Älkää jättäkö irakilaisia pulaan, presidentti Bush
tulosta juttu
lähetä linkki
Arvoisa presidentti George W. Bush.
Kuulun siihen suomalaiseen vähemmistöön, joka kaksi vuotta sitten piti oikeutettuna päätöstänne hyökätä Irakiin ja syöstä Saddam Hussein vallasta. Mielestäni Saddam oli uhka maailmanrauhalle, ja hänestä oli ehdottomasti päästävä eroon.
Olin myös sitä mieltä että eurooppalaisten liittolaistenne Ranskan ja Saksan olisi pitänyt tukea tavoitettanne. Mielestäni Euroopassa unohdettiin liian nopeasti, miten traumaattinen vaikutus syyskuun terrori-iskuilla 2001 oli Teille ja Yhdysvalloille.
Kunnioitin sitä musertavaa tehokkuutta, millä asevoimanne kukisti vastarinnan ja vyöryi Bagdadiin sekä ajoi Saddamin ja hänen hallintonsa maan alle. Olin tyytyväinen, kun Saddam ja suurin osa hänen lähipiiristään saatiin kiinni tai surmattiin.
Pidän Irakin operaatiota yhä oikeutettuna, vaikka joukkotuhoaseita ei loppujen lopuksi löytynytkään. Mutta samalla olen yhä enemmän huolissani siitä, mihin suuntaan tilanne Irakissa on menossa.
Vaikka suurimmassa osassa maata onkin rauhallista, levottomilla alueilla kuolee jopa kymmeniä ihmisiä päivittäin. Irakilaisia miehiä, naisia ja lapsia sekä sotilaitanne. Kapinalliset saavat mielestäni mellastaa aivan liian suuressa mittakaavassa.
Kohta Irakissa järjestetään vaalit, joita pidätte hyvin tärkeinä Irakin demokratiakehityksen kannalta. Myös minä toivon vaalien sujuvan hyvin, mutta pelkään, ettei näin tule tapahtumaan.
Irakilaisten enemmistö on varmasti onnellinen Saddamin kaatumisesta. He haluavat kuitenkin ennen kaikkea turvallisuutta ja pitävät sen puuttumisesta vastuussa Teidän asevoimianne.
Turvallisuuden puute nakertaa yhä enemmän tavallisten irakilaisten luottamusta maatanne kohtaan ja se on huolestuttavaa. Jotkut ovat jopa sanoneet, että sotilaanne ovat käyttäytyneet julmemmin kuin Saddamin miehet.
Kadunmiesten keskuudessa on jopa kuultu puheenvuoroja, joiden mukaan ajat olivat ennen miehitystä paremmin. Eivätkä nämä kadunmiehet olleet Saddamin ystäviä.
Vetoankin Teihin, herra presidentti, ettette anna tilanteen riistäytyä käsistä. Älkää luovuttako ja älkääkä missään nimessä antako Saddamin kätyreille ja muille terroristeille tilaisuutta palata valtaan. Pitäkää huoli siitä, etteivät sotilaanne joudu lähtemään Irakista yhtä verissä päin kuin Vietnamista.
Jos näin käy, vähäisetkin toiveet koko Lähi-idän orastavista rauhanmahdollisuuksista voidaan jälleen unohtaa. Olen vakuuttunut siitä, että Irakin suistuminen takaisin vanhalle tielle ja vanhan kaartin käsiin lisää ääriainesten voimantunnetta kaikissa islamilaisissa yhteisöissä ja syöksee maailman entistä pahempaan terrorismin oravanpyörään.
Vaikka Te olettekin tehneet virheitä politiikassanne ja ylimielisyytenne maailman ainoan supervallan johtajana joskus ärsyttää myös minua, uskon enemmän amerikkalaiseen kuin Saddamin tai al-Qaidan arvomaailmaan ja demokratiakäsitykseen. Toivon vilpittömästi, että onnistutte tehtävässänne Irakin vakauttamiseksi.
Ymmärrän, ettei tehtävä ole helppo. Miehittäjän asema on aina hankala, olivat pyrkimykset kuinka ylevät tahansa. Se on kuitenkin velvollisuutenne, vaikka tulisi kuinka kalliiksi niin taloudellisesti kuin poliittisestikin.
En mielelläni ryhtyisi neuvomaan Teitä, mutta haluan silti lausua mielipiteeni, vaikka olenkin vain reservin kersantti. Lähettäkää Irakiin lisää joukkoja, murskatkaa kapinalliset ja palauttakaa irakilaisten usko hyvään tulevaisuuteen. Irakin omat joukot eivät tähän pysty eivätkä fanaattiset kapinalliset usko mitään muuta kuin määrätietoista voimaa.
Maallanne on tarvittavaa voimaa. Käyttäkää sitä ja hoitakaa homma kunnialla loppuun.
