Formula 1:n tekniikka ja sen suunnittelu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Renngeist
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Tulipahan tällainen kokovertailu tehtyä, kun olisi ollut hienoa päästä omin silmin vertailemaan lähietäisyydeltä Keken ja Nicon mestaruusautoja. Ajattelin vielä heittää vertailuksi Kimin mestaruusauton. Nykyinen vielä pitempi Mersukin olisi ollut kiva saada kuviin, muttei löytynyt tuollaista piirrettyä kuvaa, ettei perspektiivi hämäisi niin.

Näytä liitetiedosto 25922
 
Pikaisesti laitan tähän vuoden 1986 Pirellin renkaiden suunnittelumittoja ilmeisesti vannekoon pohjalta jotka siis tarkoittivat sitä mittaa minkä pohjalta ennen pitkää kaikki renkaat sitten tehtiin lajiin tai ainakin Pirellin omia renkaita käyttäville talleille. Automallina on tässä esittelyssä tällä erää vuoden 1986 Benetton B186:

1986 Pirellin renkaiden suunnittelumitat Benetton B186:sta ja muiden tallien automalleja varten

255/630-13 (Tämä oli eturenkaita varten tehty suunnittelumitta käytettäväksi korkeintaan 11.25x13 kokoiseen vannekoon luokkaan.)

410/655-13 (Tämä oli takarenkaita varten tehty suunnittelumitta käytettäväksi korkeintaan 16.0x13 kokoiseen vannekoon luokkaan.)
 
Pikaisesti laitan tähän vuoden 1989 Goodyearin renkaiden suunnittelumittoja ilmeisesti vannekoon pohjalta jotka siis tarkoittivat sitä mittaa minkä pohjalta ennen pitkää kaikki renkaat sitten tehtiin lajiin tai ainakin Goodyearin omia renkaita käyttäville talleille. Automallina on tässä esittelyssä tällä erää vuoden 1989 Ferrari 640 joka joissakin virallisissa lähteissä tunnetaan nimellä Ferrari F1-89 tai jopa vain F1-89:

1989 Goodyearin renkaiden suunnittelumitat Ferrari 640:tä ja muiden tallien automalleja varten

25.0x10.0-13 (Tämä oli eturenkaita varten tehty suunnittelumitta käytettäväksi korkeintaan 11.75x13 kokoiseen vannekoon luokkaan.)

26.0x15.0-13 (Tämä oli takarenkaita varten tehty suunnittelumitta käytettäväksi korkeintaan 16.0x13 kokoiseen vannekoon luokkaan.)
 
Laitan tähän vuoden 1988 Goodyearin renkaiden suunnittelumittoja ilmeisesti vannekoon pohjalta jotka siis tarkoittivat sitä mittaa minkä pohjalta ennen pitkää kaikki renkaat sitten tehtiin lajiin. Automallina on tässä esittelyssä tällä erää vuoden 1988 Ferrari F1 87/88 joka joissakin virallisissa lähteissä tunnetaan nimellä Ferrari F1 87/88/88C:

1988 Goodyearin renkaiden suunnittelumitat Ferrari F1 87/88:aa ja muiden tallien automalleja varten

25.0x10.0-13 (Tämä oli eturenkaita varten tehty suunnittelumitta käytettäväksi korkeintaan 11.75x13 kokoiseen vannekoon luokkaan.)

26.0x15.0-13 (Tämä oli takarenkaita varten tehty suunnittelumitta käytettäväksi korkeintaan 16.0x13 kokoiseen vannekoon luokkaan.)
 
Laitan tähän vuoden 1987 Goodyearin renkaiden suunnittelumittoja ilmeisesti vannekoon pohjalta jotka siis tarkoittivat sitä mittaa minkä pohjalta ennen pitkää kaikki renkaat sitten tehtiin lajiin. Automallina on tässä esittelyssä ja tässä viestissä vuoden 1987 Ferrari F1/87:

1987 Goodyearin renkaiden suunnittelumitat Ferrari F1/87:aa ja muiden tallien automalleja varten

25.0x10.0-13 (Tämä oli eturenkaita varten tehty suunnittelumitta käytettäväksi korkeintaan 11.75x13 kokoiseen vannekoon luokkaan.)

26.0x15.0-13 (Tämä oli takarenkaita varten tehty suunnittelumitta käytettäväksi korkeintaan 16.0x13 kokoiseen vannekoon luokkaan.)
 
Laitan tähän vuoden 1986 Goodyearin renkaiden suunnittelumittoja ilmeisesti vannekoon pohjalta jotka siis tarkoittivat sitä mittaa minkä pohjalta ennen pitkää kaikki Goodyearin renkaat sitten tehtiin lajiin. Automallina on tässä esittelyssä ja tässä viestissä vuoden 1986 Ferrari F1/86:

1986 Goodyearin renkaiden suunnittelumitat Ferrari F1/86:tta ja muiden tallien automalleja varten

25.0x10.0-13 (Tämä oli eturenkaita varten tehty suunnittelumitta käytettäväksi korkeintaan 11.75x13 kokoiseen vannekoon luokkaan.)

26.0x15.0-13 (Tämä oli takarenkaita varten tehty suunnittelumitta käytettäväksi korkeintaan 16.0x13 kokoiseen vannekoon luokkaan.)
 
Viimeksi muokattu:
Laitan tähän vuoden 1985 Goodyearin renkaiden suunnittelumittoja ilmeisesti vannekoon pohjalta jotka siis tarkoittivat sitä mittaa minkä pohjalta ennen pitkää kaikki Goodyearin renkaat sitten tehtiin lajiin.

Vuosi 1985 oli ensimmäinen tai ainakin mitä ilmeisemmin ensimmäinen vuosi lajissa jolloin Goodyearin toivomuksesta lajin suunnittelumittoja renkaiden osalta alettiin muutenkin osin standardisoida. Tätä ennen Goodyearilla, mutta varsinkin Goodyearin kilpailijoilla eli Michelinillä ja Pirellillä oli hyvinkin radikaaleja vannekokoratkaisuja ajoittain eri talleille kun vannekoot ja renkaiden suunnittelumitat eivät olleet samalla tavalla muotissa keskenään. Automallina on tässä esittelyssä ja tässä viestissä vuoden 1985 Ferrari 156/85:

1985 Goodyearin renkaiden suunnittelumitat Ferrari 156/85:tta ja muiden tallien automalleja varten

25.0x10.0-13 (Tämä oli eturenkaita varten tehty suunnittelumitta käytettäväksi korkeintaan 11.75x13 kokoiseen vannekoon luokkaan.)

26.0x15.0-13 (Tämä oli takarenkaita varten tehty suunnittelumitta käytettäväksi korkeintaan 16.0x13 kokoiseen vannekoon luokkaan.)
 
Laitan tähän vuoden 1984 Goodyearin renkaiden suunnittelumittoja ilmeisesti vannekoon pohjalta jotka siis tarkoittivat sitä mittaa minkä pohjalta ennen pitkää kaikki Goodyearin renkaat sitten tehtiin lajiin.

Vuosi 1984 oli viimeinen tai ainakin mitä ilmeisemmin viimeinen vuosi lajissa jolloin lajin eri rengasvalmistajien suunnittelumitat renkaiden osalta olivat vapaita ja vaihtelevia myös Goodyearillakin. Osin vaihtelevuus johtui joidenkin tallien autojen kuten Ferrarilla tehdystä vanteen osittaisesta halkaisun yhdysmallista halkaisijaa kohti. Automallina on tässä esittelyssä ja tässä viestissä vuoden 1984 Ferrari 126C4:

1984 Goodyearin renkaiden suunnittelumitat Ferrari 126C4:ää varten

25.0x9.0-13 (Tämä oli eturenkaita varten tehty suunnittelumitta käytettäväksi korkeintaan 12.5x13 kokoiseen vannekoon luokkaan.)

26.0x15.0-13 (Tämä oli takarenkaita varten tehty suunnittelumitta käytettäväksi korkeintaan 16.5x13 kokoiseen vannekoon luokkaan.)
 
Laitan tähän viestiin seuraavaksi vuoden 1983 kaudelta eri automalleja johtuen tietenkin osittain tuolloin lajissa viimeisiä kertoja mukana olleen vapaan renkaiden vannekokovalinnan mukaisesti. Tämä näillä näkymin oli viimeinen vuosi jolloin takarenkaat olivat eriäviä ja jolloin myös erittäin paljonkin eroavia suunnittelumittoja ja vannekokoratkaisuja nähtiin.

Autoesittelyyn tulevat Ferrari 126C3 ja sitä edeltänyt saman vuoden alkukauden automalli Ferrari 126C2B, Williams FW08C ja Tyrrell 012 Goodyearin puolelta ja Michelinin puolelta tulee vielä myös Renault RE40.

Tässä ensin tietenkin Ferrari siltä vuodelta automalliensa osalta:

1983 Goodyearin renkaiden suunnittelumitat Ferrari 126C2B:tä varten

23.5x10.0-13 (Tämä oli eturenkaita varten tehty suunnittelumitta käytettäväksi korkeintaan 13.0x13 kokoiseen vannekoon luokkaan.)

26.0x15.5-15 (Tämä oli takarenkaita varten tehty suunnittelumitta käytettäväksi korkeintaan 15.0x15 kokoiseen vannekoon luokkaan.)

1983 Goodyearin renkaiden suunnittelumitat Ferrari 126C3:a varten

23.5x10.5-13 (Tämä oli eturenkaita varten tehty suunnittelumitta käytettäväksi korkeintaan 13.0x13 kokoiseen vannekoon luokkaan.)

26.0x15.0-15 (Tämä oli takarenkaita varten tehty suunnittelumitta käytettäväksi korkeintaan 16.0x16 kokoiseen vannekoon luokkaan.)

Sitten Williams:

1983 Goodyearin renkaiden suunnittelumitat Williams FW08C:tä varten

23.5x10.5-13 (Tämä oli eturenkaita varten tehty suunnittelumitta käytettäväksi korkeintaan 11.0x15 kokoiseen vannekoon luokkaan.)

26.0x15.0-15 (Tämä oli takarenkaita varten tehty suunnittelumitta käytettäväksi korkeintaan 16.0x13 kokoiseen vannekoon luokkaan.)

Ja lopuksi Tyrrell:

1983 Goodyearin renkaiden suunnittelumitat Tyrrell 012:sta varten

23.5x10.0-13 (Tämä oli eturenkaita varten tehty suunnittelumitta käytettäväksi korkeintaan 11.0x15 kokoiseen vannekoon luokkaan.)

26.0x15.0-15 (Tämä oli takarenkaita varten tehty suunnittelumitta käytettäväksi korkeintaan 16.0x13 kokoiseen vannekoon luokkaan.)

Ja vielä kaiken päätteeksi Renault Michelinin puolelta ja Michelinillä oli tietenkin oma rengasyksikkönimike kuten myös vannekokonimike myös kilpailijansa Pirellin tapaan:

1983 Michelinin renkaiden suunnittelumitat Renault RE40:tä varten

23/62-13 (Tämä oli eturenkaita varten tehty suunnittelumitta käytettäväksi korkeintaan 11.5x13 kokoiseen vannekoon luokkaan.)

40/66-13 (Tämä oli takarenkaita varten tehty suunnittelumitta käytettäväksi korkeintaan 16.5x13 kokoiseen vannekoon luokkaan.)
 
Viimeksi muokattu:
Laitan tähän viestiin seuraavaksi vuoden 1982 kaudelta eri automalleja johtuen tietenkin osittain tuolloin lajissa viimeisiä kertoja mukana olleen vapaan renkaiden vannekokovalinnan mukaisesti.

Autoesittelyyn tulevat Ferrari 126C2, Williams FW08 ja Tyrrell 011 Goodyearin puolelta ja Michelinin puolelta tulee vielä myös Ligier JS17B.

Tässä ensin tietenkin Ferrari siltä vuodelta automalliensa osalta:

1982 Goodyearin renkaiden suunnittelumitat Ferrari 126C:tä varten

23.5x10.0-13 (Tämä oli eturenkaita varten tehty suunnittelumitta käytettäväksi korkeintaan 13.0x13 kokoiseen vannekoon luokkaan.)

26.0x15.5-15 (Tämä oli takarenkaita varten tehty suunnittelumitta käytettäväksi korkeintaan 15.0x15 kokoiseen vannekoon luokkaan.)

Sitten Williams:

1982 Goodyearin renkaiden suunnittelumitat Williams FW08:aa varten

23.5x10.0-13 (Tämä oli eturenkaita varten tehty suunnittelumitta käytettäväksi korkeintaan 11.0x15 kokoiseen vannekoon luokkaan.)

26.0x15.0-15 (Tämä oli takarenkaita varten tehty suunnittelumitta käytettäväksi korkeintaan 16.0x13 kokoiseen vannekoon luokkaan.)

Ja lopuksi Tyrrell:

1982 Goodyearin renkaiden suunnittelumitat Tyrrell 011:sta varten

23.5x10.0-13 (Tämä oli eturenkaita varten tehty suunnittelumitta käytettäväksi korkeintaan 11.0x15 kokoiseen vannekoon luokkaan.)

26.0x15.0-15 (Tämä oli takarenkaita varten tehty suunnittelumitta käytettäväksi korkeintaan 16.0x13 kokoiseen vannekoon luokkaan.)

Ja vielä kaiken päätteeksi Ligier Michelinin puolelta ja Michelinillä oli tietenkin oma rengasyksikkönimike kuten myös vannekokonimike myös kilpailijansa Pirellin ja kesken kauden lajista vetäytyneen Avonin tapaan:

1982 Michelinin renkaiden suunnittelumitat Ligier JS17B:tä varten

23/59-13 (Tämä oli eturenkaita varten tehty suunnittelumitta käytettäväksi korkeintaan 11.0x13 kokoiseen vannekoon luokkaan.)

38/66-13 (Tämä oli takarenkaita varten tehty suunnittelumitta käytettäväksi korkeintaan 16.5x13 kokoiseen vannekoon luokkaan.)
 
Viimeksi muokattu:
Vuoden 1981 Michelinin renkaiden muotti lajiin tulee tässä sen kyseisen vuoden Ferrarin osalta vaikka tietenkin rengaskoot lajissa vaihtelivat vannekoon tapaan talleittain ja rengasvalmistajasta riippuen:

1981 Michelinin renkaiden suunnittelumitat Ferrari 126CK:ta varten

22/59-13 (Tämä oli eturenkaita varten tehty suunnittelumitta käytettäväksi korkeintaan 11.0x13 kokoiseen vannekoon luokkaan.)

38/66-13 (Tämä oli takarenkaita varten tehty suunnittelumitta käytettäväksi korkeintaan 16.0x13 kokoiseen vannekoon luokkaan.)
 
Viimeksi muokattu:
Laitan vielä vuoden 1980 Michelinin renkaiden muotin lajiin sen kyseisen vuoden Ferrarin osalta vaikka tietenkin rengaskoot lajissa vaihtelivat vannekoon tapaan talleittain ja rengasvalmistajasta riippuen:

1980 Michelinin renkaiden suunnittelumitat Ferrari 312T5:ttä varten

23/59-13 (Tämä oli eturenkaita varten tehty suunnittelumitta käytettäväksi korkeintaan 12.0x13 kokoiseen vannekoon luokkaan.)

38/68-13 (Tämä oli takarenkaita varten tehty suunnittelumitta käytettäväksi korkeintaan 18.0x13 kokoiseen vannekoon luokkaan.)

PS. En tiedä, että olisiko nyt ihan ikioma toikki kuitenkaan ratkaisu. Tosin mahdollisesti seuraavasta viestistä eteenpäin aikoisin mahdollisesti puhua noista vuosien 1988-1994 aerodynaamisista sääntörajoitteista mitä tuolloin alkoi itse asiassa lajiin tulla melkoisen paljon matalalla profiililla ja joilla kuitenkin oli jo vaikutusta jo ennen kohtalokasta Imolaa 1994.

Sitä ennenhän aerodynaamiset sääntörajoitukset olivat oikeastaan melko olemattomia ja jos niitä oli niin enemmänkin ne olivat rakenteellisia, autojen yleiseen malliin perustuvia asioita kuin mitään hirveän suuria aerodynamiikan asioita vaikkakin ehkä pieni tai suuri vallankumous oli niissä asioissa edes rajoitetusti koettu maaefektivuosina ja sitä ennen siivekkeiden tulossa lajiin.

Aiemmin en laittanut kun ei ollut ihan kaikkea aineistoa koossa ja osin asia unohtui. Tärkeintä tuohon aikaan noina vuosina taisivat olla aerodynaamisesti puhuttaessa tietenkin ensin tuo 25 millimetrin ja sitten 40 millimetrin yleinen maavarakohotuksen sääntö mikä jossain määrin nosti autojen keulaosia korkeammalle jopa ensin vielä ennen kohotettua keulaakin ja muuten sitten tietysti sen jälkeen vaikutti ilmavirtauksiin. Vaikutti se päätös myös autojen yleiseen ohjattavuuteen ja renkaisiin mistä muun muassa ei vuonna 1994 Ayrton Senna pitänyt.

Muutoin olisin kaiketi puhunut jotain tämän hetken tekniikkatilanteesta lajista kun on paljon valitettu tuota nykyautojen liiallista leveyttä ja likaisen ilman seurannan äärimmäistä vaikeutta takana tulevasta autosta ja ohittamisesta puhuttaessa jopa DRS auki vedettäessä.
 
Viimeksi muokattu:
CCMK sanoi:
PS. En tiedä, että olisiko nyt ihan ikioma toikki kuitenkaan ratkaisu. Tosin mahdollisesti seuraavasta viestistä eteenpäin aikoisin mahdollisesti puhua noista vuosien 1988-1994 aerodynaamisista sääntörajoitteista
mitä tuolloin alkoi itse asiassa lajiin tulla melkoisen paljon matalalla profiililla ja joilla kuitenkin oli jo vaikutusta jo ennen kohtalokasta Imolaa 1994.
Klikkaa laajentaaksesi...

Minusta voi jatkaa tähän, kunhan ei tule liikaa infoa per päivä, ei pysty perus seuraaja käsittelemään. :)
 
CCMK sanoi:
PS. En tiedä, että olisiko nyt ihan ikioma toikki kuitenkaan ratkaisu. Tosin mahdollisesti seuraavasta viestistä eteenpäin aikoisin mahdollisesti puhua noista vuosien 1988-1994 aerodynaamisista sääntörajoitteista mitä tuolloin alkoi itse asiassa lajiin tulla melkoisen paljon matalalla profiililla ja joilla kuitenkin oli jo vaikutusta jo ennen kohtalokasta Imolaa 1994.

Sitä ennenhän aerodynaamiset sääntörajoitukset olivat oikeastaan melko olemattomia ja jos niitä oli niin enemmänkin ne olivat rakenteellisia, autojen yleiseen malliin perustuvia asioita kuin mitään hirveän suuria aerodynamiikan asioita vaikkakin ehkä pieni tai suuri vallankumous oli niissä asioissa edes rajoitetusti koettu maaefektivuosina ja sitä ennen siivekkeiden tulossa lajiin.

Aiemmin en laittanut kun ei ollut ihan kaikkea aineistoa koossa ja osin asia unohtui. Tärkeintä tuohon aikaan noina vuosina taisivat olla aerodynaamisesti puhuttaessa tietenkin ensin tuo 25 millimetrin ja sitten 40 millimetrin yleinen maavarakohotuksen sääntö mikä jossain määrin nosti autojen keulaosia korkeammalle jopa ensin vielä ennen kohotettua keulaakin ja muuten sitten tietysti sen jälkeen vaikutti ilmavirtauksiin. Vaikutti se päätös myös autojen yleiseen ohjattavuuteen ja renkaisiin mistä muun muassa ei vuonna 1994 Ayrton Senna pitänyt.

Muutoin olisin kaiketi puhunut jotain tämän hetken tekniikkatilanteesta lajista kun on paljon valitettu tuota nykyautojen liiallista leveyttä ja likaisen ilman seurannan äärimmäistä vaikeutta takana tulevasta autosta ja ohittamisesta puhuttaessa jopa DRS auki vedettäessä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Muuten lienee aikalailla se ja sama missä jutustelut on, mutta tuollaisille *ehkä mahdollisesti voisin jos ei muuta ilmene tai aktualisoidu* ja *edellisessä olisin ehkä puhunut jos en toisenlaiseen aihepiiriin olisi päätynyt* sekä *jätin puhumatta ainakin ehkä seuraavista aiheista* -tyylisille infopläjäyksille voisi olla tarkoituksenmukaista perustaa oma "Aiheet, joista ei sitten kirjoitettukaan tai joiden sisältökin vaihtui muuksi" -toikki tms. Tosin tuo taisi olla vaan yksittäinen ps. eikä siten mikään sen kummempi "lupaus" tulevasta?
 
Unkarin testeissä jo ensi kauden malliset etusiivet kokeilussa:

DjamYNmW4AEBO18.jpg

YrPcQoZ.jpg

DjasRv1XcAAlv--.jpg
 
Sinun täytyy kirjautua tai rekisteröityä voidaksesi vastata.
Ylös