Dear Misa1
Olen kannattanut Häkkistä ja Kimiä. Olen kannattanut Mclarenia ja toivonut tallimestaruutta Mclarenille, enemmän kuin millekkään muulle tallille. Olen toivonut hyviä tuloksia Montoyalle ja DC:le. Myös Ron ja Haug ovat saaneet vuosien saatossa symbatiani. Ja mitä kaikkea onkaan vuosien aikana tapahtunut. Ei ole enää Häkkistä, ei Räikköstä, ei Montya, ei DC:tä. Monta vuotta on kulunut ja monta asiaa vaihtunut, suunnittelijoita ja moottori toimittajaa myöten. Mutta kiinnostus tallia ja sen kokonaisuutta kohtaan on säilynyt. Nyt kiinnostus on kuitenkin lopahtanut, miksi? Ei se ainakaan ole Monty, ei yksin Häkkinen tai räikkönen, eikä edes vakoilu jupakka. Ehkä viimeinen naula oli larenin sisäinen "kukaan ei tiennyt mitään" tutkimus. Mutta tämäkään ei yksin riitä. Jokaisesta epämiellyttävästä asiasta kuppi täyttyy vähän. Jotkut asiat täyttää kuppia enemmän kuin toiset mutta ei yksin täyteen asti. Mulla... se kuppi vaan tuli nyt täyteen. Sulla se tulee myöhemmin tai ei koskaan. Ja miten makuasioita voi ajatella objektiivisesti? Vai oliko tämä takin kääntöä? Entäs seuraava esimerkki:
Olen käynyt samassa ravintolassa syömässä lähes jokapäivä, lähes saman aterian. Lähes saman, koska kokit on vuosien aikana vaihtunut ja itse ateristakin on ollut hieman eri versioita. Aina on kuitenkin maistunut, joskus enemmän ja joskus vähemmän. Nyt on taas kokki vaihtunut, mutta ei tuo ole ennenkään haitannut. Tällä kertaa kuitenkin uusi kokki meni ja vaihtoi valkopippurin mustaan sellaiseen! Ateria maistuu tyystin erlaiselta. Ei se ole pahaa jos ei ylintä herkkuakaan. Mutta se ei ole enää sama ateria. Itseasiassa se ei ole ollut sama 10 vuoteen ja silti olen viihtynyt. Mikä siis nyt mättää kun en viitsi enää siellä käydä? On ollut huonoja kokkeja, kyrpiä tarjoilioita ja käsittämättömän huonoja haarukoita. Mikä siis nyt? Käänsinkö takkini vai tuliko vain kuppi täyteen?