Lapsen kurittaminen

[Rusina]

Tokihan väkivalta on väärin.

Miten minusta tuntuu, että huonosti käyttäytyviä lapsia/nuoria on entistä enemmän. (=lähipiiristä olen tehnyt tällaisen havainnon, mutta kyllähän noita näkee esim. kaupoissa/on luettavissa lehdistä erinäisiä tapauksia)

Ainakin itseäni ärsyttää, kun välillä näyttää siltä että vanhemmat eivät saa mitään otetta "kauhukakaroihinsa". En sitten tiedä vaatiiko tuo Juskasen ja muiden mainitsemat "muut keinot" niin paljon enemmän vanhemmilta, että jää asioita/kasvattamista tekemättä.

Suurin ongelma kasvatuksessa nykyään on se, että lapsen kanssa ollaan sosiaalisessa kanssakäymisessä päivässä keskimäärin 10 minuuttia tai alle. 20 vuotta sitten se sama aika oli 1,5 tuntia. Kun on tutkittu tuota sosiaalisen kanssakäymisen määrän putoamista, on samaa tahtia mennyt nuoret huonompaan suuntaan.

Toisin sanoen ongelmana on se, ettei kasvatusta harrasteta juuri ollenkaan. Jos sosiaalinen kanssakäyminen saataisiin tasoon 1,5h päivässä niin lasten kontrolloimisesta ja yleisestä kasvattamisesta tulisi paljon helpompaa kun sitä tuntee lapsensa paremmin ja voi paljon paremmin antaa positiivisia vaikutteita. Lapset kun imevät vaikutteita liikaa kodin ulkopuolelta jos kotoa ei niitä saada.
--

Niin ja kiukuttelevan kapinallisen joka heittäytyy hankalaksi voi ottaa syliin tietyllä otteella mikä:
a) Ei satuta lasta
b) Lapsi ei koe nöyryyttäväksi
c) Lapsi rauhoittuu

Tähänkin löytyy netistä(kin) ohjeet. Lapsen rauhoituttua voi asiasta puhua lapsen kanssa.

 

[Teme-84]

Meikäläistäkin on vanhempien toimesta lapsena kuritettu mm. tukistamalla, mutta kuitenkin niissä rajoissa ettei mennyt varsinaisesti pahoinpitelyksi. Kuten esim. Sam sanoi, täysin aiheesta se tuli. Minut on kasvatettu vähän kuin "vanhan ajan tyyliin" ja olen saamastani kasvatuksesta aina vanhemmilleni kiitollinen. Kummastipa minusta on tuumattu vieraiden aikuisten toimesta että mm. fiksu, hyvätapainen, kohtelias..

 

[Rusina]

Meikäläistäkin on vanhempien toimesta lapsena kuritettu mm. tukistamalla, mutta kuitenkin niissä rajoissa ettei mennyt varsinaisesti pahoinpitelyksi. Kuten esim. Sam sanoi, täysin aiheesta se tuli. Minut on kasvatettu vähän kuin "vanhan ajan tyyliin" ja olen saamastani kasvatuksesta aina vanhemmilleni kiitollinen. Kummastipa minusta on tuumattu vieraiden aikuisten toimesta että mm. fiksu, hyvätapainen, kohtelias..

Eli siis sinua ei tukistettu? Nimittäin jos tukistaminen ei ole pahoinpitelyä, niin minä voin mennä tuosta vain tukistamaan vastaantulevia ihmisiä. Se ei nimittäin tee tarkoituksellisesta satuttamisesta oikeutettua, että kyseessä on puolustuskyvytön ihminen ja oma lapsi.

Minusta tuumattiin samaa, enkä ollut se helpoin lapsi, mutta minua ei kuritettu fyysisesti. Olen kiitollinen siitä, etteivät minun vanhempani olleet laiskoja ja turvautunet satuttamiseen. Kuitenkin se ei ole mikään salaisuus, että fyysisen kurittamisen mahdolliset positiiviset vaikutukset saa muutenkin esiin; jos fyysinen kurittaminen auttaa johonkin, tällöin toimii myös keinot joihin ei tuo kuritus kuulu.

Kuitenkin positiivista jos sinuun ei tullut niitä tiedettyjä negatiivisia vaikutuksia; nimittäin tuo fyysinen kurittaminen nostaa todennäköisyyttä siihen, että lapsesta tulee koulukiusaaja, nostaa mielenterveysongelmien määrää, kotiväkivallan todennäköisyys tulevaisuudessa [Noh kotona annetaan malli minkä mukaan toista ihmistä saa satuttaa jos se ei toimi niin kuin itse haluaa..] jne.

 

[Sam]

Eli siis sinua ei tukistettu? Nimittäin jos tukistaminen ei ole pahoinpitelyä, niin minä voin mennä tuosta vain tukistamaan vastaantulevia ihmisiä. Se ei nimittäin tee tarkoituksellisesta satuttamisesta oikeutettua, että kyseessä on puolustuskyvytön ihminen ja oma lapsi.

Minusta tuumattiin samaa, enkä ollut se helpoin lapsi, mutta minua ei kuritettu fyysisesti. Olen kiitollinen siitä, etteivät minun vanhempani olleet laiskoja ja turvautunet satuttamiseen. Kuitenkin se ei ole mikään salaisuus, että fyysisen kurittamisen mahdolliset positiiviset vaikutukset saa muutenkin esiin; jos fyysinen kurittaminen auttaa johonkin, tällöin toimii myös keinot joihin ei tuo kuritus kuulu.

Kuitenkin positiivista jos sinuun ei tullut niitä tiedettyjä negatiivisia vaikutuksia; nimittäin tuo fyysinen kurittaminen nostaa todennäköisyyttä siihen, että lapsesta tulee koulukiusaaja, nostaa mielenterveysongelmien määrää, kotiväkivallan todennäköisyys tulevaisuudessa [Noh kotona annetaan malli minkä mukaan toista ihmistä saa satuttaa jos se ei toimi niin kuin itse haluaa..] jne.

Aika putkimainen näkemys mielestäni. Mahtaakohan olla tutkimusta tästä missä on saatu muut kasvatukselliset seikat eliminoitua Täytyy kuitenkin osata eriyttää kasvatuksessa myös muut asiat... Se että on joskus kurittanut lasta fyysisesti, ei tarkoita, etteikö a) rakastaisi lasta b) omaisi aikaa lapselle c) antaisi hänelle virikkeitä sekä porkkanaa kepin sijaan d) olisi hyvä vanhempi.

 

[Teme-84]

Eli siis sinua ei tukistettu? Nimittäin jos tukistaminen ei ole pahoinpitelyä, niin minä voin mennä tuosta vain tukistamaan vastaantulevia ihmisiä. Se ei nimittäin tee tarkoituksellisesta satuttamisesta oikeutettua, että kyseessä on puolustuskyvytön ihminen ja oma lapsi.

Minusta tuumattiin samaa, enkä ollut se helpoin lapsi, mutta minua ei kuritettu fyysisesti. Olen kiitollinen siitä, etteivät minun vanhempani olleet laiskoja ja turvautunet satuttamiseen. Kuitenkin se ei ole mikään salaisuus, että fyysisen kurittamisen mahdolliset positiiviset vaikutukset saa muutenkin esiin; jos fyysinen kurittaminen auttaa johonkin, tällöin toimii myös keinot joihin ei tuo kuritus kuulu.

Kuitenkin positiivista jos sinuun ei tullut niitä tiedettyjä negatiivisia vaikutuksia; nimittäin tuo fyysinen kurittaminen nostaa todennäköisyyttä siihen, että lapsesta tulee koulukiusaaja, nostaa mielenterveysongelmien määrää, kotiväkivallan todennäköisyys tulevaisuudessa [Noh kotona annetaan malli minkä mukaan toista ihmistä saa satuttaa jos se ei toimi niin kuin itse haluaa..] jne.

No minähän sanoin että minua on myös tukistettu. Mutta ei kuitenkaan niin voimallisesti että sitä voisi luokitella pahoinpitelyksi. Ja ei ole mitään syytä epäillä että kasvatuksesta olisi tullut minuun jotain "negatiivisia vaikutuksia". Vanhempienni kasvatustyylistä on koitunut pelkästään positiivisia vaikutuksia.

Se että on joskus kurittanut lasta fyysisesti, ei tarkoita, etteikö a) rakastaisi lasta b) omaisi aikaa lapselle c) antaisi hänelle virikkeitä sekä porkkanaa kepin sijaan d) olisi hyvä vanhempi.

Tismalleen.

 

[haju]

Se että on joskus kurittanut lasta fyysisesti, ei tarkoita, etteikö a) rakastaisi lasta b) omaisi aikaa lapselle c) antaisi hänelle virikkeitä sekä porkkanaa kepin sijaan d) olisi hyvä vanhempi.

Juuri näin. Aina voi kuitenkin pyrkiä parempaan. En edelleenkään keksi tapausta, jolloin lapsen fyysinen kurittaminen olisi hyväksyttävää.

 

[Rusina]

Aika putkimainen näkemys mielestäni. Mahtaakohan olla tutkimusta tästä missä on saatu muut kasvatukselliset seikat eliminoitua Täytyy kuitenkin osata eriyttää kasvatuksessa myös muut asiat... Se että on joskus kurittanut lasta fyysisesti, ei tarkoita, etteikö a) rakastaisi lasta b) omaisi aikaa lapselle c) antaisi hänelle virikkeitä sekä porkkanaa kepin sijaan d) olisi hyvä vanhempi.

Se on helppoa havaita; jos katsotaan lapsia joita ei ole fyysisesti kuritettu ja niitä joita on, niin yksinkertainen totuus on se, että fyysisesti kuritettujen joukossa on reilusti enemmän erilaisia kehityshäiriöitä omaavia. Eikä homma nojaa vain sen nojassa, että kysessä on tilastollinen totuus, vaan tuo tiedetään kyllä käytännön tutkimuksissa joita tietysti menetelmää puolustavat epäilevät, koska ne ovat menetelmää vastaan. Samalla metodilla voitaisiin toisaalta kyseen alaistaa esim. se vaikuttaako lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö lapsen kehitykseen negatiivisesti vai ei.

Tiedetään kyllä monet muutkin negatiiviset tekijät, esim. kasvatuksen puute tai liian löyhä kuri ja harvoin ongelma johtuu yhdestä laiminlyönnistä. Vanhemman pitää olla kaikkia noita mitä mainitsit tuossa lopussa ja voin kyllä myöntää, ettei fyysinen kurittaminen (erityisen lievä ja harvoin tapahtuva) ole se kaikkein pahin ongelma. Se ei kuitenkaan ole tarpeellista ja se aiheuttaa riskiä kehityksen suhteen ja sitä pitää välttää.

 

[Rusina]

No minähän sanoin että minua on myös tukistettu. Mutta ei kuitenkaan niin voimallisesti että sitä voisi luokitella pahoinpitelyksi. Ja ei ole mitään syytä epäillä että kasvatuksesta olisi tullut minuun jotain "negatiivisia vaikutuksia". Vanhempienni kasvatustyylistä on koitunut pelkästään positiivisia vaikutuksia.

Todella hyvä jos sinulla ei ole tullut niitä negatiivisia tekijöitä. Kuitenkin fyysinen kurittaminen lisää riskiä tuohon häiriökäyttäytymiseen, mitä kaikissa tapauksissa ei kyseinen henkilö itse edes havaitse.

Esimerkiksi itse olen pelannut aivan liikaa väkivaltapelejä, mutta minä olen tyyni ja rauhaa rakastava ihminen. Se ei kuitenkaan tarkoita etteikö jotkut ihmiset ole pimahtaneet pelaamisesta johtuen, tai etteikö vastaavat olisi aiheuttaneet ongelmia muissa.
---

Yksi ongelma fyysisessä kurittamisessa on juuri se, että siinä opetetaan lapselle, että toisen nöyryyttäminen ja satuttaminen on täysin oikeutettua jos toinen ihminen ei käyttäydy niin kuin itse haluaa, mikä on se kaikkein perinteisin toimintamalli parisuhdeväkivallassakin.

 

[Rusina]

Sä olet nyt tän tuonut jo aika monessa viestissä julki. Jos asia oikeasti olisi noin, voisi ajatella, että toi häiriökäyttäytyminen olisi vähentynyt todella reilusti viime vuosikymmeninä, sillä olihan lapsen ruumiillinen kurittaminen ihan "normaali" käytäntö joitain vuosikymmeniä sitten.
Mieleen nouseekin yksi kysymys: Onko tarkoittamasi häiriökäyttäytyminen, koulukiusaaminen, mielenterveysongelmat ja kotiväkivalta todella vähentynyt viime vuosikymmeninä?

Mistä päästään siihen aiheeseen, että on olemassa myös useita muitakin asioita, mitkä aiheuttavat ongelmia fyysisen kurittamisen ohella. Esimerkiksi koulukiusaamiseen altistaa myös liian vapaa kasvatus ja sosiaalisen kanssakäymisen puute. Se varsinainen syy koulukiusaamiseen on sama kuin fyysisessä kurituksessa; Turvattomuuden tunne ja ahdistus purkaantuvat häiriökäyttäytymisenä.

Itse näen fyysistä kurittamista suurempana ongelmana tuota sosiaalisen kanssakäymisen puutetta. Kuitenkin se on viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana pudonnut murto-osaan ja sitä myötä kun tuo kanssakäyminen on vähentynyt, on ongelmat lisääntyneet. Se tosin, ettei fyysinen kurittaminen ole suurin ongelmatekijöistä ei ole myöskään perustelu tuon käyttämiselle.

 

[Runar ja Kyllikki]

Joo, kuten tuolla aiemmin jo todettiinkin, niin jokainen voipi itsetykönänsä mennä esim. puolisoaan tukistamaan ja luunepeilla pamauttelemaan silloin kun tämä ei käyttäydy niin kuin itse toivoisi hänen käyttäytyvän. Voipi olla, että aikuiseen ihmiseen kohdistettuna siitä tulis paljon suurempi numero kuin lapseen kohdistettuna. Lapsi ei vielä tajua oikeuksiaan tuollaisessa kohdassa, aikuinen tietää.
Kivun tuottaminen toiselle ihmiselle rangaistukseksi tai opiksi ja ojennukseksikaan on aina väärin. Kyllä muakin kieltämättä aikanaan vitutti monasti todella raskaasti, mm. silloin kun 5-vuotias, silloisen avovaimon poika oli repinyt saksilla saatanan kalliista kaiuttimista kalvot paskaksi, mutta ei kyllä tullut mieleenkään alkaa siitä hyvästä tuottaa edes pientä kipua.
Tiedän kyllä vanhempia, jotka saattavat lasta rangaista vaikkapa tukistamalla jopa jostain vahingosta, lapsi vaikkapa tiputtaa vahingossa kukkavaasin lattialle. On parempi etten kerro sen tarkempaa mielipidettäni niiden ihmisten oikeasta sijoituspaikasta. Hyvänen aika, sattuuhan niitä vahinkoja aikuisillekin eikä niistä ole kukaan tukkapöllyä antamassa.

 

[Off-Topic]

Esimerkiksi koulukiusaamiseen altistaa myös liian vapaa kasvatus ja sosiaalisen kanssakäymisen puute. Se varsinainen syy koulukiusaamiseen on sama kuin fyysisessä kurituksessa; Turvattomuuden tunne ja ahdistus purkaantuvat häiriökäyttäytymisenä.

Mist tiedät?
Hevonkukkua, ja sosiaalitanttojen maailmanparannus filosofoinnin päätelmiä, sanon minä. Entisenä koulukiusaajana.

 

[jps]

Mistä päästään siihen aiheeseen, että on olemassa myös useita muitakin asioita, mitkä aiheuttavat ongelmia fyysisen kurittamisen ohella. Esimerkiksi koulukiusaamiseen altistaa myös liian vapaa kasvatus ja sosiaalisen kanssakäymisen puute. Se varsinainen syy koulukiusaamiseen on sama kuin fyysisessä kurituksessa; Turvattomuuden tunne ja ahdistus purkaantuvat häiriökäyttäytymisenä.

Tuo nyt on aika lailla pelkkää paskaa. Voihan tuollaisetkin aiheuttaa koulukiusaamista, mutta yhtälailla kiusaajia ovat muutkin. Itse uskon paras tapa saada kiusaaminen loppumaan on pätkiä kiusaajia niin rajusti turpaan, etteivät toista kertaa uskalla. Kiusaaminen nyt vain saattuu olemaan tietynlaista vallankäyttöä ja mikäli se sallitaan ilman tuntuvia rangaistuksia se jatkuu.

 

[Archie]

Itse uskon paras tapa saada kiusaaminen loppumaan on pätkiä kiusaajia niin rajusti turpaan, etteivät toista kertaa uskalla.

Sanotaan että paska valuu alaspäin. Siispä tuo turpiin saanut kiusaaja tuskin valaistuu ja lopettaa kolttosensa. Se etsii vain heikomman uhrin, jota kiusaa ja jolle kostaa myös turpiinsaantinsa.

 

[jps]

Sanotaan että paska valuu alaspäin. Siispä tuo turpiin saanut kiusaaja tuskin valaistuu ja lopettaa kolttosensa. Se etsii vain heikomman uhrin, jota kiusaa ja jolle kostaa myös turpiinsaantinsa.

Tarkoitinkin että turpaan tulee niin kovaa, ettei kertakaikkiaan uskalla enää kiusata, esimerkiksi pari kuukautta sairaalassa sen jälkeen. Jos jatkaa vielä tuon jälkeen, niin vaikkapa 8 millin poralla polvilumpion läpi, niin eiköhän jo hillitse.

En tosin itse kannata kyseistä tapaa, todennäköisesti on kuitenkin ainoa tapa saada kiusaaminen loppumaan.

 

[Micael]

"Joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee" on vanha sananlasku, ja pitää edelleenkin paikkansa.

Itse en ole koskaan lapsena saanyt selkään mutta lähellä on ollut; koivuniemenherraa katsottiin sentin etäisyydeltä mutta koskaan se ei iholleni saakka päässyt, (nopeat jalat )

En kannata ruumiillista kuritusta mutta kuri pitää olla. Lapsi oppii yrityksen ja erehdyksen kautta, varsinkin ylivilkkaat lapset vaativat useitakin yrityksiä ja erehdyksiä oppiakseen ja siinä toisinaan kysytään vanhemmilta kärsivällisyyttä tilanteiden ratkomiseen. Sanan säilä voi haavoittaa joissain tilanteissa lasta pahemmin kuin vaikkapa tukistaminen ja vitsan antaminen, ja voi aiheuttaa lapselle henkisiä kärsimyksiä, joilla joskus saattaa olla huomattavastikin pahemmat seuraukset kuin pienellä vitsalla. Vitsankin käytössä piilee se vaara, että mennään liiallisuuksiin; pieni, harkiten annettu näpäys, ei joskus ole pahitteeksi.

Ruummiillinen kuritus sinälään tarkoittaa jo asetetta pahempaa ja sitä en hyväksy missään tilanteissa. Aikuisella on tilanteen niin vaatiessa tarpeeksi voimaa lapsen kiinnipitämiseksi, jos tilanne sitä vaatii, mutta siinä pitää olla tarkkana eikä siinä saa mennä liiallisuuksiin lasta tahallisesti satuttaen.

Omaa poikaani en ole lyönyt, en edes vitsaa antanut, aina on pärjätty sanallisella viestinnällä. Murrosikä vaatii aikuiselta psykologista silmää ja lapsi ymmärtää asiat joskin murrosikäisen lapsen uhma on joskus yllättävänkin vaikea saada talttumaan, joskus seurauksena on murjotusta ja pahaa mieltä molemmin puolin, mutta selvittämällä asiat perustellusti lapselle asiat saadaan oikealle tolalle, lapsi kyllä ymmärtää itsekin syyt ja seuraukset kunhan ne vaan osaa hänelle oikein selvittää.

Aikuisilta vaaditaan aikuisen otetta lapsen kasvatuksessa. Jos mennään kurituksessa, sekä sanallisessa että pienen vitsan antamisessa, liian pitkälle, ryöstäytyy tilanne käsistä ja niistä saamme viikottain lukea ja kuulla uutisista ikävää asiaa.

Aikuisen on syytä joissain tilanteissa mennä lapsen tasolle ja ajatella asiaa hänen kannaltaan, olemmehan kasvattajina itsekin olleet joskus lapsia joten ainakin kokemusta siltäkin saralta on, ja sitä kokemusta pitää osata käyttää oikealla tavalla hyödyksi oman lapsen kasvatuksessa.

 

[abc]

Sattu tuolta hajun linkistä tällanen silmään:

1. ”Olen saanut lapsena selkääni, eikä siitä jäänyt traumoja. Minusta tuli hyvä ihminen.”

Monet ovat selviytyneet kurituksesta huolimatta kunniallisiksi kansalaisiksi. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että vankeusrangaistukseen tuomituilla on usein taustallaan väkivaltainen lapsuus. Sekä käyttäjät että uhrit ovat aikanaan kokeneet kotona käytetyn väkivallan kuritukseksi.

Onko tossa tahallaan sotkettu kaksi eri asiaa keskenään, vai yritetäänkö siinä väittää, että esim. lapset, joita on joskus tukistettu, tulevat selvästi muita todennäköisemmin vanhempana tuomituksi vankeusrangaistukseen?

Mun mielestä se on aika eri asia olla lähtösin oikeasti huonoista oloista (viinaa, väkivaltaa, jne..) kuin, jos vanhemmat on joskus antanu lapselle luunapin tahi tukistanu tämän tehtyä jotain, mitä ei ehkä ois saanu / kannattanu tehdä.

 

[Törni]

Onko tossa tahallaan sotkettu kaksi eri asiaa keskenään, vai yritetäänkö siinä väittää, että esim. lapset, joita on joskus tukistettu, tulevat selvästi muita todennäköisemmin vanhempana tuomituksi vankeusrangaistukseen?

Kyllä tässä keskustelussa on lakattu näkemästä metsää puilta jo hetken aikaa sitten. Lapsen kasvatus on kokonaisvaltainen tapahtuma. Se, onko joku lapsi saanut esimerkiksi kerran tukkapöllyö 15 ensimmäisen kasvuvuotensa aikana vai ei, on kokonaisuuden kannalta täysin merkityksetön asia. Jos lapsi hakataan kerran viikossa oikein kunnolla, on asia varmasti toinen. Kurittamisen vastustajat tuntuvat lähtevät argumentoinnissaan siitä, että väkivalta on jatkuvaa ja on yksi kasvatuksen perusohjenuora.

Tämän takia periaatteelliselle tasolle nostettu keskustelu asiasta toimii kovin huonosti.

 

[Sam]

Peesaan Törniä :thumbup:

 

[Balthazar]

Ihmisoikeuksien perustana on, että jokaisella ihmisellä on oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen. Yksilön henkilökohtaiseen koskemattomuuteen kajoaminen on räikeässä ristiriidassa näiden perusoikeuksien kanssa. Luunapit, tukistaminen ja läpsäisyt ovat aina rikos myös ihmisoikeuksia vastaan.

Mites jos (oma tai jonkun toisen) lapsi rikkoo toisen (oman tai jonkun toisen) lapsen ihmisoikeuksia kajoamalla tähän, eikä kiivastuneena (tai ilman) lopeta käskystä? Saako tällaisessa tapauksessa tehdä rikoksen lapsen ihmisoikeuksia vastaan?

 

[Olga]

Lapsetkin osaavat saattaa vanhempansa kiusallisiin tilanteisiin, joista voi tulla vaikka mitä mielikuvia. Lauantaina paikallisessa Prismassa läpi tavaratalon kaikui epätoivoinen lapsen itku. Lapsi makasi maassa ja itki ja potki ja uusi "apua, auttakaa..." Sitä riitti ja riitti. Jos ei tilannetta olisi nähnyt, olisi luullut, että lasta pahoinpidellään julmasti. Lapsi ei käsittääkseni saanut jotain haluamaansa lelua. Siinä vierellä nuori äiti uskomattoman rauhallisesti ja kärsivällisesti yritti houkutella kaveria ylös ja ulos. Kassojen takana odotti isä toisen lapsen kanssa. Äiti otti pojan sitten syliin ja vei isälle.

Molemmat vanhemmat näyttivät suhtautuvan tilanteeseen niin kuin se olisi ihan tavanomaista. Puhuivat toisilleen ystävällisesti ja hymyilivät kuin ei mitään ihmeempää olisi menossa. Kassalta perhe jatkoi alas autohalliin ja liukuportaista kaikui edelleen "apuaaa, auttakaa..." Siitäpä jäi varmasti monelle miettimistä, mitä lapselle on tehty. :doubtful: Ainakaan liikkeessä ei tapahtunut mitään, minun mielestäni.

Eipä olisi minulla ollut tuohon tilanteeseen mitään 'lääkettä'.