http://www.kokoomus.fi/kansio/?x14469=1555650
Kansallisen Sivistysliiton hallinnoiman Think tank -projektin seminaari tiistaina 27.2 keräsi Suomalaisen Klubin täyteen suomalaisen sosiaalipolitiikan tulevaisuudesta kiinnostuneita osanottajia. Onnistuneet puhujavalinnat takasivat mielenkiintoisen kirjon näkemyksiä perusturvan kehittämistarpeista.
Tilaisuuden avauksessa Harri Jaskari kertasi julkisuudessa esitettyjä perusturvamalleja lähtien Vihreiden esityksestä, Kalevi Sorsa -säätiön siihen esittämästä kritiikistä ja päätyen saman päivän aamuna julkaistuun Matti Vanhasen "valikoivan perusturvan" ideaan.
Osmo Soininvaara esitteli vihreiden mallin ydinkohdat ja vastasi Kalevi Sorsa -säätiön kritiikkiin. Soininvaara totesi mm., että nytkin saa rahaa ilman työntekoa. Esimerkiksi Espoossa voi täyttää toimeentulotukihakemuksen netissä ja saada tukea ilman että edes näkee sosiaalityöntekijän. Soininvaaran mukaan perustulo tekisi keikkatöiden tekemisen houkuttelevammaksi, toimisi tukena aloitteleville yrittäjille, olisi turva riistäviä työsuhteita vastaan ja loisi henkistä maaperää vapaasti määräytyvään työaikaan. Soininvaara myönsi, että mallin soveltaminen esim. hyvätuloisten vanhempien kotona asuvien, täysi-ikäisten lasten kohdalla olisi arveluttavaa, mutta että tällaisia ryhmiä olisi loppujen lopuksi vähän.
Jouko Kajanoja esitteli vakuuttavin tilastofaktoin nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän ongelmat. Hänen mielestään Suomessa tarvitaan iso remontti ja mahdollisimman nopeasti tasokorotukset vähimmäisetuuksiin. Remontin selvitystyössä olisi hyvä tutkia myös perustulomalli vaikka se hänen mielestään ei kovin moniin nykyisen turvaverkon ongelmiin vastaisikaan.
Vesa Rantahalvari EKstä ilmoitti vastuvansa perustulomalliin siirtymistä. Vastikkeeton raha ei lisää työvoiman tarjontaa, päinvastoin. Rantahalvarin mielestä pitäisi lisätä tukien vastikkeellisuutta ja tarveharkintaa eikä roiskia rahaa summittaisesti. Ylipäänsä perustulomallissa tavoitteeksi asetettu hallinnollinen yksinkertaisuus ja asiakkaan suuntaan läpinäkyvyys ei Rantahalvarin mukaan ole realistinen tavoite. Monimutkaiseen ongelmaan, toimeentulon turvaamiseen, ei ole kehiteltävissä yksinkertaista ratkaisua. Kehitettävää Rantahalvari löysi verotuksen, palvelutaksojen ja tulonsiirtojen yhteensovittamisessa siten, että kannustinloukuista päästäisiin eroon.
Leena Harkimo totesi omassa puheenvuorossaan, että houkutus ratkaista monia ongelmia yksinkertaisella järjestelmällä (perustulo) on suuri, mutta arvolähtökohdiltaan väärä. Erityisesti viesti nuorille on virheellinen. Perustulo on kiertoilmaisu joutilaisuuden hyväksymiselle.
Alustusten välissä ja jälkeen käytiin vilkas keskustelu, johon mielenkiintoisen monipuolinen yleisö kiitettävästi osallistui.
Sosiaalietiikan opettaja Helsingin Yliopistolta esitti, että sosiaaliturvajärjestelmien takana on aina ihmiskäsitys. Perustulo pohjautuu optimistiseen, yksilön valistuneisuuteen perustuvaan ihmiskäsitykseen. Perustulo luo kansalaisille toimimisen edellytyksiä ja yksilö tekee oikeita valintoja. Keppi ja porkkana -malli (syyperusteinen, tarveharkintainen, velvoitelähtöinen malli) taas epäilee ihmisten ahkeruutta ja kykyä tehdä järkeviä valintoja. Yhteiskunnan kannalta hyödyllinen toiminta edellyttää ulkoisia uhkia ja kannusteita.
Melkoinen yllätys kaikille taisi olla se, että Suomalaisen Klubin yritysjohtajataustainen yleisö kritisoi EKn edustajan esityksiä ja liputti voimakkaasti perustulon ja Osmo Soininvaaran näkemysten puolesta.
Harri Jaskarin, Osmo Soininvaaran ja Jouko Kajanojan esittämät diat löytyvät osoitteesta
http://www.kokoomus.fi/politiikkaohjelmat/ennakoiva_hyvinvointipolitiikka/?x11946=1553244