F1-kuljettajien palkkakehitys

[CCMK]

Vuonna 1981 Essex tuki Lotusta enää vain 2 miljoonan dollarin summalla kaudessa. Colin Chapman yritti saada JPS:n ja Williamsin arabisponsoreita itselleen turhaan kauden aikana. Erityisesti arabien kohdalla neuvottelut olivat jäisiä.

Noin vuosikymmen aiemmin arabit olivat tarjonneet Colin Chapmanille 2 miljoonan frangin sponsorisummaa kauteen. Silloin JPS maksoi paremmin ja alunperin arabisponsoreille ajatellun valko-vihreän värisävyn sijaan tulikin legendaarinen mustan ja kultaisen värisävy autoihin.

 

[kurski]

Kaudella 1996 ja 1997 Boullion ajoi Williamsilla testikuljettajana ja toimi mentorina myös nuorelle Juan Pablo Montoyalle kaudella 1997. Sen jälkeen Boullion korvattiin testirintamalla ilman seremonioita Max Wilsonilla ja Juan Pablo oli saanut jo valmiina ykköstestaajan paikan.

Boullion sai testata vuoden 1997 lopulla tai pikemminkin 1998 alussa Tyrrell-tiimin autoa.

Samalla Giancarlo Minardi uskalsi ottaa riskin ja kun Luca Badoeria ei talliin ollut saatavilla, Giancarlo Fisichella oli Jordanilla ja Pierluigi Martini kieltäytyi enää yrittämästä niin paikan sai nuori suomalaisen Jarno Saarisen mukaan nimensä saanut Jarno Trulli.

Briatorella ollut näppinsä pelissä tuossa Trullin siirrossa Minardille, kuten vuotta aikaisemmin miehen kytköksillä Fisichella pääsi Minardille, olihan itse Briatore ollut Minardilla vuodesta 1995 jonkunlaisessa roolissa ja yritti myydäkkin tiimiä BAT:ille, myöhemmin toki Alonso ja Webber myös ajaneet Flavion manageripojista Minardilla.

 

[CCMK]

Niin. Briatorella oli vuosien 1994-1997 aikana kehkeytynyt melkoinen omistusten viidakko ympärilleen tallien suhteen.

 

[CCMK]

James Huntille tarjottiin mahdollisuutta palata f1:siin kaudeksi 1981 erittäin yllättävää kautta. Uusi Toleman-talli tarjosi miljoonaa dollaria Huntille ja osaomistajuutta tallissa. Tallin tarkoitus oli saada houkuteltua muutamia englantilaisia suuryrityksiä ja sen vaihtoehdon epäonnistuessa itse Marlboroa.

Ikävä kyllä Huntia ei kiinnostanut enää lähteä f1:siin ainakaan huonomman luokan talleissa. Ylipäänsä huhuun Tolemanilla ajoista kaudella 1981 suhtauduttiin samaan tapaan kuin Emerson Fittipaldin tuuraavaan Ferrarin ajoon Villeneuven kuoltua kaudella 1982 ennen Monacoa. Eli todella merkityksettömästi.

 

[CCMK]

Vuoden 1972 JPS:n ensimmäinen tukisumma Lotusille oli kauden aikana muuna sponsoriapuna noin 100 000 dollaria mitä pidettiin siihen aikaan erittäin suurena rahana.

 

[CCMK]

Vuonna 1972 Brands Hatchin rata maksoi 50 000 dollaria Englannin Grand Prixin järjestämisestä kaudella. Summa oli Euroopan kilpailujen korkein.

 

[CCMK]

Vuonna 1974 mennessä Brands Hatchin kilpailuhinta oli tuplautunut 100 000 dollariin. Hinnankorotus johtui ennen kaikkea f1:n suurten muutosten takia ja mediajohtaja Pierre Ugeauxin vaatimuksista.

Tosin mediakomission riveissä oli nopeassa noususuhteessa vaikuttamassa mediavastaava nimeltään Bernie Ecclestone.

 

[CCMK]

Vuonna 1972 Le Mansin voittamisesta sai 20 000 dollaria mitä pidettiin tuolloin liian suurena voittosummana sen aikaisessa urheiluautojen sarjassa. Myöhemmin kustannusten tasot ja voittosummatkin nousivat nousemistaan.

 

[CCMK]

70-luvulla F1:siin yritettiin saada kilpailun voittosumman katoksi korkeintaan 20 000 dollaria Euroopan kilpailuista ja 50 000 dollaria Amerikan puolen kilpailuista.

Öljykriisin ollessa kuumimmillaan monet tallit ja heidän vastaavat johtohenkilöt olivat puoltamassa kattosummien perustamista lajiin tuomaan yhtenäisyyttä, mutta vuoden 1974 jälkeen into sellaisen perustamiseen laimeni.

Muutamaa vuotta öljykriisin jälkeen Le Mansissa saatiin voittosummaksi juurikin Amerikan kilpailujen kattosumman verran eli 50 000 dollaria. Tosin muiden kilpailujen voittosummat olivat huomattavasti pienempiä.

Varsin nopeasti myös yhä kasvava televisioinnin ja mainonnan osuus toi helpotusta ahdinkoon vaikka etenkin vanhalla kaartilla f1:ssä von Metternichiä ja Balestrea lukuunottamatta oli vaikeaa hyväksyä uuden aikakauden ilmiöitä ja sen glamouria.

 

[CCMK]

Vuonna 1983 Arrowsilla oli Ragnon menettämisen jälkeen paljon talousvaikeuksia ja lukuisat erilaiset pienyritykset ja julkiset yhtiöt tukivat tallia. Eräs mielenkiintoisimmista oli Lontoon Taidemuseo. Sponsoriraha oli tosin pieni ja kattoi vain Englannin Grand Prixin.

 

[CCMK]

Ja laitetaan tähän väliin pientä off-topicia.

Colin McRae ansaitsi rallin puolella 6 miljoonaa dollaria vuonna 2000. Summa oli kaikkien aikojen suurin maksettu kuljettajalle ja se oli kaksinkertainen McRaen vuoden 1999 palkkaan nähden.

Hän sai saman verran myös kauden 2001 ajan. Vuonna 2002 palkkaa alennettiin 5 miljoonaan dollariin.

Vuodeksi 2003 McRae halusi saman verran ja siitä hyvästä hänet potkaistiin pihalle Fordilta.

 

[CCMK]

Vuoden 1963 Brabhamin budjetti oli vain 10 000 dollarin kokoinen. Lisäksi talli sai tukirahaa Essolta ja Dunlopilta saman verran eli yhteensä budjetti oli noin 30 000 dollarin arvoinen.

 

[CCMK]

Vuodeksi 1963 Colin Chapman yritti värvätä hallitsevan maailmanmestarin eli Graham Hillin tallinsa palvelukseen. Ikävä kyllä Hillille ei kelvannut 4500 dollarin peruspalkka, puolet kilpailujen palkintorahaosuudesta tai 1000 dollarin voittobonus mitä siihen aikaan pidettiin erittäin suurena rahana.

 

[CCMK]

Vuonna 1982 f1:ssä auton moottorit maksoivat keskimäärin noin 35 000 dollaria.

 

[CCMK]

Jan Lammers maksoi kauden 1978 ajoistaan F3-sarjassa 65 000 dollaria eli noin 4 miljoonaa Espanjan Pesetaa. Summa oli varsin suuri niihin aikoihin F3-sarjassa ja sillä olisi voinut ajaa muutaman kilpailun myös f1:ssä. Paikkoja ei kuitenkaan Lammersille silloin löytynyt.

 

[CCMK]

Vuodeksi 1979 Jody Scheckter vaati vähintään 500 miljoonan Italian Liiran eli noin 600 000 Yhdysvaltain Dollarin summaa jatkamisestaan tallissa. Kun Wolf näki asian mahdottomaksi niin Ferrari näki tilaisuutensa ja tarjosi 1,5 miljoonan dollarin sopimusta kausiksi 1979-1981.

Puoli miljoonaa dollaria tulisi kaudessa ja vuoden 1981 sopimus oli vain optio. Scheckter suostui vaatimustaan vähän alempaan palkkaan ja kaudella 1979 hän sitten voittikin mestaruuden Ferrarilla.

 

[CCMK]

Laitetaan tähän sitten Top 3-listaa kaikkien aikojen maksukuskeista viimeisen 30 vuoden ajalta noin kymmenen vuoden otannalla vuoteen 2002 saakka. Ensin vuoden 1982 vastaava maksukuskien osalta:

1. Chico Serra: 2 miljoonaa dollaria

2. Eliseo Salazar: 1,3 miljoonaa dollaria

3. Hector Rebaque: 824 000 dollaria

Näistä Rebaquen maksuja ei sinällään voi reilusti verrata koska kaveri oli niin rikas, että ajeli ikiomalla yksityisellä tallillaan ja tallin arvo oli 3 miljoonaa dollaria. Maksetut summat koskevat juurikin tavallista kauden aikana eri kisoista maksettujen summien yhteismääriä.

 

[CCMK]

Laitetaan sitten vuoden 1992 maksukuskien top 3-lista kaikkien aikojen siinä vaiheessa eniten maksaneista kuljettajista:

1. Bertrand Gachot: 13,98 miljoonaa dollaria

2. Aguri Suzuki: 12,98 miljoonaa dollaria

3. Andrea de Cesaris: 12,5 miljoonaa dollaria

Mikäli summan laskussa olisi käytetty ennen vuotta 1992 tehtyjä laskelmia niin siinä tapauksessa kolmanneksi eniten rahaa f1:siin olisi ollut kuluttanut Philippe Alliot.

Alliot oli maksanut kisoistaan siihen mennessä 9,5 miljoonaa dollaria. Kaudella 1992 tehtiin myös yksittäisen kauden maksuennätys jonka jakoivat kaksi kuljettajaa eli Ukyo Katayama ja Mauricio Gugelmin 8 miljoonalla dollarilla.

 

[CCMK]

Ja laitetaan pikaisen maksukuskien top 3-listan päätteeksi vuoden 2002 siihen asti eniten urastaan maksaneiden kuljettajien rahasummat:

1. Ukyo Katayama: 68,6 miljoonaa dollaria

2. Pedro Diniz: 66,6 miljoonaa dollaria

3. Alex Yoong: 35 miljoonaa dollaria

Yoongin yksittäisen kauden summaennätys on pysynyt näihin päiviin voimassa ja nyt tällä hetkellä kolmatta sijaa pitää hallussaan Pastor Maldonado josta tulee ensi kaudella eniten maksanein kuljettaja f1:ssä.

 

[Turso]

Onko nää rahasummat muutettu nykyrahan arvoon vai onko ne sen aikaisia summia? Nää vikat maksukuskisummat oli mielenkiintoisia. Varsinkin kun ei Kamuille meinaa löytyä tukijoita. Ihmettelen.