoksena maailmanmestaruus.

Sid Watkins antoi kaikesta ennakkopuheesta huolimatta hänelle terveet paperit ja Arnoux sai jatkaa viikonloppua ehdolla, että hän ei kolaroisi tai rikkoisi muuten vain kipeää jalkaansa enää enempää. Arnoux suostui siihen ja näin kolme ehdokasta oli vielä tarjolla saavuttamaan maailmanmestaruuden vuonna 1983.