Ulkomaat 26.10.
Sekä Yhdysvaltain että Britannian hallitukset haluavat vyöryttää hyväksyttävän rajaa:
Saammeko kiduttaa, edes vähän?
Yhdysvalloissa kiistellään luvasta kiduttaa ja Britanniassa luvasta käyttää ulkomailla kiduttamalla hankittua aineistoa todisteena oikeudessa.
ARTO HUOVINEN
Yhdysvaltain varapresidentti Dick Cheney yrittää saada senaatin pyörtämään päätöksensä, joka kieltäisi amerikkalaisia kiduttamasta pidätettyjä missään päin maailmaa.
Senaatti liitti kolme viikkoa sitten puolustusbudjetin hyväksyessään päätökseen varauman, jonka mukaan Yhdysvaltain hallituksen vallassa olevia pidätettyjä ei saa kohdella "julmasti, epäinhimillisesti tai alentavasti".
Edustajainhuone ei tällaista varaumaa kirjauttanut, ja seuraavaksi asia menee kongressin kahden kamarin välisen sovittelukomitean käsiteltäväksi. Presidentti George W. Bush on uhannut kaataa lausuman joka tapauksessa vetollaan. Hallitukselle olisi kuitenkin vähemmän kiusallista, jos tähän ei tarvitsisi mennä.
Senaatti hyväksyi varaumansa äänin 90-9, eli mukana oli myös valtaosa republikaaneista. Varauman puuhamiehenä oli republikaanien toisinajattelija, senaattori John McCain, jolla on omakohtaista kokemusta kidutettuna olemisesta sotavankina Vietnamissa.
McCainin tarkoituksena on tukkia porsaanreikä, jonka perusteella hallitus on katsonut, ettei yleinen kidutuskielto koske ei-amerikkalaisten kohtelua Yhdysvaltain maaperän ulkopuolella.
Yhdysvaltain suuret lehdet kertoivat tiistaina, että Cheney ja keskustiedustelupalvelu CIA:n johtaja Porter Goss taivuttelivat viime viikolla McCainia lieventämään senaatin kantaa. Cheney toimii asemansa puolesta senaatin puhemiehenä.
Cheney haluaa
CIA:lle poikkeusluvan
Cheney ja Goss ehdottivat McCainille muotoilua, joka käytännössä antaisi CIA:lle luvan kiduttaa ulkomaisia vankeja ulkomailla, vaikka kieltäisi sen puolustusministeriön alaisilta joukoilta. Tällöin McCainin varaumat eivät olisi voimassa "salaisissa terrorisminvastaisissa operaatioissa", jos presidentti pitää niitä olennaisina "Yhdysvaltain tai sen kansalaisten suojelemiseksi terrorihyökkäykseltä.
Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan muotoilu jättää epäselväksi, antaisiko se CIA:lle avoimen valtakirjan vai päättäisikö presidentti kidutusluvista tapaus tapaukselta.
Human Rights Watchin Tom Malinowski toteaa amerikkalaislehdille, että hallitus sanoo nyt ensimmäisen kerran suoraan, että tiedustelupalvelun pitää saada kohdella vankeja epäinhimillisesti. Aiemmin on vain sanottu, ettei laki kiellä epäinhimillistä kohtelua.
Useimmat ns. terrorisminvastaisessa sodassa pidätetyistä ovat armeijan hallussa. CIA:n hallussa uskotaan kuitenkin olevan vähintään useita kymmeniä tärkeinä pidettyjä vankeja. Tarkkoja tietoja asiasta ei ole. CIA:n pidätettyjä koskevat raportit ovat niin salaisia, että ne näytetään vain muutamille kongressin jäsenille.
CIA:ta on epäilty pitäneen osaa vangeista rekisterien ulkopuolella ja piilossa Punaisen Ristin käyntien aikana. Menettely on vastoin kansainvälisiä sopimuksia.
Useiden vankien epäillään kuolleen CIA:n käsittelyssä sekä Irakissa että Afganistanissa. Yhtään syytettä CIA:n virkailijoita vastaan ei ole nostettu.
Amerikkalaislehtien mukaan McCain ei suostu senaatin lausuman lieventämiseen. Asianosaiset itse eivät kommentoi julkisesti keskusteluja.
McCain on kerännyt kidutuskieltoa puoltamaan parikymmentä vaikutusvaltaista evp-upseeria. Avoimen kirjeen ovat allekirjoittaneet mm. entiset asevoimien komentajat John Shalikashvili ja Colin Powell, joista jälkimmäinen toimi myös ulkoministerinä 2001-2004.
Britannia: todisteita
kidutuksella?
Tony Blairin hallitus Britanniassa ei ole hakemassa kidutuslupaa. Sen sijaan Britanniassa kiistellään siitä, saavatko oikeusistuimet käyttää todisteena tietoja, jotka on hankittu ulkomailla kiduttamalla.
Parlamentin ylähuoneen lakilordien käsiteltävänä on vetoomus, ettei tällaista tietoa saisi käyttää. Vetoomuksen on jättänyt kymmenen ulkomaalaista, terrorismista epäiltyä pidätettyä, jotka istuvat Belmarshin vankilassa.
Heidät on vangittu vuoden 2001 terrorisminvastaisen lain perusteella, joka antaa Britannian viranomaisille luvan pitää ulkomaan kansalaisia rajoittamattoman ajan vangittuna ilman syytettä tai oikeudenkäyntiä. Lain mukaan vangituille ei tarvitse näyttää heitä vastaan kerättyä todistusaineistoa.
Kymmenikön uskotaan tulleen kidutetuksi Algerian, Marokon ja Jordanian tiedustelupalvelujen käsissä. Britannian vetoomustuomioistuin päätti viime vuonna, että ulkomailla kiduttamalla hankittu todistusaineisto kelpaa oikeudessa.
Tähän päätökseen kymmenikkö hakee ylähuoneelta muutosta. Heidän tukenaan on 14 ihmisoikeusjärjestöä, mm. Amnesty. Järjestöjen mukaan ihmisoikeuksille on annettava sama painoarvo kuin kansalliselle turvallisuudelle.
Amnestyn mukaan laillisuudesta ja perustavaa laatua olevista ihmisoikeuksista ei voi tehdä kompromissia. Se katsoo, että jos Britannia hyväksyy kiduttamalla hankitut tiedot todisteeksi, antaa se kaikkialle maailmaan signaalin, että kidutus on hyväksyttävää.
Britannian tiedustelupalvelut taas perustelevat, että jos kansalaisten henki on vaarassa, ei ole väliä sillä miten todistusaineistoa on hankittu.
Ylähuoneen päätöksenteon odotetaan kestävän useita viikkoja.
Siirtolaisasiain vetoomustuomioistuin määräsi viime viikolla neljä kymmenikön jäsenistä vapautettavaksi takuita vastaan, koska heidän ei katsota olevan erityinen turvallisuusriski.
